me ei koskaan enää tavata ->
sä unohdat mut ->
löydät jonkun naisen, ihastut ja rakastut ->
--> menet naimisiin ja elätte onnellisina elämänne loppuun asti
-> olen sulle vain etäinen muisto, jota tuskin koskaan muistelet, jos muistelet, hymähdät vaan...
-> minä jään kaipaamaan...
sä unohdat mut ->
löydät jonkun naisen, ihastut ja rakastut ->
--> menet naimisiin ja elätte onnellisina elämänne loppuun asti
-> olen sulle vain etäinen muisto, jota tuskin koskaan muistelet, jos muistelet, hymähdät vaan...
-> minä jään kaipaamaan...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihan ku mullakin, on ihan vastaavanlainen kauhuskenaario...
Vaikka mun unet on kyl sanonu ihan toista...ja tää pikku sydän kans,
mikä ihan hulluna lyö vaan sille yhdelle miehelle, niin kuiskii vaan et
sun on pakko yrittää, uskoo, toivoo, luottaa ja oottaa....
Ihmissuhteita nuo ovat vain, niitä syntyy ja kuolee. Varsinkin rakkaussuhteissa tuo on normaali käytäntö.
Life goes on..
Joo mutta kun kaikille noi ihmissuhteet ei oo niinku kertakäyttötavaraa.
Itse ainakin mietin tosi tarkkaan, kenet päästän lähelle.
Ja se kenet päästän on sitte kans sellanen, kenet haluun oikeesti.
Ja joskus se ihmissuhde katkee niin, ettei se oo ollenkaan oma valinta.
Niin sillon sitä saattaa vaik tääl Ikävä -palstalla vähän ikävöidä...
Kaikki ei tosiaankaan aattele niin, et no näitä suhteita nyt tulee ja menee.....
En missään kohtaan sanonut että suhteet ovat kertakäyttötavaraa, omaan hyvin vanhanaikaisia arvoja suhteista mm. kerran naimisiin elämässä vain jne.
Niin aivan joskus ihmissuhde katkeaa vaikka se ei olisi oma valinta, mutta elämä on kaikilla elämän-alueilla arvaamatonta. Mitään ei voi tietää etukäteen, jos haluaa sen onnen joskus saavuttaa niin silloin pitää uskaltaa antaakin palan sielustaan.
Toki voi valita sen ettei tutustu, ihastu ja rakastu. Eristää täysin tunteet muista vuorovaikutuksista. Silloin vain elää yksin, ilman että tuntee toisen rakkauden.
Miksi pitää kuitenkin roikkua? Siihen on kaksi syytä: Katkeruus, välittäminen. Katkeruus hapattaa kaiken, tulevat ihmissuhteet, osan itsestään. Siitä on päästettävä irti ja pitkään jatkunut roikkuminen vain tekee hallaa itselleen, se kestää aikansa kullakin (järjellinen aika on max. vuosi)
irtipäästäminen ihmisestä (jonka kanssa suhde on mennyt vituiksi) on välittämistä se on sitä todellista rakkautta. Jos rakastaa niin haluaa toisen olevan onnellinen, vaikka se onni kohdistuisi johonkin muuhun..
Tiedän mistä puhun, vielä kuukausi sitten en voinut nauttia elämästä muiden naisten kanssa (exä oli mielessä vain) enkä halunnut tyytyä vähempään. Kunnes nyt tapasin naisen keneen haluan oikeasti tutustua, haluan hänen kanssa paljon paljon enemmänkin. Tosin aika sen näyttää mitä tulee, mutta pointti meni varmasti perille?
Jos olisit hän, sanoisin hyvä analyysi. Onnea sen uuden kanssa. Toivon että löydätte onnen. Joskus suurinta välittämistä on irtipäästäminen. Voi hyvin ja toivon että saavutat sen, mitä toivot.
kerran vaan avioituu...mutta jos on avioitunut vaikka 20 vuotiaana, jääkin leskeksi 21 vuotiaana...kukahan viettää loppuikänsä leskenä ?
No tämä nyt menee ihan pilkunnussimiseksi. Hieman eriasia leskeksi joutuminen nuorellä iällä, tarkoitin lähinnä naimisiin menemistä useampaa otteeseen.
"Lempeästi kuiskaten"
Kiitos, oli mukavasti sanottu:)
Ei kestä. On ilo tietää toisen löytyneen onnen. Se on sitä todellista välittämistä. Kaukaa mutta kuitenkin. Ehkä hänkin voi joskus olla iloinen minun puolestani.
Totta näitä suhteita nyt tulee ja menee...
Eli sulle ihmiset on vaan käyttötavaraa...?
ei käyttötavaraa, mutta tällästä se elämä joskus on...
voi voi, missä tynnyrissä sä oikein, ihmiset tapaa, seurustelee, avioituu, eroaa...
älä unta nää..
Mun pahin pelkoni ja painajaiseni on, että tuun kuolemaan vielä rikkaana. Arvaa syököse miästä,koko ajan pelko "perseessä", siks mä oon ollu viime aikoinani vähän pois tolaltani..hihhih!