Hölkyn-kölkyn ateistit :)
Kattelin tuossa muutamia keskusteluja ja juupas-eipäs väittelyitä käsitteistä sielu, mieili, henki, psyke jne. Kaikilla näillä, siis samalla sanalla, näyttää olevan aikatavalla eri merkitys puhuuko siitä uskis, uskis, uskis vai atsku. Lisäksi "viralliset" sanakirjaselitykset lienevät aikatavalla uskonto-vaikutteisia.
Mikä voisi mielestänne olla hyvä sana kuvaamaan ilmiötä, jolla minä tarkoitan tätä aivojen (hermoston) sähkökemiallista toimintaa? Sanan pitäis mielestäni olla uusi, tai ainakin "harvinainen", jotta sille voisi muodostua yhteneväinen merkitys eri ihmisten kesken.
Sanat sielu ja henki voinemme heti hylätä, niihin liittyvän uskomusarvolatauksen takia.
Kieli on sinääsä jatkuvasti kehittyvä ja muuntuva koodisto jolla ihmiset kommunikoivat. Se ett nyt suursanakirjassa lukee jotain, ei tarkoita että sitä ei voisi muuttaa. Vanhoille sanoille voi hyvinki muodostua uusia merkityksiä. On myös täysin mahdollista keksiä kokonaan uusi sana.
Mahdollisia ehdokkaita mielestäni voisivat olla minuus, mieli tai miksei "hesäkemito" tai "hesäke". ..heh.. Mitä mieltä olette? Olisiko muita ehdotuksia? Vai onko jo olemassa mielestänne joku hyvä?
DOG
Kattelin tuossa muutamia keskusteluja ja juupas-eipäs väittelyitä käsitteistä sielu, mieili, henki, psyke jne. Kaikilla näillä, siis samalla sanalla, näyttää olevan aikatavalla eri merkitys puhuuko siitä uskis, uskis, uskis vai atsku. Lisäksi "viralliset" sanakirjaselitykset lienevät aikatavalla uskonto-vaikutteisia.
Mikä voisi mielestänne olla hyvä sana kuvaamaan ilmiötä, jolla minä tarkoitan tätä aivojen (hermoston) sähkökemiallista toimintaa? Sanan pitäis mielestäni olla uusi, tai ainakin "harvinainen", jotta sille voisi muodostua yhteneväinen merkitys eri ihmisten kesken.
Sanat sielu ja henki voinemme heti hylätä, niihin liittyvän uskomusarvolatauksen takia.
Kieli on sinääsä jatkuvasti kehittyvä ja muuntuva koodisto jolla ihmiset kommunikoivat. Se ett nyt suursanakirjassa lukee jotain, ei tarkoita että sitä ei voisi muuttaa. Vanhoille sanoille voi hyvinki muodostua uusia merkityksiä. On myös täysin mahdollista keksiä kokonaan uusi sana.
Mahdollisia ehdokkaita mielestäni voisivat olla minuus, mieli tai miksei "hesäkemito" tai "hesäke". ..heh.. Mitä mieltä olette? Olisiko muita ehdotuksia? Vai onko jo olemassa mielestänne joku hyvä?
DOG
Vastaukset 26
Vanhimmat
tajuutsä? emmä mitään tajuu,mun varmaan pitäs laajentaa tajuntaa!tajunnan kapasiteetti=mitä mahtuu päähän ,mitä ei mahdu päähän.Vanhan simpanssin ei mahdu aivoihin,miks helvetissä banaaneja viedään laivoihin.taju kankaalla,alitajunta.mä en nyt oikeen tajuu?tajunta on ehkä paras kaikista.meditaatiossa tajunnan hyödyntäminen tapahtuu asteittain,vähän kerrallaan.
Eikös tuo tajunta ole jo melko vakiintunut termi. Itse antropologina käyttäisin tätä termiä. Minuus lähestyy jo enemmän kysymyksiä persoonasta ja identiteetistä. Mielikin mielletään nykyään kait laajemmaksi kuin pelkäksi aivotoiminnaksi.
Sielu ja henki sisältävät transsendentteja konnotaatioita, eivätkä kuulu tieteelliseen maailmaan. Sielu ja henki tarkoittavat myös mm. suomalaisen kansanuskon termistössä eri asioita.
Tiedemaailman vakiintuneet termit aika harvoin enää ovat uskontovaikutteisia. Tämä saattaa olla ongelma, mutta sitä varten meillä on tieteenfilosofia. Tieteen kieli saattaa käyttää muitakin merkityksiä, kuin yleissanakirjojen määritelmät. Esim. suullisen perinteen tutkimuksessa käytetään mm. tarina- ja myytti-käsitteitä eri tavalla kuin arkipuheessa.
Tiedemaailman vakiintuneiden termien muuttaminen ei taas todellakaan ole niin helppoa, kuin annat ymmärtää. Uusien merkitysten muodostuminen on hidas prosessi, sillä kieli tuppaa olemaan konservatiivinen.
tuota "hengen" ja mielen, "aineettoman ja aineen" duolismin ongelmaa ovat pohtineet filosofit vuosisatojen ajan, johtuen siitä, etteivät he ole tienneet miten ihmiskeho ja aivot toimivat hermoston ja solujen verkostona.
He ovat tulkinneet usein niin, että kun aineettoman, ja aineen vuorovaikutus on mahdotonta, (Descares) on turvauduttu selityksiin, kuten aina, kun tietämys ei riitä, tapahtuu se jumalan toimesta eräitten mielestä.
Aineeton mieli, (sielu) on siis uskonnollinen käsite siinä mielessä.
Aistimme tuottavat kuitenkin materiaalista hermosingaaleja aivoihimme hermoärsykkeinä.
Korvamme reagoivat ääneen, eli nopeisiin ilmanpaineen vaihteluihin ja tuottavat materiaalisia hermosingaaleja.
Silmämme tuottavat materiaalisia hermosingaaleja verkkokalvolle tulevan valon seurauksena.
Nyt kuvitellaan, että näistä muodostunut mielikuva on aineetonta?
Mielikuvahan myös tuotaa hermosingaaleja, jotka saavat lihaksemme toimimaan, voiko siis mieli olla aineetonta?
Siis mielen, (sielun) aineeton perusta on vain illuusio, uskomus, teoreettinen käsite joka on ihmisen tietämättömyyden ja uskon-opetuksen tulos.
Me emme vain havaitse mielemme aineellista perustaa, kun silmämme esimerkiksi tuottaa meille mielikuvan, tai mikä tahansa monista aisteistamme jotka tekevät sen tiedostamattammekin.
Silmän verkkokalvoon tuleva valo, auttaa meitä hahmottamaan esineitä, etäisyyksiä, muotoja jne, ja verkkokalvosta lähtevä hermosingaali muodostaa siitä mielikuvan aivosolujen kanssa.
Tälläistä prosessia emme itse havaitse ja tietoisuuteemme siirtyy ainoastaan näiden välittämä mielikuva aistittavasta kohteesta.
Nyt tiedetään, että aisteilta saatava informaatio siirtyy aivoihin hermosingaalien ominaisuuksien vaihteluna.
Mielikuvat ja ajatukset koostuvat hermosingaalien vaihtelusta, ja voivat vaikuttaa toisiinsa niitä kantavien neutroonien ristikytkentöjen kautta.
Näin mieli ei ole pelkästään aivojen saaman informaation tulosta, vaan kehollakin on oma mielensä joka ilmenee esimerkiksi punastumisissa jossa keho toimii vastoin ihmisen omaa tahtoa.
Vaikka aistihavaintomme aikaansaavat modulaattioita jotka merkitsevä kyseisiä havaintokohtaita, käsitteellisen ajattelun voima tulee kuitenkin symboolien käytöstä, siitä, että tietyt aistimushahmot voidaan saattaa edustamaan asioita joita ne eivät luonnostaan edusta.
Voimme siis luoda ajattelun voimalla asioita, joita emme voi aistia, vaikkapa jumalan.
Puhutun sanan voima ei tule siitä, että tietty hermosingaalimodulaattio vastaa tiettyä äänikuviota, vaan siitä,että tämä kuvio voidaan asettaa edustamaan lukuisia muita asioita ja olemaan niiden symbooli.
Nämä syntyvät eräänlaisten ristikytkentöjen kautta ja ovat käsitteellisen ajattelun perusedellytys.
Nämä ristikytkennät ja hahmottaminen määräävät millaisia kytkentöjä itse merkityksen välille voi syntyä, miten sujuvasti tai vaikeasti merkitykset voivat yhdistyä, tai herättää toisiaan.
Mieli ei ole sama, kuin itse aivojen rakenne, vaan se on rakenteen kantamien modulaattioiden merkitys sisältö.
Aivojen rakenne märää perustoiminnot ja rajat henkiselle suorituskyvylle ja perusmieliala tyypille, mutta itse mieli, sisältö syntyy havaintojen, oppimisen, tarpeiden, mielihyvän ja pahan, jne kokemisen kautta.
Ei siis mielestäni tarvitse keksiä uusia sanoja, jätetään vain pois ne, mitkä eivät merkitse muuta kuin teoreettisia uskonnollisia käsitteitä, kuten sielu on, jos sillä tarkoitetaan jotakin ihmisessä olevaa "henkeä" tai aineetonta asiaa, jos sillä tarkoitetaan ihmisen kokonaisuutta, sen henkistä puolta, ajattelua, tekemisiä, tuntemuksia jne, silloin asia on toisin.
Ihminen muodostuu aineesta, eikä siinä ole mitään aineetonta, ja kuolematontakin on vain ne molekyylit,siis molekyylien sähkömangneettisia toimintoja.
mutta mahtakohan mennä perille niihin, jotka ovat tottuneet asiasisällöltään tuutulaulutasoisiin uskonnollisiin teksteihin.
Mitä tapahtuu kun aivotoiminta lakkaa?
Et vastannut aikaisemminkaan, mihin ihmisen tietoisuus, muistot, taidot yms. sitten tallentuvat, kun henkilö viedään aivoleikkauksen aikana ns. standstill-tilaan ja palautetaan sieltä takaisin normaaleihin ruumiintoimintoihin.
Onko siellä päässä jokin muistipakki tai kondensaattori, johon tietoisuus tallentuu kun aivotoiminnat lopetetaan? Missä kohdin se sijaitsee?
Pätkä keskusteluamme jokin aika sitten...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000003347130
Vaikka en aivomekaanikko olekaan, niin aivoihini on tarttunut eräitä tietoja. Nämä tiedot ovat juuri niitä "ristikytkentöjä" aivosolujen välillä. Kun opin uusia asioita, näitä kytkentöjä syntyy lisää ja jos vielä kertaan asian (ja opin), niin kytkennästä voi muodostua pysyvä. Esim. alkoholi ja ikääntyminen voivat sitten pikkuhiljaa hävittää näitä kytkentöjä. Tämä on se muistipankki, mistä voidaan hakea tietoa, jos aivot vain muuten toimivat kunnolla. Standstill jatkuessaan kohtuullisen lyhyen ajan tuskin tuhoaa kytkentöjä.
Yritätkö sanoa, että muistot tallentuisivat johonkin kehosta riippumattomaan substanssiin?
Kunhan kysyin. Onko aiheesta tutkimustietoa vai onko kyseessä ainoastaan yksi teoria?
Vai onko niin ettei kukaan tiedä? Ellei tiedetä, niin silloin kai on turha esittää väittämiä - suuntaan taikka toiseen. Koskee myös tuota pp:n kirjoitelmaa.
>>Yritätkö sanoa, että muistot tallentuisivat johonkin kehosta riippumattomaan substanssiin?>>
Vastaukseni on: en tiedä, mutta en sulje sitäkään vaihtoehtoa pois. Mielestäni asiaa kannattaisi tutkia. Muutamia tietoisuuteen liityviä ilmiöitä on vaikea selittää mainitsemallasi mallilla.
Buddhalaisuudessa minä on suhteellinen ja katoavainen,niin kuin ihmisen muistikin."Minä elän kallossa vaeltajan"...laulusta lainattu.minä on monimutkainen muisti,suhteellinen ja katoavainen.
Terve,
Kuvaamasi standstill tilanne vastaanne lamauttamista. Hermosolut ovat edelleen elossa, soluhengitys ym. perustoiminta toimii, mutta hermoimpullsien kulkeminen synapsien yli on estetty. Ei kaikkialta, mutta vaan niiltä osin jossa valvetajunta on. Näin mikään ei tuhoudu, vaan asiat ovat ikäänkuin osittain pysähdyksissä.
Samoin esim. paikallispuudutuksessa impulssien eteneminen on tilapäisesti pysäytetty. Tämmöisestä tilasta voidaan normaalitoiminta vielä palauttaa.
Muistin olemuksesta ei liene aivan varmaa tietoa, mutta vallitsevien teorioiden mukaan muistissa voi olla kemiallinen osio, fysiologinen (synapsien määrä ja kytkeytyminen), sekä sähköinen puoli.
Mutta eikö nykyisin tehdä myös aivoleikkauksia pitämällä potilas tajuissaan leikkauksen ajan, jotta voidaan tarkkailla että kaikki on ok?
DOG
Heippa,
Tajunta näyttää siis olevan ilmeisen hyvä termi. Ja voinemme myös olla yhtä mieltä (heh) siitä, että tajunta ei ole mitään aineetonta, vaan on tiukasti kiinni materiassa. Energia ja aine ovat samaa, vain eri olomuotoja.
Jippii :) minulla ei ole sielua, vaan minulla on Tajunta!
DOG
Atman=maailmansielu=tajunta tai tila=tajunnantila,tajuutsä!
Tajunta on kyllä ymmärrettävä sana tässä yhteydessä, mutta sotkeutuu helposti tajuissaan olemiseen ja tajuttomuuteen. Jos ihmiseltä on taju pois, hän ei pysty havainnoimaan ympäristöään tai luullakseni edes itseään. Unitila ilmeisesti eroaa tajuttomuudesta.
Toinen mahdollinen sana olisi "tietoisuus". Se on hiukan eri kuin tajunta ja sisältää tiedostamisen... ihminen on siis materiaa, joka tiedostaa oman olemassaolonsa.
Kemiallisen ja sähköisen puolen lisäksi on vielä optinen puoli jota tämänpäivän tutkimus vielä epäröi mutta se on olemassa. Käpylisäkkeen valoenergia on sen salaisuus,erikoisuutena sen poikkeuksellinen nopeus(arvio n.30 000 kertaa nopeampi kuin äly)esim. kalaparvessa se esiintyy silminnähtävän nopeana reagointina,myös linnuilla sama havaittavissa,mutta vie aikansa ennenkuin tiede se vahvistaa. Myös idässä viisaus on yhdistettävissä siihen.valaistuminen!Järkevän ajattelun avain ,järkemme tyyssija.Valitut Palat
Eiköhän se teorian asteella ole, kuten tiede ylennsäkin. On kuitenkin hyviä syitä olettaa, että muisti toimii vähän samaan tapaan kuin neuroverkot. Tarpeeksi monta kertaa laitetaan tietty inputti, niin saadaan aikaan pysyvä muistijälki. Tämän jäljen siis oletetaan liittyvän aivosolujen välisten kytkösten (synapsien) yhdistelmiin ja voimakkuuseroihin. Kytkökset ilmeisesti toimivat analoogisesti, mikä erottaa ne digitaalisesti toimivista tietokoneista. Analoogisuus tietysti kasvattaa tallennuskapasiteettia dramaattisesti.
Pistä Googleen vaikka: Aivot toiminta muisti, niin löydät uskottavan tuntuisia artikkeleita.
Onko sinulla mielessä jokin ilmiö, jota on vaikea selittää edellä mainitun mallin puitteissa?
aivoissa on kaksi eri puolta,looginen kehittynein ja irrationaalinen ,sattumanvarainen puoli.tietoisuus on loogisessa puolessa ,ei tietoisuus on sattumanvaraisessa puolessa.tutkimuksen alla on tietoisuuden ja tajuisuuden välialue."Minä" aivoissa on vain sun aivojen tuotetta eli muistia.vihje:mediterranea=Välimeri,meditaatio=välialue aivoissa.tutkimus jatkuu......
en vastannut?
Siinähän ne ketjussa ovat.
Standstill- tila, mitä se siis mielestäsi tarkalleen ottaen on?
Toisaalta minua kiinostaisi kovasti tämän neurokirurgi Robert A.Solomon:in uskonnollinen vakaamus, mutta sitä tuskin pystyt meille kertomaan?
Sitten niistä vastauksista joita peräät.., kysyin sinulta...Mistä tuo kertomus on peräisin, ja ketä muita siihen operaattioon osallistui?
En löytänyt tuota ainakaan Robert. A.Salomonin sivulta?
Minäkin perään vielläkin sitä vastausta?
Vastaukseksi ei riitä, että kertomus oli jostakin kirjasta?
Kertomuksia, kuten tiedät, voimme lukea monistakin kirjoista, mutta se, onko niillä kertomuksilla mitään tekemistä todellisuuden kanssa on ihan eri juttu.
Jos aivotoiminnat lakkaa, eivätkä palaudu, ei ihminen tietoisuus, muistot, taidot, yms tallennu mihinkään "muistipankkiin" sen enempää, että ne jäisivät elämään jotain ikuistaelämää.
Jos taas aivotoiminta on tilapäisesti hetkellisesti loppunut, ja aivosolut eivät ole viellä tuhoutunut, tuskin ainakaan kaikki tietoisuus on silloin hävinnyt mihinkään vaikka häiriöitä varmasti esiintyy?
sinulla varmasti on, kun tajusit, mutta "sielun" tilalle se terminä tuskin kelpaa.
Paremmin mielestäni sopisi, sähkömangneettinen mielen tietoisuus, tai jotain sinne päin?
mutta kokemuksesta tiedämme, ettei se heille mene perille, sen estää jo heidän torjuntareaktio niminen ilmiö.
Terve,
Jep, "tajunta" terminä lienee myös hiukan epätäsmällinen. Toisaalta ajatukseni on että löytäisimme jonkun lyhyen ja napakan termin kuvaamaan tuota "aivojen/hermoston sähkökemiallista toimintaa".
Tietokoneympäristössä on kuvattu mielestäni hyvin muutamia juttuja:
HW, Hardware, =fyysinen laite
SW, software, =ohjelma, vastanne lähinnä mitä on opittu
FW, Firmware, =rautaan koodattu softa, voisi vasta vaikkapa vaistoja, onhan ihmisilläkin (=eläimillä) vaistoja, onhan?
Toisaalta analogia hiuka ontuu, myönnetään, en ainakaan näin äkkiseltään muista sopivaa termiä merkitykselle toiminta; Run, Process, Operation...
DOG
>>Onko sinulla mielessä jokin ilmiö, jota on vaikea selittää edellä mainitun mallin puitteissa?>>
Ilmiö, joka itseäni kiinnostaa on lähinnä OBE (out -of-body -experiment) eli ruumiista irtautuminen ja siihen läheisesti liittyvät NDE-ilmiöt (near-death-experiment). Tiedän että molemmat halutaan leimata mielellään huuhaaksi, koska niistä on äärimmäisen vaikeaa saada näyttöä.
Minulla ei ole mitään tarvetta todistella kenellekään yhtään mitään. Itse olen kuitenkin OBE:n suhteen aika vakuuttunut, koska olen henkilökohtaisesti törmännyt tapaukseen, jota on äärimmäisen vaikea selittää muuten kuin että henkilön tietoisuus olisi tavalla tai toisella fyysisen ruumiin ulkopuolella.
BBC.n dokumentissa käsiteltiin taannoin NDE:tä ja siellä mainittiin jo aikaisemmassakin keskustelussa puheena ollut Hameroffin teoria.
http://www.consciousness.arizona.edu/hameroff/ultimate_comp/introtoultcomp.htm
Hameroffin teoria selittäisi mm. sen miksi tuollaisen standstill-tilan jälkeen tietoisuus edelleen esiintyisi kliiniseen kuolemantilaan saatetun henkilön aivoissa entisessä muodossaan RIIPPUMATTA aivojen sähkökemiallisesta aktiviteetista. Hameroffin teoriassa tulee vastaan ainoastaan yksi mielenkiintoinen kysymys: mikä estää tietoisuutta leviämästä fyysisen kehon ulkopuolelle?
Tässä kun on tuosta terminologiasta keskusteltu, mielestäni "tietoisuus" on ihan hyvä ja yleisesti tieteessä käytetty termi. Se ei sisällä uskonnollisia sivumerkityksiä, mutta se ei ole myöskään "tajunta", jonka tasoa voidaan muuttaa ja jota voitaisiin kemiallisesti muunnella.
>>FW, Firmware, =rautaan koodattu softa, voisi vasta vaikkapa vaistoja, onhan ihmisilläkin (=eläimillä) vaistoja, onhan?
>>Ilmiö, joka itseäni kiinnostaa on lähinnä OBE (out -of-body -experiment) eli ruumiista irtautuminen ja siihen läheisesti liittyvät NDE-ilmiöt (near-death-experiment). Tiedän että molemmat halutaan leimata mielellään huuhaaksi, koska niistä on äärimmäisen vaikeaa saada näyttöä>Minulla ei ole mitään tarvetta todistella kenellekään yhtään mitään. Itse olen kuitenkin OBE:n suhteen aika vakuuttunut, koska olen henkilökohtaisesti törmännyt tapaukseen, jota on äärimmäisen vaikea selittää muuten kuin että henkilön tietoisuus olisi tavalla tai toisella fyysisen ruumiin ulkopuolella.>Hameroffin teoria selittäisi mm. sen miksi tuollaisen standstill-tilan jälkeen tietoisuus edelleen esiintyisi kliiniseen kuolemantilaan saatetun henkilön aivoissa entisessä muodossaan RIIPPUMATTA aivojen sähkökemiallisesta aktiviteetista. Hameroffin teoriassa tulee vastaan ainoastaan yksi mielenkiintoinen kysymys: mikä estää tietoisuutta leviämästä fyysisen kehon ulkopuolelle?
Perehdyn myöhemmin linkissä olleeseen dokkariin... näytti olevan aika pitkä.
Muutamia asioita kuitenkin ihmisen havainnoista. Minä (ja moni muu) oletan, että kaikki ihmisen aistimukset syntyvät aivoissa. Opiskelujen yhteydessä olen hiukan sivunnut ihmisen näköjärjestelmän toimintaa. Jossain prujussa mainittiin, että sama aistimus (esim. värin näkeminen) voidaan saada aikaan ärsyttämällä sähköisesti tiettyä aluetta aivoissa. Tästä ja muusta aiheeseen liittyvästä voidaan päätellä, että itseasiassa kaikki, mitä ihminen uskoo kokevansa ja näkevänsä, onkin hallusinaatiota ja iluusiota, eli on vain aivojen tuotetta. Eräissä mielen häiriötiloissa ihminen kuulee ääniä ja näkee "olemattomia". Tällaisella ihmisellä ei jurikaan ole mahdollisuutta erottaa näitä ääniä ja näkyjä ns. "oikeista" äänistä ja näkymistä. Mihin vedetään raja sille mikä on "todellista" ja mikä ei?
Tällaisen tiedon pohjalta on helppo selittää kaikki ruumiista irtautumiset ja muut tällaiset kokemukset. Aivojen tuotetta... hallusinaatiota, eli aivojen toimintaa, ilman että normaalit aistikanavien mukana tulevat inputit ovat vaikuttamassa.
Tämä nyt oli kovin yksinkertaistettu selvitys asiasta, mutta eiköhän siitä tullut idea selville.
Aivojen tuottamat kuvat ovat todellakin "illuusio", oli niitten taustalla reaalitodellisuus tai häiriöt aivotoiminnassa. Kognitiotiede on täynnä mm. psykoakustiikkaan liittyviä ilmiöitä, joissa aivot tulkitsevat todellisuutta toisin kuin mekanistinen mittaustapa osoittaa. Kyse ei kuitenkaan ole harhoista. Ihmiskeho toimii myös kokonaisvaltaisena aistimena, jossa aivot muodostavat kuvan todellisuudesta eri tavoin vastaanotettujen aistimusten kautta.
Näkemällä ihminen voi "kuulla" eri asioita. Tämä on tuttua jokaiselle elokuva-analyysiin vähänkään perehtyneelle. Kuulovaikutelmat synnyttävät myös visuaalisia mielikuvia. Infraäänet "kuullaan" kehon tuntoaistimusten kautta. Lopullinen mielikuva aistimuksesta on näiden kaikkien osatekijöiden summa.
Aivojen tulkinta on siis muutakin kuin pelkkä visuaalinen aistihavainto.
OBE on helppoa - ja turvallista - selittää omasta maailmankatsomuksestaan käsin mm. juuri hallusinaationa. Ongelmaksi nousee se, mikäli henkilö on todellakin tehnyt reaalitodellisuutta koskevia havaintoja riippumatta siitä, missä fyysinen keho on sijainnut.
Neratointi, on hyvä ilmaisu sähkökemiallisesta aivotominnasta, johdantona hermoston välisestä, neurologiasta.
Ei c, d, g, vieraita konsonantteja, vaan suomalaista johdantoa eli neratointi ja äkkiä sana nyt muistiin!
Neratoikaa, neratoikaa, hyvää tulee!!!