Asiamiessopimus

Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät jos "yrittäjä" tekee sinulle töitä sinun tiloissa tai välineillä. Käytännössä verottajan taholta valvonta perustuu siihen kuinka monta toimeksiantajaa tällä "yrittäjällä" on?

Laita siihen sopimukseen maininta että asiamiehesi sitoutuu vastaamaan sinulle mahdollisesti aiheutuvista työnantajakuluista, mikäli sopimus myöhemmin katsotaan työsuhteeksi.

Kiitos vastauksestasi!

Yrittäjä tulee tekemään työtä täysin itsenäisesti omissa tiloissa ja omilla välineillä. Tällä yrittäjällä ei ole muita teimeksiantajaa, mutta hän on osa-aika työssä.

Yksi tärkeimpiä asioita tsekata on, että ne asiamiehesi ovat merkittynä Ennakonperintärekisteriin, jonka näet YTJ-palvelun kautta. Tuo antaa kohtuullisen hyvän suojan sitä vastaan että Verottaja ei tulkiste kuitenkin kyseessä olevan työsuhde, vaan aito yritystoiminta on kyseessä.

Kaiken kaikkiaan Verottajan ohje tältä yrittäjyyden osin alkaa lupaavasti:
http://tinyurl.com/chowpvy
» » 3.2 Sopimuksen merkitys
Osapuolten välisen sopimuksen sisältö on lähtökohtana, kun tulkitaan, onko syntynyt työsuhde vai ei. Osapuolten selvästi ilmaistu käsitys on ratkaiseva, jos olosuhteet ja osapuolten toiminta tukevat tätä käsitystä. » »

Yllä oleva lupaus kuitenkin kelataan pika pikaa takaisin. Selostuksen "toisaata-toisaalta" lisälässytyksellä heitetään kylmäävää vettä asiamiehiä palkkaavan housuihin:

» » Rekisterimerkintä ei ratkaise sitä, onko kysymyksessä palkka vai työkorvaus, eikä se myöskään vaikuta työnantajan velvollisuuteen toimittaa ennakonpidätys maksamastaan palkasta.
Toisaalta rekisterimerkinnän puuttuminen ei merkitse, että henkilö olisi ilman muuta palkansaaja.» »

Sitten vihonviimeisenä asiaa yhteen kokoavan kommenttina on sanottu näin:

» » Verotuksessa yrittäjän ja palkansaajan välinen rajanveto on ollut tulkinnallinen pitkään. Verohallinnossa on kiinnitetty runsaasti huomiota yrittäjärooliin liittyvän ennakoitavuuden parantamiseen viimeisten 10 vuoden aikana.
Keskeisenä perusteena tässä on ollut ennakkoperintälakia koskevan lainsäädännön muuttuminen 90-luvulla. Lainsäädännöllä supistettiin palkan käsitettä ja itsenäisen yrittäjän käsitteen tilalle tuli työkorvauksen käsite. Lisäksi säädettiin ennakkoperintärekisteristä.
Näiden lainmuutosten tarkoituksena oli parantaa ennustettavuutta ja yhdenmukaisuutta ennakkoperinnässä sekä parantaa työn teettäjän mahdollisuuksia selvittää velvollisuutensa jo korvauksen maksuhetkellä.
Siten muutetuilla säännöksillä on haluttu suojata työn teettäjää ennakoimattomilta jälkiseuraamuksilta. Samaan aikaan on säädetty luottamuksensuojaa koskeva säännös, joka suojaa vilpittömässä mielessä olevaa yrittäjää jälkikäteisiltä toimenpiteiltä. » »
___
Tuossa viimeksi mainitussa kappaleessa mainitut asiat "keskeisenä perusteena..." ja "luottamuksensuoja" ovat tärkeitä mainintoja.

Niiden perusteella sanoisin toimeksiantaja on kohtalaisen vahvoilla kunhan säännöllisesti (2..3 kk välein) tarkistaa että hänen kaikilla pientä liikevaihtoa pyörittävillä Asiamiehillään on EPR-rekisterimerkinnät voimassa.

Karkeana arviona heitän, että jos EPR on kunnossa, niin toimeksiantajan selusta on silloin turvattu noin 90%...95%:ssa tapauksista. Ne loput 5%..10% sitten voisivat olla jotakin epäselviä tapauksia, ja niistä voisi jotakin suukopuja vaikka tullakin jälkeenpäin. Ja luultu Yrittäjäsuhde purettaisiinkin Verottajan vaatimuksesta normaaliksi TyEL-palkkasuhteeksi.

Tilanne ei ole lainkaan selkeä. Siksi Yrittäjä -- Verottaja painimaaottelu ja kauhun tasapainottelu verokarhun kynsiä vastaan säilyy myös tässäkin luokassa edelleenkin.