svekojen propakko-sloganit

Kokoomuslainen juontaja oli kokoomuksen kielikeskustelussa kuitannut puheenvuoron, jossa kerrottiin venäjän opiskelun tarpeesta ruotsin sijaan:

"Koskaan ei voi opiskella liikaa kieliä."

"Kielet eivät ole mistään poissa."

"Meidän tulee opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän."

Vaikka tiedetään, ettei yksikielisissä ympäristöissä opiskella kuin yhtä tai kahta vierasta kieltä missään maailmassa, ja muu tietotaito kuin kielet on aivan oleellista ammattitaidon ja osaamisen kannalta.

Vaikka Ahvenamaalla luovuttiin pakkosuomesta juuri siksi, että se oli poissa muusta kielitaidosta.

Vaikka kaikkialla yritetään vahvistaa matemaattisluonnontieteellistä osaamista painottamatta näillä aloilla turhia kieliä.

"Oikeastaan suomalaiset ovat ruotsalaisia".

"Olisi kauheaa olla täysin suomalainen"

Ahtisaaren kootut

"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen."

(Eivätkö suomalaiset olleetkaan pohjoismaalaisia ennen pakkoruotsia?)

"Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään."

(Suomalaiset eivät ole skandinaaveja. Miksi pitäisi tekeytyä skandinaaviksi? Miksei rakenneta suomalaista brändiä maailmalla vaan yritetään olla jotain, mitä ei olla?)

"Onhan meillä pakkomatematiikkaakin."

"Suomenkielisille pitää varmaan tehdä koko koulu vapaaehtoiseksi."

Opetusministeriössä todetaan pakon taustalla olevan "historialliset ja kulttuuriset syyt", näitä ei juuri avata, ettei tulisi sanotuksi, että entisen eliitin kieltä tässä opiskellaan siksi, että sen jälkeläisillä on edelleen hurjasti varoja ja valtaa.

"Meillä on opetussuunnitelma."

Ruotsinkieliset pakkoruotsi-illassa

"Kielilaissa meillä on pakkoruotsi"
"Ruotsi ja suomi ovat Suomen kansalliskieliä"

RKP:n politrukkien painostuksesta laatima laki

"Suomalaisen yleissivistykseen kuuluu sekä suomen että ruotsin osaaminen."
Jyrki Katainen

"Tämä pakko-sana on liitetty tehokkaan lobbauksen avulla ruotsiin. Kyllähän kouluissa opiskellaan myös pakkomatematiikkaa ja pakkoliikuntaa."
Stefan Wallin

"En kannata pakkoja, siitä ei ole kysymys. Arvostan vain molempia kotimaisiamme."
Fatbardhe Hetemaj

"Ruotsin kieli ja suomenruotsalaisuus ovat minusta tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, että täällä opiskellaan molempia kotimaisia kieliä."
Henna Virkkunen

"Ruotsalaisen perinnön unohtaminen tuhoaa Suomen kansallisen identiteetin."
Paavo Lipponen

"Kaksikielisessä maassa, jossa monien pitää työelämässä osata molempia kieliä, on tärkeää että keneltäkään ei suljeta nuorena pois tällaisia uramahdollisuuksia."
Ville Niinistö

"Kysymys on koulutuksellisesta tasa-arvosta. Meillä ei saa olla koulutuksessa umpiperiä, mahdollisuutta ainevalinnoilla sulkea tulevaisuuden työ- tai opiskelumahdollisuuksia pois."
Paavo Arhinmäki

"On luonnollista , että maassamme jossa on kaksi virallista kansalliskieltä, myös jossain vaiheessa tutustutaan toiseen kotimaiseen kieleen ja kulttuuriin. Pohjoismainen ulottovuus on tärkeä Suomelle, ja kielet avaavat ovia. Tarvitsemme enemmän kielitaitoa tulevaisuudessa, ei vähemmän."
Anna-Maja Henriksson

Tyhjää:

1. Kymmenvuotias lapsikin tajusi kuinka typerää on väittää, että ruotsin kieltä tarvittaisiin porttina muihin kieliin.

2. Kun suomenkielisellä paikkakunnalla ei kukaan puhunut ruotsia, niin väitteet, että työelämässä muka tarvittaisiin ruotsia, tuntuivat tyhjiltä.

3. Lukiolainen tajusi, ettei koulussa opi riittävästi ruotsia, ja sai tylyn selityksen, että lukiossa saa pohjan, mutta käytännön kielitaito hankitaan koulun jälkeen.

4. Mikään koulussa opittu kieli ei säily itsestään, vaan itsekukin tarvitsee joko jatkuvaa käytännön harjoitusta, tai sitten määrätietoista ponnistelua kielitaidon lisäämiseksi ja säilyttämiseksi. Aikani ja mahdollisuuteni riittivät kahden kielen, ruotsin ja englannin, ylläpitämiseen, ja saksa jäi syrjään. Voi hyvin sanoa ruotsi vei saksan paikan.

5. Kielitaitovaatimusta ei ole määritelty. Muutama fraasi ja arkikielen ilmaisu ovat tietenkin OK, mutta todellisesta osaamisesta on olemassa kansainvöliset tasomittarit. Kaksikielisyyden vaatimasta osaamisesta voi puhua, kun taito on luokkaa B 1. Mutta mitä nämä suomenruotsalaiset oikein haluavat? Tänään VBL kirjoittaa: "det ...vore viktigare att läsa en eller flera kurser i många språk. Så att man, i enlighet med det inledande exemplet, kan glädja många med små insikter i deras språk."
- Kyllä tavoitteiden pitää olla korkeammalla. Koulussa on opittava kunnolla tai sitten jätettävä pakkoruotsi sovinnolla pois, ja tyydyttävä kaupan myyjille ym. tarkoitettuihin työväenopiston kiursseihin. Sellaiset ovat tehokkaita omalla alallaan kuten ulkomaiset vertailut osoittavat: minua on palveltu suomeksi niin Marokossa ja Jordaniassa kuin Pohjois-Kyproksessakin.

Riemuruotsi!
Palveluruotsi!
Meillä on oikeus!

"Tvåspråkigheten är en del av vår identitet, ett slags finländarnas DNA."
Alexander Stubb
Valitettavasti Stubb ei tässä tarkoittanut vain suomenruotsalaisia, joiden kohdalla lausunto varmaan pitääkin paikkaansa.

"Suomen kieltä vaaditaan turhaan"
edellisen englanninkielinen puoliso Innes-Stubb
Hän piti yleisesti ongelmallisena sitä, että kansainvälisissäkin yrityksissä ammatilliseen kehitykseen liittyvät tapahtumat, koulutus ja seminaarit, järjestetään usein vain suomen kielellä. Hän puhui Elinkeinoelämän valtuuskunnan foorumissa, missä pohdittiin, kuinka Suomesta saataisiin houkuttelevampi paikka kansainvälisille työntekijöille ja heidän perheilleen.

Sinänsä ihan paikallaan oleva lausunto Innes-Stubbilta, mutta kovasti eri linjassa miehensä ruotsinkielisessä lehdessä esittämän tunnelmoinnin kanssa.

"Meillä (Suomessa) pitää olla ruotsinkielisiä PALVELIJOITA suomenruotsalaisille"!

Vai että palvelijoita, ettei peräti orjia (ei tietenkään suruja)

" Isäni ajoi aikanaan taksia Oulussa ja hän sanoi, että olisi ollut hyvä osata ruotsia, niin olisi voinut vaihtaa pari sanaa ruotsalaisturistien kanssa" ????

"Ei tätä asiaa yksi opetusministerin reppana pysty muuttamaan"

Virkkunen lausui suunnilleen noin kun oli opetusministerinä... Alunperin Virkkunenkin tuntui olevan vapaavalintaisen kielen puolella mutta mielipide vaihtui myöhemmin...

"Kun opit ruotsia, opit helposti saksaakin".

"Ruotsin kielen opiskeleminen on hyödyllistä koska saatat muuttaa Ruotsiin! Tai mennä Ruotsiin töihin!"