Sisällöllisten moraalikysymysten nousu filosofien huomion kohteeksi alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta 60-luvulla Yhdysvalloissa. Siellä soveltava etiikka liitettiin alusta pitäen yhteen sen käsityksen kanssa, että yksilöillä on luonnollisia oikeuksia joita vallanpitäjät eivät saa toimillaan loukata. Tämä lähtökohta on selvästi näkyvissä Richard Wasserstromin artikkelissa 'Rights, human rights, and racial discrimination', joka ilmestyessään vuonna 1964 Journal of Philosophyssa ennakoi uuden suuntauksen tuloa. Wassertrom kirjoitti muun muassa:
Otsikko
Nimimerkkimerkki
357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Me PerSukset emme tajunneet tekstistä mitään.
SUOMENTAKAA!!!!
Minä yritän Suomentaa, mutta tarvin vähäsen juotavaa. Itseasiassa aloitin pari tuntia sitten ottamaan ja luin uudelleen tuon avauksen, niin nyt näyttää vähä selkeämmältä.
Henk. Koht. 1960 luvulla oli jo hyvä kun joku uskoi, että ihmisen oikeus kehoonsa on ihmisoikeus!
eli vasta 1960 luvulla alkoi filosofeilla olla ihmisen moraaliin liittyviä juttuja mietittävänään. Siis sellaisia, missä on jopa sisältöäkin eikä mitään tyhjänpäiväistä juttua luuloihin perustuen kuten uskonto.
Etikkaa voi soveltaa monessa ja yllättävässä asiassa. Etikka on erittäin monipuolinen joka kodin yleishyökyke.
Tuolla toisella mantereella yrittää aina välillä nousta kunnon ääriuskovainen liike, mutta onneksi ei ole päässyt valtaan. Nyt on tuon mantereen tietty kansa vain tekopyhää eikä sen pahempaa.
"Sisällöllisten moraalikysymysten nousu filosofien huomion kohteeksi alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta 60-luvulla Yhdysvalloissa."
Edellä oleva lause on silkkaa valetta ja täyttä puppua.