uutisista on tämä allaoleva uutinen jossa ehdotetaan pakkoruotsin aikaistamista koska nyt seitsemännellä luokalla olevilla oppilailla on jo omia mielipiteitä omista kielitarpeistaan.
RKP, Folktinget ja kansakoulunopettaja Martti Ahtisaari (suku norjalaista Adolfsenin sukua) haluaisivat, että pakkoruotsia aikaistetaan koska suomenkieliset eivät kykene enää palvelemaan ruotsinkielisiä tönkköruotsilla.
Suomenruotsalaiset ovat lyöneet aivonsa yhteen ja tulleet siihen lopputulokseen, että ainoa keino pakkoruotsille olisi sen aikaistaminen mahdollisimman aikaiseksi jotta negatiiviset asenteet pakkoa kohtaan eivät olisi vielä niin voimakkaita.
- Minun on pointtini tähän artikkeliin ja kommentteihin on se, että miksi tätä keskustelua ylipäätään käydään ruotsinkielisessä mediassa eikä suomenkielisessä jolloin he joita ehdotus koskee voisivat myöskin osallistua tähän keskusteluun?
Svenskundervisningen i skolorna borde inledas i ett tidigare skede, föreslår en arbetsgrupp vid Undervisnings- och kulturministeriet. Nu börjar skoleleverna studera svenska i årskurs sju, vilket enligt arbetsgruppen är en besvärlig tidpunkt.
Arbetsgruppen föreslår bland annat att grundskoleeleverna ska ha större möjligheter att studera svenska. Gruppen vill också föra in det svenska språket och den svenska kulturen i andra läroämnen redan i lågstadiet.
De svagare språkfärdigheterna i svenska beror bland annat på att undervisningen har blivit mindre och mera ensidig. Arbetsgruppen påpekar att beslutet 2004 att göra det andra inhemska språket till ett frivilligt ämne i studentskrivningarna har lett till att antalet studenter som valt att skriva svenska sjunkit. År 2009 skrev endast 68 procent det andra inhemska språket.
Enligt arbetsgruppen har läget på de lägre stadierna lett till att högskolorna är tvungna att åtgärda bristerna i svenska, vilket i sin tur leder till att högskolornas resurser för att utveckla de studerandes färdigheter bland annat för behoven i arbetslivet blir ännu mindre.
Arbetsgruppen skriver i sin rapport att de finskspråkiga talar så dålig svenska att rätten till tvåspråkiga tjänster, som grundlagen och språklagen garanterar, inte uppfylls. Också inom affärslivet är svenskan knagglig. Man kan givetvis tala engelska, men i de nordiska länderna görs affärerna på ett skandinaviskt språk, skriver gruppen.
Kursutbudet i hörskolorna borde blandas samman i synnerhet i tvåspråkiga kommuner, och man borde satsa på att invandrare lär sig bättre svenska, enligt rapporten.
Arbetsgruppen tillsattes för att bland annat utvärdera omfattningen av undervisningen i svenska samt undervisningsarrangemangen. Gruppen skulle också komma med förslag hur man kunde förbättra undervisningen och trygga den språkliga jämställdheten.
(Undervisnings- och kulturministeriet, Yle Nyheter)
.yle.fi/artikel/2012/05/07/forslag-tidigarelagg-svenskundervisningen
RKP, Folktinget ja kansakoulunopettaja Martti Ahtisaari (suku norjalaista Adolfsenin sukua) haluaisivat, että pakkoruotsia aikaistetaan koska suomenkieliset eivät kykene enää palvelemaan ruotsinkielisiä tönkköruotsilla.
Suomenruotsalaiset ovat lyöneet aivonsa yhteen ja tulleet siihen lopputulokseen, että ainoa keino pakkoruotsille olisi sen aikaistaminen mahdollisimman aikaiseksi jotta negatiiviset asenteet pakkoa kohtaan eivät olisi vielä niin voimakkaita.
- Minun on pointtini tähän artikkeliin ja kommentteihin on se, että miksi tätä keskustelua ylipäätään käydään ruotsinkielisessä mediassa eikä suomenkielisessä jolloin he joita ehdotus koskee voisivat myöskin osallistua tähän keskusteluun?
Svenskundervisningen i skolorna borde inledas i ett tidigare skede, föreslår en arbetsgrupp vid Undervisnings- och kulturministeriet. Nu börjar skoleleverna studera svenska i årskurs sju, vilket enligt arbetsgruppen är en besvärlig tidpunkt.
Arbetsgruppen föreslår bland annat att grundskoleeleverna ska ha större möjligheter att studera svenska. Gruppen vill också föra in det svenska språket och den svenska kulturen i andra läroämnen redan i lågstadiet.
De svagare språkfärdigheterna i svenska beror bland annat på att undervisningen har blivit mindre och mera ensidig. Arbetsgruppen påpekar att beslutet 2004 att göra det andra inhemska språket till ett frivilligt ämne i studentskrivningarna har lett till att antalet studenter som valt att skriva svenska sjunkit. År 2009 skrev endast 68 procent det andra inhemska språket.
Enligt arbetsgruppen har läget på de lägre stadierna lett till att högskolorna är tvungna att åtgärda bristerna i svenska, vilket i sin tur leder till att högskolornas resurser för att utveckla de studerandes färdigheter bland annat för behoven i arbetslivet blir ännu mindre.
Arbetsgruppen skriver i sin rapport att de finskspråkiga talar så dålig svenska att rätten till tvåspråkiga tjänster, som grundlagen och språklagen garanterar, inte uppfylls. Också inom affärslivet är svenskan knagglig. Man kan givetvis tala engelska, men i de nordiska länderna görs affärerna på ett skandinaviskt språk, skriver gruppen.
Kursutbudet i hörskolorna borde blandas samman i synnerhet i tvåspråkiga kommuner, och man borde satsa på att invandrare lär sig bättre svenska, enligt rapporten.
Arbetsgruppen tillsattes för att bland annat utvärdera omfattningen av undervisningen i svenska samt undervisningsarrangemangen. Gruppen skulle också komma med förslag hur man kunde förbättra undervisningen och trygga den språkliga jämställdheten.
(Undervisnings- och kulturministeriet, Yle Nyheter)
.yle.fi/artikel/2012/05/07/forslag-tidigarelagg-svenskundervisningen
Vastaukset 9
Vanhimmat
Valtamediassa on täysi hiljaisuus nykyyään kieliasoiden suhteen. Ihan kuin kielipolitiikka ei kuuluisi pääväestölle.
Surumediassa keskustelu käy koko ajan. Juonitellaan suomalaisten päänmenoksi.
Jotain on mätää Suomenmaassa...
Viimeinen kommentti ruotsinkieliseltä tuossa artikkelissa paljastaa koko karmean asenteen suomalaisiin:
Svenska språket talas av ca 30 miljoner som förstår som förstår svenska Norge Sverige , Danmark . Men Finska talas av ca 4 miljoner och estländare som pratar lite ditåt .
Men en finne kan aldrig lära sig uttala engelska om han inte kan svenska först , annars talar han bara en engelska som en annan finne förstår men ingen annan människa på jordklotet
Siis ruotsia puhuu 30 miljoonaa, joten ruotsia pitää oppia.
Englantiakaan ei suomalainen osaa mongertaa kuin niin että toinen suomalainen ymmärtää, ellei pohjana ole ruotsia.
Voi tätä maata ja näitä ruotsinkielisiä kiihkoilijoita.
Ei saakeli. Amerikanruotsalaisiakaan ei ole kuin kymmenen miljoonaa ja niistäkin osa ruotsalaistettuja suomalaisia Värmlandista. Ei ihme että svekkoja pidetään sukurutsareina ja idiootteina.
Voi pikku svekkulia hahhaha. Otti varmaan Eestin esille kun vieläkin vituttaa että serkkujaan naivat vironruotsalaiset ovat kadonneet sukupuuttoon LOPULLISESTI. Ihan oikein niille ja helpotus virolaisille.
Pieni korjaus tähän, "ruotsia puhuu noin 30 miljoonaa!". Ruotsalaisia on noin 9,5 miljoonaa ja joista viidenneksellä on joku muu kieli kuin ruotsi äidinkielenään. Hyvin pieni osa ruotsalaisista ymmärtää tanskaa ja päinvastoin. Norjalaisten kohdalla tilanne on vähän valoisampi mutta taas islaintilaisen kanssa on täysin turha edes yrittää selviytyä ruotsin kielellä.. Jos Ruotsissa viidennes maan asukkaista on muuta alkuperää kuin ruotsalaisia ja tilanne Norjassa ja Tanskassa alkaa olla melkein samanlainen niin näitten ulkolaista alkuperää olevien maahnmuuttajien takiako me suomenkieliset opiskelisimme pakkoruotsia?
Sitten mitä tulee suomen kieleen niin kaveri osoittaa täydellisen tietämättömyytensä tai vääristelyn halun. Suomi on yksi Euroopan yksikielisimpiä maita eli Suomessa 5,3 miljoonasta asukkaasta puhuu tilastojen mukaan yli 91 prosenttia suomea äidinkielenään. Eikä pidä vähätellä muista Pohjoismaista löytyvää suomenkielistä vähemmistöäkään jolloin suomen ja ruotsin puhujien määrä tasoittuu huomattavasti. Muttä siitähän ei kysymys olekaan vaan kysymys on suomenkielisten oikeudesta itse määritellä mikä kuuluu heidän sivistykseensä ja kielitaitoonsa.
Et ole ainoa joka ihmettelee miksi suomenkielisiä koskevaa kielikeskustelua käydään ruotsinkielisessä mediassa ja mikä kaikkein ällöttävintä ruotsinkielisten toimesta.
Miksi tätä keskustelua ei uskalleta käydä avoimesti suomenkielisessä mediassa ja johon nämä asiantuntijat joihin viitataan tulisivat keskusteluun mukaan?
Kyseessä on nimenomaan suomenkieliseen kohdistuva alistaminen, joka kuuluu suomenruotsalaisuuden peruspilareihin.
Mitä ihmettelemistä siinä on.
Kyllähän asia on yleisesti tunnettu.
Sitä kyllä kannattaa ihmetellä, että YLE ei edes anna mahdollisuutta keskustella asiasta suomeksi...
http://pekkamanner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/105246-yle-esti-pakkoruotsiuutisen-kommentoinnintaas-kerran
Perustuslaki takaa palvelut molemmilla kielillä virastoissa ja tuomioistuimissa. Palvelut voidaan toimittaa tulkeilla. Tulkit voivat olla vaikka Vinkuintiasta. Pääasia on että tulkit osaavat molemmat kielet. Suomenkielisellä ei ole mitään velvoitetta osata ruotsia Suomessa. On nähdäkseni rikollista sekoittaa suomenkielisten kieliopinnot ja palvelut virastoissa keskenään?
Mutta kukas sen tekikään perustuslain silleen, samoin toiset voi poistaa perustuslaista sellaisen pykälän, missä valta väestöä pakotetaan johonkin epämääräisen riesaan.
Se on puhdas riesa valtaväestölle. kun maailmaa pitää katsoa laajemmalti, eikä vaan Ruotsin etujen mukaisesti.
Hävekää hurriit on teillä ajatukset, kun itsekään eivät osaa puhua puhtaasti ruotsinkieltä miten puhuva länsi napurissa. teillä on roska kieli sillä ei tee mitään.