Puhe luistaa hyvin "veroparatiisi" luottokortti taskussa?

Ruotsinkieliset kyllä lobbailevat ja varjelevat saavutettuja etujaan tuhansin eri tavoin niin kauan kuin sallimme heidän tehdä niin.

Ruotsalainen kansanosa on jäännös siitä monen vuosisadan miehityksestä jonka ruotsalaiset aikanaan suorittivat.

He kuvittelevat yhä että omistavat suomen, ja niin kauan kuin me toimimme tuon kuvitelman mukaisesti, katsovat he asian olevan totta.

Esimerkiksi RKP:n jatkuva läsnäolo hallituksessa, pienestä äänimäärästä riippumatta, luon "runsaasti" kysymysmerkkejä.

Kauan sitten Lauantaiseura, eli Snellman, Lönnroth jne, joukko turun akateemikkoja, huomasivat että heillä on mahdollisuus muovata suomalaiset juuri sellaiseksi orjakansaksi kuin haluavat.

Niinpä he perustivat "Suomen Kirjallisuuden Seuran". He kokosivat suomalaisia tarinoita ympäri maata, ja julkaisivat niistä "sopivat" kansalaisten identiteetin rakentajiksi.

Samalla he kokonaan luopuivat oman, ruotsinkielisen kansanosan vastaavan materiaalin julkaisemisesta, varsinkaan suomen kielellä. Liekö aihe ollut liian arka, valloittajarodun edesottamukset eivät tainneet olla "sopivaa" luettavaa niille joita haluttiin jatkossakin pitää alisteisina?

Vasta 1970-luvulla, kun kansakoulu muutettiin peruskouluksi, väheni esimerkiksi ruotsalaisten lauluntekijöiden dominanssi suomalaisissa kouluissa.

Nimet kuten Slotte, Mörne, Knape, Tegengren, Reuter, Wichman, Wecksell ja Stenbäck ovat kansakoulun käyneiden musikaalisten ihmisten muistissa.

Ruotsinkielinen julkaisu "FinlandSvensk Rapport, Läroböcker och Identitet" (ISBN 951-99612-5-9,)suomeksi Oppimateriaali ja Identiteetti, käyttää asiasta kertomiseen pari sivua.

Kirjassa oleva taulukko paljastaa että suomenruotsalainen valta musiikin opetuksessa sai suuren takaiskun peruskoulun myötä. Enää Topeliuksen ja Runebergin lauluja kelpuutettiin mukaan. Kyseisen kirjasen on rahoittanut järjestö nimeltä "Stiftelsen Pro Juventute Nostra".

Kyseinen kirja paljstaa aika paljon siitä manipulaatiosta jota taustalla tehdään lasten tietoisuuden muovaamiseksi. Jo kirjan nimi kertoo paljon.

Kirja mainitsee lasten oppimateriaaliksi mm. "Fårskallet På Björkö".

Tämä brutaali materiaali kuvaa miten vajaa tuhat lammasta kerätään saaristosta n. sadan ihmisen voimin, viedään kotiin Björkö-saarelle, ja sitten nilltä otetaan villat jonka jälkeen ne teurastetaan.

Tästä on näköjään materiaalia netissä. Yle on ollut mukana tapahtumassa ja paikan päältä reportoidaan:

http://svenska.yle.fi/arkivet/artikkelit/farskall_och_storslakt_1955_73341.html#media=73353

Muita julkaisuja saman "Suomenruotsalaisen Raportin" alaisuudessa ovat:

"Suomenruotsalainen vuosi 2000"

"Tilastollinen Raportti Suomenruotsalaisista"

"Ruotsalaiset Keski-uudellamaalla"

"Ruotsinsuomalaisia ja Suomenruotsalaisia"

"Ruotsin kieli keskushallinnossa"

"Kielilaki"

On olemassa myös suomenruotsalaisen mm. Tammisaaren politiikassa vaikuttaneen Henrik Cederlöfin kirja "PERUS-RUOTSALAINEN, Elämä Ruotsinkielisyyden Palveluksessa" (UrSvensk, Ett Liv i Modersmålets Tjänst).

ISBN 951-50-1452-2

Schildts -kustantamon v. 2004 julkaiseman kirjan takakannessa lukee näin:

"Nyt kun ruotsin kieli on uhanalainen suomessa, sekä sen puolustajien rivit harvenevat, on Henrik Cederlöf kirjoittanut ylös muistonsa rikkaasta elämäntyöstä äidinkielen opettajana, rehtorina, kirjoittajana, journalistina ja poliitikkona.

Henrik Cederlöfin muistot ovat kertomus kivenkovista seuraamuksista, punaisen langan pitämisestä näkyvillä. Äidinkielen suhteen ei saa koskaan epäröidä!

Onko keskuudessamme enää yhtä ehdottomia vaikuttajia, ruotsin kielellä, ruotsalaisuuden puolesta, suomessa?..."

Esipuheessaan Henrik Cederlöf kiittää Västra Nyland -lehden päätoimittajaa Olle Springiä suuresta rohkaisusta ja runsaiden tuntien avusta kirjan julkaisemisessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Olle_Spring