ON AIKA PLIISU!
KUKA VALITSI VÄRIT JA KYSYTTIINKÖ SUOMALAISTEN MIELIPIDETTÄ!?
VAADIN DEMOKRAATTISTA ÄÄNESTYSTÄ!
KUKA VALITSI VÄRIT JA KYSYTTIINKÖ SUOMALAISTEN MIELIPIDETTÄ!?
VAADIN DEMOKRAATTISTA ÄÄNESTYSTÄ!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nykyinen siniristilippu sai eniten ääniä, kun lippua aikanaan valittiin, jääkäreillä oli kyllä oma leijonavaakunalla varustettu nelilölippunsa, jota ne käytti mm. kansalaissodassa, mutta siitä tuli sitten vain puolustusvoimien lippu, ruottalaiset ajoivat omaa puna-keltaista vaakuna lippua, mutta se karsittiin, kun muistutti niin paljon bolsevikkien puna-lippua.
Sitten oli myös Topeliuksen pohjantähti lippu, mutta jostakin syystä se hävisi tälle ristilipulle, ehkä suomalaiset oli vaan niin uskonnollisia ....
Loppujenlopuksi, kyse on jonkinlaisesta kompromisista.
WIKI: "Suomen itsenäistyttyä tuli tärkeäksi saada oma kansallislippu, jolla voitaisiin kuvata Suomen valtiollista vapautta. Jo ennen julistautumista itsenäiseksi oli Suomen merenkulkuliiton hallinto esittänyt senaatille pyynnön oman kauppalipun säätämisestä. Tätä varten perustettiinkin lippukomitea, jossa olivat jäseninä kauppaneuvos Lars Krogius, arkkitehti Eliel Saarinen ja filosofian tohtori Uuno T. Sirelius.
Komitea ehdotti Suomen valtiolipuksi (8.12.1917) karmiinisinoberipohjalle (tummanpunainen) tankoon päin kääntynyttä Suomen vaakunan leijonaa kullankeltaisin ja valkoisin värein. Merenkulku- ja kauppalipuksi komitea ehdotti punaisella pohjalla keltaista ristiä, jossa olisi vasemmassa yläkulmassa yhdeksän valkoista ruusua. Senaatti kannatti lippukomitean ehdottamaa valtiolippua, mutta merenkulku- ja kauppalippuun tehtiin selviä muutoksia. Merenkulku- ja kauppalipuksi senaatti ehdotti ristilippua, jossa oli punaisella pohjalla sinivalkoisen raidan reunustama kullankeltainen pystyristi.
Senaatti jätti ehdotuksensa eduskunnalle hyväksyttäväksi, jossa ehdotukset aiheuttivat kiivasta keskustelua ja lopulta johtivat siihen, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta julisti taiteilijoille kilpailun Suomen lipun suunnittelusta. Taiteilijoiden ehdotuksia tuli kuitenkin hitaasti, jolloin päätettiin, että Suomen lippuna käytettäisiin vuoden 1918 toukokuun alkuun saakka sini-valkoista vaatetta, joka koostui kahdesta samankokoisesta suorakaiteen muotoisesta kankaasta.
Tämäkään ehdotus ei ehtinyt saada eduskunnan hyväksyntää, koska Suomessa puhkesi sisällissota. Heti sodan jälkeen ryhdyttiin kuitenkin uudelleen miettimään Suomen kansallislippua ja sen kehittelemisen aloitti Lauri Ingman. Tässä vaiheessa kysyttiin mielipidettä myös taiteilija Akseli Gallén-Kallelalta, joka kannatti lippua, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla. Myös tätä vaihtoehtoa harkittiin, mutta se hylättiin koska kaukaa katsottuna lippu saattoi sekoittua Ruotsin lippuun ja lisäksi Islannin epävirallinen lippu oli ehdotuksen kaltainen.
Lopulta lippua ryhtyivät suunnittelemaan sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Nämä miehet päätyivät seuraavanlaisiin ehdotuksiin; valtiolipuksi tulisi valkoisella pohjalla merensininen risti, jossa olisi ristin keskuksessa Suomen vaakuna. Merenkulku- ja kauppalipuksi tulisi pelkkä sininen risti valkoisella pohjalla. Perustuslakivaliokunta hyväksyi nämä ehdotukset ja ne esiteltiin eduskunnalle. Jälleen kerran ehdotukset aiheuttivat laajaa keskustelua eduskunnassa, mutta kuitenkin suurin osa edustajista kannatti ehdotettuja lippuja. Toukokuun 28. päivänä 1918 eduskunta hyväksyi ehdotetut liput Suomen virallisiksi lipuiksi, ja jo samana iltana nousi uusi Suomen lippu eduskuntatalon salkoon. Valtioneuvoston päätöksellä poistettiin 12.2.1920 valtiolipun vaakunassa ollut kruunu.