Jatkuu Turkkilainen vävypoika...

Kaikki, mitä meillä on, kuuluu myös hänelle, luonnollisesti lupaa kysymättä.
Elintarvikeyritykseni pakastimeen voi tuoda lupaa kysymättä 14 kpl. pakastepizzaa, sekä neljä rasiaa - 30% hinnalla ostettua kanaa, kun ne sattuivat olemaan Lidlissä tarjouksessa.
Kun huomautin asiasta, olen ilkeä ihminen, turkissa kaikki auttavat toisiaan.
"Äiti tahtoo minulle pelkkää pahaa", näin olen kahden vuoden ajan saanut kuulla.
Vävypoika ihailee isorintaisia naisia, valitettavasti hoikalla tyttärellämme ei sellaisia ole.
Hän solvaakin jatkuvasti tytärtämme pienirintaiseksi ja on luvannut maksaa tyttärellemme silikonirinnat.
Vävypoika katsoo netistä pornoa päivittäin.
Hän on myös jääyt suhteen aikana kerran kiinni pettämisestä.
Kun tytär on käskenyt hänen painua takaisin kotimaahansa, on vävypoika uhannut aina itsemurhalla.
"Ajan siltaa päin, se sun syy.
Mä tapan itseni."
Kun taas tytär on ollut riidan aiheuttaja vävypojan mielestä, kuulee tyttäremme seuraavia" "Ei kukaan katso sua, sä niin ruma.
En koskaan nähnyt mitään tällaista.
Sä ei ole mikään nainen, pikutyttö",.
Tyttäremme on mielestäni kaunis, hoikka ja näyttävännäköinen.
Ottajia varmasti olisi muitakin, en vaan ymmärrä mikä näissä mustatukkaisissa tytrtämme kiehtoo.
Tällä hetkellä vävyllä on ollut vakituinen työ hieman yli vuoden.
Sitä ennen hän oli työttömänä, kävi tosin pimeästi töissä ja nosti metalliliitosta samaan aikaan tukea.
Riidan tullen vävypoika haukkuu tyttäremme kaikilla mahdollisilla nimityksiää, lyö, sylkee, heittää alusvaatteisillaan talvellakin tytön ulos pakkaseen.
Tyttäremme tulee sitten luonnollisesti meiltä apua pyytämään.
Olemme lukuisia kertoja kertoneet, että emme halua elämäämme tuollaista lisämaustetta, mutta touhu vaan jatkuu.
Riidellään, erotaan, sovitaan, ollaan sovussa viikko ja sama ralli alkaa taas alusta...
Huhtikuun puolivälissä tytär soitti yöllä, että hänet on taas heitetty ulos.
Pukeuduimme miehen kanssa ja kävelimme heille selvittämään asiaa.
Vävypojalla oli tyttäremme talon avaimet kourassaan, hän kieltäytyi antamasta niitä ja tytär oli ulkona pelkät alushousut jalassaan.
Hän puhui myös meille vanhemmille todella törkeään sävyyn ja uhkasi mm., että mieheni ei maanantai aamuna pääse perille työpaikalleen, hän järjestää, että jotain tapahtuu.
Pian on siis kulunut kaksi kuukautta, kun vävypoika pantiin lopullisesti pihalle.
Ensimmäist viikot sujuivat rauhallisesti.
Tämän jälkeen alkoi vävypojan takaisin anelu puhelut.
Tytär syytti jopa välissä meitä heidän väliensä rikkoutumisesti, sillä me teimme selväksi, että seurustelu toki voi jatkua, mutta ei meidän kotona.
Valitettavasti me kun emme voi tyttäremme kumppania valita.
Tyttäremme saa tätä nykyä päivittäin useita kymmeniä puheluita, tekstiviestejä, sekä sähköposteja exältään, joka ilmeisesti vasta nyt on tajunnut, että ero on lopullinen.
Minunkin puhelimeeni on tullut tämän päivän aikana kolme tekstiviestiä, jossa vävypoika pyytelee käytöstään anteeksi, valittelee kovaa ikäväänsä ja anelee takaisin.
Uskon, että kunnollisiakin ulkomaalaistaustaisia kavereita on, mutta omalta osaltani tämä kokemus vain vahvisti käsitystäni siitä, että kulttuurierot vaikeuttavat suhdetta.
Maassa maan tavalla pitäisi mennä jokaisen maahanmuuttajan jakeluun.
Tätä kirjoittaessani tytär on ensimmäistä kertaa baarissa eron jälkeen,.

Jännityksellä odotamme, mitä tapahtuu, kun pienellä paikkakunnalla huhut kulkeevat.
Vävypoika ei varmasti riemusta kilju, kun tytön baarireissu kulkeutuu hänen korviinsa.

Tässä meidän kokemuksia ulkomaalaisista, odotan kommenttejanne, kiitos.

Maatila yrittäjä, kolmen lapsen äiti ja ihanan suomalaisen miehen vaimo jo 26-v. ajan.