Otsikossa se kysymys jo tulikin. Itsellä alkaa jo vähän korvien välissä painaa tämä asia. Jotenkin tuntuu ahdistavalta olla erilainen tässä asiassa - erilainen siinä mielessä, etten tarvitse/kaipaa seksiä säännöllisesti. Minulle kerran pari tai pari kuussa on ihan riittävä määrä, mutta nyky-yhteiskunnassa se ei taida riittää kennellekään muulle? Olen kuitenkin nuori, vasta 25- vuotias nainen ja koko elämä edessä tämän asian kanssa! En pidä seksiä vastenmielisenä, mutta en saa siitä mitään tajunnanräjäyttävää nautintoakaan. Sen harrastaminen on neutraalia. Ahdistaa, kun tuntuu, että se on vain yksi niistä asioista elämässä, joita on pakko tehdä, jotta parisuhde voi ylipäätään olla.
Parisuhteissani ensimmäiset kuukaudet menevät hyvin ja jaksan innostua seksistä, mutta sitten into lopahtaa täysin. Alan pelkäämään ja välttelemään tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin. Ei voi olla miehestä kiinni, koska tämä on tapahtunut jo niin monta kertaa. Masentaa, kun aina käy näin ja pelkään, etten ikinä saa toimivaa parisuhdetta tämän takia. Toimiva seksielämä kun on iso osa parisuhdetta. Haluaisin kuitenkin oppia nauttimaan seksistä ja itsestäni, mutta joku solmu sen vaan nyt estää. Siksi olenkin miettinyt seksuaaliterapiaan menoa, josko siellä saataisiin tämän solmu auki.
Mitä olette mieltä? Voiko seksuaaliterapiasta löytää oman seksuaalisuutensa uudelleen tai saada se heräämään? Toivoisin vastaavanlaisessa tilanteessa olevilta/olleilta kommentteja, miten olette ratkaisseet tilanteen.
Parisuhteissani ensimmäiset kuukaudet menevät hyvin ja jaksan innostua seksistä, mutta sitten into lopahtaa täysin. Alan pelkäämään ja välttelemään tilanteita, jotka voisivat johtaa seksiin. Ei voi olla miehestä kiinni, koska tämä on tapahtunut jo niin monta kertaa. Masentaa, kun aina käy näin ja pelkään, etten ikinä saa toimivaa parisuhdetta tämän takia. Toimiva seksielämä kun on iso osa parisuhdetta. Haluaisin kuitenkin oppia nauttimaan seksistä ja itsestäni, mutta joku solmu sen vaan nyt estää. Siksi olenkin miettinyt seksuaaliterapiaan menoa, josko siellä saataisiin tämän solmu auki.
Mitä olette mieltä? Voiko seksuaaliterapiasta löytää oman seksuaalisuutensa uudelleen tai saada se heräämään? Toivoisin vastaavanlaisessa tilanteessa olevilta/olleilta kommentteja, miten olette ratkaisseet tilanteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jotkut ihmiset kaipaavat vaihtelua eikä normaali seksi kiihota pitkään kun siihen tottuu jos mennään aina saman kaavan mukaan.. kannattaisi ehkä puhua miehesi kanssa ja kokeilla erilaista lähestymistä seksiin kun sen ei tarvitse olla vain sitä jyystämistä mutta riippuu paljon myös kumppanistasi miten paljon häntä kiinnostaa sinun tyydyttäminen.. en tosin tiedä mitä kaikkea olet kokeillut jo mutta voi olla jännittävää ja virkistävää kokeilla jotain uutta.. itse pidän seksi elämäni vaihtelevana ja välillä sidon tyttöystäväni silmät, joskus kädetkin ja käytän hierontaöljyjä ja leluja.. myös anaali leikit tuntuu tuovan vaihtelua sekä eriskummalliset asennot tai paikat jossa sekstaillaan sekä myös seksikkäät asut ja roolileikit ja onhan niitä paljon muitakin mahdollisuuksia... toki voi olla että olet löytänyt vain kumppaneita jotka ensisijaisesti haluavat vain tyydyttää itsensä ja näkevät minimaalisen vaivan sinun tyydytykseen niin totta kai siinä häviää tunne koko hommasta.
Sinä taas et tajua sitä, että se on alkuun justiinsa tuota. Vuodet vierii ja kos yhdessä olette, niin loppuu se into sinulla tai hänellä.
Kyllä se vaan niin on, että jokaisella on omat halunsa joita hormoonitoiminnot ohjaavat, ei siinä terapiat auta, asia tuskin on niin, että haluja olisi, mutta jokin esto on niin voimakas, ettei sen takia pysty kanssakäymiseen.
Olisihan siihen halukkuuteen lääke, nimittäin testosteroni (joka säätelee naisenkin sukupuolista halukkuutta aina nymfomaniaan asti) mutta jostain syystä siitä ei edes saa puhua, eivätkä lääkärit siitä naisille reseptejä kirjoittele, miehille nykyään kylläkin jo.
Toisaalta on naisia, joilla on "kiusallisia" haluja, mutta eivät voi missään tapauksessa olla miehen kanssa niin intiimissä kanssakäymisessä, kuin sukupuoliyhdyntä.
Asia on niin, että keskiverto suomalaispariskunta harrastaa seksiä kerran kahdessa viikossa. Sinkut varmaan kerran puolessa vuodessa, ellei itsetyydystä lasketa. Nyky-yhteiskunta on niin kilpailu- ja suorituskeskeinen, että kaikkea liioitellaan ja teeskennellään. Samanlaista tuherrusta se on kaikilla kuin sinullakin.