Onko miten yleistä AA:ssa, että kun juomaan repsahtanut "kanssaveli" soittaa apua ja tukea hakeakseen tutun ryhmän jäsenelle olkoon hän sitten tukihenkilö tai joku muu vain anonyymi ryhmän jäsen, hänelle käännetäänkin kylmän tylysti selkä, koska periaatteena on ettei repsahtanutta humalaista AA ryhmän jäsentä auteta? Että pitää olla vesiselvä saadakseen apua? Niinkö? Onko se jokin sääntö jota ei saa rikkoa vaiko vain ihmiskohtaista/ryhmä/paikkakuntakohtaista?
Kun AA:laiset kääntää selkänsä repsahtaneelle
Uskomatonta!!
23739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
En tiedä AA:n käytäntöä asiassa, mutta ainakin itse olen pyrkinyt auttamaan retkahtanutta AA:laista juomaan enemmän, esim. tarjoamalla juomaa tai lainaamalla rahaa viinan ostoon.
Olet vain idiootti.
Joskus tällainen apu on paikallaan, koska siten alkoholisti saattaa löytää pohjansa nopeammin ja haluaakin lopettaa juomisen. Jos haluaa.
Alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä, päivä kerrallaan.
Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle, esson paariin, samanhenkisessä kerholais-seurassa!
http://www.youtube.com/watch?v=RdEZLfueE5k
Kertomasi tapaus vaikuttaa henkilökohtaiselta. Riippuu tietenkin siitä, mitä apua tai tukea repsahtanut hakee. Tarvitsiko tietämäsi tapaus rahallista apua, ohjausta tai kyytiä katkaisuun tai hoitoon, keskusteluapua, lääkäriä, asuntoa, toisen ihmisen läsnäoloa? Tunnen paljon AA:n jäseniä, jotka ovat saaneet ja antaneet tällaista tukea ja apua. Kaikki toiminta AA:ssa perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen, mutta kokemus on osoittanut, että toisen alkoholistin auttaminen vahvistaa auttajankin raittiutta. AA:n hengellisyys ilmenee mm. toisen alkoholistin auttamisena saavuttamaan raittius ja pysymään raittiina.
Repsahdusta vastaan AA tarjoa palavereja, kummitoimintaa, auttavan puhelimen ja myös toisten aa-laisten puhelinnumeroita. Puhelinta on syytä käyttää ennen ensimmäistä huikkaa, siten saa ennakkon tukea, että ei tarvitse retkahtaa..
Sama periaate toimii myös A-klinikoilla, johon voi mennä jos alkaa oireilla retkahtamista peläten. Jos se vaatii järempiä keinoja, niin klinikka voi tarjota ns. kuivakatkoa ja ottaa sisään vaikkapa päiväksi tai pariksi.
Tätä monetkaan eivät tiedä, että sieltä saisi myös pika-apua ennen juomaan joutumista.
En tiennyt minäkään, kun olen käynyt siellä vain virka-aikana.
Se ei ole uskomatonta vaan välttämätöntä. AA:n jäsenet sitoutuvat olemaan juuri, vain ja ainoastaan sen päivän juomatta ja siihen kuuluu myös pysyä erossa juomista suosivasta seurasta. Minusta on uskomatonta, ettei raitistumaan pyrkivä ymmärrä riskeeraavansa myös "auttajaansa" hakeutumalla tämän seuraan tai pyytämällä apua kun on itse juovuksissa. Se on sama kuin tarjoaisit viinaryypyn "ota edes tämän kerran". Kertaryyppy voi tuhota monien vuosien raittiuden ja koitua lopulliseksi kohtaloksi.
Kunnioita siis toisten päätöstä yrittää pysyä raittiina. Alkoholismiinhan kuuluu syvä häpeä, jota ei kenties itse tunnista, mutta tiedät varmaan itsekin, että tunnet olevasi hyvä jätkä samanhenkisessä seurassa. Ryyppyporukassa olet tasavertainen. Mieti kuitenkin omaa arvoasi. Olet arvokas, oma, uniikki itsesi myös selvin päin ollessasi ja arvokas, tärkeä jäsen AA-yhteisössä. Muut jäsenet iloitsevat kanssasi jokaisesta selvästä päivästä, mutta on täysin selvää, ettei retkahdus saa aikaan hurraa-huutoja, päinvastoin.
Olet vapaa päättämään, mitä haluat elämältäsi, mutta jos haluat juoda, ei AA-kerho ole sinua varten. Silloin haluat kuulua siihen ryyppyporukkaan, jossa ei olla köyhiä eikä kipeitä tilipäivänä. Se porukka tosin kulkee siellä, missä viina virtaa ja soitto soi. Ei heitä näy sitten enää kun makaat terveyskeskuksen vuodeosastolla tai istut pyörätuoliin sidottuna. Olen kuullut, että AA:n jäsenet eivät kaveria jätä, mikäli tämä on tosissaan. Päätös raitistua on jokaisen oma asia ja parhaimmillaan yksinkertainen: "tänään minä en juo". Meillä ei ole kuin tämä päivä, kuka tietää edes huomenna olevansa elossa. Sinä voit tuhlata alkoholille viimeisenkin päiväsi, mutta voit myös päättää elää sen vaihteeksi toisin. Sehän voi olla vaikka loppuelämäsi paras päivä.
Tämä ihminen josta puhun on pitkän linjan AA:lainen, joka on toiminut tukihenkilönä pitkään elämänsä aikana ja auttanut myös humalassa olevia avuntarvitsijoita toimimalla kyyditsijänä katkaisuun, antamalla yösijan omassa kodissaan, olemalla läsnä ja kuuntelemalla, vaikka toinen olisikin humalassa. Hänellä oli aina aikaa kuunnella, neuvoa, tukea, ohjata, auttaa lähimmäistä. Hän sai siitä niin paljon itse, hän on saanut siitä niin paljon myöhemmin kuulla kiitosta selvityneiltä. Se oli hänelle kuin elämäntehtävä. Auttaa. Kuten häntäkin oli aina autettu.
Hän on alkoholisti, aina vaikka olisikin kuivilla. Se asiahan ei koskaan muutu.
Hän ollut katkolla useaan kertaan elämänsä aikana, päässyt kuiville ja kuivia jaksoja ollut jopa useita useita vuosia. Mutta on repsahtunut myös elämänsä aikana. Kuten nyt kävi. Vuoden raittiuden jälkeen, josta oli niin ylpeä, josta me perheenjäsenet olimme ylpeitä. Samana päivänä kun hän repsahti, soitti tukihenkilölleen joka oli pahassa paikassa, joka sanoi soittavansa takaisin. Tuosta puhelusta on aikaa viikko. Kukaan ei soittanut takaisin, koskaan. Hän korkkasi. Tällä hetkellä taistelee elämästä ja kuolemasta. Omaisena voin vain hämmästellä AA:laisten kylmyyttä ja julmuutta ja välinpitämättömyyttä.
Missä on se tuki, jonka he lupaavat antaa? Olisimmeko me perheenä nyt tässä tilanteessa JOS puhelin olisi soinut, jos hän olisi saanut puhua sillä hetkellä, sinä päivänä toisen kanssa? MITEN hän olisi muka riskeerannut jonkun toisen selvän kauden jos olisi saanut puhua murheista, selittelyn makua.
Itse teki valintansa kun korkkasi.
Tietysti on helppoa syyttää siitä muita mutta tajuatko kuinka vaikeaa on olla tukihenkilönä enkä tarkoita aa:ta.
Ensin yrittää auttaa ja kun joskus ei ehdi vastaamaan tuettava vetää kännit ja lähettelee tekstareita että: Sinun syy.
En tiedä aa:n systeemiä mutta missä olitte te? Perheen pitäisi olla se ensisijainen tuki.
Tänäänkin taas tuli haukkuja eräältä tuettavalta joka soitteli päissään ja homma alkaa suoraan sanoen rasittamaan. Olen kuitenkin lupautunut tukemaan häntä joten puren hammasta olinhan itse aikoinaan samanlainen.
En kuitenkaan ota vastuuta siitä päättääkö korkata en ole lapsenvahti vaan tukihenkilö.
Niin ja vakiosääntöni on:
En ala puhumaan päihtyneiden kanssa siitä ei ole apua tuettavalle millään lailla.
Mitä nyt USKONNOT tekevät. AA = USKONLAHKO..ja jos ei noudata lahkon sääntöjä niin POTKUT tulee! silleen se vaan menee.. jokainen lahko..niin Daavidin Oksa kuin muut lohkot..kieltävät itse olevansa lahkoja..
En syytä ketään, itse teki valinnan tietenkin. Mieli on heikko kun tulee oikeassa elämässä pahasti siipeen ja on helppo tuolloin retkahtaa. Mutta.. jollakin tavalla vain tuntuu uskomattoman tylyltä ja ilkeältä, luvataan soittaa eikä soiteta. Miksi sitten edes lupaa? Mikä se sellainen AA tukihenkilö on?
Ymmärrän ihan oikein hyvin ettei humalaisen kanssa ehkä kaikki viitsi jutella mutta henkilö ei ollut tuolloin edes juonut vaan selvä. Eikä todellakaan ole soitellut perään kännissä, ylpeys se on joillakin juopollakin. Perhe oli läsnä mutta henkilö olisi nimenomaan tar-vin-nut sen tukihenkilön luurin toiseen päähän valamaan uskoa häneen! Vaikka perhe on tärkeä niin jotkin asiat on helpompi purkaa vähän vieraamman kanssa jonka kanssa on saanut luotua luottosuhteen, joka osaa samaistua holistin mielentilaan, joillakin ihmisillä näin. Ihmettelen kysymyksesi asettelua, tukihenkilönä luulisi tietävän tämän..
On kyllä ajatukset muuttuneet koko AA:sta !! Miten se muka auttaa alkoholisteja..Entisiä holisteja kyllä, raittiita holisteja kyllä, mutta retkahtanutta holistia ei. Kuulostaa jotenkin ...hmm... nurinkuriselta.
Miksi alkoholistit lupaavat olla juomatta, mutta juovat silti? Miksi lupaavat raitistua, mutta juovat silti? Lupaavat paljon muutakin; auttaa sovitussa remontissa, korjata pyörän, tulla ajoissa, käydä kaupassa, mutta olla ostamatta alkoholia...Tässä vain muutamia esimerkkejä elävästä elämästä, missä luvatut asiat unohtuvat kun tulee "tärkeämpää" tekemistä.
Tukihenkilön vastuulle ei tule omaa juomistaan laittaa, se on vain omalla vastuulla. Myöskään läheisten ei tulisi siitä vastuuttaa ketään muuta kuin juovaa ihmistä itseään. Juomisellehan löytyy aina tekosyy, jos sitä harrastusta haluaa ylläpitää. Tässä tapauksessa syy on se, ettei tukihenkilö ottanut yhteyttä. Samalla meni luotto koko AA:han. Nyt täytyy vain muistaa, että AA-kerho ei raitista ketään, eikä siellä saa hoitoa. Siellä raittiuteen pyrkivä saa vertaistukea henkilöiltä, jotka itsekin pyrkivät olemaan raittiina - päivän kerrallaan. AA-vertaistuesta saa parhaan hyödyn jos ja kun on ensin käynyt esim. katkaisuhoidossa tai Minnesota-hoidossa, jotka ovat siis hoidollisia tahoja. Näihin hoitoihin haetaan esim. A-klinikan tai omalääkärin kautta. Hoidot ovat hintavia ja olen kuullut, ettei lähetettä saa, mikäli motivaatio ei ole kohdallaan. Joihinkin paikkoihin on mahdollista saada kunnan maksusitoumus ja jotkut joutuu maksamaan itse. Juominen tulee ajan saatossa kuitenkin kalliimmaksi kuin mitkään hoidot.
Tietenkin omaiset haluavat pitää omiensa puolta, mutta se ei valitettavasti kanna hedelmää. Minun isäni oli ja veljeni on alkoholisti ja päihdelääkärin rehellinen neuvo läheisille oli pesäero juovasta ihmisestä, mikäli tämä ei halua raitistua tai ei myönnä ongelmaa. Juominen loppuu monen kohdalla vasta sitten, kun menetykset kasvavat tarpeeksi suuriksi.Jotkut juovat siten sinne asti kun henki menee, eikä silläkään ole kunon kännin rinnalla mitään merkitystä.
AA on nurinkurinen. Raittius on mahdollista kunhan myöntää että on voimaton alkoholiin nähden. Siitä saa sitten voimaa olla ottamatta ekaa huikkaa. Muista ei oo väliä, vain ekasta.
Yli 7 vuotta pysynyt korkki kiinni, ei pisaraakaan. En käynyt katkaisuissa, AA:ssa en ole ikinä käynyt, enkä minkäänlaisia puheluita puhellut asian tiimoilta. Toki pidin aiemminkin joka vuosi aina lähes kuukauden paussin, joka
viikko väh. 3pv taukoa, iltaisin lähinnä kiskoin. Rommi, kossu, vodka ja kaikki
muutkin, tutuiksi tulivat. Tuhannet ja tuhannet olutpullot ja -tölkit, läpikäytyä
tuli. Ja varmaankin vaurioitin elimistöäni samalla aika lailla, terveyden kans tuli
ongelmia. Sitten sain päähäni idean pitää vähän pidemmän paussin, sillä tiellä tässä vieläkin. En osaa sanoa AA:n kuvioista, kun en ole ikinä ollut siellä,
kertoilenpahan vain, että on se mahdollista nuinkin kauan olla kuivilla ihan vain
itte niin päättämällä, ei siinä sen kummempia poppakonsteja aina tarvii.
Henkilö käynyt minnesota ohjemassa useaan otteeseen, monessa muussakin katkaisussa elämänsä aikana. AA on tuttu toiminta meille, meidän perheessä ollut jo kymmeniä vuosia. Ei hän laita retkahdustaan tukihenmkilön tai kenekään muu syksi, itseään syyttää aina. Me tässä perheenä vain ollaan huulet pyöreinä, ei hän.
hienoa sinnittelijä! Tahdonvoimalla ja tarpeeksi vankalla selkärangalla pääsee vaikka minne! Upeeta kuulla!
Selkärangalla, tahdonvoimalla ja ylpeydellä pääsee pitkälle. Jos ne eivät auta, voi kokeilla luovuttamista, antautua alkoholin edessä ja myöntää, että se on lopultakin vahvempi kuin alkoholisti. Se on myös vahvempi kuin omaisten tahto tai selkäranka. Mieti, tarvitseko sinä apua, onko elämäsi parasta mahdollista?
Käy alanonin kotisivuilla katsomassa.
Onko läheiselläsi alkoholiongelma? - Al-Anon - Vertaistukea ...
www.al-anon.fi/
Alkoholistien perheille ja ystäville tarkoitettu toipumisohjelma.
Pyydän anteeksi sinulta Uskomatonta. Luin viestisi hätäisesti ja pahimpaan mahdolliseen aikaan.
En puolustele käytöstäni mutta joskus sitä turhautuu ja nyt aloin miettimään onko minusta edes tukihenkilöksi kun netissä pitää päätään aukoa.
Tiedän toki AA:n toiminnasta ja osaan neuvoa asiakkaalle mitä siellä tehdään ym. mutta heidän tukihenkilötoiminnasta en tiedä mitään mutta oletan että se tapahtuu toverisysteemillä. En osaa suhtautua heidän toimintaansa ennakkoluulottomasti joten sen vuoksi olen pysynyt etäällä.
En halua astua aa:n varpaille mutta toivottavasti heillä on jonkinlainen neuvonta tai koulutus tukareille.
Olet oikeassa Uskomatonta ja tukihenkilön olisi myös pitänyt tietää vuosipäivä ja kuinka herkkää aikaa se on unohtamatta edellisiä retkahduksia.
Muistan oman vuosipäiväni ja kuinka pettynyt- petetty olo minulla oli.
Suurinpiirtein näin: "Jos kukaan ei huomaa eikä välitä niin samahan tuo on sitten korkata."
Onneksi yksi ihminen välitti ja se olin minä itse.
Tukihenkilön ei pitäisi haukata liian isoa palaa kuten useampi tuettava samaan aikaan ja pelisäännöt olisi tehtävä alussa selväksi. Vaikka omat voimavarat riittäisikin useampaan niin riittääkö aika.
Minun on pakko arvostella tuon aa-tukihenkilön toimintaa.
Kirjoitit aiemmin näin Uskomatonta:
"pitkän linjan AA:lainen, joka on toiminut tukihenkilönä pitkään elämänsä aikana ja auttanut myös humalassa olevia avuntarvitsijoita toimimalla kyyditsijänä katkaisuun, antamalla yösijan omassa kodissaan, olemalla läsnä ja kuuntelemalla, vaikka toinen olisikin humalassa."
Tuollaisella metodilla on vaaransa sehän tarjoaa suoran riippuvuuden tukihenkilöön ja riippuvuus toiseen ihmiseen on jopa pahempaa kuin riippuvuus alkoholiin. Tajuatte kai mitä tarkoitan.
Pakko lähteä kauppaan mutta palaan asiaan.
Niin.. ja kuskailemalla ja kuuntelemalla humalaista mahdollistaa tämän juomisen. Eihän humalaisen tarvitse raitistua jos apurinki hyörii ympärillä hoitaen asiat. Kyllä se on omaistenkin tehtävä selväksi, että apua ja empatiaa on tarjolla vain selvänä päivänä. Mielestäni tämän mainitun humalaisia kuskaavan tukihenkilön pitäisi myös tämä tietää.. tai sitten ei ole miettinyt syntyjä syviä sen enempää.
Unohdin koko kirjoitukseni.
Miten retkahtanutta pitäisi auttaa vai tulkitaanko tämä nyt jotenkin väärin?
Jos retkahtaa niin sanon että surkea homma mutta otat yhteyttä kun puhallat nollat.
Poikkeuksellisesti sain a-klinikkasäätiöltä lainaan mittarin kun oma hajosi yleensä kyllä huomaan jos on juonut.
Olisi vahingollista auttaa päihtynyttä silloinhan olisin tukihenkilö joka tukee päihteiden käyttöä.
Kuten viina, täystuho yllä kirjoitti osuvasti että mahdollistaa juomisen.
Ei se auttaminen lopu siihen jos retkahtaa vaan aloitetaan uudelleen kun selvä ja asiakkaalla halu yrittää.
Aloittajan tapaus on murheellinen ja omituista ettei oltu sovittu varasuunnitelmaa jos ei saa yhteyttä.
AA han tullessa jaetaan tulokkaan kansio, johon aika moni raitistunut alkoholisti raapaisee puhelinnumeronsa. Nämä puhelinnumerot ovat siksi, että voit soittaa ENNEN kuin alat juomaan, siis kun juotattaa. Jos et ymmärrä soittaa ennen korkin narauttamista, vaan vasta sen jälkeen, on avunpyyntö aa:laiselta silloin turhaa, olet oman tai a-klinikan avun varassa. IItse annan tällaiselle tyypille vain yhden neuvon: Mene katkolle jos et itse osaa katkaista! Myös kaikenlainen "AA avun" tuputtaminen on turhaa, juomari jatkakoon juomista niin kauan kun juotattaa. Vasta selvänä häntä voidaan auttaa. Selvittyään hän on täydellisesti aa:n jäsen, sitä hän ei kännissä ole....
Oman raitistumiseni tie on ollut ohdakkeinen. Olin yhdeksän vuotta raitis, kunnes ratkesin juomaan. Rymäkaverit huolestuneena kyselivät perääni ja yrittivät saada juomistani loppumaan ja palaamaan ryhmään. En pitänyt holhoamisesta, vaan hätistelin nämä avun tyrkyttäjät tiehensä! Totuus kuitenkin on, että aa:han tullaan täysin omasta halusta, ei kenenkään kehotuksesta, eli apu on tehokkainta kun sitä ITSE haluaa. Lopulta sain tarpekseni, panin korkin kiinni ja olen jälleen aa:n ryhmissä mukana.
Sanoisinkin aloittajalle, ei kukaan ole kääntänyt selkäänsä autettavalle, vaan autettava on kääntänyt selkänsä avulle, näin se menee. AA ja aa:laiset ovat toimineet aivan oikein, tästä on aivan tarpeetonta aa:laisia syyllistää, korkannut löytää syyllisen katsomalla peiliin.....
AA: n apu on tarjolla vain selvänä oleville....
Otas vajaapäinen juopporetku taas viinaa, tai käy pilleripurkilla, niin rauhotut vähäksi aikaa.
Ja käy lääkärillä tutkituttamassa viinalla lahonnut pääsi, vaikka diagnoosi onkin selvä:
http://piv.pivpiv.dk/