Saksalaiset jättivät haavoittuneet

Entisen aseveljeyden kolkosta tunnelmasta kertoo, että maastoon jääneet haavoittuneet saksalaiset huusivat Halstia jopa nimeltä hokien auttamaan, kun tämä kävi myöhemmin illalla katsomassa taistelujen jälkiä. Saksalaiset jättivät haavoittuneet sotilaat kentälle. Heillä ei ollut suomalaisen sotilaan periaatetta ”veljeä ei jätetä”.
...
Taistelupaikan kahlaamossa makasi vanhempi saksalainen aliupseeri ainoastaan kasvot veden pinnalla. Suomalaiset toimittivat miehen sairaalaan. Henkitoreissaan olevia haavoittuneita oli kolmisenkymmentä rantakivikossa, pelloilla ja eräässä ladossa. Kylmä sade oli liottanut viimeisiäkin elämänrippeitä liikuntakyvyttömistä sotureista, jotka olivat sitomattomina vuotamassa kuiviin. Ladossa maanneita ruhjoutuneita miehiä oli vaikea tunnistaa enää ihmisiksi.

”Saksalaisten sodankäynti oli julmuudessaan merkillistä”, Kulju arvioi. Sotilaita motivoitiin Tornion taisteluissa sillä, että Seminaarin sairaalassa olleet omat miehet piti pelastaa joutumasta venäläisten vankileirille. ”Taistelussa haavoittuneet jätettiin kuitenkin monesti armotta oman onnensa nojaan”
http://www.sermones.fi/2009/11/sota-jossa-itkivat-suomalaiset-ja-saksalaiset-–-lapin-sodan-avainoperaatio-tornion-maihinnousu/
18640
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

samanlainen lääkintähuolto kuin suomalaisillakin. Voi olla, että haavoittuneita jätettiin herkemmin joissain tilanteissa. Ehkä lääkintähenkilöstöäkin oli menetetty. Silti saksalaisilla oli esimerkiksi kenttäsairaalat (= pääsidontapaikat) erittäin korkeatasoisia ja jopa paremmin varustettuja kuin meillä.

Äänestä

Katsokaas Viipurin menetyspäivänä ja sieltä edellisenä nettitietoja. Onhan paljon "kentälle jääneitä" juuri Viipurin itäpuolisella maantiellä ja itse kaupungissa.
Tarkoittaa, että haavoittuneita ei pyrittykään raahaamaan mukaan.
Osalla joukoista taisi olla käsky pysäyttää karkailijat ja huolehtia heidän haavoittuneistaan. Nämä liittyivätkin juoksijoihin mukaan ilman haavoittuneita! Osa taisi juosta Uumajaan saakka.

TV-arkistosta löytyy dokunpätkä, jossa kerrotaan, kuinka haavoittuneita koottiin tämän kuuluisan Aallon kirjaston pääoven seinustalle ja taisteluhaluiset meni sisään. Pakenivat talon toiselta puolen ja jättivät 9 haavoittunutta makaamaan. Mies kertoo ainakin kahden nimenkin siinä. Neuvostosotilaat tulivat pihaan ja saivat tulta ikkunoista. Samalla konepistoolilla ampuivat maassa makaajat.
Tämä vain yksi episodi sankariarmeijamme moraalista.

Äänestä
  • evakuoitiin oman hengenkin uhalla. Tietenkin oli tilanteita, joisa esimerkiksi pakokauhu vei voiton. Viipuriin jäi haavoittuneita, mutta aika vähän. Eikä se tietysti ainoa tapaus ollut.

    "Samalla konepistoolilla ampuivat maassa makaajat.
    Tämä vain yksi episodi sankariarmeijamme moraalista."

    Siis omat haavoittuneet olisi ammuttu? Eiköhän kyse ole pikemmin kirjoittajan halusta mustamaalata armeijaa vaikeassa tilanteessa?

    Haaavoittuneita jäi Viipuriin sidontapaikalle lääkärin ja yhden aliupseerin kanssa. Venäläiset ampuivat kaikki. Eikä ollut ainoa kerta edes kesällä -44 Kannaksella.

    Äänestä

  • Haavoittuneet siis kirjoitti:

    evakuoitiin oman hengenkin uhalla. Tietenkin oli tilanteita, joisa esimerkiksi pakokauhu vei voiton. Viipuriin jäi haavoittuneita, mutta aika vähän. Eikä se tietysti ainoa tapaus ollut.

    "Samalla konepistoolilla ampuivat maassa makaajat.
    Tämä vain yksi episodi sankariarmeijamme moraalista."

    Siis omat haavoittuneet olisi ammuttu? Eiköhän kyse ole pikemmin kirjoittajan halusta mustamaalata armeijaa vaikeassa tilanteessa?

    Haaavoittuneita jäi Viipuriin sidontapaikalle lääkärin ja yhden aliupseerin kanssa. Venäläiset ampuivat kaikki. Eikä ollut ainoa kerta edes kesällä -44 Kannaksella.

    Ihanko ne ampuivat meidän ihanteellisia ja kirkasotsaisia sotilaitamme? No sehän on väärin!

    Äänestä

  • uij6yh kirjoitti:

    Ihanko ne ampuivat meidän ihanteellisia ja kirkasotsaisia sotilaitamme? No sehän on väärin!

    kyllä ampuivat omia haavoittuneitaan. Ja suomalaisia vankeja.

    Äänestä

  • "TV-arkistosta löytyy dokunpätkä, jossa kerrotaan, kuinka haavoittuneita koottiin tämän kuuluisan Aallon kirjaston pääoven seinustalle ja taisteluhaluiset meni sisään. Pakenivat talon toiselta puolen ja jättivät 9 haavoittunutta makaamaan. Mies kertoo ainakin kahden nimenkin siinä. Neuvostosotilaat tulivat pihaan ja saivat tulta ikkunoista. Samalla konepistoolilla ampuivat maassa makaajat.
    Tämä vain yksi episodi sankariarmeijamme moraalista. "

    Kirjoittaja ei tunnu muistavan koko tapahtumaa kunnolla. Kyseess ei ollut Aallon kirjastosta!

    Tapahtumien kulku oli seuraava: Viipuria puolustavan 20. prikaatin pääsidontapaikka sijaitsi Viipurin naistensairaalan alakerrassa. Kun vetäytyminen alkoi niin liikuntakykyiset haavoittuneet poistuivat paikalta omin neuvoin. Jäljelle jäi vain kymmenkunta liikuntakyvytöntä, lääkäri ja lääkintävääpeli ja tarkoitus oli antautua eteneville venäläisille. Mitä sitten tapahtui?

    Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:

    *Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’

    Toisin sanoen lääkäri, lääkintävääpeli ja ne kymmenkunta osin tajutonta haavoittunutta surmattiin muitta mutkitta!

    Äänestä

  • uij6yh kirjoitti:

    Ihanko ne ampuivat meidän ihanteellisia ja kirkasotsaisia sotilaitamme? No sehän on väärin!

    Tässä mies ensin trollaa ja vastaa omaan kysymykseensä! Tarkkispoika taaskin!

    Tuossa jäljempänä kerrotaan Viipurin naistensairaalan TODELLISET tapahtumat! Ei suomalaiset omiaan ampuneet. Sen sijaan 20. prikaatin haavoittuneet, lääkärin ja lääkintävääpelin ampuivat etenevät venäläisjoukot muitta mutkitta!

    Äänestä

  • Näin naapurissa kirjoitti:

    "TV-arkistosta löytyy dokunpätkä, jossa kerrotaan, kuinka haavoittuneita koottiin tämän kuuluisan Aallon kirjaston pääoven seinustalle ja taisteluhaluiset meni sisään. Pakenivat talon toiselta puolen ja jättivät 9 haavoittunutta makaamaan. Mies kertoo ainakin kahden nimenkin siinä. Neuvostosotilaat tulivat pihaan ja saivat tulta ikkunoista. Samalla konepistoolilla ampuivat maassa makaajat.
    Tämä vain yksi episodi sankariarmeijamme moraalista. "

    Kirjoittaja ei tunnu muistavan koko tapahtumaa kunnolla. Kyseess ei ollut Aallon kirjastosta!

    Tapahtumien kulku oli seuraava: Viipuria puolustavan 20. prikaatin pääsidontapaikka sijaitsi Viipurin naistensairaalan alakerrassa. Kun vetäytyminen alkoi niin liikuntakykyiset haavoittuneet poistuivat paikalta omin neuvoin. Jäljelle jäi vain kymmenkunta liikuntakyvytöntä, lääkäri ja lääkintävääpeli ja tarkoitus oli antautua eteneville venäläisille. Mitä sitten tapahtui?

    Kirjassa ’Viipuri 1944’ kerrotaan kohdassa ’Naistensairaalan tragedia’ seuraavaa:

    *Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen ovensuuhun oli saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päiväksi kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945.’

    Toisin sanoen lääkäri, lääkintävääpeli ja ne kymmenkunta osin tajutonta haavoittunutta surmattiin muitta mutkitta!

    "Kirjoittaja ei tunnu muistavan koko tapahtumaa kunnolla. Kyseess ei ollut Aallon kirjastosta!"

    Kyllä Aallon kirjastossakin oli yksi ryhmä tai joukkue 15./20.Pr:n miehiä johtajanaan muistaakseni vänrikki Eränen, jotka eivät olleet saaneet ajoissa irtautumiskäskyä ja olivat jääneet keskelle vihollista. He piiloutuivat kirjaston kellariin, josta oli lopulta pakko antautua. Kaikki haavoittuneet, jotka eivät kyenneet itse liikkumaan ammuttiin!

    Äänestä

  • Aallon kirjasto kirjoitti:

    "Kirjoittaja ei tunnu muistavan koko tapahtumaa kunnolla. Kyseess ei ollut Aallon kirjastosta!"

    Kyllä Aallon kirjastossakin oli yksi ryhmä tai joukkue 15./20.Pr:n miehiä johtajanaan muistaakseni vänrikki Eränen, jotka eivät olleet saaneet ajoissa irtautumiskäskyä ja olivat jääneet keskelle vihollista. He piiloutuivat kirjaston kellariin, josta oli lopulta pakko antautua. Kaikki haavoittuneet, jotka eivät kyenneet itse liikkumaan ammuttiin!

    Totta. Tosin he olivat alun pitäen asemissa Suomenlahden rannassa ja vetäytyivät vasta viimeisinä, jolloin havaitsivat tien linnansalmelle olevan tukossa. Hätäpäissään he menivät Aallon kirjaston kellariin ja viettivät siellä yön. Aamulla heidät havaittiin ja loppu meni kertomasi mukaan.

    Äänestä

Yksikään suomalainen ei voi ymmärtää mitä saksalainen ajatteli,.mitä saksalainen.oli kokenut ja mitä saksa oli kokenut. Kaikki pelastettiin, ketkä pelastettavissa oli. Kuitenkin yksi vihollisen haltuun jäänyt haavoittunut on parempi kuin kaksi kuollutta

Äänestä
  • Lukekaa saksalaisten Tuntematon sotilas, Willi Heinrich'in kirjoittama Kubanin sillanpää. Päähenkilö on Rautaristi-elokuvista tuttu ylivääpeli Steiner, mutta ennenkaikkea kirjassa lyödään rikki kaikki saksalaiset sotilasmyytit, ei vain tätä "haavoittunutta ei jätetä". Yhtä paljon saa tilaa upseerien rautaristin tienaaminen tavallisten rivisotilaiden hengen kustannuksella. - Kirja ilmestyi Saksassa 1955 ja sai aikaan samanlaisen kohun, kuin Väinö Linnan teos Suomessa; meillä suomennos julkaistiin koskus 60-luvulla, mutta varmaan divareista löytyy.

    Äänestä

  • nivrameel kirjoitti:

    Lukekaa saksalaisten Tuntematon sotilas, Willi Heinrich'in kirjoittama Kubanin sillanpää. Päähenkilö on Rautaristi-elokuvista tuttu ylivääpeli Steiner, mutta ennenkaikkea kirjassa lyödään rikki kaikki saksalaiset sotilasmyytit, ei vain tätä "haavoittunutta ei jätetä". Yhtä paljon saa tilaa upseerien rautaristin tienaaminen tavallisten rivisotilaiden hengen kustannuksella. - Kirja ilmestyi Saksassa 1955 ja sai aikaan samanlaisen kohun, kuin Väinö Linnan teos Suomessa; meillä suomennos julkaistiin koskus 60-luvulla, mutta varmaan divareista löytyy.

    romaanista, jossa on huomattavasti vähemmän totuuspohjaa kuin "Tuntemattomassa." Elokuvassa sitä on vielä vähemmän. Tietysti on paljon tottakin.

    Äänestä

  • Kyse on silti kirjoitti:

    romaanista, jossa on huomattavasti vähemmän totuuspohjaa kuin "Tuntemattomassa." Elokuvassa sitä on vielä vähemmän. Tietysti on paljon tottakin.

    Onko kukaan tietoinen, mitä tapahtui haavoittuneille Kuuterselässä? He jäivät venäläisten käsiin panssariprikaatin perääntyessä. Lääkintämajuri Johansson jäi heidän turvakseen vapaaehtoisesti. Johanssonia sanottiin myöhemmin Sperma- Johanssoniksi koska hän oli erikoistunut ko. alaan. Kävin hänen vastaanotollaan Helsingissä 70-luvulla pari kertaa. Luin tuosta Kuuterselästä vasta myöhemmin. Tietääkö kukaan?

    Äänestä

  • Apua saanut kirjoitti:

    Onko kukaan tietoinen, mitä tapahtui haavoittuneille Kuuterselässä? He jäivät venäläisten käsiin panssariprikaatin perääntyessä. Lääkintämajuri Johansson jäi heidän turvakseen vapaaehtoisesti. Johanssonia sanottiin myöhemmin Sperma- Johanssoniksi koska hän oli erikoistunut ko. alaan. Kävin hänen vastaanotollaan Helsingissä 70-luvulla pari kertaa. Luin tuosta Kuuterselästä vasta myöhemmin. Tietääkö kukaan?

    No ilmeisesti ei käynyt yhtä heikosti kuin Viipurin naistensairaalassa, jos kerran mainittu Johansson oli 70-luvulla yhä elossa?

    Äänestä

  • Näin naapurissa kirjoitti:

    No ilmeisesti ei käynyt yhtä heikosti kuin Viipurin naistensairaalassa, jos kerran mainittu Johansson oli 70-luvulla yhä elossa?

    Pillerisi vanha paska.

    Äänestä

  • otahan ne kirjoitti:

    Pillerisi vanha paska.

    Tarkkispojan säihkyvää älyä...

    Äänestä

Haavoittuneiden jättäminen vihollisen armoille ei ollut mikään tyypillinen saksalainen ominaisuus. Sitä tekivät ja tekevät edelleen kaikki armeijat, kun tilanne on tarpeeksi paha.

Joskus asiasta annetaan jopa käsky, kuten puna-armeija teki Stalingradissa. Omien haavoittuneiden auttaminen oli kielletty. Nämä saivat itse ponnistella sidontapaikalle, jos pystyivät.

Äänestä

katsokaa elokuva isku mogadishuun, niin tajuatte.

jos tajuatte.

luultavasti ette.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


poshe kirjoitti:

Entisen aseveljeyden kolkosta tunnelmasta kertoo, että maastoon jääneet haavoittuneet saksalaiset huusivat Halstia jopa nimeltä hokien auttamaan, kun tämä kävi myöhemmin illalla katsomassa taistelujen jälkiä. Saksalaiset jättivät haavoittuneet sotilaat kentälle. Heillä ei ollut suomalaisen sotilaan periaatetta ”veljeä ei jätetä”.
...
Taistelupaikan kahlaamossa makasi vanhempi saksalainen aliupseeri ainoastaan kasvot veden pinnalla. Suomalaiset toimittivat miehen sairaalaan. Henkitoreissaan olevia haavoittuneita oli kolmisenkymmentä rantakivikossa, pelloilla ja eräässä ladossa. Kylmä sade oli liottanut viimeisiäkin elämänrippeitä liikuntakyvyttömistä sotureista, jotka olivat sitomattomina vuotamassa kuiviin. Ladossa maanneita ruhjoutuneita miehiä oli vaikea tunnistaa enää ihmisiksi.

”Saksalaisten sodankäynti oli julmuudessaan merkillistä”, Kulju arvioi. Sotilaita motivoitiin Tornion taisteluissa sillä, että Seminaarin sairaalassa olleet omat miehet piti pelastaa joutumasta venäläisten vankileirille. ”Taistelussa haavoittuneet jätettiin kuitenkin monesti armotta oman onnensa nojaan”
http://www.sermones.fi/2009/11/sota-jossa-itkivat-suomalaiset-ja-saksalaiset-–-lapin-sodan-avainoperaatio-tornion-maihinnousu/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu