Mielipidemittaukset näyttävät Keskustan kannatuksen nousua. Odotus Paavo Väyrysen valinnasta puheenjohtajaksi vaikuttaa positiivisesti Keskustan galluptulokseen jo nyt.
Kansalaisten pettymys näkyisi heti, jos puoluekokouksen valinta ei kohdistuisi Väyryseen. Siinä tapauksessa voi odottaa useamman prosenttiyksikön laskua siinä tapauksessa - ehkä jopa sinne 14% nurkille.
Kokoomuslaiset ja demarit, persuista puhumattakaan, rukoilevat:
"ÄLÄ ANNA SEN OLLA VÄYRYNEN".
Kansalaisten pettymys näkyisi heti, jos puoluekokouksen valinta ei kohdistuisi Väyryseen. Siinä tapauksessa voi odottaa useamman prosenttiyksikön laskua siinä tapauksessa - ehkä jopa sinne 14% nurkille.
Kokoomuslaiset ja demarit, persuista puhumattakaan, rukoilevat:
"ÄLÄ ANNA SEN OLLA VÄYRYNEN".
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kepun lievän nosteen taustalla on ennen muuta se, että persut ovat säheltäneet ja heistä on tullut epäuskottava vaihtoehto. Ihmiset ovat havahtuneet siihen, että pellet kuuluvat sirkukseen eivätkä eduskuntaan. Kepujen sontakärryn perälauta vuosi viime vaaleissa nimenomaan persujen suuntaan. Nyt perälauta on saatu kiinni ja sontaa lapiodaan takaisin Kepukärryyn. joka kuitenkin on vaarassa koko ajan kaatua kokonaan, kun pyörät ovat lahot ja mutterit ruosteiset.
Odotus Väyrysen valinnasta on helpotus vanhoille puolueille, mutta kärsimysnäytelmä Soinille. Väyrysen nousu tarkoittaisi sinipunayhetistyön jatkumista pitempään, koska varsinkin Kokoomus kaihtaa Väyrystä ja hänenkaltaisin kepulaisia tahtopoliitikkoja. Heidän kanssaan ei yksinkertaisesti vaan pysty tekemään yhteistyötä. Demarithan kyllääntyivät Väyryseen jo lopullisesti 80-luvulla, minkä seurauksena epäpyhältä tuntuva sinipunayhteistyö alkoi.
Väyrysen valinta on ehdottomasti hyvä asia ja sitä se on ennen kaikkea Kepun vastustajille. Se raamittaa Kepun selkeästi haja-asutusaluepuolueeksi, jolla ei ole suuriin kaupunkeihin sen jälkeen mitään asiaa. Tässä kohdin se tarkoittaa siis täyskäännöstä Vanhasen aloittamaan ja Kiviniemen jatkamaan tyyliin.
Itse pidän kovasti peukkuja Väyryselle, sillä olenhan Kepun ikiaikainen vastustaja.
pelasti nimenomaan Jutta Urpilaisen. Persu-puolueelle siirtynyt kannatus on palaamassa ääliöpersujen töppäilyjen vuoksi. Mutta jos Paavo Väyrynen valitaan Keskustan puheenjohtajaksi, nämä liikkuvat kannattajat siirtyvät tietysti Keskustaan. Väyrysen paluu on Urpilaiselle yhtä paha juttu kuin Soinille. Demareillahan on pakka pahasti sekaisin - tilanne ei ole päässyt vakiintumaan Urpilaisen aikana ja Väyrynen korjaa nyt helppoa saaalista.
Keskustalla näyttää hyvältä. Persuilla on laskua, mutta eniten viime kunnallisvaaleihin nähden syöksyy SDP, minkä korjaamaton kannatus on Gallupin mukaan n. 16%.
Kyllä kansa tietää.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleista tehdyssä tieteellisessä tutkimuksessa osoitetaan, että keskustalaisia enemmän perussuomalaisten äänestäjiksi siirtyivät perinteiset sosialidemokraattien äänestäjät. Vuotoa persuihin oli toki keskustakin, mutta suuremmassa määrin keskustan vaalitappio johtui äänestäjien jäämisestä kotiin.
Tuollaiset suutahtaneena tai toivottomina kotiin jääneet äänestäjät on helpompi palauttaa puolueensa äänestäjiksi kuin tietoisen puolueenvaihdoksen tehneet. Varsinkin oppositiotilanteessa siihen riittää melkein mikä tahansa puheenjohtajavaihdos. Persuja äänestäneiden palauttamiseen sen sijaan tarvitaan jo tiettyjä ominaisuuksiakin. Väyrysellä niitä on.
Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan riitä vain kotiin jääneiden ja persuja äänestäneiden palauttaminen, vaan on kyettävä vetoamaan myös uusiin äänestäjiin nuorista ikäluokista, vähäistä äänestyskokemusta omaavista sekä muuten politiikkaan löyhästi suhtautuvista ja vaikutteille avoimista äänestäjistä. Tässä suhteessa keskustalla on nyt tärkeä valinnan paikka. Enemmän kuitenkin ulkonaisista ja viestinnällisistä kuin ohjelmallisista syistä. Ei Väyrynenkään ole asiasisällöltään mitenkään haja-asutusalueisiin rajoittunut tai edes keskittynyt.
Tuo sinipunayhteistyön epäpyhyys ja oppositiovaihtoehtojen selkeys suosii keskustan kannatuksen lisäystä, valitseepa puolue puheenjohtajakseen kenet hyvänsä. Jos kepu nousee Väyrysen johdolla suurimmaksi puolueeksi, tästä tulee pääministeri ja siihen saavat niin kokoomus kuin demaritkin tyytyä. Hallituskumppaneita löytyy varmasti. Väyryselle sentään kelpaavat sitä paitsi niistä molemmat. Puumalan ykkösvaihtoehto lienee SDP.
Väyrysen suosikkeina varapuheenjohtajiksi on 2 nuorta naista joista ainakin toisella vankka kansainvälinen tausta nuoresta iästään huolimatta. Näin taataan nuorten ja naisten näkökulman esiintulo Keskustan eturintamassa. Laaninen edustakoon sitten vaikka citykepulaisia - hänellä lienee eniten kannatusta puoluesihteeriksi.
Gallup-tiedot eivät viittaa siihen, että SDP olisi saamassa menettämiään äänestäjiä takaisin.
Demareille Väyrynen ei liene niin suuri riippakivi kuin Kokoomukselle. Kokoomuksen politiikassa suositaan budjettikuria ja koko maan edun ajamista. Väyrystä taas kiinnostaa budjetin menopuolen kasvattaminen ja aluepolitiikka, mikä tekohengittää auringonlaskun alueita ja samalla näivettää menestyvää osaa Suomesta näiden ollessa maksumiehen roolissa. Perinteisesti Kepu on nimenomaan budjettipolitiikan vuoksi nojautunut ensisijaisesti demareihin päin. Vanhanen toi tähän muutosta ja Väyrynenhän arvosteli lujasti Vanhasen politiikkaa jo alun alkaen.
Demareita ei kohta erota kepusta, ainakin kuntauudistuksessa Urpilainen linjasi täyskepulaisen tavoitteen demarien puoluekokouksessa tänään.
Seuraava hallitus onkin Urpilaisen-Väyrysen punamulta.
Katsotaan mitä sitten Mielipidetollo kirjoittelee
En epäile sitä, että demareista vaihdettiin eniten persuihin. Demariäänestäjät kuten kaupunkiäänestäjät ylipäätään ovat enemmän aitoja demokraatteja ja parlamentaristeja, jotka eivät ole sitoutuneita vain yhteen puolueeseen. Tottakai demokratian kunnioittamisessa on silloin reilumpaa äänestää jotain kuin olla äänestämättä lainkaan. Kepulaisilla äänestämättä jättäminen on kuten kerroit ollut yksi merkittävä vaihtoehto.
Nukkuneita voidaan tietysti herätellä uudelleen, mutta eteen on kasvanut uusi ongelma, joka on syrjäseutujen väestön muuta rivakampi vanhentuminen. Kepun äänestäjät alkavat kaikota vähitellen hautausmaille eivätkä äänestä sieltä käsin enää edes seurankuntavaaleissa. Vaikka kepu listoilla on roikkunut näitä kuolleitakin sieluja, äänestyskopeissa heitä ei ole hyväksytty äänestäjiksi.
Väyrysen myötä Suomen politiikan vedenjakajaksi nousee aluepolitiikka/valatkunnanpolitiikka. Kokoomus edustaa selvimmin koko maan yhteistä etua, kun Kepu taas haluaa painottaa alueiden etuja ja vaarantaa siten yhteisen ja yleisemmän edun. Tämä johtanee siihen, että Kokoomus hakee kumppania demareita, jos Väyrynen valitaan. Demareille tilanne on hallitusneuvottelujen kannalta otollinen, sillä sille kelpaavat sekä Kokoomus että Kepu. Tilanne ratkeaa käytännössä siihen, jos Kokoomus onnistuu säilyttämään suurimman puolueen asemansa. Silloin se suntautuu mieluummin demareihin kuin Väyryseen. Vanhasen aikana tilanne oli kokonaan toinen, koska Vanhasen politiikka oli monessa kohdin hyvin lähellä Kokoomusta. Välillä tuli sellainen tunne, että Kokoomus on saanut ujutettua oman miehen Kepun johtoon.
Mikäli demarit ottavat seuraavissa eduskuntavaaleissa pahasti takkiinsa, heidän sisältään alkanee kuulua yhtä kokoomuskriittisiä ääniä kuin nyt on kuultu keskustan sisältä. En tietenkään tarkoita tämän palstan demarifoobikkoja, jotka ovat sokeita kokoomuksen suhteen, vaan oikeiden keskustapoliitikkojen, muun muassa Tuomo Puumalan kommentteja.
Jos näin käy, keskustan ja demareiden yhteinen kokemus siitä, että kokoomus jatkuvasti korjaa hallitusyhteistyöstä sadon ja onnistuu siirtämään vastuun tehdyistä uhrauksista hallituskumppaneilleen, saattaa johtaa jo seuraavien eduskuntavaalien jälkeen siihen, ettei pääministeriksi enää automaattisesti valitakaan suurimman puolueen puheenjohtajaa, vaan muut puolueet muodostavat keskenään blokin, jolla on vastaehdokas pääministeriksi.
Ennustamani uusi tapa, pääministeriehdokkaiden aito kilpailuttaminen oli lähellä toteutua jo vuonna 2011, kun Kataisella oli suuria vaikeuksia muodostaa hallitus. Mitään demokratian vastaista sellaisessa ei ole. Nykyinen käytäntö on pikemminkin liioiteltua demokratiantulkintaa, jonka juuret ovat vanhassa perustuslaissa, joka salli presidentille oikeuden nimittää pääministeri suoraan. Mutta emmeköhän me ole sentään jo tästä vanhasta möröstä pääsemässä eroon, kun uutta käytäntöä on sovellettu jo yli 20 vuotta.
En pidä siis mahdottomana, että saisimme punamultahallituksen vuonna 2015, vaikka kokoomus olisikin yhä suurin puolue. Demareilla ja keskustalla on yhdistäviä asioita, joihin luen myös demareiden kokoomusta ymmärtävämmän asenteen aluepolitiikkaa kohtaan.
Syrjäseutujen väestö ei vanhennu ja kuole sen rivakammin kuin muuallakaan asuva. Absoluuttisina lukuina rivakimmin alkavat nyt poistua 1930-40 -luvuilla syntyneet, jotka muodostavat kaupunkilähiöiden perussukupolven ja tullessaan äänestysikään 1960-luvulla nostivat vasemmiston uuteen nousuun, hetkeksi jopa enemmistöön eduskunnassa. Kepun vastaava uusnousuhan tapahtui vasta 1980-1990-luvun taitteessa. Kokoomuksen nousu on ollut suhteellisen tasaista 1980-luvun alusta lähtien. Nämä historialliset muutokset kertovat paljon niiden tekijöistä, kuten heidän iästään. Vasemmistopuolueiden kannattajat ovat keski-iältään vanhimpia, kokoomuksen nuorimpia, keskustan siltä väliltä.
Mene vain punatollo takaisin makin alle ja lyö kansi kiinni
Hoh, hoh, hoooooooo kuse suuhus ay-punikkipaska.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että punamultahallitus on jatkossa mahdollinen ja jopa todennäköinen. Kuten sanoin demarit ovat tässä kohdin hyvässä saumassa, kun heille kelpaa mikä tahansa vaihtoehto, jos ehdoista sovitaan.
Kun tarkastelee kuntatyöryhmän raportin tilastotietoja, niistä voi havaita selvästi, että Kepulandian kuntien väestön keski-ikä on selvästi jatkossa korkeampi kuin muualla Suomessa. Tämä tulee heijastumaan myös vaalituloksiin.
Ei pienten maalaiskuntien väestön korkeasta keski-iästä seuraa, että myös kepulaisten keski-ikä on korkea. Kun keskustan vanhimmat kannattajat ovat keskittyneet pieniin maalaiskuntiin, keskustan kaupunkikannattajien keski-iän täytyy olla vastaavasti keskimääräistä matalampi.
Teit väärän johtopäätöksen, koska kuntatyöryhmän luokitteluyksikkönä oli kunta. Jos tehtäisiin ikätilastot kaupunginosittain ja verrattaisiin niitä äänestystuloksiin eri kaupunginosissa, voisin satavarmasti osoittaa, että vanhusväestön asuttamat kaupunginosat ja demareiden korkea kannatus korreloisivat näkyvästi.
Kaikkein yksinkertaisimmin ja samalla pätevimmin saadaan kuva eri puolueiden kannattajien ikäjakautumasta gallup-tutkimuksella. Kaipa niitä on joskus tehtykin, mutta näkyvästi sellaiset eivät ole olleet pitkään aikaan esillä.
on ystäviä sanoi jo Anneli Jäätteenmäki. Samoin Paavo Väyrysellä kun Keskusta nousee suurimmaksi puolueeksi. Väyrysen entiset "inhoajat" (jos heitä oikeasti on enää jäljellä päivänpolitiikassa - suurin osa pukata jo ukonputkea tai olla muuten talutuskunnossa) suorastaan kieppuvat ja mielistelevät hänen ympärillään.
Vaikea sanoa, kuinka paljo Väyrysen entisistä inhoajista on enää elossa. Viime vuosina Väyrystä onkin inhottu eniten oman puolueen sisällä. Ensin Timo Kaunisto haukkui Väyrysen ja sittemmin Mari Kiviniemi nimitteli Väyrystä riidanhaastajaksi. Muissa puolueissa on lähinnä seurattu huuli pyöreänä tätä Kepun jäsenten välistä mutapainia.
Politiikassakin haetaan mielellään sellaisia yhteistyötahoja, joilla on valmiutta kompromisseihin ja jotka eivät koko ajan vedä välistä. Väyrynen tiedetään niin hankalaksi henkilöksi, että yhteistyö hänen kanssaan on jo lähtökohtaisesti suuri riski kaikille osapuolille.
Jopas jotain. Ettei ollut talvella alaspäin kun PV ilmoitti tunkunsa johtoon? Mutta sitten kun tuli muita nuorempia kykyjä mukaan niin se alkoi näkyä kannatuksessa positiivesti. Nousu jatkuu jos Puumala tai Sipilä nousee johtoon, muuten. Veikkaan että Puumalan karisma on paras.
Puumala on kokematon ja liian löysä mies voimakkaan ja erittäin heterogeenisen kansanliikkeen johtoon.
On vaikea nähdä Puumalassa muuta kuin samaa pullamössöpoliitikkoa kuin vaikkapa Kataisessa ja Urpilaisessa.
Vasemmistolaisesti ajatteleville Arhinmäki tarjoaa oivan vaihtoehdon kunhan liiallinen boikotti- yms kohellus laantuu.
Totta. Puumala vetoaa eniten kansaan ja varsinkin naisiin. Puumala on seuraava pj. Aivan varmasti.
On kokemusta tarpeeksi ja ennenkaikkea kansan luottamus siihen että hän voi yhdistää ja erpurat häviää. Pekkarinen on Puumalan kannattaja . Erittäin hyvä viesti muillekin että tämä linja on paras, puolueen kannalta pitkällä tähtäimellä.
http://www.hs.fi/politiikka/Pekkarinen äänesti Puumalaa keskustan jäsenvaalissa/a1305570984357
Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen haluaa perustaa keskustalle poliittisen viikkolehden, joka jaettaisiin jäsenille jäsenmaksun vastineena.
Hän perustelee esitystään keskustan tiedotustoiminnan tehostamisella.
Keskustan johtoon pyrkivä Väyrynen katsoo, että Suomenmaan asema pää-äänenkannattajana on hyvin ongelmallinen ”kuten jäsenäänestystä räikeästi ohjailevan jäsenperhelehden julkaiseminen osoittaa”. Hän puhui ehdokaskierroksellaan Nurmossa.
Väyrysen mukaan Suomenmaan sisällöstä vastaa Joutsen Media Oy:n hallitus, jonka jäsenistä vain kaksi lukeutuu keskustan johtoon. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii puoluesihteeri Timo Laaninen.
– Laanisen kertoman mukaan Joutsen Media Oy:n hallitus ei ole käsitellyt lehden sisältöön liittyviä kysymyksiä, vaan se on toteuttanut ohjausta vain ottamalla ja erottamalla päätoimittajan. Jäsenperhelehden sisällöstä vastaa siis vain päätoimittaja, Väyrynen kirjoittaa puhereferaatissaan.
Hän sanoo, että puolueella tulisi olla vastuu pää-äänenkannattajan sisällöstä.
– Tämä periaate toteutuisi, jos puolue julkaisisi pää-äänenkannattajana toimivaa poliittista viikkolehteä. Joutsen Media Oy voisi edelleen jatkaa Suomenmaa-lehden julkaisemista, Väyrynen katsoo.
Keskustalaisiin talouksiin jaetussa Suomenmaan Sentterissä julkaistiin puolueen piirijärjestöjen puheenjohtajille osoitettu kysely, jossa tutkailtiin puheenjohtaja- ja puoluesihteerikilvan nykyasetelmia. Seitsemän puheenjohtajaa kannatti Tuomo Puumalaa, kuusi Juha Sipilää ja kolme Väyrystä.
Puoluesihteerikilvassa Timo Laanisella oli 12 tukijaa, Antti Variksella kuusi ja Sami Kilpeläisellä yksi.
Nyt narsisti suuttui kun asiat ei mee kuin hän haluaa. Hirveetä !
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052415619227_uu.shtml
Paavo Väyrynen on täysin oikeassa. Lisäksi on käsittämätöntä että puoleen kunniapuheenjohtajalla ei ole hallituspaikkaa Suomenmaassa, onhan se täysin selvää että Väyrysellä pitäsi entisenä toimittajana olla myös ennakkoon lupa määritellä mitä lehdessä kirjoitetaan.
Tuntuu, että Väyrynen on ainoa ehdokkaista jolla on kykyä reagoida ympärillä tapahtuviin asioihin. Kyllä hän puheenjohtaja osaa reagoida Keskustan puolesta yhtä voimakkaasti kuin nyt omasta puolesta kun kisa on vielä kesken.
Se on varma, että kun Väyrysen puheenjohtajakaudella Keskustaa yritertään vetää kölin alta, hän ei jää suu auki katsomaan tai luiki hiljaa takavasemmalle - EI TAKUULLA - vaan panee hanttiin niin perkeleesti.
liittyi Keskustan jäseneksi, jotta pääsee torjumaan "Väyrysen uhkaa". Turhaan meni rahat jos ei ota keskusta-aatetta omakseen.
http://www.vayrynen.com/blogi-1/nyt-aanestamaan
Toisin kuin SDP, Keskusta on oikeasti demokraattinen liike. SDP:n puoluekokous muistuttaa Kiinan kansantasavallan kommunisteisen puolueen kokousta jossa kaikki on päätetty etukäteen SDP:n Kim il Sungin, Jutta Urpilaisen määräyksen mukaan.
On oikean demokratian pilkkaamista, että SDP:n nimessä on sana demokratia ja varsinkin se on suorastaan irvokasta, että puolueen pää-äänenkannattajan nimi on "Demokraatti".
Keskustassa tuollainen "demokratia" ei tulisi kuuloonkaan. Keskustassa juntataan ja taistellaan oman ehdokkaan puolesta viimeiseen asti ja vasta äänestys ratkaisee. Nytkin moni puristelee hikisenä muniaan, koska on täysin mahdotonta sanoa kuka vie puheenjohtajuuden. Hän, joka sen vie, on taatustusti kovista kovin.
Niin se on sossu-puolueessa: "Teet niin kuin käsken, tai itket ja teet niin kuin käsken."
Sossu-"demokratiaa":
Urpilainen tuuletti villisti
http://static.iltalehti.fi/uutiset/02urpilainen_etu250512STL_uu.jpg
Osa puoluesihteeriehdokkaista loukkaantui puheenjohtaja Jutta Urpilaisen junttauksesta. Urpilainen soitti torstaina ehdokkaat lävitse, ja edelleen perjantaina mukana olleet ehdokkaat olivat järkyttyneitä tilanteesta. Urpilaisen valinta puoluesihteeriksi oli Reijo Paananen.
Kokoussalissa käytiinkin puhujapöntöstä toivomassa, että puoluesihteerin valinta tehtäisiin avoimemmin ja tyylikkäämmin kuin nyt tapahtui. Keskustelussa tehtiin myös epävirallinen ehdotus siitä, että jatkossa puoluehallitus valitsisi puoluesihteerin.
Kyyneleet silmissä
Tunteet olivat pinnassa kun puoluesihteeriehdokkaat esittäytyivät. Osa liikuttui kyyneliin esitellessään itseään ja kehuessaan juuri valittua puheenjohtaja Urpilaista. Kyynelet eivät tulleet välttämättä silmiin vain liikutuksen, vaan ehkäpä myös harmituksen takia.
Puheenjohtajan suosikki Reijo Paananen kertoi 1980-luvun alussa ottaneensa demarien lapsijärjestön Nuorten Kotkien matkalla johdon käsiinsä ja vetäneensä bussissa paluumatkalla kaikki tunnetut finnhitsit.
- Olin ainoa joka osasi sanat, kehui Paananen.
Samalla lailla hän aikoo nyt hoitaa puoluesihteerin tehtävät, että laulakaa mukana.
Keskustaa ei enää hullukaan väitä MTK:n apupuolueeksi - saaati sitten että MTK:laiset kansoittaisivat Keskustan johtopaikat.
Toisin on SDP:ssä - SAK:n pihtiote puolueesta on ennätysmäisen vahva - siinä mielessä loogista että SAK on demaripuolueen suurin rahoittaja. Tottakai maksajalla pitää olla määräysvalta.
URPILAINEN = SAK:N PUPETTI
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012052415619476_uu.shtml
Kokoava voima, inhimillisyyttä