Esittelyssä seitsemän yleisintä Suomessa asuvaa ihmislajia:
1. Suurin popula on kantasuomalaisessa (Junttica populis) lajissa. Yli neljä miljoonaa. Lajin tunnistaa usein punoittavasta töpönenästä, persejalkaisuudesta, lyhyenlännästä n. 150-170 cm pituudesta ja örveltämisestä illan tunneilla.
2. Hienostuneempi laji on ruotsinsuomalaiset (Bätträ folke-über volks) lajit. Pukeutuvat usein pikkutakkiin ja merimiespaitaan. Tunnistettavuutta helpottaa pituus usein yli 180 cm ja merellä ahavoituneet kasvot / vaalea habitus. Levittäytynyt rannikkoalueille.
3. Karkeampi laji löytyy idästä (Ryssimus paskimus). Tämä laji polttaa usein tupakkaa ja juo vodkaa. Kiroilee ja myy pimeää viinaa kantasuomalaisille juopoille. Ulkomuotonsa nuhjuinen ja epäsiisti. Satoja tuhansia, levinneisyys idässä pääosin.
4. Lupsakkaampi laji löytyy Savosta, (Ketkulus puliveivus). Iloinen ja puhelias, naama usein veltohko, vaalea tukaltaan ja sinisilmäinen. Ajaa yleensä Toyota Hiacella ja harrastaa veronkiertoa ja pihatöitä. Väkeä yli sadan tuhannen ja sijoittautunut Järvi-Suomen alueelle pääosin.
5. Kierompi versio löytyy Lapista, (Nunnuka alkoholicis). Kovin perso viinalle ja ketkuilulle tyypillen laji. Lyhytkasvuinen - 140-165 cm. Isopersejalkainen ja viihtyy pakkasessa. Levinneisyys Lapin alueella vajaalla sadalla tuhannella.
6. Vieraslajike somali (Somalis somaloinen) . Pitkä laiha mustaihoinen. Työtä vieroksuva ja aggressiivinen kaikille muille lajikkeille. Kovin sotaisa ja älykkyydeltään vähäisin laji. Leviää ympäri maailman hallitsemattomasti.
7. Tämä on arabilaji, (Muslimus pommitucs). Hyvin aggressiivinen parranpäristäjälaji, jonka naispuoliskot pukeutuvat säkkeihin. Mölyäminen kuuluu lajikäyttäytymiseen ja joukossa rähiseminen. Eivät kunnioita kuin omiaan ja ovat lyhyenläntiä ja mustakarvaisia. Uskontonsa takia vaarallinen laji.
1. Suurin popula on kantasuomalaisessa (Junttica populis) lajissa. Yli neljä miljoonaa. Lajin tunnistaa usein punoittavasta töpönenästä, persejalkaisuudesta, lyhyenlännästä n. 150-170 cm pituudesta ja örveltämisestä illan tunneilla.
2. Hienostuneempi laji on ruotsinsuomalaiset (Bätträ folke-über volks) lajit. Pukeutuvat usein pikkutakkiin ja merimiespaitaan. Tunnistettavuutta helpottaa pituus usein yli 180 cm ja merellä ahavoituneet kasvot / vaalea habitus. Levittäytynyt rannikkoalueille.
3. Karkeampi laji löytyy idästä (Ryssimus paskimus). Tämä laji polttaa usein tupakkaa ja juo vodkaa. Kiroilee ja myy pimeää viinaa kantasuomalaisille juopoille. Ulkomuotonsa nuhjuinen ja epäsiisti. Satoja tuhansia, levinneisyys idässä pääosin.
4. Lupsakkaampi laji löytyy Savosta, (Ketkulus puliveivus). Iloinen ja puhelias, naama usein veltohko, vaalea tukaltaan ja sinisilmäinen. Ajaa yleensä Toyota Hiacella ja harrastaa veronkiertoa ja pihatöitä. Väkeä yli sadan tuhannen ja sijoittautunut Järvi-Suomen alueelle pääosin.
5. Kierompi versio löytyy Lapista, (Nunnuka alkoholicis). Kovin perso viinalle ja ketkuilulle tyypillen laji. Lyhytkasvuinen - 140-165 cm. Isopersejalkainen ja viihtyy pakkasessa. Levinneisyys Lapin alueella vajaalla sadalla tuhannella.
6. Vieraslajike somali (Somalis somaloinen) . Pitkä laiha mustaihoinen. Työtä vieroksuva ja aggressiivinen kaikille muille lajikkeille. Kovin sotaisa ja älykkyydeltään vähäisin laji. Leviää ympäri maailman hallitsemattomasti.
7. Tämä on arabilaji, (Muslimus pommitucs). Hyvin aggressiivinen parranpäristäjälaji, jonka naispuoliskot pukeutuvat säkkeihin. Mölyäminen kuuluu lajikäyttäytymiseen ja joukossa rähiseminen. Eivät kunnioita kuin omiaan ja ovat lyhyenläntiä ja mustakarvaisia. Uskontonsa takia vaarallinen laji.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uskonto ei ole lajin ominaispiirteitä, vaan se on kansaan aivopesty. Mieti nyt Lähi-idän muinaisia kulttuureita, Mesopotamiaa, Persiaa jne.
Siitä on paljon tainnuttu, kun on otettu abrahamilainen aivopesu itselleen, samoin on käynnyt täällä kun paikallinen abrahimilainen valloittajauskonto otti maan sotakeinoin itselleen.
Joo kyllä sulle voi nobelin tästä antaa. Nuo lätinän kileliset nimet on aika osuvia :D