uha Sipilä (s. 25. huhtikuuta 1961 Veteli) on suomalainen poliitikko ja Suomen Keskustan puheenjohtaja. Hänet valittiin puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2012.[1] Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2011 Oulun vaalipiiristä.[2][3] Ääniä eduskuntavaaleissa hän sai 5 543.
Sipilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980 ja valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1986.[2] Työuransa hän aloitti Lauri Kuokkanen Oy:ssä ensin diplomityöntekijänä ja myöhemmin tuotekehityspäälikkönä. Hän vaihtoi työpaikkaa päästen Solitra Oy:n osakkaaksi ja myöhemmin toimitusjohtajaksi. Vuonna 1998 hän perusti oman yrityksen Fortel Invest Oy:n. Vuosina 2002–2005 hän toimi Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana, jonka jälkeen hän palasi johtamaan omaa yritystään Fortel Invest Oy:tä, kunnes tuli valituksi eduskuntaan.
Huhtikuussa 2012 Sipilä ilmoitti pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi kesän puoluekokouksessa. Puoluekokous valitsi Sipilän keskustan puheenjohtaksi kesäkuun 9. päivän puoluekokouksessa. Hän sai puheenjohtajavaalin toisella kierroksella 1 251 ääntä toiseksi tulleen Tuomo Puumalan saadessa 872 ääntä.
Sipilän perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta.
Sipilä on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen ja kuuluu lestadiolaiseen rauhansanalaisuus-liikkeeseen.
Sipilä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1980 ja valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1986.[2] Työuransa hän aloitti Lauri Kuokkanen Oy:ssä ensin diplomityöntekijänä ja myöhemmin tuotekehityspäälikkönä. Hän vaihtoi työpaikkaa päästen Solitra Oy:n osakkaaksi ja myöhemmin toimitusjohtajaksi. Vuonna 1998 hän perusti oman yrityksen Fortel Invest Oy:n. Vuosina 2002–2005 hän toimi Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana, jonka jälkeen hän palasi johtamaan omaa yritystään Fortel Invest Oy:tä, kunnes tuli valituksi eduskuntaan.
Huhtikuussa 2012 Sipilä ilmoitti pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi kesän puoluekokouksessa. Puoluekokous valitsi Sipilän keskustan puheenjohtaksi kesäkuun 9. päivän puoluekokouksessa. Hän sai puheenjohtajavaalin toisella kierroksella 1 251 ääntä toiseksi tulleen Tuomo Puumalan saadessa 872 ääntä.
Sipilän perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta.
Sipilä on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen ja kuuluu lestadiolaiseen rauhansanalaisuus-liikkeeseen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No samoin perustein voidaan kysellä, onko PeruSSuomalaisetkin vain katolisen Opus Dein peitejärjestö. On todella lapsellista yrittää leimata ihmisiä uskonnollisen vakaumuksensa perusteella ellei sitten uskontoa käytetä Soinin tapaan politikointiin.
MUTTA VASTAUSHAN ON SELKEÄ: PJ SOINI EI OLE EDES OPUS DEIN JÄSEN EIKÄ PS PUOLUEOHJELMA RAKENNU KATOLISEN USKON PERIAATTEILLE
ELI MITÄ SIIS INISET ?
Rautalankaa näköjään tarvitaan taas, mutta yritetään.
Sipilä on vasta nimetty puheenjohtajaksi eikä ole siis voinut vielä vaikuttaa merkittävästi puolueensa päätöksiin tai muuhun toimintaan. Soini puolestaan on ottanut Opus Dein merkittävän toimijan avustajakseen, luennoinut ko. järjestön tilaisuuksissa (= hyväksyy järjestön toimintaperiaatteet) ja käyttänyt katolista uskoaan perusteena mielipiteilleen. Perussuomalaiset on Soinin lähes yksinvaltaisesti hallitsema puolue, jonka puoluetuetkin ollaan säätiöimässä siten, että Soinilla on valta päättää niiden käytöstä käytännössä yksinään - myös mahdollisen puheenjohtajuuden päättymisen jälkeen.
PS. Kannattaisi käydä vaikkapa kansalaisopiston atk:n alkeet, niin tulisi tuo Caps Lockin käyttö haltuun ja loppuisi tuo huutaminen.
Kun ilmeisesti luetun ymmärtämisesi on heikohkoa on käytettävä Caps Lockia....
talouspoliittisena avustajana toimiva oskari Juurikkala on ymmärtääkseni talouspolitiikkaan perehtynyt asiantuntija ei suinkaan katolisen kirkkokunnan edustaja
Puoluetuki maksetaan lain mukaan vain rekisteröidyille puolueille, ei säätiöille
Puoluetoimiston omistaa tukisäätiö, jonka kautta kanavoidaan myös myös pulueen muu varainhankinta. samanlaisen omistujärjestelyn löydät myös kokoomuksesta, keskustasta ja sdp.stä. tosin ps;n järjestely on vain huomattavasti selkeämpi ja yksinkertaisempi.
kannattaisi tutustua ensin paremmin faktoihin ennekuin kirjoittelee täällä läpiä päähänsä...
peruSStöppikset joutuvat heti valheesta kiinni, kun suunsa avaavat. Niin käy myös heidän ikonilleen Soinille. Vain soinikaljauskovaiset palvovat enää kritiikittömästi Isä Timoa.
olipa kautta maan typerin kommentti taas aikoihin...
Jos äänestät kepulaista, annat tukesi lestadiolaisuudelle. Ja heidän toimintansa tunnetaan!
Rauhansanalaisuus on lestadiolaisen herätysliikkeen suuntaus, joka tunnetaan myös nimityksillä pikkuesikoisuus tai Rauhan Sana -lestadiolaisuus. Ryhmä erkani vanhoillislestadiolaisuuden pääsuunnasta SRK-lestadiolaisuudesta vuonna 1934. Liikkeen kattojärjestö on Lähetysyhdistys Rauhan Sana (LYRS) ja sen ruotsinkielinen sisaryhdistys Laestadianernas Fridsföreningars Förbund (LFF)[1].
LYRS järjestää vuosittain valtakunnalliset kesäseurat Suvijuhlat.[2] LFF:n vaikutuspiiriin kuuluu kuusi rukoushuone- tai rauhanyhdistystä josta suurin on Pietarsaaressa. LFF järjestää vuosittain ruotsinkielisella Pohjanmaalla suuret seurat, joihin osallistuu noin 6000 henkilöä
Synty
Vanhoillislestadiolaisuus järjestäytyi 1910-luvulla rauhanyhdistysten keskusyhdistykseksi. Järjestön toimisto tuli Ouluun. Organisoituminen asetteli uudelleen liikkeen sisäiset voimasuhteet ja toimintatavat. Aikaisempi, lestadiolaisten "seurakuntien" luonnollisten yhteydenpidon sijaan tuli yhteydenpito ja asioiden hoitaminen SRK:n johtokunnan kautta. Tämä aiheutti murrosajan, johon liike ei ollut opillisesti ja hallinnollisesti valmistautunut, ja jonka aikana liike hajaantui. Organisointi toi esiin kysymyksiä, joihin toiset vastasivat soveltamalla eksklusiivista seurakuntaoppia ja toiset korostamalla paikallisseurakuntien itsenäistä päätäntävaltaa. Uudelleenorganisointi vaikutti välittömästi tilanteen, jossa Tornionlaakson, ja sitä myötä Pauli Rantalan ja hänen tukijoidensa, vaikutus pieneni.
Varsinaista hajannusta tai eroamista SRK-lestadiolisuudesta tapahtui hyvin pienessä määrässä, koska suurin osa niistä joka alettiin pitämään "pikkuesikoisena", olivat seurakuntia joka eivät olleet mukana SRK:n toiminnassa jäseninä, eivätkä siten myöskään voineet erota. Jako oli ensi sijassa alueellinen. Pohjoisen Skandinavian vanhoillislestadiolaisten enemmistö, Tornionlaakso lähes kokonaisuudessaan ja lähes kaikki Suomen ruotsinkieliset lestadiolaiset jäivät pikkuesikoisuudelle. Varsinaista hajaantumista tapahtuikin lähinnä eräissä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan suomenkielisissä lestadiolaisyhteisöissä ja rauhanyhdistyksissä sekä Helsingissä.[4]
Tämän perustella pikkuesikoiset yleensä katsovat jatkaneensa alkuperäistä lestadiolaisuuta, kun SRK-lestadiolaisuus on uusi haara lestadiolaisuudesta, johon he eivät ole liittyneet.
Vuosien 1945—1946 vaihteessa Suomessa yritettiin sovintoa vanhoillisuuden ja pikkuesikoisten välillä. Sovinto näytti hetkeksi syntyneen, mutta raukesi uudelleen riitoihin.[4] Vaikka rauhansanalaisuus näyttäytyy liberaalimpana, niin sen alkuvaiheessa tunnusomaista oli vanhoillisia tiukempi opetuksen, neuvon ja nuhteen korostus.
Nykytila
Rauhansanalaisuus julkaisee lehteä nimeltä Rauhan sana. Sen levikki on noin 2800 kappaletta. Amerikassa rauhansanalaiset julkaisevat Christian Monthlya. Liike järjestää vuosittain suvijuhlat, jonka pitopaikka vaihtelee. Laulukirja on Siionin matkalaulut ja se on tehty yhteistyössä uusheräyksen kanssa. Ryhmän kuoro on Toukomettiset ja se on toiminut 1980-luvun alusta saakka