Vanhempien motiivit saada vastasyntyneelle imeväiselleen kirkon jäsenyys kirkon epäraamatullisen valelurituaalin kautta on tunnetusti erittäin pakanallinen.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän
"vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkonepäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä
maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää
persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanallisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Yhteiskunnallisen syrjinnän pelosta vanhemmat ajattelevat, että valelurituaalin suorittamatta jättäminen aiheuttaisi heidän
"vauvalleen" myöhemmin jotakin vahinkoa, siksi he haluavat suorittaa vauvalleen valelurituaalin.
He tekevät sen yleisen pakanallisen ja lihallisen mielipiteen painostuksesta, koska he ajattelevat, että "kaikkihan niin tekevät ja ettei myöhemmin tulisi jotakin vahinkoa, jos kasteluriittiä ei heti suoritettaisi, ja koskaan ei voi tietää, mitä hyvää siitä voi koitua ja ei kai siitä mitään vahinkoakaan voi olla". Heillä on siis täysin EPÄRAAMATULLISIA taikauskoisia KÄSITYKSIÄ tuosta kirkonepäraamatullisesta valeluriitistä.
Koko niin kutsuttu "lapsikastesakramentti" perustuu siis kokonaan taikauskoisiin ja maagisiin pakanallisiin uskomuksiin. Tuollaiset syyt, jotka ovat perin epäraamatullisia ja taikauskoisia, perustuvat yleiseen pakanalliseen ja primitiiviseen suojelumotiiviin.
Sakramenttikirkko on ylläpitänyt tämän varjolla sakramenttimagiaa läpi vuosisatojen vaikka Raamattu ei sellaista tue. Raamatusta ei löydy 'sakramentti' sanaa. Minkäänlaista sakramenttia ei löydy Raamatusta, mutta mystinen sakramenttikirkkojärjestelmä on pettänyt ihmisiä, että mystisesti sakramentit vaikuttavat taianomaisesti suoritettuina taikatoimituksina ja muodostavat taikakeinon ihmisten "pelastamiseksi, uudesti synnyttämiseksi" jonkinlaisen papin toimittaman maagisen taikatempun kautta, jossa epäraamatullinen "pelastava ja uudestisynnyttävä
maaginen sakramentti" tungetaan ihmiseen.
Tässä epäraamatullisessa sakramenttijärjestelmässä epäraamatulliset sakramentit välittävät "pelastuksen ja uudestisyntymisen" ja ovat vain toimivia ja riippuvaisia pappiensa kautta ja hallinnassa ja heidän suorittaminaan, mistä he myös saavat palkkansa.
Sakramentit tarjoavat pappien käytettäväksi maagisen ja mystisen taikakeinon järjestellä maagisilla taikasakramenttitempuillaan ihmisten "pelastusta ja uudestisyntymistä". Vain papit osaavat ja saavat käyttää taikasakramentteja ja hallitsevat niidenavulla ihmisiä. Papit nojaavat sakramenttikirkkojärjestelmän taikakeinoihin tässä. Sakramenttimagian hallitseva papisto ylläpitää taikatemppujärjestelmää, joka syrjäyttää
persoonallisen Jumala-suhteen sydämen asiana.
Arkkipiispa Jukka Paarma ilmoitti kirkon virallisimman ja tuoreimman kannan Kotimaa-lehdessä toukokuussa 2001, että kun kuulut kirkkoon ja olet lapsikastettu ja konfirmoitu, niin kaikki on hyvin. Tähän täytyy todeta, että kaikki on silloin vain kirkolle hyvin. Nimittäin vaikka lapsikastetta EI löydy Raamatusta, niin lapsikasteen avulla kirkko saa jäsenensä ja kirkollisveron maksajansa.
Miksi lapsikasteoppijärjestelmä vaatii vastasyntyneet pienet lapset, vauvat kasteltaviksi, sillä se ei ole raamatullinen kaste?
Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta järjestelmän orjuuteen heti heidän
syntymänsä jälkeen? Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa sydämessäsi.
Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain vähän vettä? Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot - Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita? Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman aikansa uskonnollisille johtajille:
"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.
Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis rahasta.
Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikasteesta, niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei luovu lapsikasterituaalista. Koska siis kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan lapsikasteen avulla, ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikasteen mukana. Jokaisen on helppo tehdä johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetta kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä apostolisena tapana.
Valitettavaa "kirkollisessa lapsikasterituaalissa" on nimenomaan se, että lapsikasteen avulla komistuneet jäsentilastot ovat usein vain kääntymättömien vauvana kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on "valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.
Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole raamatullisesti kastettu vaan heidät on pakanallisesti kasteltu, koska Raamatussa kaste merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on nimenomaan juuri noin!
Sanoit sen, mitä olen aina ajatellut.
Älkää nyt hyvät luterilaiset taas saako vettä helluntailaisvihamyllyynne tuosta kirjoituksesta . Vaikka olemme eri mieltä kasteesta niin ei perustelumme ole nuo. Mielipiteen on kirjoittanut aivan selvästi jonkun pienen ääriryhmän edustaja ja se ryhmä ei kyllä vkuulu Helluntaiherätykseen. Tuosta tekstistä sen tunnistaa. Olen itsekin puhunut aiheesta jossain seurakunnassa ja tiedän millä me perustelemme.
Ehkä kieli oli rehevää, mutta oliko siinä varsinaisia asiavirheitä? Jumalan sanalle uskollisuutta ei tarvitse pyydellä anteeksi.
Jos emme ruoki näitä peikkoja niin ne kuolevat näkään. Eli vielä kerran älkää ruokkiko näitä peikkoja vastaamalla heille.
Tiesitkö tämän. Suomessa, huoltajuuskin on
lakiin sidottu ja lainsäädännön alainen asia.
Lapsen/lasten vanhemmilla on ensisijainen oikeus
ja velvollisuus huoltaa ja huolehtia jälkeläisistään ja määrittää ja määrätä lastensa
etuja ja oikeuksia silloin kuin ne myötäilee yleisiä lainsäädöksiä, koskien kaikkia elämän alueita, myös uskontoa. Joten, suomessa lasten huoltajat (isä ja äiti tai adoptio-isä ja -äiti) valvovat lastensa etuja ja oikeuksia suvereenisti.
Siis, Nyt kun sinä yrität asettua lasten isän ja äidin ja suomen lakijen yläpuolelle. Leikit
niinsanotusti maallista (pakana-)jumalaa, joka
tietysti syntinä on jo kuoleman rangaistuksen arvoinen teko ja tulee olemaan aina sitä. Joten olet suurenpi pakana ja saastaisempi kuin sellainen ihminen joka ajattelee vain lastensa kokonaisetua välittämättä sinun, tai jonkun muun ihmisen sairaista mielipiteistä/si.
Lapsen kastaminen ei vahingoita lasta millään tavoin eikä tee lapsesta henkisesti/hengellisesti sairasta/vammaista. Vaan, lapsi otetaan seurakunta
yhteyteen ja lapselle annetaan nimi, joka on osa yksilöllistä identiteettiä. Ja tämä mahdolistaa
lapsen kasvamisen turvallisessa ympäristössä koko
lapsuus-iän ajan. Ja kun lapsi varttuu aikuiseksi on hänen itse tehtävä omat ratkaisunsa, joka myös koskee hänen henkilökohtaista ja intiimiä suhdettaan Kaikkivaltiaaseen Luojaan, taivaan Isään. Ja näin tämän asian kuuluukiin olla ja näin se on. Sinä tuskin kykenet luomaan tilalle
yhtä hyvää ja turvallista järjetelmää.
Ihminen joka aidosti lastaan rakastaa, ei takerru
epäolennaisuuksiin ja tyhjänpäiväisiin selityksiin
ollenkaan, vaan antaa lapsen olla lapsi siinä yhteisössä, mihin lapsi on syntynyt ja pyrkii turvaamaan lapselle mahdollisimman oikean ja tukevan kasvualustan.
Kaste Vapahtajan nimeen on aina pyhä Kaste, ja lapsi on otollinen kastettava, oli vanhempien motiivi mikä hyvänsä.
Lapsikaste nyt ainakin on uskovien kaste, jos mikä!
Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan. Jos oikea kaste edellyttää ihmisviisautta ja päättämiskykyä enemmän kuin pienokaisilla on, niin silloinhan Pyhän Hengen saaminen olisi sidoksissa ihmisen aivotoimintaan, eikä se olisikaan puhtaasti vain Jumalan lahja ja teko, että ihminen uudestisyntyy ylhäältä.
Uudestisyntymättä ei KUKAAN pääse taivaaseen. Lihasta syntynyt on liha, ja pysyy lihana, kunnes häviää. Taivaaseen pääsee vain Hengestä syntynyt uusi ihminen.
Myös vauvat tarvitsevat uudestisyntymän. Kristus on uudestisyntymä, onhan Hän Ylösnousemus ja Elämä.
Jos ei uskota, että kasteessa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on Kristus Pyhän Henkensä kanssa läsnä, vaikka Hän itse niin on luvannut, niin eikö sitäkään uskota, että jo pienet kelpaavat Jeesuksen opetuslapsiksi.
"Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Millä valtuuksilla menette tekemään tuohon lisäyksen: "ei koske pieniä lapsia"?!?!?
Sanoihan Pietarikin: "Ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Tuo on käännetty, että "ottakoon" kukin teistä kasteen, mutta se voisi olla yhtä hyvin suomennettu, että "kastettakoon" kukin teistä.
Ja kutsuuhan Herra, meidän Jumalamme varsinkin lapsia! Älkää estäkö heitä, sillä juuri heidänkaltaisten on taivasten valtakunta. (Mainittakoon, että alkutekstissä kuulemma noista lapsukaisista puhuttaessa on käytetty sanaa, mikä merkitsee jopa aivan pikkuista, imeväisikäistä lasta).
Sana, Kristus, on läsnä siellä, missä kaksi tai kolme kokoontuu Hänen nimeensä. Hän on myös läsnä siinä, missä pienokainen tai isompikin ihminen kastetaan Hänen nimeensä.
Usko tulee kuulemisesta, ja kuulemisen vaikuttaa Kristuksen Sana. Lapsilla on oikeanlainen kuulo. Uskossa kuulemisestahan saadaan Pyhä Henki, niin on myös raamatussa sanottu. Onko meillä syytä epäillä, että lapsi ei kykenisi kuulemaan sillä kuulemisella, mikä on hengellistä, mikä on Jumalan teko ihmiselle.
Joka uskoo ja on kastettu, pelastuu. Jos uskosta luopuu, ei pelastu. Armoliitto Vapahtajassa on iankaikkinen, ja siihen saa palata niin kauan kuin on aikaa, eli elää tässä ajallisuudessa. Siihen meidän pitääkin palata aivan päivittäin. Tarvitsemme jokapäiväistä Leipää. Kristus on Elämän Leipä.