Ruotsinkieliset menettävät työnsä huomattavasti keskiarvoa harvemmin, kertoo tilastokeskus. Kun keskiverto työntekijä voi joutua työttömäksi 3,1 prosentin todennäköisyydellä, ruotsinkielisille sama tapahtuu vain 1,5 prosentin todennäköisyydellä.
Tilastokeskuksen tutkimus on tehty tarkastelemalla vuoden 2010 lopun työllisten työllisyystilannetta vuoden 2011 lopulla. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vieraskielisillä on muita suurempi riski joutua työttömäksi.
Ruotsinkielisten lisäksi keskiarvoa pienemmällä todennäköisyydellä työttömiksi joutuvia kieliryhmiä olivat myös kiinaa tai saksaa äidinkielenään puhuvat.
Kaikista suurimmalla todennäköisyydellä työttömiksi joutuvat somalinkieliset. He menettävät työnsä 12,3 prosentin todennäköisyydellä.
Tilastokeskuksen tutkimus on tehty tarkastelemalla vuoden 2010 lopun työllisten työllisyystilannetta vuoden 2011 lopulla. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vieraskielisillä on muita suurempi riski joutua työttömäksi.
Ruotsinkielisten lisäksi keskiarvoa pienemmällä todennäköisyydellä työttömiksi joutuvia kieliryhmiä olivat myös kiinaa tai saksaa äidinkielenään puhuvat.
Kaikista suurimmalla todennäköisyydellä työttömiksi joutuvat somalinkieliset. He menettävät työnsä 12,3 prosentin todennäköisyydellä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tämä onkin kaikkein tärkein syy siihen, että ruotsinkielisten huoltosuhde on jonkin veraan parempi kuin suomenkielisten. Työttömyyskorvauksia ja muita sosiaalimenoja joudutaan satsaamaan suomenkieliseen väestöön suhteessa enemmän kuin ruotsinkieliseen, joka pärjää suomenkielisiä paremmin omillaan.
Suomenkieliset tulevat kalliimmaksi yhteiskunnalle. Nettifennoilla on toki oma tulkintansa tästäkin.
Siis suomenkieliset ovat yhtesikunnan loisia ja parasiittejä.
Siis "yhteiskunnan"
suomenkielisuus tulee maalle kalliiksi!
Kuinka paljon työllistää virkamiesruotsi suruja? Olisiko työttömyysprosentti suruilla korkeampi ilman virkamiesruotsia?
Koska meillä ei ole virkamiesruotsi vaan virkamiessuomi niin meitä virkamiesruotsi ei työllistä yhtään
Pöh. Minulla on vaikka kuinka monta tuttavia Vaasassa ja Mustasaaressa eikä kukaan ole kunnan palkkalistoilla.
Viitaten Kokkolan suuntautumiseen, niin ei työllistänyt virkamiesruotsi Oulussakaan (suomalaista), vaan haittasi ainoastaan opiskeluja.
Voi arvasithan ihan oikein missä ovat työssä.
Arvasin että olet eläkkeellä oleva svekko teini joka trollaa palstalla ja kitisee ylläpidolle jos ei teksti miellytä. Eli siis LUUSERI JA SURKIMUS.
Keinotekoine kaksikielisyys on räätälöity suosimaan suruja. Ei vain työpaikojen tarjonnassa, vaan MYÖS laadussa.
Suruille taataan paremmat työpaikat kielen perusteella, vaikka suomalaiset olisivat pätevämpiä
Hesarin uutisen kommenteissa nettisvekot toistelevat "kielten osaamisen hyödyllisyydestä"!?
Huomatkaa sanamuoto! Kyse ei svekojen mielestä olekaan ruotsi, vaan "kielet".
Tyypillistä svekojen puolustelua ja väistelyä!
Se joka osaa parhaiten ruotsia saa duunin valtion virastoissa. Kokkolan tapauksessa ei suomenkielisten kouluruotsi kelvannut virkamiesruotsiksi. Kenellä etu valtion ja kuntien virkoja jaettaessa?
Virastossa joka tulee palvella sekö suomen että ruotsinkielillä se saa paikan joka parhaiten osaa molempia kieliä. Itse olen ollut mukana yksityisellä sektorilla kun ruotsinkielisiä ei ole saanut paikaa koska heidän suomenkielentaitonsa on ollut huonompi kuin suomenkielisten ruotsinkielentaoito ja päin vastoin. Ainut jotka eivät ole voineet hyväksyä tätä ovat valitettavasti ollet jotkut suomenkieliset jotka ovat nostaneet hälyä "kielipolitiikasta" vaikka aisa on ollut hyvin selvä.
Väitätkö että Närpiön kunnantalossa pystyy asioimaan suomeksi. Ei sinänsä että kukaan siihen navettaan haluaisi mennä.
Kuinka monta % surutyövoimasta työskentelee valtion ja kunnan viroissa?
Varmasti ylipuolet. Tähän täytyy laskea svekkulit joilla on lakitoimisto ja jotka esim. keräävät palkkion varattomien puollustamisesta kuten mitkäkin loiset. Svekkojen yleisimmät ammatit on lakimies, poliisi, kalastaja ja maajussi.