Kokoomus ei halua selvittää kaksikielisyyden kustannuksia

Akateemisen Kansalliset Nuoret ry

KAKSIKIELISYYDEN KUSTANNUKSET SELVITETTÄVÄ PUOLUEETTOMALLA TAVALLA

Suomen perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomi on ainoa
pohjoismaista, jolla on kaksi virallista kansalliskieltä. Ruotsissa kaksikielisyyteen ei ole nähty tarvetta, vaikka
suomen kieltä Ruotsissa puhuu suhteellisesti suurempi väestönosa kuin ruotsin kieltä Suomessa.
Kaksikielisyyden kustannuksiin ei vuoden 2004 kielilakia laadittaessa kiinnitetty lainkaan huomiota.
Kielilain taloudellisia vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu koskaan. Ainoa konkreettinen luku on vuoden
2004 kielilain valmistelussa esitetty laskelma kaksikielisten tienviittojen lisäämisestä valtateille, jonka
arvioitiin kustantavan 20 miljoonaa markkaa. Hieman erikoista on myös, että kielilain valmistelussa
valtiovarainministeriö oli nimenomaisesti vaatinut, että tarkat tiedot kustannuksista pitää lakiehdotuksesta
poistaa.
Kielilain kustannusten selvittämisen laiminlyöminen on yksi keskeisiä syitä, miksi kaksikielisyyden
kustannukset ovat täysin hämärän peitossa sekä valtiolle ja kansalaisille. Vastuulliseen taloudenhoitoon
kuuluu, ettei mikään julkisen talouden menoerä voi olla budjettivalvonnan yläpuolella siten, että
veronmaksajien piikki on avoinna hamaan tulevaisuuteen asti. Nykyisessä taloustilanteessa kaikkia julkisen
sektorin kustannuksia tulisi puntaroida erityisen tarkasti. Siksi istuvan hallituksen pitäisikin selvittää kielilain
ja koko kaksikielisyyden kustannukset. Kokoomuksen pitäisi tuntea asian suhteen erityistä vastuuta, koska
hallitus on vahvasti kokoomusjohtoinen.
Kokoomuslaisten ministerien ja kansanedustajien pitäisi toimia voimakkaasti sen puolesta, että
kaksikielisyyden kustannuksista olisi tarjolla totuudenmukaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Minkäänlaisia virallisia laskelmia ei edelleenkään ole. Tällä hetkellä on tyydyttävä epämääräisiin arvioihin,
joista jotkin – erityisesti internetissä esitetyt – ovat olleet hyvinkin hurjia. Luotettavat ja objektiiviset
laskelmat kaksikielisyyden hinnasta olisivatkin kaikkien osapuolten etu.
Edellä todetun perusteella Akateemiset Kansalliset Nuoret ry esittää, että tämän aloitteen
hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää
toimimaan siten, että kaksikielisyyden kustannukset selvitetään puolueettomalla tavalla.


Puoluehallitus:

Akateemiset Kansalliset Nuoret esittävät aloitteessaan kaksikielisyyden kustannusten selvittämistä.
Perustuslaki takaa kansalaisille perusoikeuksia, joista yksi on oikeus omaan kieleen. Perustuslain 17 §:n
mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava
suomenkielisen että ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista.
Kansalliskielten kohdalla kyse on varsin laajasta oikeudesta, mikä tekee puoluehallituksen mielestä
kustannusten selvittämisestä järkevällä tavalla lähes mahdotonta. Yhtä vaikeaa olisi luotettavalla tavalla
selvittää, kuinka paljon etua kaksikielisyydestä koituu.
Puoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on
ennen kaikkea arvoista. Puoluehallituksen mielestä kaikessa julkisessa toiminnassa tulee kuitenkin pyrkiä
tehokkuuteen.
Kansalliskielten asema on Suomessa poikkeuksellisen vahva. Puoluehallituksen mielestä on syytä pohtia,
mikä rooli kansalliskielten vankalla asemalla on Suomen vahvan kansallisen yhtenäisyyden
muodostumisessa.
Suomi on kaksikielinen maa ja Kokoomus kaksikielinen puolue, jonka voimassa olevan periaateohjelman
(2006) mukaan tavoitteenamme on kansallisen perinnön, Suomen kielten ja kulttuurien vaaliminen ja
tukeminen, koko kansan osaamis- ja sivistystasosta huolehtiminen sekä työn ja yrittäjyyden edistäminen.
Puoluehallitus ei näe perusteita aloitteessa esitetylle kaksikielisyyden kustannusten selvittämiselle.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.

Puolueen KORKEIN päättävin elin on puoluekokous. Jos se päättää aloittaa selvityksen, ei puoluehallituksen sana paina mitään. Eikä edes Kataisen.

Ellei rikota lakia, mikä sekin varmasti svekoilta luonnistuu.

Miksi sitä pitäisi selvittää koska hammaslääkäri on tieteellisesti tutkinut kustannuksiksi 80 miljardia vuodessa?

"Puoluehallituksen mielestä perusoikeuksien mittaaminen rahassa ei ole muutoinkaan mielekästä; kyse on ennen kaikkea arvoista."

Kuuluuko terveydenhoito perusoikeuksiin vai ei? Nimittäin kyllähän terveydenhoidon kustannuksia lasketaan hyvinkin tarkkaan.

Kokoomus on joutumassa vuosi vuodelta ahtaammalle pakkoruotsikysymyksessä. Puolueen kannattajien enemmistö on pakkoruotsia vastaan ja nuoret alkavat kysellä virallisen kaksikielisyyden kustannuksista, mutta puolueen johto on RKP:n talutusnuorassa ruotsinkielisen säätiörahan muodossa. Miljardien eurojen verovapaat ruotsinkieliset säätiöt käyttävät surutta miljoonia euroja verovapaita tuottoja puoluejärjestelmän voiteluun. Kokoomus lienee suurin rahojen saaja, mutta sitä ei suostuta kertomaan. Esimerkiksi kokoomus ei ole vieläkään vastannut Loka-Laitisen kysymykseen, mistä se sai 400.000 € edellisiin presidentinvaaleihin (joissa Niinistö vielä hävisi Haloselle).

Turhaan ei RKP:n puoluejohtaja, ministeri Stefan Wallin todennut Drakangate-asiassaan, että hänellä on taskussaan pääministyeri Katainen, joka puolestaan vannoi Wallin esitykset "absoluuttisena faktana).