Ydinjäteongelman ratkaisu 1

Puhuttaessa ydinjätteestä tarkoitetaan useimmiten käytettyä ydinpolttoainetta tai sen jälleenkäsittelyssä muodostunutta korkea-aktiivista jätettä. Suomessa ja monissa muissa maissa on tarkoitus sulkea ydinjäte pitkäikäisiin kapseleihin ja haudata ne kalliossa noin puolen kilometrin syvyydessä sijaitsevaan tunneliverkostoon. Ajattelin tässä ja muutamassa seuraavassa kirjoitelmassa pohtia, mitä vaihtoehtoja tuolle loppusijoitussuunnitelmalle voisi olla.

Yksi vaihtoehto on valvottu pitkäaikaisvarastointi. Ydinjätettä joudutaan joka tapauksessa varastoimaan muutama vuosikymmen lämmöntuoton vähentämiseksi. Mitä jos venytettäisiin varastointi muutaman sadan vuoden miitaiseksi? Voitaisiin vähentää jätteen lämmöntuottoa ja aktiivisuutta entistä enemmän. Voitaisiin hyödyntää tuona ajanjaksona kehitettävää tekniikkaa. Kriisiturvallisuuden parantamiseksi voitaisiin sulkea jätteet jykeviin säiliöihin ja varastoida maanalaisiin tiloihin.
Tuon vaihtoehdon huonona puolena on, ettei se ole lopullinen ratkaisu, sillä jäte on vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia. Lopullisen ratkaisun toteuttaminen jäisi jälkipolvien rasitteeksi. Ei liene rahoitusjärjestelmää, jolla voisimme siirtää varallisuutta kymmenen sukupolven päähän, kun nykyisten eläkerahastojenkin kattavuuden turvaaminen on ongelmallista. Poliitikot varmaan "lainaisivat" varat akuutteihin tarpeisiinsa. Siten ratkaisu ei ole hyväksyttävä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.