Suomen lääkäriliitto pitää ennenaikaista kuolemaa lääketieteen perinteisenä vihollisena, sillä lääkärin etiikan lähtökohta on ihmisen palveleminen elämää kunnioittaen. Lääketieteen kehittyessä ja ihmisen keski-iän huomattava pidentyminen on herättänyt lääkäriliitossa myös keskustelua, että onko pitkitetty elämä aina ihmisarvoista.
Suomen potilaslaki (785/1992) ja lainsäädäntö ei hyväksy eutanasiaa ja lain mukaan potilaalla ei ole oikeutta vaatia eutanasiaa. Suomen rikoslain mukaan potilaan elämän lopettaminen on rangaistava teko, joka luokitetaan tappo- tai surma-nimiseksi rikokseksi.
Suomen lääkäriliitto suhtautuu kielteisesti aloitteisiin eutanasian laillistamisesta. Lääkärien ammattikunta pidättäytyy toimenpiteistä, joiden ensisijainen tarkoitus on potilaan kuoleman jouduttaminen. Maailman lääkäriliitto (WMA) kehottaa lääkäreitä pidättäytymään itsemurhan (eutanasia) avustamisesta, vaikka se ei olisikaan maan lakien mukaan kiellettyä. Amerikassa Oregonin osavaltiossa eutanasia on laillistettu, samoin Euroopassa Hollanti, Belgia ja Sveitsi ovat hyväksyneet eutanasian.
Maailma on menossa koko ajan moraalittomampaan suuntaan kaikilla rintamilla. Jossakin vaiheessa myös eutanasia tullaan hyväksymään maailmanlaajuisesti kuten moni muukin väärä asia, joka on ensin nostatettu keskustelunaiheeksi ja sitten sen johtopäätöksenä asia on hyväksytty.
Lääketieteen pitäisi suojella elämää ja ylläpitää sitä kaikin mahdollisin tavoin, eikä surmata potilasta, vaikka potilas sitä toivoisi. Kivunhallinta ja kipujen lievittäminen on nykyään lääketieteessä korkealla tasolla. Lääketiede kehittyy tässä suhteessa huimaa vauhtia ja kivuissa sekä kärsimyksissä kamppaileva potilas voi saada vaivoihinsa apua hyvinkin pian sekä jopa parantua niistä.
Teksti kopioitu; http://koti.phnet.fi/petripaavola/eutanasia.html
Suomen potilaslaki (785/1992) ja lainsäädäntö ei hyväksy eutanasiaa ja lain mukaan potilaalla ei ole oikeutta vaatia eutanasiaa. Suomen rikoslain mukaan potilaan elämän lopettaminen on rangaistava teko, joka luokitetaan tappo- tai surma-nimiseksi rikokseksi.
Suomen lääkäriliitto suhtautuu kielteisesti aloitteisiin eutanasian laillistamisesta. Lääkärien ammattikunta pidättäytyy toimenpiteistä, joiden ensisijainen tarkoitus on potilaan kuoleman jouduttaminen. Maailman lääkäriliitto (WMA) kehottaa lääkäreitä pidättäytymään itsemurhan (eutanasia) avustamisesta, vaikka se ei olisikaan maan lakien mukaan kiellettyä. Amerikassa Oregonin osavaltiossa eutanasia on laillistettu, samoin Euroopassa Hollanti, Belgia ja Sveitsi ovat hyväksyneet eutanasian.
Maailma on menossa koko ajan moraalittomampaan suuntaan kaikilla rintamilla. Jossakin vaiheessa myös eutanasia tullaan hyväksymään maailmanlaajuisesti kuten moni muukin väärä asia, joka on ensin nostatettu keskustelunaiheeksi ja sitten sen johtopäätöksenä asia on hyväksytty.
Lääketieteen pitäisi suojella elämää ja ylläpitää sitä kaikin mahdollisin tavoin, eikä surmata potilasta, vaikka potilas sitä toivoisi. Kivunhallinta ja kipujen lievittäminen on nykyään lääketieteessä korkealla tasolla. Lääketiede kehittyy tässä suhteessa huimaa vauhtia ja kivuissa sekä kärsimyksissä kamppaileva potilas voi saada vaivoihinsa apua hyvinkin pian sekä jopa parantua niistä.
Teksti kopioitu; http://koti.phnet.fi/petripaavola/eutanasia.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Muista sitten mennä naureskelemaan sairaalassa kärsiville potilaille ja huutaa heille että kärsimys jatkuu vielä vuosia eikä ulospääsyä tai armoa anneta.
julmaa elämänvihaajan mielenlaatua. Muista sanasi kun itse kärsit.
Sinähän se kärsimystä kannatat eikä edellinen nimimerkki? Muista siis itse sanasi, kun kärsit osastolla, kuten haluat muidenkin kärsivän. Julma kiduttaja olet.
"Muista sitten mennä naureskelemaan sairaalassa kärsiville potilaille ja huutaa heille että kärsimys jatkuu vielä vuosia eikä ulospääsyä tai armoa anneta. "
"Sinähän se kärsimystä kannatat eikä edellinen nimimerkki? Muista siis itse sanasi, kun kärsit osastolla, kuten haluat muidenkin kärsivän. Julma kiduttaja olet. "
En toivoisi edes sinulle, avaaja, tai Petri Paavolalle, kuka kumma hänkin nyt ikinä onkaan, samaa kohtaloa kuin äidilleni. Hän makasi paikallisen terveyskeskuksen osastolla elämänsä viimeiset viikot, ensin hirvittävissä tuskissa, anellen ja huutaen tappamaan itsensä. Myöhemmin, järkensä paettua kokonaan ja aivojensa tehtyä kivun määrän vuoksi totaalisen lakon, hän keskittyi ainoastaan laskemaan eritteitään vaippohinsa. Se oli kahden viikon ajan ainoa elämän merkki hänessä.
Muistan hänestä paljon, mutta pääosan muistoistani vie tuo loppuaika. En haluaisi muistaa sitä, eikä äitini olisi halunnut kokea sitä. Teidän, avaaja ja Petri Paavola, mielestänne minun pitää muistaa se ja äitini oli pakko kokea kuukausien kipu, tuska ja lopulta niiden käytyä ylivoimaisiksi, kasvitila.
Miksi? Jumalanne tahdostako?
"Muista sitten mennä naureskelemaan sairaalassa kärsiville potilaille ja huutaa heille että kärsimys jatkuu vielä vuosia eikä ulospääsyä tai armoa anneta. "
"Sinähän se kärsimystä kannatat eikä edellinen nimimerkki? Muista siis itse sanasi, kun kärsit osastolla, kuten haluat muidenkin kärsivän. Julma kiduttaja olet. "
Aloittaja, ja moni muukin, jotka kivunlievityksen tehokkuutta hehkuttavat, eivät ilmeisesti ole koskaan seuranneet aivokasvaimen vuoksi kuolemaa tekevää vanhusta. Itse olen, ja muistan ne surun ja kauhun hetket, kun morfiinia maksimimäärä täyteen torpattu mummo selväjärkisyyden hetkinä kertoo, ettei lääke auta yhtään ja kivut ovat kovat. Enempää ei voitu lääkettä antaa, kun olisi kuollut.
Tänään joku kirjoitti hyvin Hesarissa eutanasian vastustamisen kummallisuuksista. Siis esimerkiksi siitä miten katsomme kyllä että valtiolla on oikeus määrätä ihminen vaikka sotaan jossa hän voi kuolla milloin vain ja tuota kuolemaa pidetään sankarillisena. Mutta jos hän ei kuolekaan vaan vain haavoittuu ja anoo jotain lopettamaan kärsimyksensä, sitä ei saisi lain mukaan antaa.
Todella kummallista...
sairasta keskustelua. elämää pitää kunnioittaa. tehokkaat kivunlievitykset pitää löytyä, mutta ei armomurhalle. ei saa olla kenenkään vallassa päättää päiviemme määrää.
Elämää voi kunnioittaa myös antamalla sille arvokkaan lopun, ei vain pitkittämällä sitä väkisin irvokkaaseen loppuun saakka.
Terveisin: aivokasvaimeen juuri kuolevan ihmisen läheinen