Ydinjäteongelman ratkaisu 4

Nykyään pystytään tekemään kovaankin kiveen usean kilometrin syvyisiä poranreikiä, joiden halkaisijat ovat kymmeniä senttejä. Mitä jos sijoitettaisiin ydinjätteet tällaisiin poranreikiin? Laskettaisiin jätekapselit vaikkapa 2-4 km syvyyteen ja tulpattaisiin reiän ylin 2 km osuus. Ratkaisun hyvänä puolena olisi, että poranreiät voitaisiin "demokraattisesti" hajottaa eri puolille maata ja siten jakaa riskiä.
Minkään teknisen eristysmateriaalin ei voi luottaa kestävän syvässä poranreiässä vallitsevia olosuhteita (paine, lämpötila ja kemia). Siksi loppusijoituksen turvallisuus jäisi yksinomaan kallion varaan. Vaikka kallion eristyskyvyn voi olettaa olevan riittävä, asiasta olisi vaikea varmistua, sillä kallion tutkiminen noin syvältä on vaikeata. Epävarmuus turvallisuudesta olisi suurempi kuin sijoitettaessa jätteet kallioluolastoon.

Sama johtopäätös pätee myös aiemmin esillä olleeseen ratkaisuun: ydinjätteiden sijoittamiseen usean kilometrin syvyyydessä oleviin merisedimentteihin. Valtameristä löytyy seismisesti ja vulkanisesti varsin vakaita alueita, joiden pohjasedimentteihin muutaman kymmenen metrin syvyyteen jätekapselit voitaisiin haudata. Sedimentti luultavasti takaisi riittävän eristyksen jä lisävarmuutena olisi meren suuri laimennuskapasiteetti, mutta tässäkin tapauksessa turvallisuudesta varmistuminen olisi vaikeata. Ratkaisu vaatisi lisäksi hyvin laajan kansainvälisen hyväksynnän, mitä ei liene saatavissa. Siksi ratkaisua ei enää tutkita - ainakaan jukisesti.