Miten hyvin perustakoissa toimii toisiopalo? Miten pitäisi peltiä ja tuhkaluukkua säädellä jotta olisi kaasujen palamiselle optimaaliset olosuhteet? Pitäisikö tuhkaluukussa olla reilu rako?
Toisiopalon toiminen takoissa
railureko
15
2556
Vastaukset
- Takkaa polttava
Ensinnäkin takassa pitää olla toisiopaloa varten oma palotilansa. Jos tällaista ei ole, niin ei tuota myöskään tapahdu.
Erikseen ilmaa ei syötetä missään takassa toisiopalotilaan, en ainakaan itse tällaista takkaa tiedä.
Raon suuruus riippuu hormin, takan ja ulkoilman lämpötiloista, sekä esim. hormin pituudesta.
Ymmärrä mitä palamisprosessissa pitäisi tapahtua ja kokeile. - 9+8
Niin totta niin totta... Oikeasti onkohan kukaan yrittänytkään rakentaa kunnolla toimivaa takkaa? Takat kun ovat enemmän sisustuselementtejä eikä lämmityslaitteita niin ei varmaankaan. Lieneeköhän kaasutuspoltto toimisi hyvin jos puiden kaasutustila olisi alhaalla ja sitten hyvin kuristettu ettei kaasua nousisi liikaa ylöspäin toisiopalotilaan jossa kaasut poltettaisiin. Tilahan voisi olla vaikka metriä korkea ja yläreunasta virtauskanavat takaisin lattianrakoon josta piippuun. Vielä kunnon karkaistu lasi yhdelle seinälle ja siinä voisi ihailla oikeaa liekkiä
http://www.youtube.com/watch?v=IQccM4VsIqA&feature=relmfu
Hyvintoimivan toisiopalon liekki- = 30
Varaavan takan yläpalotilan happi otetaan uuniluukkujen pikku luukkujen kautta,
jotka suljetaan palamisen vähetessä. Pääilma otetaan tuhkaluukun kautta, joka
sit suljetaan vasta lopuksi. Lisätietoa kirjastosta. Yläpalotila, toisiopalokammio,
kehitettiin 80 luvun alussa. Tuntuisi toimivan.
- 2+1
Toisiopalon toimivuuden voisi ratkaista helpostikin. Lambda-anturi uunin jälkeen piippuun ohjaamaann ensiö ja toisioilmaa. Palotapahtuma kun ei kuitenkaan ole tasainen alusta loppuun..
Yhdenkään takanvalmistajan sivuilta ei taida löytyä uunien mittaustodistuksia miten puhtaasti polttavat? - ml213.
Yleisesti mitä takkoja valmistetaan, niin niiden toiminnan kehitys on ollut pysähdyksissä kauan aikaa. Ongelmana niissäkin on lisätyn puun epämääräinen /hallitsematon kaasuuntuminen ja siten epätäydellinen palaminen.
Toisiopaloon tarkoitettu ilmamäärä ei ole koskaan oikea puun muuttuvasta kaasuuntumisesta johtuen.
Tuon ongelman poistaisi helposti ja ihan yksinkertaisella suunnittelulla / muutoksella eli rakentaa tulipesään palaville puille erillinen "pesä" /tila, jossa puut kaasuunnetetaan hallitusti ja tämä kaasu poltetaan oikealla toisioilma määrällä, joka on suht koht vakio.
Siis lisätyt puut eivät kaasuunnu kerralla, vaan edestä alkaen siirtyen hitaasti tilan takaosaan.- Takkaa polttava
Melkein tällainen (suunnilleen hallittu) tapahtuu kun takan sytyttää päältä. Isoin ongelma palotapahtumassa tapahtuu kun puita lisätään. Pesä on valmiiksi liian kuuma ja hiilet alla, jolloin palotapahtuma on rajua ja täysin hallitsematon. Jos lisättävä puu on pientä, niin se lisää palon rajuutta.
Pesällisiä tulisikin polttaa yksi kerrallaan vaikka aamuin illoin.
Jonkinlainen lambda -anturi ja ilman säätö tuon avulla on ainoa ratkaisu. Saapa nähdä koska tällaisia alkaa tulla markkinoille. - ml213.
Takkaa polttava kirjoitti:
Melkein tällainen (suunnilleen hallittu) tapahtuu kun takan sytyttää päältä. Isoin ongelma palotapahtumassa tapahtuu kun puita lisätään. Pesä on valmiiksi liian kuuma ja hiilet alla, jolloin palotapahtuma on rajua ja täysin hallitsematon. Jos lisättävä puu on pientä, niin se lisää palon rajuutta.
Pesällisiä tulisikin polttaa yksi kerrallaan vaikka aamuin illoin.
Jonkinlainen lambda -anturi ja ilman säätö tuon avulla on ainoa ratkaisu. Saapa nähdä koska tällaisia alkaa tulla markkinoille.Mutta käytännössä takkojen rakenne /tilavuus tulisi muuntua palavien kaasujen mukaan ja tämä on mahdottomuus. Edes lambda anturi toimintoineen ei poista tätä ongelmaa.
Yleensä tulisija tulee/tulisi suunnitella ja mitoittaa ettei palavien kaasujen harventumista tapahtuisi ja päin vastoin liian tihentymistä. Siis puiden kaasuuntuminen tulisi olla hallittua ja kaasuuntuminen suhteutettuna palotilaan.
Aivan sama tilanne kuin bensiini moottorin toiminta eli tarkoin hallittu ja toteutettu polttoaineseos.Kuten moottorissakin, myös tulisijassa, niin seoken tihydellä vaikutetaan myös palotapahtuman lämpötilaan.
Niin, tulisija tulisi suunnitella yksitehoiseksi ja tämän tehon aikaansaamiseen suunnitella kokonaisuus. Puiden kaasuuntuminen (määrä) ja palotilat. - ml213.
Takkaa polttava kirjoitti:
Melkein tällainen (suunnilleen hallittu) tapahtuu kun takan sytyttää päältä. Isoin ongelma palotapahtumassa tapahtuu kun puita lisätään. Pesä on valmiiksi liian kuuma ja hiilet alla, jolloin palotapahtuma on rajua ja täysin hallitsematon. Jos lisättävä puu on pientä, niin se lisää palon rajuutta.
Pesällisiä tulisikin polttaa yksi kerrallaan vaikka aamuin illoin.
Jonkinlainen lambda -anturi ja ilman säätö tuon avulla on ainoa ratkaisu. Saapa nähdä koska tällaisia alkaa tulla markkinoille.Niin, sytytysvaiheessa avara tulipesä toimii liian kaun alhaisessa lämpötilassa.Oikein suunnitellussa tulipesässä palavakaasu tulisi saada mahdollisimman nopeasti korkea lämpötila eli se palotila, jossa kaasuja poltetaan pääasiallisesti, tulisi olla oikein suunniteltu.
Se on totta, miten kuivat puut päältä sytytettynä on parempi vaihtoehto kuin edestä tai alta. Hyöty on siinä, miten puut kaasuuntuvat päältä sytytettynä vähemmän ja näin syntyy kylmässä tulisijassa vähemmän palamattomia kaasuja. Palamattomia, vaikka happea on yltä kyllin, muttei riittävän korkeaa lämpötilaa palaessaan kunnolla. - Takkaa polttava
ml213. kirjoitti:
Niin, sytytysvaiheessa avara tulipesä toimii liian kaun alhaisessa lämpötilassa.Oikein suunnitellussa tulipesässä palavakaasu tulisi saada mahdollisimman nopeasti korkea lämpötila eli se palotila, jossa kaasuja poltetaan pääasiallisesti, tulisi olla oikein suunniteltu.
Se on totta, miten kuivat puut päältä sytytettynä on parempi vaihtoehto kuin edestä tai alta. Hyöty on siinä, miten puut kaasuuntuvat päältä sytytettynä vähemmän ja näin syntyy kylmässä tulisijassa vähemmän palamattomia kaasuja. Palamattomia, vaikka happea on yltä kyllin, muttei riittävän korkeaa lämpötilaa palaessaan kunnolla.Täydelliseen paloon ei kertalämmitteisissä palotapahtumissa päästä ikinä, jos ei palotilaa esilämmitetä. Tällainen menee jo aika teoriapohjalle ja paljon tuota ennenkin olisi parannettavaa. Tämä sama pätee mainitsemiisi moottoreihinkin, eli kestää aikansa ennen kuin päästään "päästöttömään" prosessiin palamisessa.
Tilavuuden ei tarvitse muuttua, vaan ilmamäärän. Pesä on iso sen seurauksena, että tuonne mahtuu puita. Palotila ja puiden "varasto" ovat sama asia. Näinhän ei ole esim. alapalokattilassa. Poikkeuksena tietenkin syttyminen ja hiillosvaihe.
Se, että lambda ohjaisi ilmansaantia olisi iso parannus nykyisiin takkoiihin. Takoilla tarkoitetaan nykyaikaisia varaavia takkoja, joissa on toisiopalotila. Kuiva puu ja oikea sytytys auttaisiavat todella pitkälle.
Toisaalta käyttäjien vaikutus on isompi. Kitupolton kulttuuri tuntuu olevan aika syvään juurtunut. Ja kyllä ne melkein kuivat puutkin palavat kunhan ne ensin tarpeellisella määrällä roskia sytyttää.
Luulisi helppouden yhtenä tekijänä suosivan lambdaa. Takka puuta täyteen, sytytys ja lambda ohjaisi pellit kiinni.
- jäännöshappea peliin
Mitä väliä on tulipesän koolla kaasunpoltossa? Aivan saman tehon saa töhön päästä suuntaa sen ovesta sisälle tai ulos. Tosin jos suuttimen painaa kiinni suoraan maahan liekki sammuu.
Lambdaohjaus ois hieno muutenkin. Tietsikaan piuhat kiinni ja vois ihailla palotapahtuman puhtautta suoraan näytöltä.- ml213.
On kokonaan eri tilanne, jos puusta irtoavia kaasuja poltetaan "taivasalla" tai siihen tarkoitetussa tilassa. Tilavuus vaikuttaa kaasujen tiheyteen ja palamislämpötilaan ja erikisesti aloituslämpötilan nopeampaan nousuun.
Niin, puun poltossa autuaaksi tekevä asia ei ole ylisuuri veto tai ylisuuri palotila. Molemmilla on omat heikentävät tekijät palotapahtumaan. Vaikuttaa siis kaasujen tiheyteen. - Takkaa polttava
ml213. kirjoitti:
On kokonaan eri tilanne, jos puusta irtoavia kaasuja poltetaan "taivasalla" tai siihen tarkoitetussa tilassa. Tilavuus vaikuttaa kaasujen tiheyteen ja palamislämpötilaan ja erikisesti aloituslämpötilan nopeampaan nousuun.
Niin, puun poltossa autuaaksi tekevä asia ei ole ylisuuri veto tai ylisuuri palotila. Molemmilla on omat heikentävät tekijät palotapahtumaan. Vaikuttaa siis kaasujen tiheyteen.Eiköhän tiheys ole aika lähellä vakiota. Kuinka tilavuus vaikuttaisi takassa kaasujen tiheyteen? Tilavuus vaikuttaa kyllä lämpötilaa hieman ja lämmön nousuun, mutta ei tiheyden kautta.
Jos takassa on ylisuuri palotila on se jo niin suuri, että ei kukaan yksinkertaisesti tee noin isoa takkaa.
Aivan pakko kysyä, että pienentääkö iso palotilan koko sinun mielestäsi tiheyttä, vai lisääkö sitä?
Ylisuuri veto eri ole autuaaksi tekevä, eikä ole liian pienikään veto. - ml213.
Takkaa polttava kirjoitti:
Eiköhän tiheys ole aika lähellä vakiota. Kuinka tilavuus vaikuttaisi takassa kaasujen tiheyteen? Tilavuus vaikuttaa kyllä lämpötilaa hieman ja lämmön nousuun, mutta ei tiheyden kautta.
Jos takassa on ylisuuri palotila on se jo niin suuri, että ei kukaan yksinkertaisesti tee noin isoa takkaa.
Aivan pakko kysyä, että pienentääkö iso palotilan koko sinun mielestäsi tiheyttä, vai lisääkö sitä?
Ylisuuri veto eri ole autuaaksi tekevä, eikä ole liian pienikään veto.Puun polttamiseen liittyy merkittävä ongelma / poikkeavuus verraten sitä muihin polttonaineisiin. Öljy, kaasu, turve jne.... Puun palaminen tapahtuu pitkäliekkisesti ja siten koko täydellinen palaminen edellyttää erilaista palotilaa kuin lyhytliekkiset palavat tuotteet.
Tämä pitkäliekkisyys tekee sen ongelman, että ylisuuri palotila ei mahdollista pitämään palotilan reunoilla korkeaa lämpötilaa ja siten palamisessa jää jäljelle palamattomia kaasuja. Samoin kaasujen tiheys reunoilla on heikompi.
Jos pohditaan puun täydellistä palamista, niin ensiksi puu tulee kaasuunnuttaa hallistusti ja tämän jälkeen polttaa kaasut tilassa, jonka tilavuus on kokonaan palavien kaasujen täyttämä. Siis ei ylisuuri tai liian pieni suhteessa kaasujen määrään.
Eli oikein suunnitulla tulisijalla poltettaan puuta vain yhdellä teholla, koska palotilan tilavuus on vakio. Vain kaasujen määrään voidaan vaikuttaa.
Ja jos oikein tarkkoja ollaan ajatellen takan toimintaa, niin takassakin tulisi kaasuuntuneet kaasut ensiksi ohjata palamaan pienempään palotilaan, jossa ne puiden lisäyksen jälkeen syttyvät helpommin (saavuttaa helpommin korkean lämpötilan) ja vasta tämän jälkeen palavat kaasut ohjaantuvat palamaan suurempaan,- oikein mitoitettuun palotilaan.
Näin toimien naapuri ei tiedosta milloin takkaa /tulisijaa lämmitetään, koska savumuodostusta ei synny. - ml213.
ml213. kirjoitti:
Puun polttamiseen liittyy merkittävä ongelma / poikkeavuus verraten sitä muihin polttonaineisiin. Öljy, kaasu, turve jne.... Puun palaminen tapahtuu pitkäliekkisesti ja siten koko täydellinen palaminen edellyttää erilaista palotilaa kuin lyhytliekkiset palavat tuotteet.
Tämä pitkäliekkisyys tekee sen ongelman, että ylisuuri palotila ei mahdollista pitämään palotilan reunoilla korkeaa lämpötilaa ja siten palamisessa jää jäljelle palamattomia kaasuja. Samoin kaasujen tiheys reunoilla on heikompi.
Jos pohditaan puun täydellistä palamista, niin ensiksi puu tulee kaasuunnuttaa hallistusti ja tämän jälkeen polttaa kaasut tilassa, jonka tilavuus on kokonaan palavien kaasujen täyttämä. Siis ei ylisuuri tai liian pieni suhteessa kaasujen määrään.
Eli oikein suunnitulla tulisijalla poltettaan puuta vain yhdellä teholla, koska palotilan tilavuus on vakio. Vain kaasujen määrään voidaan vaikuttaa.
Ja jos oikein tarkkoja ollaan ajatellen takan toimintaa, niin takassakin tulisi kaasuuntuneet kaasut ensiksi ohjata palamaan pienempään palotilaan, jossa ne puiden lisäyksen jälkeen syttyvät helpommin (saavuttaa helpommin korkean lämpötilan) ja vasta tämän jälkeen palavat kaasut ohjaantuvat palamaan suurempaan,- oikein mitoitettuun palotilaan.
Näin toimien naapuri ei tiedosta milloin takkaa /tulisijaa lämmitetään, koska savumuodostusta ei synny.Ihan yksinkertaisen kokeen voi suorittaa kuivilla maitotölkeillä. Tulisijan (kaasujen lämpötila) on liian matala, jos tölkkiä poltettaessa piipusta nousee tummaa savumuodostusta. Korkeassa lämpötilassa palava maitotölkki palaa puhtaasti.
Tuohon liittyen maitotölkkejä ei tulisi poltaa normaaleissa tulisijoissa / alhaisissa lämpötiloissa, koska ne karstoittavat hormia /tulisijaa.
Esim. kattilassani poltan maitötölkit sullottuna mahdollisimman monta yhteen tölkiin ja ilman savumuodostumista.
- vanha on hyvä
Vastavirtalämmitysuuni kehitettiin yli 200 vuotta sitten, hyvin se periaate on toiminut siitä lähtien oikein käytettynä, eikä niistä viime vuosikymmenten pienistä parannuksista ole paljoakaan parantunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.2772885Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka472280Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is3471987- 1131717
Euroviisut ei enää niin musiikkikilpailu?
Kappaleiden taso ei enää ole mikä sijoituksen ratkaisee.Eikö kukaan ihmettele että Israel pärjää lähes joka vuosi kisois1051644Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra2121365- 661307
- 681243
- 551179
Rakas nainen ymmärsin
Että minun pitää pitää kiinni sinusta. Haluan, että sä olet onnellinen. Olet mulle se oikea ja mä sulle. Rakastan Sua yl771161