jos eräitä voimalaitoksia vartioidaan tarkemmin kuin sotilastukikohtia ja niitten suojelemiseksi ja takaisin valtaamiseksi on varustauduttu paremmin kuin asutuskeskusten suojeluun. Nuo kohteet ovat tietenkin atomivoimalaitoksia. Vesi ja tuulivomalat toimivat kuitenkin kauko-ohjattuina ja ilman jatkuvaa miehitystä.
Jotain on pahasti vialla
peto kahleissa
11187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Usko pois: se on "kansakunnan kokonaisedun mukaista", kuten Japanissakin. Se kansakunta on kylläkin todellisuudessa pieni joukko atomivoimaan sijoittaneita henkilöitä, mutta sitä ei tietenkään tyhmille suomalaisille kerrota. Ja nuo turvallisuuskustannuksetkin, jotka ovat osa ydinvoiman ulkoisia kustannuksia, maksaa tietenkin veronmaksajat. Ja kun atomivoimalan turvallisuustiedot ulkoista uhkaa vastaan ovat salaisia tietoja, veronmaksajilla ei ole harmaintakaan aavistusta siitä, kuinka paljon pelkästään niihin heidän rahojaan käytetään.
Ihmeellisiä käsityksiä. Voimayhtiöllä on oma turvaorganisaatoinsa ja sen kustannukset koituvat luonnollisesti voimayhtiölle. Jos hyökkäyksiä tapahtuu, kutsutaan poliisit paikalle, koska turvaorganisaatoin valtuudet ovat rajalliset. Ihan sama käytäntö kuin muissakin teollisuuslaitoksissa.
Suomessa on paljon kohteita missä on tarkka vartiointi,niin fyysinen kuin sähköinenkin.Ydinvoimaloita ja monia stratekisia kohteita valvotaan erittäin tarkasti ja Suomen kymmenen kärjessä tiukemmin vartioidun kohteen joukossa ei ydinvoimaloita ,eikä muitakaan voimaloita ole.Helsingissä 1 kilometrin matkan ydinkeskustassa kulkiessasi tallennut 100 kameran kautta.Itse et sitä välttämättä huomaa.
Mitens muiden sähköntuotantolaitosten kuin ydinvoimaloiden turvallisuus ulkoista uhkaa vastaan on kustannettu veronmaksajien varoin - ihan vain vertailun vuoksi kysyn. Entä ulkoisen uhan toteuma - millaiset seuraukset?
Selvyyden vuoksi, ei Loviisassa tai Raumalla ole mitään erityistä "atomipoliisia", ihan tavanomainen poliisiorganisaatio.
Kukas sinulle muuta on väittänyt - selvyyden vuoksi vain kysyn.
Kaikkien sähköntuotantolaitosten turvallisuus ulkoista uhkaa vastaan on kustannettu veronmaksajien varoin.
Yleistä turvallisuutta varten ja samalla myös sähköntuotantolaitosten turvallisuutta varten meillä on poliisi, hälyytyskeskus, palokunta ja viime kädessä armeija veronmaksajien varoin kustannettuina.
Ulkoisen uhan toteutuma ja seuraukset ovat tapauskohtaisia.
Kerro tietosi, jos sulla niitä on
"Kaikkien sähköntuotantolaitosten turvallisuus ulkoista uhkaa vastaan on kustannettu veronmaksajien varoin. "
Kerro esimerkkejä, kuten että millaisia uhkia torjutaan ja mitä veronmaksajat siitä makssa.
"Ulkoisen uhan toteutuma ja seuraukset ovat tapauskohtaisia. "
Taidatkin olla ihan aito Einstein! Uskaltaako sulta edes varovasti kysyä, millainen on seurauksiltaam pahin mahdollinen ulkoisen uhan toteuma
- ydinvoimalassa
- tuulivoimalassa
- aurinkovoimalassa
Yritä ajatella asiaa yhtä yksinkertaisesti kuin minä, jotenkin näin:
- paljonko Möttösen pihalla oleva, verkkoon sähköä tuottavan 200kW tuulimyllyn ulkoista uhkaa torjumaan käytetään veronmaksajien rahoja? Mitä seurauksia olisi, jos pahin tuulimyllyyn kohdistuva ulkoinen uhka toteuisi?
"- paljonko Möttösen pihalla oleva, verkkoon sähköä tuottavan 200kW tuulimyllyn ulkoista uhkaa torjumaan käytetään veronmaksajien rahoja? Mitä seurauksia olisi, jos pahin tuulimyllyyn kohdistuva ulkoinen uhka toteuisi? "
Melkoisen iso kotitarve-tuulimylly Möttösellä, no ei se mitään.
Yleisen turvallisuuden ylläpitokustannuksia ei yksilöidä eikä tarvitse yksilöidä. Yhteiskunnan tehtävä on taata yleinen turvallisuus kaikille.
Jos tuo on liian vaikeaa ymmärtää, ajattele turvallisuusuhkien torjuntaa liikenteessä. Ei siellä yksilöidä, kuinka suuri osuus liikenteen turvallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen käytetyistä kustannuksista kohdistuu nimenomaan Möttösen Mersuun tai ydinvoimamiehen Sitikkaan.
Loppuillan ratoksi ulkoisesta uhasta muistuu mieleen äsken julkaistu selvitys, jossa oli tutkittu kuinka kauas tuulimyllyn siivistä irtoavat jääkimpaleet voivat lentää. Selvitys osoitti että ison tuulimyllyn siivestä irtoava kilon painoinen jäälohkare voi lentää noin 1000 metrin päähän.
Iso tuulimylly on vaarallinen " kranaatinheitin" Suomen jäätävissä olosuhteissa. Siinä yksi syy lisää, miksi tuulimyllyt pitää rakentaa riittävän kauas asutuksesta.
Kuten tuolla aiemmin totesin, ydinvoimayhtiöllä on oma turvaorganisaationsa ja sen kustannukset kuuluvat voimayhtiölle. Käsittääkkseni poliisin turvaamistoimia on tarvittu verraten harvoin, pääasiassa silloin, kun Greenpeace on tunkeutunut voimalaitosalueelle.
kaikkeen myös yksityistä omaisuutta uhkaaviin tekijöihin ja tahtuneisiin tilanteisiin.Esim. kauppoihin tehdyt varkaudet, ryötöt ym. ym.