Mulla on niin paha olo mun veljeni puolesta.
Mun veli on muuten ihan ookoo, mutta se tekee kaikkia tyhmiä juttuja. Niinku esimerkiks varastaa rahaa (Esimerkiks meen äitiltä), valehtelee ja esim. myy meiltä tavaroita. Mä en tajua mikä sitä vaivaa.
Eikä se todellakaan johdu kavereista, koska ne on kaikki ihan ok. Ja mekin tullaan niitten kaa tosi hyvin toimeen. Se vaan jotenkin haluaa joutua vaikeuksiin.
Aina kun kysyn siltä, et miks teit noin, se vaan sanoo, että ei tiedä.
Mitä mä teen? Auttakaa mua.
Mun veli on muuten ihan ookoo, mutta se tekee kaikkia tyhmiä juttuja. Niinku esimerkiks varastaa rahaa (Esimerkiks meen äitiltä), valehtelee ja esim. myy meiltä tavaroita. Mä en tajua mikä sitä vaivaa.
Eikä se todellakaan johdu kavereista, koska ne on kaikki ihan ok. Ja mekin tullaan niitten kaa tosi hyvin toimeen. Se vaan jotenkin haluaa joutua vaikeuksiin.
Aina kun kysyn siltä, et miks teit noin, se vaan sanoo, että ei tiedä.
Mitä mä teen? Auttakaa mua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tietääkö äitisi, että veljesi tekee rikoksia? onko veljesi alaikäinen?
veljesi tarvitsee ammattiapua, jos aloittaisit ensin puhumalla äidillesi, jos se ei auta, alaikäisen kohdalla voisitte ottaa yhteyttä kasvatusneuvolaan. myös kunnan sosiaalitoimessa on asiantuntevaa apua.
veljesi kierre on saatava poikki, keinoja ja apua on saatavilla kun vaan uskallatte7uskallat rohkeasti asiaan tarttua... vaikka veljesi ehkä sinulle suuttuukin, niin siitä huolimatta hän tulee sen ymmärtämään kuitenkin joskus, kuinka rakastava tekosi on.
Kiitos vastauksesta.
Veljeni ei ole alaikäinen, siinä se onkin.
Olen yrittänyt äidilleni puhua, mutta hän ei ole tarpeeksi kiinnostunut asiasta, vaikka tietääkin veljeni teot.
Enkä voi tehdä mitään yksin, koska en ole veljeni huoltaja eikä äitini ole mukana tässä asiassa.
Olen yrittänyt puhua veljelleni, mutta ei hän ymmärrä, eikä minun kuulemma kuulu edes puuttua hänen asioihin, mutta pakko kun kukaan muu ei puutu.
En todellakaan tiedä mitä teen.
Eikä ole oikein tietenkään, että varastaa. Jotkut saattavat huumeiden tähden varastaa. Semmoinen porukka, joka painostaa... En tiedä, miten tulisi toimia. Ehkä parasta olisi, että äitisi ei ainakaan asuisi samassa poikansa kanssa. Mutta apua pojalle pitäisi ehdottomasti saada. Voisitko itse ottaa yhteyttä johonkin asiantuntevaan terapeuttiin ja kysyä neuvoja?
Kiitos vastauksestasi.
Niin. Mutta en tiedä mitä voin sanoa. Tottakai he siellä sanovat, että jos veljesi suostuu tulemaan tänne ja että kaikki on kiinni hänestä. Mutta olen 100% varma, että hän ei suostuisi.
En minä voi pakottaa, äiti vielä voisi, mutta en minä. Puhuminen ei enää auta, ja tämä vain pahenee kokoajan.
Siitä olen kyllä aika varma, että puhuminen jonkun ihmisen kanssa auttaisi, mutta miten ihmeellä saan hänet puhumaan.
varkaudet ovat rikos, ja jos veljesi ei usko mitään muuta, niin varkauksista on tehtävä rikosilmoitus...kovaa sanoa näin, mutta asioihin on pakko puuttua, jottei veljesi menisi syvemmälle...
jollei äitisi saa veljeesi mitään tolkkua, niin onko hänellä ketään läheistä ystävää...nuorisotyöntekijää...jotakuta ihmistä, jota hän kunnioittaa? sellaisen ihmisen kanssa keskustelu voisi olla yksi solmun avaus. yleensä joku rakastava ihminen voi vaikuttaa, jos sellaisia lähipiiristä löytyy.
koska veljesi on täysi-ikäinen, tilanne on vaikea...mutta toimi silti rohkeasti, sillä se on ainoa tapa auttaa veljeäsi.
varma keino saada veljesi puhumaan varkauksista, on varastaa häneltä jotain todella oleellista, esim. kukkaro tai jotain tosi tärkeää...
..se käyttää huumeita ja siks haluu rahaa..
huumeet nimittäin vie ihan siaraan alas.. :(
tunnen ihmisii, mun kamui, jotka käyttää jtn aineita.. ne on muuten ihan ihanii ja sillee normaaleita ihmisii, mut sitte ku tulee tarve saada vetää jtn aineita ni niist tulee ihan sairaan kauheita! :'(
ne on sillo nii maassa et kukaa ei niit pysty auttaa.. tai ne ei toisaalta haluu ees apuu..
ootko hyväki ystävä veljesi kanssa?
pystyttekö puhumaan kaikista asioista?
kysyisit siltä suoraa..
Oon kysyny kaiken maailman juttuja siltä. Mut kun mikään ei auta. Se kysyy, et mikä mua vaivaa. Ni ja ku asia ei kuulu mulle. Mä en tiä enää, et mitä voin tehdä.
Joo, no ennen me pystyttiin puhumaan kaikesta. Viäläkin, silloin kun se ei ole tommonen, ni puhutaan, mut jos hiukankin puhun siitä, et mikä sil on, se lähtee menee ja alkaa huutaa mulle. Mä en käsitä.
Väkisinkin mulla on sellanen olo, et mä oon tehny jotain väärin.
En usko, et se huumeita käyttää silti. Se on kuitenkin mun veli, kyl mä varmaan sen tietäisin. Kun mäkin tunnen monta huumeidenkäyttäjää. Vai tietäisinkö? Ainakin luulen tietäväni.
Välillä kaikki on ihan hyvin, ja sit taas. Kaveri porukka on kovasti vaihtunut jne. Mut kyl mä noikin tyypit silti tunnen, et ei mitää huumeporukkkaa.
..en mäkää tienny mun veljestä ennen ku se kännis kerto et se on "kokeillu" huumeita vuoden ajan..
hohhoijaa..
arvaa vaa oliko raju yllätys!
luulin tuntevani veljeni..
ja hetkessä must tuntu etten oo koskaa sitä tuntenutkaan..
toisaalta arvostin et se kerto mulle sen..
mut toisaalta mä oisin haluunu et se ois jättäny kertomatta..
koska nyt mä katon sitä aina sillee
"voi elämä..onkohan se taas jossain aineissa"
..nyt se kertoo mulle kaikkii asioita..
meist jotenki tuli läheisempii..
mut sulle mä en kyl tarkota sitä et sun pitäis juottaa sun veljes kännii et saisit kuulla totuuden..
harmi ku ei sitä voi kukaan auttaa..:(
mut musta toi käytös vaikutti vaa samanlaiselta ku mun veljen käytös sillo joskus..
nyt se käy töissä ni sen ei tarvii pöllii multa tai porukoilta..
ja mä kyl luulen et se on lopettanu jo käyttämisen..
oikeesti tosi harmillista..
sun veljes ei sit ehkä luota suhun nii paljoo et se vois kertoo "mikä sil on.."
ymmärrät varmaa..
toivottavasti kaikki kääntyy viel hyvin!
:)