Ruotsinkielisiä ei saa eristää omiin ghettoihinsa ja omiin kouluihinsa joissa he eivät koskaan tule kosketuksiin suomenkielisen enemmistön kanssa.
– Det största problemet i dag är att vi vill isolera de olika språkminoriteterna till egna reservat, avskilt från majoritetsvebefolkningen, anser arbetsgruppens ordförande Ossi Mäntylahti (saml).
http://hbl.fi/nyheter/2012-06-14/forslag-i-saml-sla-ihop-svenska-och-finska-skolor
– Det största problemet i dag är att vi vill isolera de olika språkminoriteterna till egna reservat, avskilt från majoritetsvebefolkningen, anser arbetsgruppens ordförande Ossi Mäntylahti (saml).
http://hbl.fi/nyheter/2012-06-14/forslag-i-saml-sla-ihop-svenska-och-finska-skolor
Vastaukset 15
Vanhimmat
Taas äärifenno valehtelee. Tuo esitys joka tähtää viime kädessä ruotsinkielisten koulujen lakkauttamiseen ei tule ikinä menemään läpi Kokoomuksen puoluekokouksessa, joten sitä on turha yrittää esittää muka Kokoomuksen kannanottona.
Mitä pahaa tässä olisi? Ei Ruotsissakaan ole täysin suomenkielisiä kouluja, vaikka kielivähemmistön koko on sama. Ruotsiksi pitää olla tietty osuus opetuksesta. Eikö tämä olisi ihan hyvä käytäntöä Suomeenkin? Osa opetuksesta maan pääkielellä, osa oppilaan äidinkielellä. Tällöin tuetaan sekä oppilaan äidinkieltä että varmistetaan, että oppilas tulee pärjäämään tässä suomenkielisessä maassa.
"ei tule ikinä menemään läpi Kokoomuksen puoluekokouksessa"
Puoluehallitushan kannattaa ko. aloitetta.
Älä viitsi valehdella. Ei tuossa artikkelissa mitään sellaista väitetty. Se "työryhmä" ei kuulu Kokoomuksen puoluejohtoon vaan on pelkkä puolueen sisäinen lobbausryhmä joka yrittää käännyttää koko puolueen omalle kannalleen, mutta tuskin onnistuu, sikäli kuin Kokoomusta tunnen.
Kuka hyvänsä saa perustaa tuollaisia lobbausryhmiä, mutta Kokoomuksen puoluejohdon kanssa niillä ei, kuten totesin, ole mitään tekemistä.
Mitä sekoilet? Kokoomuksen puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen nro 93 "LISÄÄ KIELIKYLPYÄ: SUOMEN- JA RUOTSINKIELISET KOULUT YHTEEN".
Aloite nro 93
Vuosaaren Kokoomus ry
LISÄÄ KIELIKYLPYÄ: SUOMEN- JA RUOTSINKIELISET KOULUT YHTEEN
Suomen kouluissa noudatetaan tiukkaa kahtiajakoa kotimaisten kielten opetuskielessä. Kielikylpykouluja
lukuun ottamatta yksittäiset koulut voivat olla vain suomen- tai ruotsinkielisiä.
Tämän seurauksena alueellisten vähemmistökielten opetus on keskitetty omiin kouluihinsa. Varsin
epäterveenä ilmiönä näihin kouluihin ei oteta oppilaiksi äidinkielenään toista kotimaista kieltä puhuvien
perheiden lapsia.
Käytännössä esimerkiksi Loviisan alueella eräisiin kouluihin ei suostuta ottamaan oppilaaksi muita kuin
äidinkieleltään ruotsinkielisiä lapsia. Jos perheen kotikieli on suomi, kyseiseen kouluun ei pääse
opiskelemaan. Ei, vaikka lapsi osaisi ja vanhemmat haluaisivat hänen opiskella ruotsiksi.
Kansalliskielistä ja oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin säädetään perustuslain 17 §:ssä sekä
perusopetuslain 4 §:ssä ja 10 §:ssä. Lisäksi asiaa käsitellään myös kieliopetuslaissa. Lainsäädännössä vain
perusopetuslain 10 § velvoittaa koulun olevan yksinomaan joko suomen- tai ruotsinkielinen. Saman lain 54
§ antaa muun muassa Rudolf Steiner -koululle erivapauden käyttää sekä suomea että ruotsia
opetuskielenä.
On tunnettu tosiasia, että nykyinen koulujen kielipolitiikka ei tuota hyviä tuloksia. Esimerkiksi
Opetushallituksen TOKI-projektin (2007-2010) tulokset kertovat surullista kieltä nykyisen kieliopetuslinjan
tehottomuudesta:
”Opetushallituksen oppimistuloksia koskevat selvitykset osoittavat, että perusopetuksen päättövaiheessa
ruotsin osaamisen taso on heikkoa eikä asetettuihin tavoitteisiin ole päästy kuin osittain perusopetuksessa
ja sama koskee myös lukiota.” (s. 4)
Vastaavasti Vaasan yliopistossa on tutkittu jo 20 vuoden ajan kielikylpykouluissa opiskelevia. Tulokset ovat
olleet erittäin positiivisia. Vaasan yliopiston tutkimuksessa todetaan mm. seuraavaa:
”Kielikylpyoppilaiden mielestä heillä on erittäin paljon hyötyä toisen kielen (ruotsi) oppimisesta. He ovat
myös sitä mieltä, että kolmannen (englanti) ja neljännen (saksa) kielen oppiminen on ollut helpompaa heille
kuin heidän ystävilleen.” (s. 120)
Suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälistymisen perusta on vahvassa oman kulttuurin tuntemuksessa ja
arvotuksessa. Myös ruotsinkielisellä vähemmistöllä on paikkansa suomalaisen kulttuurin kirjossa ja
suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvä kielitaito ja sen aktiivinen käyttäminen edistävät kansainvälistymistä.
Mutta 60-lukulainen opetuspolitiikka ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Tarvitsemme enemmän ja
monipuolisempaa kieliosaamista.
Suomea tulee kehittää monien kielien osaajien yhteiskuntana. Monien kielien osaaminen on yksi
tärkeimmistä kansallisista pääomistamme. Eri kielten osaamista tulee arvostaa, koska yksipuolinen -
esimerkiksi vain englannin ja toisen kotimaisen - osaaminen ei enää riitä. Kansainvälisyys ja nopeasti
muuttuva tieto haastavat osaamisen päivittämiseen ja kartuttamiseen.
Olisi selkeästi nykyistä linjaa järkevämpää järjestää vähemmistöasemassa olevan toisen kotimaisen kielen
opetus niin, että samassa koulussa voisi toimia sekä suomen- ja ruotsinkielisiä luokkia. Eri kieltä
äidinkielenään puhuvia oppilaita ei ole mitään syytä eriyttää omiin kouluihinsa, joihin ei sallita
muunkielisten pääsyä.
Edellä olevaan perustuen Vuosaaren Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän
aloitteen puoluekokous velvoittaa kokoomuksen puoluehallituksen ja kehottaa
ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että jos kunnassa on järjestettävä
perusopetus kummallakin kotimaisella kielellä, se voidaan toteuttaa ilman oppilaiden
erottelemista eri kouluihin äidinkielen tai opetuskielen perusteella.
Puoluehallitus:
Vuosaaren Kokoomus esittää aloitteessaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistämistä.
Puoluehallitus jakaa aloitteen laatijoiden näkemyksen suomalaisten kielitaidon kehittämistarpeesta.
Suomen ja ruotsin kielen aseman perustuslain 17 §:ssä säädettyinä kansalliskielinä katsotaan merkitsevän,
että kummankin kielen osaaminen ja niihin liittyvä kulttuurin tuntemus kuuluvat yleissivistykseen. Niiden
saavuttamisesta koulutusjärjestelmän tulee osaltaan huolehtia.
Toisen kotimaisen kielen osaaminen on selvitysten mukaan heikentynyt 2000-luvulla. Erityisesti ruotsin
kielen oppimistulokset ovat heikentyneet suomenkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa. Myös ruotsia
pitkänä A1-kielenä valitsevien oppilaiden osuus on vähentynyt. Yli 90 % opiskelee ruotsia seitsemänneltä
luokalta alkavana B-kielenä yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia. Samaan aikaan myös ylioppilastutkinnon
yhteydessä ruotsin kirjoittavien kokelaiden määrä on huvennut, kun ruotsin jättää kirjoittamatta 38
prosenttia kokelaista.
Opetushallituksen kaksikielisyysselvityksessä vuodelta 2011 todetaan, että 95 prosenttia ylioppilaista ei
ilman huomattavaa lisäopiskelua saavuta sitä tasoa, jonka julkisessa hallinnossa katsotaan vastaavan edes
tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. Enemmistö ruotsinkielisistä ylioppilaista on puolestaan jo kouluopintojen
aikana saavuttanut hyvän osaamistason suomen kielessä. Selvityksen mukaan suomenkielisten
opiskelijoiden heikko kielitaito vaarantaa kielellisten oikeuksien toteutumisen.
Puoluehallituksen mielestä aloitteen laatijoiden ehdotus on mielenkiintoinen. Suomen- ja ruotsinkielisten
koulujen yhdistäminen samaan koulurakennukseen on perusteltua kielitaidon kartuttamisen näkökulmasta.
Molemmista kansalliskielistä tulisi kaksikielisissä kouluissa luonnollinen osa oppilaiden arkea.
Koulujen yhdistäminen samaan rakennukseen saattaa myös säästää resursseja, jos oppilaiden tukipalveluita
voidaan yhdistää. Kokoomuksen mielestä sijoittaminen opetukseen seinien sijaan on aina perusteltua.
Puoluehallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että jatkossakin opetusta on saatavissa molemmilla kansalliskielillä
aina esikoulusta yliopistoon asti.
Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen.
Aloitteessa ja puoluehallituksen vastauksessa siihen on mielenkiintoisia eroja. Aloitteessa puhutaan siitä, että samassa koulussa olisi sekä suomen- että ruotsinkielisiä luokkia. Puoluehallituksen vastauksessa taas puhutaan siitä, että samassa rakennuksessa toimisi sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu. Näiden kahden ajatuksen välillä on ristiriita. Onkohan Kokoomuksen puoluehallituksessa nyt mietitty tätä asiaa ihan kunnolla?
Kokoomus on puolueena edelleen tiukasti virallisen kaksikielisyyden kannalla ja tähän linjaukseen puoluehallituksen lausunnossa viitataankin. Puoluehallituksen vilpittömyyttä en tässä asiassa epäille, mutta epäilen vahvasti, että siellä ei oikein olla käsitetty, miten paljon suomen kieli nyt jo on läsnä ruotsinkielisissä kouluissa, etenkin Pääkaupunkiseudulla.
Yli kaksi kolmasosaa Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten koulujen oppilaista on kodeista, joissa toinen vanhemmista on suomenkielinen. Useimmissa kaksikielisissä kodeissa puhutaan enemmän suomea kuin ruotsia. Näiden kotien lapsille ruotsinkielinen koulu on käytännössä välttämätön tasapainoisen kaksikielisyyden saavuttamiseksi. Eräs tärkeä aspekti tässä on se että he saisivat oleskella kouluympäristössä jossa puhuttaisiin mahdollisimman paljon ruotsia myös välitunneilla. Syistä jotka ovat ilmeiset, koulussa jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kouluja käytännöllisesti katsoen kaikki kommunikaatio suomen- ja ruotsinkielisten luokkien oppilaiden välillä tapahtuisi suomeksi, koska ruotsinkieliset lapset (jotka alkavat lukea suomea jo kolmannella luokalla ja joista osa on jo valmiiksi kaksikielisiä) osaavat keskimäärin paljon paremmin suomea kuin suomenkieliset (jotka yleensä aloittavat ruotsin vasta kolmannella luokalla) ruotsia.
Eräs oleellinen ero suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen välillä on tosiaankin siinä miten paljon toista kotimaista luetaan ja miten aikaisin se alkaa. Ruotsinkielisissä kouluissa suomi alkaa jo kolmannella luokalla, suomenkielisissä kouluissa yleensä vasta seitsemännellä.
Jos siis sekoitetaan suomen- ja ruotsinkieliset luokat samaan kouluun, tulos on se että suomenkieliset oppilaat eivät saa tästä mitään harjoitusta omalle ruotsintaidolleen (jota ennen seitsemättä luokkaa ei yleensä edes ole), ellei tällaiseksi "harjoitukseksi" lasketa sitä että kuulee ruotsinkielisten puhuvan ruotsia keskenään. Käytännössä tällaisiakin tilanteita olisi suhteellisen vähän, sillä jos sekoitetaan kaksi ryhmää joilla on keskenään suuri ero sen suhteen miten hyvin puhutaan toisen osapuolen kieltä, tulos on säännönmukaisesti se että keskinäinen kommunikaatio tapahtuu sen ryhmän ehdoilla joka hallitsee toisen osapuolen kieltä huonommin. Toisin sanoen kaikki suomenkielisten luokkien oppilaiden kommunikaatio ruotsinkielisten oppilaiden kanssa tapahtuisi suomeksi. Se siitä "harjoituksesta".
Ruotsinkielisten luokkien oppilaiden arkea tuollainen kuvio muuttaisi sillä tavalla että välitunnilla puhutun suomen määrä lisääntyisi, mikä ei olisi hyvä asia siltä kannalta että kaksikielisten kotien lapset tarvitsevat hyvin usein tukea omalle ruotsilleen ja sitä he saavat parhaiten sellaisessa ympäristössä jossa myös välitunnilla puhutaan mahdollisimman paljon ruotsia. Heidän suomentaitonsahan taas ei ole vastaavalla tavalla uhanalainen koska, kuten edellä mainitsin, kaksikielisissä kodeissa puhutaan useimmiten enemmän suomea kuin ruotsia ennen kaikkea siksi että se on useimmiten se kieli jota vanhemmat yleensä puhuvat keskenään.
Kuten sanoin, en epäile Kokoomuksen puoluehallituksen vilpittömyyyttä, mutta olen jokseenkin varma siitä, että siellä ei olla oikein mietitty asiaa siltä kannalta jota tässä viestissä toin esille. Ruotsinkielisten koulujen arkitodellisuus on ilmeisesti heille melko tuntematon.
Ei edes tämä ehdotus tarkoita sitä että ruotsinkielisille ryhdyttäisiin pitämään osa oppitunneista suomeksi. Muuten, ainakaan Pääkaupunkiseudulla ongelmana ei todellakaan ole se että ruotsinkielisten koulujen oppilaat muka osaisivat suomea liian huonosti. Kaksi kolmasosaa heistä puhuu jo valmiiksi suomea toisena äidinkielenään. Sitä paitsi suomen opetus alkaa ruotsinkielisissä kouluissa jo kolmannella luokalla, toisin kuin ruotsin opetus suomenkielisissä kouluissa, joka alkaa yleensä vasta seitsemännellä. "Huoli" siitä, että ruotsinkielinen koulunuoriso muka osaisi suomea liian huonosti on täysin feikattu.
Äärifennot tietävät hyvin että Ruotsissa on vain hyvin vähän edes sellaisia kouluja, joissa opetusta annetaan osittain suomeksi ja osittain ruotsiksi ja että suomenkielisten maahanmuuttajien jälkeläiset ovat kovaa vauhtia ruotsalaistumassa kielellisesti, koska valtaosa heistä käy koulunsa ruotsiksi ympäristössä, jossa vallitsevana kielenä on ruotsi. Juuri tästä syystä äärifennot ovat ottaneet maalitaulukseen ruotsinkieliset koulut Suomessa. He tietävät hyvin, että ilman ruotsinkielistä kouluopetusta ruotsinkielinen väestö assimiloituu suomenkielisiin,mikä onkin äärifennojen lopullinen, usein täysin avoimesti julkituotu päämäärä.
Äärifennoille voisi esittää vastakysymyksen: entä jos muutettaisiin KAIKKI koulut Suomessa, siis niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin, sellaisiksi joissa kaikkien oppilaiden, äidinkielestä riippumatta, täytyisi opiskella puolet oppituntimäärästä suomeksi ja puolet ruotsiksi? Mitäs sanoisitte siihen?
"Äärifennoille voisi esittää vastakysymyksen: entä jos muutettaisiin KAIKKI koulut Suomessa, siis niin suomen- kuin ruotsinkielisetkin, sellaisiksi joissa kaikkien oppilaiden, äidinkielestä riippumatta, täytyisi opiskella puolet oppituntimäärästä suomeksi ja puolet ruotsiksi? Mitäs sanoisitte siihen?"
Suomenkielinen opetus kaikille (ainakin osa tunneista) on perusteltua, koska Suomi on todellisuudessa suomenkielinen maa, koko yhteiskunta toimii suomeksi ja kaikkien on ihan oman etunsa vuoksi opittava kommunikoimaan sujuvasti meidän yhteisellä suomen kielellämme. Suomen kieli yhdistää suomalaiset äidinkielestään riippumatta.
Vastaavasti ruotsinkielinen opetus kaikille (ainakin osittain) on perusteltua Ruotsissa, koska kyseinen yhteiskunta pyörii ruotsin kielellä. Mutta Suomessa ruotsi on vain pikkuinen vähemmistökieli, jonka osaaminen ei ole millään tavalla välttämätöntä. Sen vuoksi ei ole perusteita antaa ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.
Oleellista on se, että tässäkin asiassa puhut ihan silkkaa pask****!
Taas yksi nettisveko luulee,että suruja on puolet kansasta!
Millä ihmeen logiikalla 5%:n kieltä pitäisi opettaa peräti puolet ajasta?
Jälleen nettisvekot osoittavat kohtuuttomuutensa. Se kuuluu surusvekojen mentaliteettiin.
Perustelepa väitteesi jos osaat. Ainoa asia jossa olin väärässä oli se että en ensin uskonut Kokoomuksen puoluehallituksen tukevan tuota aloitetta. Koska minulla ei siinä vaiheessa ollut asiasta mitään tietoa (uutinenhan koski vain tuollaisen aloitteen olemassaoloa, ei puoluehallituksen kantaa siihen), virheeni on hyvin ymmärrettävä. Sen sijaan siitä mitä klo 14:31 lähettämässäni viestissäni totean et kykene perustellusti kiistämään yhtään sanaa, sillä tunnen hyvin sekä ruotsinkielisten koulujen tilanteen ja yleisesti ottaen koko tämän aihepiirin.
Ilmeisesti et tosiaan ymmärtänyt sitä pelkäksi retoriseksi vastavedoksi nimimerkille 15, joka ehdotti, että ruotsinkielisille oppilaille ryhdyttäisiin pitämään osa oppitunneista suomeksi. Teidän kannattaisi joskus edes yrittää hieman eläytyä siihen, miltä koko kuvio näyttää vastapuolen näkökulmasta.
Ai niin, tosiaan: unohdin hetkeksi että äärifennoille ei voi puhua niin kuin normaaleille ihmisille, sillä heidän käsityksensä oikeasta ja väärästä poikkeaa liian paljon siitä mitä normaalit ihmiset pitävät oikeana ja vääränä. Jos haluaa käydä arvokeskustelua, sitä ei kannata käydä äärifennojen kanssa, sillä heidän arvomaailmansa on liian omituinen ja vääristynyt.
Korjaan: klo 15:54 lähettämästäni viestistä oli puhe.