loukossa

Varmaan vauvalla on koliikki tai hän sitten vain äänekkäämpi pakkaus. Onneksi vauva-aika ei kestä ikuisuutta. Ensi kesänä hän sitten jo taapertelee vierelläsi kävellen ja voi kitistäkkin.
Ihannoin eitä äitejä ja isiä. Kyllä teidän tehtävä on vaativa, mutta tärkeä!
En ole itse koskaan ollut äiti, mutta osaan jotenkin samastua teidän väsymykseenne. En itse varmaan olisi jasanut.

Moikka!

suosittelisin kokeilemaan turvaistuinta uudelleen,vaikka istuttaa muksua sisätilassa siihen istuimeen ja vähitellen totutella se siihen,ei saannut käsitystä viestistäsi,että onko sinulla ajokorttia,jos on niin muksu turvaistuimeen ja menoksi luulisi nukahtavan tasaiseen auton huminaan jossakin vaiheessa.
Itse heijasin myös omaa pikkuista tuossa vaiheessa..aloin opettamaan nukahtamaan ilman heijaamista omaan sänkyyn...peittelee sänkyyn,pitää vähän käsistä kiinni ja silittelee päätä..odottaa,että nukahtaa...
Onkos sinun muksu sitten ollut alusta asti samanlainen huutaja? ja kauankos ne huutokohtaukset mahtaa kestää? taitaa olla useasti sellaisia? et ei ole kolikkimuksu,kuten tuo aiempi viestin kirjoittaja tuossa totesi?

Hei aloittaja :)
Luin tekstisi ja aloin miettiä mahdollisia syitä huutamiselle. En nyt missään nimessä halua arvostella ja olla näsäviisas, mutta mietin olisiko vauvallasi nälkä tai onko hän yliväsynyt, joten nukkumisesta ei sen takia tule mitään. Minkälaisia ja kuinka pitkiä yöunet ovat? jos ymmärsin tekstiäsi oikein, niin lapsesi nukkuu pitkin päivää pieniä päikkäreitä vaunuissa. Herääkö hän itse vai herätätkö aina päikkäreiden jälkeen? Minun mielestä (voi toki muut olla erimieltä) olisi hyvä, jos lapsesi nukkuisi pidempiä päikkäreitä, niin olisi sitten pidempiä aikoja myös hereillä.
Muistan itse, kun oman lapseni heti syntymästä lähtien sukulaiset toitottivat, että lasta täytyy pitää väkisin hereillä, että yöllä sitten nukutaan ym. Herättelin sitten tyhmänä lastani pitkin päivää ja hän oli koko ajan kiukkuinen ja itkuinen, eikä oikein jaksanut syödäkään. Mihinkään en voinut hänen kanssaan lähteä, kun en tiennyt miten hän käyttäytyy ja alkaako huutaa. Kuuntelin liikaa muiden neuvoja ja nyt kun odotan toista lasta, niin olen viisaampi ja luotan omiin vaistoihini.

Heippa!
Juu itselläni on ajokortti, joten vauva matkustaa aika paljon ja joskus sisälläkin vauvaa heijannut sillä uneen alkuaikoina, mutta eipä silloinkaan kuin vasta puolen tunnin huudon jälkeen nukahtanut, eli veikkaan että huusi itsensä uneen... Alussa meni ihan jees, poika todellinen ikiliikkuja ei hetkeäkään paikalla hereillä olo ajastaan kääntyili jo 2,5kk ikäisenä molempiin suuntiin jolloin yö unet menivät aika levottomaksi pyörimiseksi, jolloin poitsu siirrettiin vaunukoppaan nnukkumaan olohuoneeseen, koska en saanut enää nukuttua, kun poika ähisi jä venkoili unissaan.
No huuto kestää niin kauan kun nukahtaa yleensä kokeilen aina myös josko olisi nälkä mutta harvoin pullo kelpaa, kun ollaan jo niin yliväsyneitä.
Olen yrittänyt että pitäisin poikaa hereillä mutta sitten se vasta yliväsynyt onkin ja nukkumaan menosta ei tule sitäkään vähää..
Hän herää itse päiväuniltaan aina, ja yleensä vielä yritän että heijailen vaunuja josko nukahtaisi uudestaan, mutta yleensä vain sitten hymyilee ja pällistelee vaunuissa kun pienen heijaamisen jälkeen sinne kurkkii :)

Miten tuo röyhtäyttäminen teetkö sen kunnolla ja hyvin.

Täällä oli opeteltava koko toimi uudelleen ja kunnolla, jo alkoi unet maistaa..

Nyt kasvaa se sisäinen kello, joten tee tarkka unirytmi ja pidä siitä kiinni, ei sängyssä hereillä ole lasta sairaaksi tee.
Myös yöunien on alettava samalla kellonlyönnillä.

Kannattaa mennä ulos joka päivä vauvan kanssa.Tulet masentuneeksi jos olet 24//
7 kotona.
Kysy neuvolasta apua ja juttele muille äideille esim.. leikkipuistossa.Menkää kirkon ilmaisiin kerhoihin ja vaikka vauvauintiin.
Pyydä lastenhoitoapua läheisiltäsi.Käy yksin välillä menoilla,niin korvasi saavat levätä.

Ootko kokeillu esim. kantoliinaa. Meillä kun vauva oli pienempi nukku unet usein kantoliinassa ja melko vähillä itkuillakin nukahti kunhan tarpeeksi pompotti. Ilta itku meillä oli jatkuvaa. Jopa reilun tunnin huuto iltasin nukkumaan mennessä. Isä usein vauvaa nukutti korvatulpat korvissaan. Jumppapallon päällä pompottelu oli ainut kun sai vauvan tyytyväiseksi. Kun vauva ensin siinä nukahti syliin pystyi sen siirtämään varovasti omaan sänkyyn. Rattaisiin vauva on kyllä aina nukahtanut ihan hyvin. Koita tarjota vauvalle säänöllinen rytmi ja yritä pitää siitä kiinni. Jospa se helpottaisi itkuun.

Itkuun voi olla monia syitä, mutta se helpotta. Muutaman kuukauden päästä tilanne on taas toisenlainen.

Meillä oli samanlaista esikoisen kanssa. Tein sen virheen et yritin pitää yllä samanlaista elämänrytmiä mitä olin ennen lapsen syntymää pitänyt eli vein pikkuista liian paljon ulos (kauppaan, mökille, kavereiden luokse yms) eli siis yleensäkin pois kotoa. Poika oli tosi levoton ja itki, mutta ei ollut koliikkia. Koitettiin hierontaa, kantoliinaa, reppua yms mutta mikään ei auttanut. Levottomuus ja itkeminen meni ajan kanssa ohi. En enää muista milloin, mut varmaan noin 6 kk iässä.
Kuopuksen kanssa oltiin ensimmäinen kuukausi oikeastaan kokonaan kotona ja ihan vaan sisällä, kun oli niin kovat pakkaset talvella, ettei uskaltanut ulos lähteä. Kuopus oli tosi rauhallinen ja tyytyväinen eikä itkenyt oikeastaan ollenkaan. Näin jälkeenpäin sanoisin, että meidän esikoisella oli vähän liian paljon uusia asioita ja virikkeitä pikkuisena ja poika oli siks itkuinen :(

Jos vauva itkee vanhemmat monesti itse alkavat tehdä äkkiliikkeitä. Jos tunnistat itsestäsi hermostumista tai koet toimivasi hitusen kovemmin ottein. Vaihda toiminta tapaa. Kävele vaikka rattaiden kanssa hetki. Hyräile ja laula. Lapsi rakastaa ääntäsi.

Varmista, että kesällä lapsella ei ole liikaa tai liian vähän päällä ja että rattaat ovat rannalla varjossa.
Vauva aika on äkkiä ohitse, tämä kesä on tämä kesä. Ens kesänä taas uudet kujeet.

Turvaistuimen paikan vaihto, tai koko istuimen vaihto saattaa auttaa. Omat lapseni rakastivat musiikkia autossa, ja tasaisia tienosuuksia. Mitä suorempia teitä mennään sen tasaisemmassa hyrinässä nukutaan. Mutta silti lapset ovat yksilöitä toiset nukkuvat paremmin, kuin toiset oli keinot mitkä tahansa.