...Jäätteenmäestä, Kekkosesta ym...
Avauksessa "Missä Suomi sijaitsee?" on nimimerkki Juho Vesaisen liittämänä Annali Jäätteenmäen puhe. Arvioin sitä tuoreeltaan ja sain Oiva Härköseltä ihan asiallisen, mutta tyypillisiä härkösmäisiä teemoja sisältävän vastineen, johon vastasin alla olevalla. Koska pidän asiaa jokseenkin merkittävänä, laitan tuon vastineeni tähän vielä omana avauksenaan, jotta muutkin voivat sitä halutessaan kommentoida:
Olen jokseenkin päinvastaista mieltä kuin Sinä (Oiva Härkönen) tuosta hajasijoituspolitiikan autuudesta. Samoin Lipposen/Niinistön politiikan turmiollisuudesta. Nuoruutemme Suomi on meidän nostalgisissa muistoissamme ihana, mutta ei se sitä todellisuudessa silloinkaan ollut, eikä siihen ole paluuta, se olisi taantumuksellisuudessaan kohtalokkaan suuri virhe.
Sanot, että väkeä siirrettiin tänne liian nopeasti. Ei siirretty, vaan väki - minä ja Sinä heidän joukossaan - halusi siirtyä tänne. Muuttotappiokuntien kurjistumisen syyt ovat aivan muut kuin Sinun esittämäsi. Paljon siihen on vaikuttanut noiden kuntien oma, kepulainen kunnallispolitiikka. Siksi myös näitä pääkaupunkiseudun kuntia joudutaan riistämään tuon esittämäsi tasausjärjestelmän vuoksi.
Jäätteenmäen puhe ei vakuuta siksikään, että ei hän näy ymmärtävän John Stuart Millin perimmäistä sanomaa. Ehkä hän poimii siitä tyylinsä mukaisesti vain kohtia, jotka sopivat hänen tarkoitukseensa.
Se Jäätteenmäen ja Sinunkin kaipaama maakuntien suomi ei synny kylien tasolla, kylvämällä rahaa tasaisesti kaikkialle, vaan ainoastaan tukemalla elinkelpoisia ja kehittyviä keskuksia. Niitä on maakunnissakin, kuten Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Joensuu ja joku muukin, mutta ylivoimaisesti tärkein koko Suomen kannalta on Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Niiden kasvun ja kehityksen edellytyksiä pitää tukea kaikin tavoin, eikä päinvastoin riistää niitä, kuten jo nyt tehdään ja yhä pahempaa aiotaan. Pääkaupunkiseudun kuntien itsensäkin pitäisi ottaa järki käteen ja lyödä hynttyyt yhteen. Se olisi välttämätöntä mm. järkevän maankäyttö- ja liikennepolitiikan vuoksi.
Tuollakin puheellaan Jäätteenmäki yhä vahvistaa olevansa juuri niin huono poliitikko millaiseksi hän on jo aiemmin osoittautunut. Kyllä Keskustalla kävi tuuri, kun SDP sysäsi hänet pois pääministerin paikalta ja puolueen johdosta. Olen jo monta kertaa aiemmin kehunut Matti Vanhasta ja käsitykseni hänestä vain paranee. Lueskelin lomani aikana tulleita lehtiä, ja näin, että Helsingin Sanomatkin oli tehnyt pitkän ja hyvin myönteisen jutun Vanhasesta. Siinä niin toimittaja kuin ministerikollegatkin kehuvat kilvan Vanhasta. Ja ovathan Vanhasen suosiolukemat kansan keskuudessa niin korkeat, että asianomainen itse vaatimattomasti toteaa, että ne ovat epänormaalin korkeat, mutta kyllä ne siitä normalisoituvat.
Kun Lipponen aiheellisesti voitiin määritellä visionääriseksi tahtopoliitikoksi niin Vanhaseen sopisi määritelmä asiakeskeinen järkipoliitikko. Molemmilla, niin Lipposella kuin Vanhasellakin asia menee edelle itsestä, Lipponen ehkä asetteli tavoitteita tietoisesti korkeammalle kuin minkä saavuttamista piti todennäköisenä, Vanhanen taitaa tyytyä mieluummin siihen, mitä pitää mahdollisena. Jäätteenmäen politiikassa ei tainnut olla muuta sisältöä kuin Jäätteenmäki itse. Kyllä kai tämän jo nyt useimmat kepulaisetkin tajuavat. Suomessa ei tehdä menestyksekästä politiikkaa muuten kuin yhteistyöllä – toistaiseksi vielä demaritkin ovat liian heikot johtamaan maata yksin siten kuin esim. Ruotsissa – ja Jäätteenmäen tyylillä ei tehdä yhteistyötä missään. Ei varmaan EU:ssakaan. Ihmettelen, että kepulaiset hänet sinne laittoivat. Ehkäpä järkevimmät halusivat hänet pois näkyviltä, mutta varmaan enemmän hän sai sääliääniä, vaikka ei hän olisi mitään sääliä tarvinnut: hän sai sitä, mitä tilasi.
Tuolla toisaalla näkyy joku todenneen (Romanian matkakertomukseeni viitaten), että niin se Korhonenkin joutui puolustelemaan Kekkosta. Kerroin saman avauksen (tervehdys lomilta) toisessa pätkässä (pieni täydennys), että olen sitä joutunut tekemään aikaisemminkin maailmalla, olenhan isänmaallinen ihminen. Sitä paitsi noihin aikoihin, joista kerroin (1966-82), en vielä tiennyt Kekkosesta sitä, mitä nyt tiedän. Eiväthän monet näy sitä vieläkään tietävän. Sinä varmaan tiedät, mutta kieltäydyt uskomasta, tai jos uskotkin, et sitä halua tunnustaa! Mutta se minkä sanoin Jäätteenmäestä pätee paljon suuremmallakin syyllä Kekkoseen: sitä saa, mitä tilaa. Kekkosen kohdalla tilaus vain toimitetaan aivan liian pitkällä viiveellä.
Avauksessa "Missä Suomi sijaitsee?" on nimimerkki Juho Vesaisen liittämänä Annali Jäätteenmäen puhe. Arvioin sitä tuoreeltaan ja sain Oiva Härköseltä ihan asiallisen, mutta tyypillisiä härkösmäisiä teemoja sisältävän vastineen, johon vastasin alla olevalla. Koska pidän asiaa jokseenkin merkittävänä, laitan tuon vastineeni tähän vielä omana avauksenaan, jotta muutkin voivat sitä halutessaan kommentoida:
Olen jokseenkin päinvastaista mieltä kuin Sinä (Oiva Härkönen) tuosta hajasijoituspolitiikan autuudesta. Samoin Lipposen/Niinistön politiikan turmiollisuudesta. Nuoruutemme Suomi on meidän nostalgisissa muistoissamme ihana, mutta ei se sitä todellisuudessa silloinkaan ollut, eikä siihen ole paluuta, se olisi taantumuksellisuudessaan kohtalokkaan suuri virhe.
Sanot, että väkeä siirrettiin tänne liian nopeasti. Ei siirretty, vaan väki - minä ja Sinä heidän joukossaan - halusi siirtyä tänne. Muuttotappiokuntien kurjistumisen syyt ovat aivan muut kuin Sinun esittämäsi. Paljon siihen on vaikuttanut noiden kuntien oma, kepulainen kunnallispolitiikka. Siksi myös näitä pääkaupunkiseudun kuntia joudutaan riistämään tuon esittämäsi tasausjärjestelmän vuoksi.
Jäätteenmäen puhe ei vakuuta siksikään, että ei hän näy ymmärtävän John Stuart Millin perimmäistä sanomaa. Ehkä hän poimii siitä tyylinsä mukaisesti vain kohtia, jotka sopivat hänen tarkoitukseensa.
Se Jäätteenmäen ja Sinunkin kaipaama maakuntien suomi ei synny kylien tasolla, kylvämällä rahaa tasaisesti kaikkialle, vaan ainoastaan tukemalla elinkelpoisia ja kehittyviä keskuksia. Niitä on maakunnissakin, kuten Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Joensuu ja joku muukin, mutta ylivoimaisesti tärkein koko Suomen kannalta on Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Niiden kasvun ja kehityksen edellytyksiä pitää tukea kaikin tavoin, eikä päinvastoin riistää niitä, kuten jo nyt tehdään ja yhä pahempaa aiotaan. Pääkaupunkiseudun kuntien itsensäkin pitäisi ottaa järki käteen ja lyödä hynttyyt yhteen. Se olisi välttämätöntä mm. järkevän maankäyttö- ja liikennepolitiikan vuoksi.
Tuollakin puheellaan Jäätteenmäki yhä vahvistaa olevansa juuri niin huono poliitikko millaiseksi hän on jo aiemmin osoittautunut. Kyllä Keskustalla kävi tuuri, kun SDP sysäsi hänet pois pääministerin paikalta ja puolueen johdosta. Olen jo monta kertaa aiemmin kehunut Matti Vanhasta ja käsitykseni hänestä vain paranee. Lueskelin lomani aikana tulleita lehtiä, ja näin, että Helsingin Sanomatkin oli tehnyt pitkän ja hyvin myönteisen jutun Vanhasesta. Siinä niin toimittaja kuin ministerikollegatkin kehuvat kilvan Vanhasta. Ja ovathan Vanhasen suosiolukemat kansan keskuudessa niin korkeat, että asianomainen itse vaatimattomasti toteaa, että ne ovat epänormaalin korkeat, mutta kyllä ne siitä normalisoituvat.
Kun Lipponen aiheellisesti voitiin määritellä visionääriseksi tahtopoliitikoksi niin Vanhaseen sopisi määritelmä asiakeskeinen järkipoliitikko. Molemmilla, niin Lipposella kuin Vanhasellakin asia menee edelle itsestä, Lipponen ehkä asetteli tavoitteita tietoisesti korkeammalle kuin minkä saavuttamista piti todennäköisenä, Vanhanen taitaa tyytyä mieluummin siihen, mitä pitää mahdollisena. Jäätteenmäen politiikassa ei tainnut olla muuta sisältöä kuin Jäätteenmäki itse. Kyllä kai tämän jo nyt useimmat kepulaisetkin tajuavat. Suomessa ei tehdä menestyksekästä politiikkaa muuten kuin yhteistyöllä – toistaiseksi vielä demaritkin ovat liian heikot johtamaan maata yksin siten kuin esim. Ruotsissa – ja Jäätteenmäen tyylillä ei tehdä yhteistyötä missään. Ei varmaan EU:ssakaan. Ihmettelen, että kepulaiset hänet sinne laittoivat. Ehkäpä järkevimmät halusivat hänet pois näkyviltä, mutta varmaan enemmän hän sai sääliääniä, vaikka ei hän olisi mitään sääliä tarvinnut: hän sai sitä, mitä tilasi.
Tuolla toisaalla näkyy joku todenneen (Romanian matkakertomukseeni viitaten), että niin se Korhonenkin joutui puolustelemaan Kekkosta. Kerroin saman avauksen (tervehdys lomilta) toisessa pätkässä (pieni täydennys), että olen sitä joutunut tekemään aikaisemminkin maailmalla, olenhan isänmaallinen ihminen. Sitä paitsi noihin aikoihin, joista kerroin (1966-82), en vielä tiennyt Kekkosesta sitä, mitä nyt tiedän. Eiväthän monet näy sitä vieläkään tietävän. Sinä varmaan tiedät, mutta kieltäydyt uskomasta, tai jos uskotkin, et sitä halua tunnustaa! Mutta se minkä sanoin Jäätteenmäestä pätee paljon suuremmallakin syyllä Kekkoseen: sitä saa, mitä tilaa. Kekkosen kohdalla tilaus vain toimitetaan aivan liian pitkällä viiveellä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sivistyssanakirjoissa parasiitti ja paratiisi ovat hyvin lähellä toisiaan. Otavan uudessa sivistyssanakirjassa väliin mahtuvat vain parasolli (suojella, päivänvarjo, ym.), parasympaattinen hermosto (osa vegetatiivista hermostoa) ja parataksi (kieliopillinen rinnastussuhde - parataktinen rinnasteinen).
Yleisesti ottaen voidaan ajatella parasiitin (kreik. para´sitos = kuokkavieras), loinen, loiseliö - olevan sukua paratiisille(kreik. para´deisos < muinaispers. pairidaeza = puisto), myyttien kertoma ensimm. ihmisten ihanteellinen olopaikka....., yleensä ihanteellinen paikka tai olotila.
Siis sekä parasitismin (vrt. piratismi), että paratismin kannattajat pyrkivät maksimoimaan hyvää oloa. Parasiittiohjasteiset omaansa ja paratiisimeininkeiset yleistä.
Härkösen näkemys asiasta onkin ainutlaatuinen. Hajasijoittaminen on mahdollista vain keskusjohtoisessa valtiossa (vrt. Neuvostoliitto), jossa yrityksen tulosta voidaan rajattomasti subventoida ilman markkinahäiriöitä.
Suomessa yritykset hakeutuvat sinne, missä niiden toiminta on tuloksellista.
Nykypäivän ihmisen tarpeet ovat erilaiset verrattuna menneisiin vuosikymmeniin. Perheestä molemmat puolisot ovat yleensä koulutettuja ja ansiotyössä. Se rajoittaa mahdollisuuksia työskennellä kovin pienellä paikkakunnalla.
Helsingin seudun kasvu on hyödyksi koko Suomelle, koska se on vahva osaamiskeskus EU:n pohjoisessa kolkassa.
Samalla tavalla voimakkaat aluekeskukset ovat omalle maakunnalle tai alueelle tärkeitä. Ne mahdollistavat seudun elinkelpoisuuden.
Pienimuotoisesti ilmiö esiintyy jo kunnissa. Niissähän sivukylät autioituvat ja kuntakeskukset (kirkonkylät) kasvavat.
Maaseudun ongelma on se, ettei sinne mahdollisuuksista huolimatta synny uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Eurooppalaisen mittapuun mukaan Suomessa on suhteessa hyvin vähän yrittäjiä. Voi olla, että riskitön maatalous ei kasvata yrittäjyyttä.
Olet oikeassa Vanhasen suhteen. Saa nähdä, kuinka kauan puolueen kenttä sietää hänen kaltaistaan reaalipoliitikkoa.
Lipposen tapa asettaa tavoitteita on hyvä, koska tavoitteilla on tapana toteutua. Jos ajatusmaailma on sellainen, että tehdään se mihin varmasti pystytään, ei kehitystä tapahdu. Juuri tässä on Vanhasen heikkous.
maatiloilla kasvoi ja kasvaa yrittäjiä
nyt näitä yrittäjähautomoja on valitettavan vähän
lipponen ei ymmärtänyt pienyrityksistä tai
yrittäjyydestä juuri mitään
taustansa?
ulkopoliittinen instituutti
...sinne, missä valtiovallan toimesta luodaan edellytyksiä. Lipposen hallitukset tietoisesti rakensivat Helsingin seudulle kaikkea, mitä yritykset tarvitsevat. Muu maa unohdettiin ja kurjistui sitten kun yritykiä ja väkeä alkoi valua Helsingin seudulle liian nopeasti. Tämä sotki myös tämän seudun elämän ja kuntien taloudet. Täällä ei muisteta, että uusi asukas vaatii yhteikunnalta 125000 euron investoinnit infraan, asuntoon ja palveluihin. Tästä johtuu, että tuo uusi asukas alkaa tuottaa kunnalleen vasta 16 vuoden kuluttua.
Vanhasen hallituksen aikana asia on palannut luonnollisiin puitteisiinsa. Luonnollista muuttoa aina tapahtuu eikä sitä pidä pitää pahana.
Aluepolitiikassa hajasijoitus on pikku juttu. Tärkeintä on, että alueilla olevat yritykset ja ihmiset pysyvät siellä, ettei niitä valtion tukiaispolitiikalla Helsingin seudulle houkutella pois kotiseudultaan.
Minä olen aina kirjoituksissani korostant maakuntien ja erityisesti niiden keskusten kehittämistä enkä suinkaan sivukylien enkä edes kirkonkylien. Ne kehittyvät minkä kehittyvät voimakkaan maakuntakeskuksen imussa. Laajalla alueelta maakuntakeskus on työssäkäyntietäisyydellä maakuntakeskuksesta, jolloin ihmisten ei tarvitse edes muuttaa käydessään maakuntakeskuksessa töissä. Helsingin seudulle tulija on ain amuuttaja.
Nyt sinun on kerrottava yksilöidysti, mitä yritysten tarvitsemaa Lipposen hallitukset rakensivat Helsingin seudulle, kun esität noin painokkaan väitteen.
Kirjoitat,niin miksi Vanhanen olisi kovaa lisäämässä tonttimaata Helsingin seurulle ja Ministeri Manninen on kehottanut pakkolunastamaan maata.Kyllä on aikoihin eletty kun Kepu ministeri kehottaa käyttämään pakkolunastusta,voiko enää pidemmälle vasemmalle mennä.
... Helsingin seudulle perusinfraa valtavasti.
Liikenne infrasta on helppo sanoa, että sitä on rakennettava, sinne missä on liikennettä. Mutta Lipposen rakentamisessa näkyi, että sitä rakennetaan tänne, jotta saataisiin liikennettä ja sen edellytyksenä olevaa toimintaa.
Kaikkia Helsingistä lähteviä moottoriteitä jarkettiin Helsingin puoleisessa päässä. Kehä III, -II ja I olivat voimakkaiden laajennus ja uudisrakennusten kohteena. Keravan-Tikkurilan kaupunkirataa rakennetaan vimmaisesti. Lentoasemalla on jatkuvat suuret laajennukset käynnissä, äskettäin av attiin kolmas kiitorata. Vuosaareen on ryhdytty rakentamaan uutta satamaa, joka vaatii suurta muuta liikennerakentamista. Samanaikaisesti muun maan tiestö ja lentokentät rappeutuvat. Suomenlahden muut satamat käyvät vajateholla ja pystyisivät hoitamaan hyvin Vuosaaren sataman suunnitellun liikenteen ilman uusia investointeja.
Täällä laajennetaan yliopistoja ja korkeakouluja samanaikaisesti kun maakuntien yliopistot polkevat paikallaan.
Tänne laajennetaan myös valtion virastoja, vaikka viisainta olisi kaikki uudet virastolaajennukset suunnata maakuntien keskuksiin.
Tänne suunnataan pääosa valtion asuntorahoituksesta.
Kaikki tämä houkuttelee ja vaatii tänne uusia asukkaita ja työntekijöitä maakunnista ja vaatii seudun kunnilta uutta kunnallistekniikkaa, asunto- ja palvelurakentamista. Ja taas tarvitaan uusia tekijöitä. Kaikki kallistuu, kun esiintyy resursseista niukkuutta.
Kerrohan Kapi Korhonen meille tyhmemmille, mikä mies tuo Milli oli ja mitä hän ajatteli. Kun ei sitä mielestäsi tiedä tai ymmärä Anneli J:kään, niin kerroppa sinä. Minä ainakin voin sanon niinkun Nyymanni Jeesuksesta, että en tunne miestä.
Totta kai minä John Stuart Millin ajatuksia jonkin verran tunnen. Hänhän on liberaalien ”pylväspyhimyksiä”, aikansa aatteellinen johtaja. Minähän olen vanha liberaali. Kannatin ja äänestin enimmäkseen Suomen Kansanpuoluetta niin kauan kuin se oli olemassa, ja 1965 sen yhdistyttyä Vapaamielisten Liiton kanssa Liberaaliseksi kansanpuolueeksi kannatin sitäkin, kunnes puolue menetti merkityksensä. Varmaan Jäätteenmäki on nyt lukenut Millin kirjaa tietääkseen edes jotakin liberalismista, kun hän joutuu siellä Brysselissä liberaaliryhmään.
Mill oli ennen muuta filosofi. Hänen pääväittämänsä oli, että totuus kustakin asiasta voidaan tietää varmaksi vasta sitten, kun se on havaittu todeksi riittävän monessa samankaltaisessa yksittäistapauksessa. Tätä kutsutaan induktioteoriaksi. Millin mukaan tulevaisuutta ei kuitenkaan voida näin ennustaa, koska tulevaisuus tuo tullessaan arvaamattomia muuttujia. Silti hän piti välttämättömänä havainnoida tapahtumia ja selvittää niiden väliset kausaalisuhteet (syy-yhteydet), joiden perusteella asioita voidaan ennalta ohjata haluttuun suuntaan. Hänen mielestään kaikki vaikutti kaikkeen, mikä piti ottaa huomioon myös yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Tämä on paljolti hänen liberalisminsakin lähtökohta. Voidaanhan siitä hakea tukea myös kepun ajamalle hajasijoituspolitiikalle, mutta mielestäni silloin ollaan hakoteillä. Pikemmin realistisen ja kehitysmyönteisen Millin liberalismi tunnustaisi sen, että kehityksen edistämiseksi tarvitaan vahvoja voimakeskittymiä, joita niin pienessä maassa kuin Suomessa ei oikeastaan voi olla merkittäviä yhtä enempää.
Eivät nuo Millin ajatukset ole kaukana sosialidemokratiankaan johtoajatuksesta. Maalaisliitto/keskustapuolue/keskusta sen sijaan on aina ollut enemmän yhden asian liike. Alkujaan vähäväkisemmän maaseutuväestön aseman parantamisen, sitten Kekkosen pönkittämisen ja nykyisin maaseutuväestön kutistuttua liian pieneksi ja Kekkosen menetettyään se pyrkii valtaan lähinnä vallan itsensä vuoksi. Yhdelle taholle luvataan yhtä, toiselle taholle toista, mutta puheet ja teot kulkevat harvoin yhtä jalkaa. Toivottavasti näin on myös hajasijoituspuheiden kanssa, eli ne ovat myös vain kannatuksen haalimiseksi tarkoitettua propagandaa kuten asutuskeskustenkin väestölle suunnatut, edellisiä korville lyövät lupaukset.
...nostamalla tähän sen kirjoitukseni, johon vastaat.
"Oikeaa puhetta ...
Kirjoittanut: Oiva Härkönen, 13.7.2004 klo 21.38
...helsinkiläiseltä kansanedustajalta, Anneli Jäätteenmäeltä. On juuri meidän Helsingin seudun asukkaiden etu, että maakuntia ja erikoisesti niiden keskuksia kehitetään eikä kaikkea pyritä keskittämään tänne Helsingin seudulle. Lipposen/Niinistön hallitukset sitä tekivät, josta oli katastrofaaliset seuraukset koko maalle:
Väkeä siirrettin tänne liian nopeasti, seudun kunnat ja valtio joutuivat jokaiselle muuttajalle rakentamaan infran, asunnot ja palvelut. (Nämä näillä muuttajilla oli kotiseudullaan.)Tähän hukkuivat kuntien ja valtion varat, vaikka pitkään jatkuneen korkeasuhdanteen seurauksen verotulot olivat kasvaneet 60 % laman aikaisista. Vasttaavasti muuttotappioalueet kurjistuivat. Valtionvaroja piti ohjata valtionosuuksien jaon yhteydessä sinne. Kävi niin, että Helsingin seudun rikkaimmat kunnat eivät niitä enää saaneet lainkaan. Lopulta näiden kuntien piti luovuttaa omia kunnallisverotulojaankin tuohon tasaukseen.
Meillä on näet semmoinen säädösjärjestelmä, että jokaista asukasta kohti taataan kunnallisiin palveluihin vähintään 90 % maan keskiarvosta. Tasaus suoritetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä. Valtionosuudet ovat neljännes kuntien yhteenlasketuista menoista."
Lisään vielä tuohon, että väen siirtyminen tänne vapaehtoisesti on harhaanjohtavaa. Pakkohan se on muuttaa kun valtiovalta Lipposen johdolla loi vain edellytyksiä työpaikoille vain Helsingin seudulle.
Muistan oikein kun hän julisti aikoinaan Tuusulan asuntomessujen avajaisissa suuren unelmansa rakentaa Helsingin seudusta suuri eurooppalainen metropoli. Saa sen rakentaa, mutta se pitää tapahtua maan alueellista tasapainoa järkyttämättä. Maakunnissa olevat rakenteet ja resurrssit pitää pitää käytössä myös. Lipponen ei tuota muistanut, seurauksena oli koko maan meno sekaisin.
Tässä Sinä toistat samaa, mitä minä pidän vääränä näkemyksenä. Tuossa toisessa, ylempänä olevassa pätkässäsi annat hieman myönnytyksiä minun näkemysteni suuntaan, eli että kaikkia syrjäkyliä ei tarvitse pitää pystyssä eikä näin ollen koko maata tasaisesti asuttuna. Näin todella on: tasajako ei ole taktiikkaa, opetettiin meitä kai jo RUK:ssakin.
En ollut kuulemassa tuota Lipposen puhetta, johon viittaat. Se vain vahvistaa näkemystäni Lipposesta ylivertaisena visionäärinä poliitikoistamme. Harmi vain, että hänellä ei ollut tarpeeksi vahvoja kumppaneita eikä taida olla vertaistaan seuraajaa. On suuri tappio maallemme, jos hänen työnsä jää kesken.
Ps.
Katsopa Sinäkin tuo vastineeni sille, joka kaipaili tietoja John Stuart Millistä. Hyvä, että Jäätteenmäki on alkanut lueskella liberalismin oppi-isiä, vaikka ei hän taida lukemastaan vielä paljon ymmärtää!
Ei muuta.
Haukkukaa te vaan Kapi-Korhosen kirjoituksia höpinöiksi, mutta yrittäkääpä itse pystyä samaan. En ole demari, mutta tunnustan, että Korhosella on tietoa ja ajatuksia ja hän osaa esittää niitä. Kovin harvalla on. Varmaan olet lukenut myös nuo pari kirjoitusta ylempää tästä ketjusta. Siksi tuo happamuutesi, kun tunnet itsesi avuttomaksi niihin vastaamaan.
Aivan kuin Hitleriä palvottiin. Tulee sokeus asioihin.
ja siksi toiseksi..tuo sinun demari puheesi on täyttä potaskaa eivät usko edes demaritkaann tuollaista pölinää!!
sinun kommenttisi ei ole siis demaripölinää
mitä pölinää se on?
onko se paskan jauhantaa?
vain kaksi kysymystä
Kirjoittaakin kuin miehet. Uskaltaa arvostella hentoa naista. Onkohan sovinisti.