Voiko ADHD:sta parantua?

ADHD/ADD (tarkkaavaisuushäiriö joko ylivilkkaudella tai ilman) johtuu aivojen välittäjäaineiden epätasapainosta. Iän myötä voi pientä/ajoittaista korjaantumista tapahtua, mutta oireyhtymälle ominaiset piirteet säilyvät yleensä läpi elämän, onhan kyse synnynnäisestä neurobiologisesta tilasta (milloin kyse ei ole äkillisen aivovamman seuraamuksista).
ADHD/ADD ei myöskään ala (siis ilman onnettomuutta joka vaikuttaisi aivojen toimintaan) yks kaks.
ADHD/ADD-potilailla on usein häiriöitä myös aivojen sähköisissä toiminnoissa sekä aineenvaihdunnassa (keliakiaa, allergioita jne.)sekä toisinaan myös motorista kokonaisvaltaista kömpelyyttä/vaikeuksia hallita liikkeitään (dyspraksia). AHDH/ADD-henkilöillä voi olla myös rinnakkaisia neurobiologisia oireyhtymiä (Touretten syndrooma, Aspergerin oireyhtymä tms.; tunto-, kuulo-, näkö- ja makuaistiyliherkkyydet ovat yleisiä).
Neurobiologisia oireyhtymiä voidaan hoitaa ei-lääkinnällisin tukitoimin, kuten ryhmäterapialla (harjoitellaan sosiaalisia taitoja), musiikkiterapialla, ratsastusterapialla (erinomainen teho mm. dyspraksiaan) yms. Vaikeita ADHD/ADD-oireita, joihin pelkät ei-lääkinnälliset tukitoimet eivät tuo helpotusta, voidaan hoitaa lääkkein. Yleisimmin käytössä on metyylifenidaatti (lääkenimet Ritalin ja Concerta). Lääkkeet katkaisevat sisäisen kaaoksen ja auttavat keskittymään tilanteisiin. Lääkkeen avulla ADHD/ADD-henkilö voi sulkea ylimääräiset aistiärsykkeet pois ja keskittyä vain olennaiseen, kuten opetukseen koulussa.

Mulla on todettu joskus mbd eli nykyinen adhd.
En ole koskaan ollu ylivilkas ja koulukin on mennyt ihan hyvin.

AD/HD on henkilön aivojen ominaisuus, ei siis varsinaisesti sairaus. Vaikka AD/HD:n oireet voivat olla hyvinkin rajuja.

AD/HD:stä ei siis voi 'parantua'. Oireet voivat helpottaa vanhemmalla iällä, mutta ne voivat myös pahentua (tämä tosin on käsittääkseni hyvin harvinaista).

Oireiden helpottuminen johtuu käsittääkseni suurelta osin psyyken kypsymisestä. Vaikka AD/HD henkilön saattaa olla vaikea tunnistaa tunnetiloja tai hahmottaa ympäristöään, hän pystyy siihen silti paremmin kuin lapsi. Myös AD/HD henkilö kypsyy iän myötä ja oppii hallitsemaan käytöstään - ainakin oikeanlaisessa ympäristössä...

itelläni pahentunut iän myötä. lapsena olin iloinen. isona masentunut

Itelläni on myös AD/HD ja olen 14v ja ollut jo 3 vuotta enkä ole muuta kun tullut kiusatuksi asiasta enkä voi sille mitään :(
olisin varmaan jäänyt luokalle jo monta kertaan ilman apu opetusta tai lääkeitä (lääkeistäkin tulee vaan dissausta) ja minua kutsutaan sairaaksi ja häirikkö lapseksi. Olen joutudun elää sen kanssa loppuun asti.

Ei siitä eroon pääse mutta iän myötä oireet voivat helpottua ja muuttaa muotoaan. Itselläni on 8v ADHD lapsi jolla esim koulunkäynti on mahdotonta ilman lääkettä. Sen avulla pystyy opiskelemaan ja pärjää hyvin. Vapaa-ajalla ei lääkettä syö. Vaikka on oireinen. Tuota ei silti tule hyväksyä että koska on ADHD niin käyttäytyy niin ja näin, aikuisille ja nuorillekin on terapiaa,tukimuotoja yms asioiden hallitsemiseksi. Ei pidä mennä diagnoosin taa piiloon ja lyödä. Oman lapsenikin kanssa on tehty töitä eikä hyväksytty agressioita muita kohtaan yms. Ja tehdään edelleen joka ainoa päivä.

Psykiatriassa istutaan suljetussa huoneessa ja äänestetään uusia sairauksia usein kädennostolla. Mitään näin syntyneistä "sairauksista" ei voida testata tai havaita objektiivisesti. Ainoa asia jonka mukaan edetään, on käyttäytyminen.

He kutsuvat tätä häiriöksi, mutta tarkoittavat sairautta. Miltei kaikkea on sitten nykypäivänä hoidettava lääkkeillä.

Kun kyse on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi määritellystä ADHD diagnoosista, niin siihen riittää jos lapsi liikuttelee käsiä ja jalkoja, ei kuuntele, puhuu paljon, ei leiki hiljaa, keskeyttää muita ja vielä jotain muuta, sopii se jo puoleen väestöstä.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm#ADHD_ja_ADD_sairauksien_ravitsemushoito

Itsellä todettu ADHD mutta ei ole vaikea keskittyä koulussa tai muutakaan ja lääkettäkin yritetty lol