Kevään 2011 eduskuntavaalit merkitsivät Suomessa politiikan paluuta politiikkaan. Vastakkainasettelu syrjäytti 1980-luvulta vallinneen konsensusdemokratian. Vaikeiksi muodostuneet hallitusneuvottelut tuottivat kuitenkin demokratian antikliimaksin. Hallitukseen tulivat poliittisen kentän aatteelliset äärilaidat, joiden tarkoituksena oli vaaleissa olla toistensa vaihtoehtoja. Äänestäjät ihmettelivät, mistä vaaleissa oikein äänestettiin.
Kevään 2011 hallitusneuvottelujen pattitilanteessa yksi vaihtoehto olisi ollut järjestää uudet eduskuntavaalit, mutta ammattipoliitikoilla ei ollut halua ja varaa käydä uusia vaalikampanjoita. Kärkipoliitikkomme vetosivat siis "vastuuseensa" ja varmistivat työpaikkansa kasaamalla nykyisen sekametelihallituksen.
Kun puolueet ottavat listoilleen ehdokkaita heidän arvomaailmastaan riippumatta, on vaikea löytää yhteistä aatteellista pohjaa. Päivänpoliitikoissa ei ole aatteellisia suunnannäyttäjiä, jotka innostaisivat suuria joukkoja. Nykydemokratiassa kukin poliitikko on oma aatteellinen etujärjestönsä.
Kevään 2011 hallitusneuvottelujen pattitilanteessa yksi vaihtoehto olisi ollut järjestää uudet eduskuntavaalit, mutta ammattipoliitikoilla ei ollut halua ja varaa käydä uusia vaalikampanjoita. Kärkipoliitikkomme vetosivat siis "vastuuseensa" ja varmistivat työpaikkansa kasaamalla nykyisen sekametelihallituksen.
Kun puolueet ottavat listoilleen ehdokkaita heidän arvomaailmastaan riippumatta, on vaikea löytää yhteistä aatteellista pohjaa. Päivänpoliitikoissa ei ole aatteellisia suunnannäyttäjiä, jotka innostaisivat suuria joukkoja. Nykydemokratiassa kukin poliitikko on oma aatteellinen etujärjestönsä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
en ymmärrä ?
jatkuuuu
Nykyisen puoluejärjestelmän aatteellisesti ohut pohja kiteytyy keskustan varapuheenjohtajan Annika Saarikon näkemykseen, että "jokainen suomalainen on potentiaalinen keskustan kannattaja".
Vähälle huomiolle on jäänyt, että molemmat suuret oppositiopuolueemme ovat lähtöisin samoista maalaisliittolaisista rakenteista. Keskustassa kukaan ei uskalla tunnustaa ääneen, että perussuomalaisista tuli Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen puheenjohtajakausilla köyhyyspolitiikassaan keskustaa alkiolaisempi puolue.
Keskustalla on nyt suuri tarve korostaa perinteistä aatettaan. Kesäkuun puoluekokouksen puheenjohtajakisassa taistellaankin siitä, kuka on alkiolaisin ehdokas. Se mitä alkiolaisuus nykypolitiikassa itse kullekin merkitsee, on toissijaista.
.......
"Keskustalla on nyt suuri tarve korostaa perinteistä aatettaan."
-Paavo Väyrysellä sarkaa kynnettävänä
en ymmärrä ? vieläkään