Löytyisikö seuraa masennuksesta tai paniikkihäiriöistä kärsivistä ihmisistä? Mielummin naispiuolisista, ja tietty ajatusten vaihtoon kelpaa miehetkin.Olen itse 50 kymppinen vakavasta masennuksesta ja paniikkihäiriöistä pikkuhiljaa toipuva,jo eläkkeellä oleva ihan siisti ja hyvän näköinenkin vapaa sinkku.Olisi tosi mukavaa vaihtaa ajatuksia vastaavien ihmisten kans kirjesurana,ja mukavintahan olisi joskus tavatakkin kirjreillä tutustumisen jälkeen.En löydä mistään vastaavia seuranhakuja.Olen siis pitkän työuran tehnyt yhden lapsen isä,ja elämä alkaa näyttämään voiton merkkejä ja elämä maistuu,vain kaveri puuttuu,olisi mukavaa löytää vastaavia kokemuksia kokeneita ihmisiä ystäväksi ja ehkäpä myös elämän kumppaniksi:)
Löytyisikö?
Elämä voittaa;)
3530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itselläni on paniikkihäiriö ,ja tunnen masennusta sairastaneita lähipiiristä..ihmetyttää vain,että miksi etsit elämänkumppaniksi sellaista jolla nämä molemmat on tai on ollut? jos itse olet masennuksen ja paniikkihäiriö kokenut,niin varmasti tiedät myös sen, että ne ei poistu elämästä koskaan,vaan ne voi uusiutua.. paniikkihäiriöstä ei koskaan parane,sen kanssa voi oppia elämään kylläkin..
Olisiko kaksi ei koskaan kunnolla tasapainoista yhdessä hyvä? tukiverkostona hyvä idea,on myös sellaisia tukiryhmiä olemassa,ehkä sieltä löytäisit ystäviä jotka ovat kokeneet saman. ei ehkä kuitenkaan kannata ryhmään mennessä mainostaa että olen sinkku ja etsin täältä elämänkumppania :) heh
Tämähän on etsintäkuulutuspalsta ja sana vapaa. kaikki jotain etsii mutta yleensä pysyvyyttä ja turvalista arkea toisen läheisen kumppanin kanssa joka olisi se ns.oikea.Maailma vaan niin kummallisen vaikea paikka löytää yhtään mitään hyvää ja pysyvää.. Mutta ellei etsi ei voi myöskään mitään löytää. Minäkin etsin kuten yleensä ihmiset etsii kaltaistaan/vertaistaan . Mä voin ihan suoraan sanoa että olen sairas ihminen. ihan dille. ainakin joittenkin mielestä.. tai useimpien mielestä.. mutta se heidän asia ei minun. Mulla on kaikki vaivat maan ja taivaan väliltä.. Siksi yleensä ottaen keskustelenkin tietokoneelle.. Tietokone on yksinäisen ja turhautuneen ihmisen ainoa huvitus ja yhteys ulkomaailmaan. ramasee..
Iteselläni on 2 todella läheistä ihmistä kärsinyt masennuksesta, heilläkin masennus voiton puolella.
Hienoa huomata kuinka vahvoja jotkut ihmiset ovat ja pystyvät "nujertamaan" sen ja jatkamaan elämää vaikka helppoa se ei varmasti ole.
Varsinkin jos/kun vastassa on niitä ihmisiä jotka ajattelevat että heidän "kannustavat viisaat neuvot ja valitukset: tee nyt itsellesi jotain yritä saada jotain aikaseksi, ota itseäsi niskasta kiinni" auttaisivat jotenkin kun oikeasti pahentavat tilannetta ennestään omalla ajattelemattomuudellaan,
kun kaikki ei ymmärrä että masennus ei todella ole sitä että en jaksa tai viitsi kun ei huvita ja on väsynyt. Kumpa kaikilla masennusta sairastavilla olisi lähellä ihmisiä jotka ymmärtäväisivät ja olisivat tukena sillon kun sitä juuri entien tarvitaan ja myös sen jälkeen!
Voitokasta elämää kaikille!