Ahvenanmaalaiset nuoret muuttavat Ruotsiin opiskelemaan ja töihin ja tilalle tulee ulkomaisia työntekijöitä. Yhteiskunta kansainvälistyy ja esim Fåglön kunnassa on 60 ulkomaalaista asukasta eli 9,9 % kunnan 560 asukkaasta. Tämän kertoo Helsingin Sanomat ja todistelee asiaa piirroksin ja prosentein.
Vertailukohteeksi HS ottaa pääkaupunkiseudun kunnat: Helsigissä, Espoossa ja Vantaassa ulkomailta tulleiden asukkaiden osuus on kussakin yli 10 % ja väkimäärät tietysti aivan toista luokkaa kuin Ahvenanmaalla (vaikka se jätetäänkin lukijan päättelykyvyn varaan). Lukijan hoksaavaisuudesta riippu, huomaako hän, että muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus on pääkaupunkiseudulla huomattavasti suurempi kuin ruotsinkielisten.
YYA-aikana,oli tapana esittää tietoja mutkan kautta - onko tässä nyt vanha konsti otettu käytäntöön ja kerrottu vaivihkaa tosiasioita kielioloista vai eikö HS huomannut, mitä tuli kerrotuksi?
Helsingin talousalueella on n. 85000 ruotsinkielistä ja n. 130000 muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa asukasta.
että
Vertailukohteeksi HS ottaa pääkaupunkiseudun kunnat: Helsigissä, Espoossa ja Vantaassa ulkomailta tulleiden asukkaiden osuus on kussakin yli 10 % ja väkimäärät tietysti aivan toista luokkaa kuin Ahvenanmaalla (vaikka se jätetäänkin lukijan päättelykyvyn varaan). Lukijan hoksaavaisuudesta riippu, huomaako hän, että muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus on pääkaupunkiseudulla huomattavasti suurempi kuin ruotsinkielisten.
YYA-aikana,oli tapana esittää tietoja mutkan kautta - onko tässä nyt vanha konsti otettu käytäntöön ja kerrottu vaivihkaa tosiasioita kielioloista vai eikö HS huomannut, mitä tuli kerrotuksi?
Helsingin talousalueella on n. 85000 ruotsinkielistä ja n. 130000 muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa asukasta.
että
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä on ilmeisesti jäänyt ruotsinkielisiltä muutenkin ymmärtämättä: suomenkielisissä kouluissa on 10-50% ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi venäläistaustaisia on todella paljon. Meidän lapsemme elävät hyvin monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Silti pakkoruotsin vastustusta pidetään osoituksena suomenkielisten kyvyttömyydestä hyväksyä erilaisuutta, vaikka kyse on mitä ilmeisimmin siitä, että erilaisuus ei ole enää vuosikymmeniin ollut ruotsinkielisyyden kanssa tekemisissä eikä ruotsinkielisyys linnoittautuneena omiin kouluihinsa enää lainkaan näy pääkaupunkiseudun nuorten elämässä.
Tätä tilannetta nostavat varmasti esiin muutamassa vuodessa kouluistaan valmistuneet nuoret: monikielisyys ei kestä pakkoruotsia.
130000 on puolet ruotsinkielisistä ruksanneista :)
Surujen mielestä on parempi että Suomi vaikka venäläistyy kuin muuttuu 100% suomenkieliseksi, ei ruotsilnkielelläkään ole väliä kunhan Suomi ei vain suomenkielisty!
Affenakunnat ovat niin naurettavan pieniä, että väestösuhteet muuttuvat suurin prosentein, kun yksi monilapsinen mamuperhe muuttaa "kuntaan".
Kuitenkaan yksi ei muutu: Suomenkielisen väestön kielisorto jatkuu. Se ei koske muita kielivähemmistöjä.