Osa palstan aktiivisista käyttäjistä on tyhmiä, osa viisaita, ja osa jotain tältä väliltä. Jostain KUMMAN syystä, suurin osa oman näkemyksensä puolustajista ovat tyhmiä, ja kuten tiedämme, ateismi ei ole näkemys. Se on vastaus kysymykseen (tyhmät vaativat tämänkin ITSESTÄÄNSELVÄN määrittelyn): onko jumala olemassa?
Mikä olisi teidän suomen kansalaisten mielestä hyvä ratkaisu tähän alituiseen tietämättömyyteen, jääräpäisyyteen ja tyhmyyteen? :) Moni kiivasuskoinen nimittäin kerta - toisensa - jälkeen, jatkaa SAMOJEN virheiden jaarittelua, vaikka heitä korjataan, korjataan, korjataan, ja vielä korjataan vähän lisää, kunnes jossain vaiheessa heitä ei enää jakseta korjata, jolloin tilalle tulee ironia ja sarkasmi, ja tällöin kiivasuksoinen kääntää tämän ironian/sarkasmin omaksi hyödykseen, vedoten ateistisen kieroutuneeseen huumoriin ja lapselliseen lähestymiseen asiallista väittelyä kohtaan. Ilmiö on täysin sama kuin tilanne, jossa kaksi lasta ovat toistensa kanssa. Toinen lapsista alkaa tökkimään toista lasta, jolloin tökittävä pyytää tökkijää lopettamaan. Tarpeeksi kauan tultuaan tökityksi, tökittävä lapsi suuttuu, ja ryhtyy verbaalisesti agressiiviseksi tökkijää kohtaan. Tökkijä tällöin sanoo: ''Mikä sinua riivaa, kun olet noin vihainen ja negatiivinen''. Ateistit ovat tökittäviä, ja jossakin vaiheessa tämä tökkiminen alkaa nyppimään.
Eli siis, miten saamme uskikset lopettamaan tökkimisen?
Mikä olisi teidän suomen kansalaisten mielestä hyvä ratkaisu tähän alituiseen tietämättömyyteen, jääräpäisyyteen ja tyhmyyteen? :) Moni kiivasuskoinen nimittäin kerta - toisensa - jälkeen, jatkaa SAMOJEN virheiden jaarittelua, vaikka heitä korjataan, korjataan, korjataan, ja vielä korjataan vähän lisää, kunnes jossain vaiheessa heitä ei enää jakseta korjata, jolloin tilalle tulee ironia ja sarkasmi, ja tällöin kiivasuksoinen kääntää tämän ironian/sarkasmin omaksi hyödykseen, vedoten ateistisen kieroutuneeseen huumoriin ja lapselliseen lähestymiseen asiallista väittelyä kohtaan. Ilmiö on täysin sama kuin tilanne, jossa kaksi lasta ovat toistensa kanssa. Toinen lapsista alkaa tökkimään toista lasta, jolloin tökittävä pyytää tökkijää lopettamaan. Tarpeeksi kauan tultuaan tökityksi, tökittävä lapsi suuttuu, ja ryhtyy verbaalisesti agressiiviseksi tökkijää kohtaan. Tökkijä tällöin sanoo: ''Mikä sinua riivaa, kun olet noin vihainen ja negatiivinen''. Ateistit ovat tökittäviä, ja jossakin vaiheessa tämä tökkiminen alkaa nyppimään.
Eli siis, miten saamme uskikset lopettamaan tökkimisen?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mihin ryhmään näistä kolmesta itsesi sijoitat? Aina kun tapaa ateistin, heti tulee tämä teidän pääpuollustusaseenne: kuvittelette olevanne nitä eritääin fiksuja ja älykkäitä olevaisia tällä maan kamaralla. Tähän samaan törmäsin lauantaina erään iäkkäämmän "hattupääfilosofin "kassa. Ukko oli oli niin tärkeä ja vaikutusvaltainen pullistellessaan kaikkitietävyyttään, että leuka ihan väpätti vakuuttaessa tärkeyttään. Sanoi että kaipaa hekilökohtaista ärsytystä ja tuli siksi jututtelemaan uskovaisia. No hän myöhästyiitse tiöaisuudesta, mutta armahdin häntä ja juttelin reilut tunnin tilaisuuden jälkeen. Jospa hän sai purettua jonkin verran tärkeyttään ja kiukun arsenaaliaan.
Älykkyydestä riippumatta ainut järkevä vaihtoehto silloin ei tiedetä jotain on sanoa, että ei tiedä. Ateistit myöntävät, että eivät tiedä. Se on suurta viisautta. Ei ole viisasta olla varma asiasta, mistä ei ole mitään todisteita.
Näin olen asian itse pähkäillyt.
Toisekseen aloittaja on oikeassa, että ateismin määritelmää väännellään ja käänellään vaikka se kannanotto yhteen kysymykseen eli uskotko Jumalaan. Jos et usko tai sinulta puuttuu Jumalusko niin olet ateisti.
Eikö sinua ärsyttäisi, jos joku perustaisi öhkömönkiäiskirkon, jossa kerrotaan täydellä varmuudella, että maailma on öhkömönkiäisen luoma? Öhkömönkiäisillä olisi oikeus verottaa tuloja, säätää lakeja, vaikuttaa ihmisoikeuksiin jne. Sinä ihmettelisit, että onpa öhkömönkiäisillä otsaa. Sinä ole elävän elämän öhkömönkiäinen, sinä vain et tunnusta kyseistä tosiasiaa.
>>> Jostain KUMMAN syystä, suurin osa oman näkemyksensä puolustajista ovat tyhmiä, ja kuten tiedämme, ateismi ei ole näkemys. > Se on vastaus kysymykseen (tyhmät vaativat tämänkin ITSESTÄÄNSELVÄN määrittelyn): onko jumala olemassa? > Eli siis, miten saamme uskikset lopettamaan tökkimisen?
Näkemyksesi on mielenkiintoinen, vaikkakin tuosta allaolevasta toteamuksestasi saattaisi vängätä ikuisuuden :
""Jos näkemyksellä sen sijaan tarkoitetaan järjestelmällistä katsomusta taikka ideologista järjestelmää, niin silloin olet toki oikeassa sen suhteen ettei ateismi ole näkemys. ""
Mutta ei nyt viitsitä, koska:
http://www.youtube.com/watch?v=sxqaw4UVvhM&feature=related
tätä Tauskinkin esitystä voi kuunnella korvalla kuin korvalla.
Tauski? Se naisenhakkaaja? Mies joka väittää maanneensa 10 000 naista? On sullakin idolit.
Ei tarvitse vängätä.
Teismi on yksinkertaisesti jumalusko. Ei jumaluskoa jonkin tietyn uskonnollisen käsityksen mukaiseen jumalaan taikka jumaliin.
Laittamalla tämän sanan eteen kirjaimen [a] tekee kyseisestä sanasta jotakin joka tarkoittaa tämän uskomuksen omassa olemattomuutta.
Ateismi tällöin kirjaimellisesti tarkoittaa asemaa jossa joku ei usko jumalien olemassaoloon.
Tämä on asema taikka näkemys hyvin yksinkertaisessa mielessä, ei mitään muuta.
Olen 19 vuotias. Opiskelen paraikaa psykologiaa yliopistossa, ja kuuntelen netistä mielelläni filosofian oppitunteja. Olin aikoinaan iloinen, jokseenkin agressiivinen henkilö. Nykyään olen suhteellisen hiljainen ja rauhallinen, pidän omasta seurastani (sillä en tunne ketään jota kiinnostaisi jakaa ajatuksia ko. aiheesta), olen myös vetäytynyt poikkeuksellisen paljon alkoholista (mitä siis en paljoa muutenkaan käyttänyt), sillä huomasin sen tuovan huonoja puoliani esiin. Käytän mielelläni tosin kannabista, sillä minuun se vaikuttaa niin, että koen kykeneväni kääntymään sisäänpäin, ja tutkimaan itseäni, ja lopulta päädyn usein erilaisiin päätelmiin todellisuuden olemuksesta (aiempien filosofisten näkemysten ja oppieni avustuksella). Ja olet oikeassa, pidän monia muita ihmisiä tyhmempänä kuin itse olen. Omilla mielipiteilläni ei kuitenkaan ole väliä...niin kuin ei ole sinunkaan, tai kenenkään. Jos joku kokee moraalisesti tekevän oikein ottamalla toisten mielipiteet huomioon, niin tehköön hän näin. Itse en ota edes omia mielipiteitäni huomioon (enkä tarkoita että tuen pelkkää kovaa faktaa!!!). Olen perehtynyt narsismin käsitteeseen paljon (muunkin psykologian ohella) ja olen kysynyt, ja kysyn edelleen: olenko narsisti? En tosin kykene sanomaan ihmisille vastaan tai pahasti. En kykene myöskään fyysiseen agressiivisuuteen. Ainoa agressiivisuus, mihin kykenen on passiivinen. Pohdin usein, mikä ajaa minut tilanteeseen, jossa joudun turvautumaan agressiiviseen käytökseen (josta siis olen päässyt tulokseen että moni ihminen on vain tyhmä).
Siinä tiivistetty profiilini. Pointtini tosin sivutit, joka siis oli, että: Miten saamme ihmiset luopumaan tekopyhyydestä? Miksi minun pitää rukoilla muitten mieliksi, mutta minä en saisi olla rukoilematta ilman, että minulle suututtaisiin tai minua paheksuttaisiin? Minä en tosin niinkään välitä mitä minusta ajatellaan, sillä tiedän usein näiden ajatusten heijastavan vääristyneitä arvoja tai pelkkää tietämättömyyttä, mutta olen silti huolissani siitä, miten voimme kehittyä ajattelevana eläimenä, jos pysymme populaation tasolla filosofisesti yhtä konservatiivisina.
ps. Tarkoitin siis, että ateismissa on kyse uskosta, ei olemassaolosta. Pahoittelut!
>>> Siinä tiivistetty profiilini. Pointtini tosin sivutit,
Niin, mutta jos tarkkaan kuuntelet, Tauski laulaakin muun muassa:
""vaikka tie mulla kylmä ja pitkäkin oisi...""
Ja Tauski idolinani? Valitettavasti ei, koska tapoihini ei kuulu idolatrismi.
Teismille kuin myös ateismille on pyritty/yritetty etsiä alati tyhjentäviä ja jopa 'uusia' kuvauksia. Ja toki nuo esittämäsi kuvaukset ovat todella 'yksinkertaisia':
""Teismi on yksinkertaisesti jumalusko" ja "Ateismi tällöin kirjaimellisesti tarkoittaa asemaa jossa joku ei usko jumalien olemassaoloon. ""
Mutta ymmärtääkseni teismi mielletään kuitenkin aina joksikin oppisuunnaksi, jossa yksilöidään jumala
Ja
ateismi ideologiaksi, jossa jumalan olemassaolo kielletään.
Eli tämä teismin/ateismin vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole niin kovin yksinkertaista?
En kuuntele. En pidä huonosta musiikista.
''idolatrismi''
Mitä kieltä?
No ei tartte kuunnella. En minäkään kuuntele, vaikka toisaalta musiikkia sinänsä ei mielestäni voi koskaan luonnehtia huonoksi musiikiksi.
Tosin minusta musiikin kokonaisuus, eli sovitus ja sanat musiikillisesti yhteensointuvina (puhumattakaan tulkitsijasta) on se kokonaisuus, joka sitten ketäkin kiinnostaa tai sitten ei kiinnosta.
Ja ei kait kuitenkaan tästäkin asiasta tarvitse nyt niin kauheasti vängätä?
''Eli tämä teismin/ateismin vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole niin kovin yksinkertaista?''
On se, mutta kun (kuten sinä teet) liittää niihin kaikenlaista niihin kuulumatonta, silloin siitä tulee monimutkaista.
Olet kaikessa muussa oikeassa paitsi siinä, että tämä olisi mahdotonta! Mahdottomuus käsitteenä on jo mielestäni suhteellisen erikoinen, samoin kuin täydellisyyden käsite...mutta en nyt lähde semantiikkaan kun ei se ole pääpointtina.
Terrence McKenna on mielestäni ehkä edistyksellisimpia ''moderneja'' filosofeja (vaikka hänkin on jo ikävä kyllä potkaissut tyhjää). Hän painotti puheissaan kulttuurin sekä ideologian olevan ihmisen vihollisia ja totesi näiden tulevan ihmisen elämässä ainoastaan tämän tielle. Mitä tämä tarkoittaa? Minkä tielle ideologia ja kulttuuri tulevat? Itsensä toteuttamisen! McKenna totesi, kuinka ihmisen perimmäinen omaa olemassaoloa ohjaava vietti on luovuus, itsensä toteuttaminen...toisaalta McKenna totesi myös, kuinka luovuus saattaa olla jotaki, joka ei kumpua ''itsestä''.
McKenna käytti vahvoja psychedeelisiä aineita (huom. Psychedelic: Psyche=Mieli; dēlōsē=nousta esiin (manifest)), sillä huomasi näiden aineiden olevan potentiaalisia riisumaan ihmisen ideologisista taipumuksistaan ja omasta egostaan, ja ajatteli näin ihmisten kykenevän lähestymään parempaa yhteiskuntaa, jossa yksilö tietää, ja KOKEE olevansa kokonaisuuden osa, eikä näin voi vedota riippumattomuuteensa toisista, sillä siellä, missä ei ole ihmisiä, ei myöskään kasva ihmisiä! Aineet, kuten marijuana, psilosybiini ja DMT (dimetyylitryptamiini) ovat McKennan mielestä oikein käytettynä siis yhteiskunnalle hyödyksi, sillä lähes kukaan ei ole kuollut psychedeelisten aineiden vastuulliseen käyttöön! McKenna ei painota sitä, mitä tiedämme, vaan sitä, että emme todellisuudessa tiedä oikeastaan mitään lähes mitään. Jos vertaamme oppimaamme esimerkiksi kivikautisiin ihmisiin, niin tottakai olemme kehittyneet tästä, mutta mitä tulee objektiiviseen, kaikkeuden kattavaan perspektiiviin, niin olemme yhä kuin apinoita jotka tökkivät asioita kepillä ja katsovat mitä tapahtuu.
En kuitenkaan ala avata aihetta tässä tarkemmin, mutta McKennan, ja esimerkiksi Alan Wattsin kuuntelemisen jälkeen, olen oppinut katsomaan maailmaa eri tavalla, ja suosittelen kaikille esimerkiksi McKennan ajatuksiin tutustumista, sillä hänen ajatuksensa ovat ajattomia (eivät kuitenkaan tyhjentäviä).
Niin: ''idolatrismi'' ja mitä kieltä?
Tietääkseni kuitenkin suomen kieltä, vaikka vierasperäiseltä kuulostaakin.
Voitko kertoa mistä sinä tämän sanan olet löytänyt?
Voi olla, että ehkä omasta päästäni!
Mutta idolatriasmia tarkoitin, ja muistelen tietolähteenä olleen suomalaisen sivistysanakirjan. Kirjan, jossa useita alkuperältään vierasperäisiä sanoja mutta suomen kieleen vakiintuneita sanoja (niin sanottuja sivistyssanoja), on pyritty maanläheisesti konkretisoimaan eli valaisemaan/havainnollistamaan.
Ateistit tietävät, ettei Jumalaa ole olemassa. Käsitys perustuu siihen, että heillä ei ole havaintoja, konkreettisesti. Tuuli ja radiotaajuudet, sähkö ovat samanlaisia ilmiöitä, mutta ihmiset ovat rakentaneet metodit valjastaa nämä voimat. Jumalaa ei voi valjastaa
ihmismenetelmin, mutta voimma havannoida kaiken omilla aivoillamme
"Ateistit tietävät, ettei Jumalaa ole olemassa."
Annat taas esimerkin siitä että uskovaisilla ei voi olla luuloa, vaan täytyy olla tietoa, ja maailmansa on mustavalkoinen.
Ateistit eivät tiedä, että jumalia ei ole olemassa. Ateistit vain eivät usko, että jumalia on olemassa. Katsos kun jonkin asian olemassaolemattomuutta on melkoisen vaikeaa osoittaa 100% todeksi. Voit kotitehtävänä kirjoittaa lyhyen esseen jossa pohdit, että miksi näin on.
"Jumalaa ei voi valjastaa ihmismenetelmin, mutta voimma havannoida kaiken omilla aivoillamme"
Kun aivot psyykataan uskomaan jonkin jumalan olemassaolo (alistamalla ihminen uskomaan johonkin uskontoon), on aivojen mahdollista luoda havaintoja tuon opitun jumalan olemassaolosta.
Uskovaisten aivot on se paikka, jossa jumalat ovat olemassa.
Uskovien ihmisten käsityskyky ja ymmärtämys on suurempi kuin materiallisteiilla. Tämä ei ole loukkaus, ainoastaan fakta. Henkinen rakenne on toisenlainen. Siksi on myös hoomoseksuaalisuutta jne. geneettinen pankki on lahjomaton
Jaa, minä sanoisin kylläkin että uskovilla on lähinnä matalampi kynnys pitää kaikkea jonninjoutavaa totena.
"Tuuli ja radiotaajuudet, sähkö ovat samanlaisia ilmiöitä, mutta ihmiset ovat rakentaneet metodit valjastaa nämä voimat. Jumalaa ei voi valjastaa
ihmismenetelmin, mutta voimma havannoida kaiken omilla aivoillamme "
Ihminen voi myös kuvitella havaitsevansa radioaaltoja, tuulta tai säköä vaikka ihminen ei niitä havaitsisikaan, aivan samaan tapaan kuin Jumalan. Oleellinen ero kuitenkin on, että tuulen, radioaallot ja sähkön me voimme havaita objektiivisesti erilaisilla laitteilla eli ne eivät ole riippuvaisia ihmisen luuloista. Juuri siitä syystä käsitys tuulesta, radiotaajuuksista tai sähköstä EI ole samanlainen ilmiö kuin Jumala.
"Uskovien ihmisten käsityskyky ja ymmärtämys on suurempi kuin materiallisteiilla. Tämä ei ole loukkaus, ainoastaan fakta."
Faktoille on todisteita, mutta sinä et ole niitä esittänyt eli kyseessä on pelkkä ennakkoluulosi.
>> Uskovaisten aivot on se paikka, jossa jumalat ovat olemassa.
Jaha. Sen verran epätoivoinen sävy tuossa ala-arvoisessa vastauksessasi on että nyt aletaan ilmeisesti olla melkoisen lähellä arkaa totuutta.
"Kerron tämän siksi että huomaisitte omien tekstienne epäinhimillisen otteen."
Onko mielestä epäinhimillistä paljastaa uskoville se fakta, että heidän maailmankuvansa perustuu itsepetokseen, vai mitä tarkoitat?
Olen muuten kanssasi täysin samaa mieltä, mutta ateismin määritelmäsi on ehkä hieman epätarkka, koska se kuvaa lähinnä positiivista ateismia (väite: jumalaa ei ole olemassa). Tämä on ongelma varsinkin silloin, kun uskovaiset vaativat todisteita ateistiselle maailmankuvalle (vaikkakin tähän voitaisiin tietysti vastata vertaamalla jumalia muihin ihmisen keksimiin satuolentoihin).
Teismi sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa uskoa siihen, että on olemassa (persoonallinen) jumala/jumalia. Ateismi tarkoittaa tämän vastakohtaa eli uskon puuttumista (persoonalliseen) jumalaan/jumaliin. On siis tehtävä erottelu väitteiden "en usko jumalan olemassaoloon" ja "jumalaa ei ole olemassa" välillä, vaikka molemmat voivatkin olla ateistin esittämiä väitteitä.
Ateismin määritelmäni jäi hiukan epäselväksi (ja virheelliseksi) tuossa! Ateismilla tarkoitan Jumalaan/Jumaliin kohdistuvan uskon puutetta. Kyse on siis uskomisesta. Jos lähdemme pohtimaan olemista, niin kyse on tällöin enemmänkin gnostismista/agnostismista.
"Kyse on siis uskomisesta."
Paremmin sanottuna kysymys ei ole uskomisesta. Korostaisin määritelmää uskon puute, koska ateismi ei ole missään mielessä tarkoita usko vaan sen vastakohtaa. Uskon puute on ja pitää olla lähtökohtaisesti se tila, mistä maailmaa lähdetään rakentamaan.
Olet varmaan törmännyt vertauksiin: ateismi on uskomista samalla tavalla kuin se, että ei pelaa shakkia on harrastus, ateismi on uskomista samalla tavalla kuin raittius on ryyppäämistä jne. Ateismi ei ole uskoa.
Olisin melko tarkkana, miten usko sanaa käyttää, koska luvattoman iso osa teisteistä vääntää ateismin uskoksi, jos vähänkään käyttää tuollaisia sanamuotoja kuin sinä.