"Työvoimapulasta ja sen paikkaamisesta
Kuten tunnettua, maahanmuuttoa perustellaan vähän millä sattuu välittämättä siitä, ovatko perustelut keskenään ristiriitaisia.
Joidenkin mielestä suomalaiset ovat juuri nyt, 2000-luvun alussa, läkähtymässä sukurutsaisuuteensa ja tarvitsevat siksi geeniruisketta ulkomailta. En ota tässä yhteydessä sen enempää kantaa tämän väitteen mielekkyyteen, vaikka kysyä toki voisi,
* miksi suomalaiset ovat erityisen sisäsiittoisia, jos tänne yleisen ymmärryksen ja tiedon mukaan on kuitenkin virrannut viimeisten vuosituhansien aikana runsaasti väkeä niin Venäjältä, Baltiasta kuin Germaniastakin.
* miksi huolestuttava ja tuhoisa sukurutsa uhkaa viittä miljoonaa suomalaista mutta nähtävästi ei esimerkiksi 20 000 ahvenanmaalaista, joiden kukaan ei edellytä ottavan vastaan siirtolaisia sen enempää manner-Suomesta kuin Afrikastakaan.
* miksei kukaan ole huolissaan somalialaisten, etiopialaisten, korealaisten, japanilaisten ja muiden vastaavien, geneettisesti hyvin homogeenisten kansojen sisäsiittoisuudesta ja vaadi, että japanilaisia on kiireenvilkkaa siirrettävä Etiopiaan, somaleja Koreaan jne. jne.
Lisäksi on tietysti muistettava, että vaatimus suomalaisten suunnitelmallisesta rikastuttamisesta afrikkalaisten geeneillä on rodunjalostuspuhetta puhtoisimmillaan, eikä se oikein tunnu istuvan niiden suuhun, jotka syyttävät minunkaltaisiani rodunjalostushaaveista. Fiksummat monikulttuuri-ihmiset tietävät tämän, eivätkä enää nykyään turvaudu jalostusargumenttiin.
Haluaisinkin tässä yhteydessä esittää muutamia kysymyksiä nyttemmin muodikkaaseen työvoimapulaväitteeseen liittyen. Suomesta, ja laajemminkin länsimaista, kuulemma loppuvat työntekijät ihan justiinsa, koska täällä ei synny riittävästi lapsia ja koska ihmiset elävät vanhoiksi. Ns. huoltosuhde, työtätekevien osuus suhteessa elätettäviin, muuttuu epäedulliseksi.
En puutu tällä kertaa siihen periaatteelliseen kysymykseen, onko huoltosuhteen pysyttävä ennallaan, ts. voidaanko huoltosuhteen heikentymisestä automaattisesti päätellä, että työvoimaa on tuotava lisää ulkopuolelta. Tämä ei ole itsestään selvää, kuten historialliset ennakkotapaukset osoittavat. Vuonna 1944 Suomessa oli 80 000 parhaassa työiässä olevaa miestä vähemmän kuin vuonna 1939. Koska naiset eivät tuolloin yleensä käyneet palkkatyössä, kyseessä oli erittäin merkittävä lovi kansakunnan työvoimaresurssissa. Vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin iski massatyöttömyys ja työsiirtolaisuus Ruotsiin, joskin jälkimmäiseen vaikuttivat kotimaisen työttömyyden lisäksi myös naapurin parempi palkkataso ja Ruotsin yritysmaailman ja työvoimahallinnon aktiivinen värväys lahden tällä puolen. Miksi näin kävi? Siksi, että sotakorvaukset ja mainittu väestökato pakottivat Suomen teollistumaan. Teollisuus ja sen automatisoituminen johtivat vähentyneeseen työvoimatarpeeseen. Optimaalinen huoltosuhde ei ole vakio, vaan siihen vaikuttaa ympäröivä maailma. Nykyään yksi pusikossa mörisevä, kauko-ohjattu monitoimikone tekee työt, joihin kolme sukupolvea sitten tarvittiin sadan äijän savotta. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö sama tendenssi jatkuisi. Huoltosuhteeseen takertuminen ei ole mitään muuta kuin hätäisesti kasattu ja fiksulta kuulostava tekosyy maahanmuuton lisäämiselle."
Kuten tunnettua, maahanmuuttoa perustellaan vähän millä sattuu välittämättä siitä, ovatko perustelut keskenään ristiriitaisia.
Joidenkin mielestä suomalaiset ovat juuri nyt, 2000-luvun alussa, läkähtymässä sukurutsaisuuteensa ja tarvitsevat siksi geeniruisketta ulkomailta. En ota tässä yhteydessä sen enempää kantaa tämän väitteen mielekkyyteen, vaikka kysyä toki voisi,
* miksi suomalaiset ovat erityisen sisäsiittoisia, jos tänne yleisen ymmärryksen ja tiedon mukaan on kuitenkin virrannut viimeisten vuosituhansien aikana runsaasti väkeä niin Venäjältä, Baltiasta kuin Germaniastakin.
* miksi huolestuttava ja tuhoisa sukurutsa uhkaa viittä miljoonaa suomalaista mutta nähtävästi ei esimerkiksi 20 000 ahvenanmaalaista, joiden kukaan ei edellytä ottavan vastaan siirtolaisia sen enempää manner-Suomesta kuin Afrikastakaan.
* miksei kukaan ole huolissaan somalialaisten, etiopialaisten, korealaisten, japanilaisten ja muiden vastaavien, geneettisesti hyvin homogeenisten kansojen sisäsiittoisuudesta ja vaadi, että japanilaisia on kiireenvilkkaa siirrettävä Etiopiaan, somaleja Koreaan jne. jne.
Lisäksi on tietysti muistettava, että vaatimus suomalaisten suunnitelmallisesta rikastuttamisesta afrikkalaisten geeneillä on rodunjalostuspuhetta puhtoisimmillaan, eikä se oikein tunnu istuvan niiden suuhun, jotka syyttävät minunkaltaisiani rodunjalostushaaveista. Fiksummat monikulttuuri-ihmiset tietävät tämän, eivätkä enää nykyään turvaudu jalostusargumenttiin.
Haluaisinkin tässä yhteydessä esittää muutamia kysymyksiä nyttemmin muodikkaaseen työvoimapulaväitteeseen liittyen. Suomesta, ja laajemminkin länsimaista, kuulemma loppuvat työntekijät ihan justiinsa, koska täällä ei synny riittävästi lapsia ja koska ihmiset elävät vanhoiksi. Ns. huoltosuhde, työtätekevien osuus suhteessa elätettäviin, muuttuu epäedulliseksi.
En puutu tällä kertaa siihen periaatteelliseen kysymykseen, onko huoltosuhteen pysyttävä ennallaan, ts. voidaanko huoltosuhteen heikentymisestä automaattisesti päätellä, että työvoimaa on tuotava lisää ulkopuolelta. Tämä ei ole itsestään selvää, kuten historialliset ennakkotapaukset osoittavat. Vuonna 1944 Suomessa oli 80 000 parhaassa työiässä olevaa miestä vähemmän kuin vuonna 1939. Koska naiset eivät tuolloin yleensä käyneet palkkatyössä, kyseessä oli erittäin merkittävä lovi kansakunnan työvoimaresurssissa. Vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin iski massatyöttömyys ja työsiirtolaisuus Ruotsiin, joskin jälkimmäiseen vaikuttivat kotimaisen työttömyyden lisäksi myös naapurin parempi palkkataso ja Ruotsin yritysmaailman ja työvoimahallinnon aktiivinen värväys lahden tällä puolen. Miksi näin kävi? Siksi, että sotakorvaukset ja mainittu väestökato pakottivat Suomen teollistumaan. Teollisuus ja sen automatisoituminen johtivat vähentyneeseen työvoimatarpeeseen. Optimaalinen huoltosuhde ei ole vakio, vaan siihen vaikuttaa ympäröivä maailma. Nykyään yksi pusikossa mörisevä, kauko-ohjattu monitoimikone tekee työt, joihin kolme sukupolvea sitten tarvittiin sadan äijän savotta. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö sama tendenssi jatkuisi. Huoltosuhteeseen takertuminen ei ole mitään muuta kuin hätäisesti kasattu ja fiksulta kuulostava tekosyy maahanmuuton lisäämiselle."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.