Kokemuksia Japanista?

Omat vaihtokokemukset Japanista rajoittuu yliopistovaihtoon, joten niistä ei kannattane tässä kertoilla sen enempää. Sittemmin olen asunut Japanissa neljä vuotta (tähän mennessä) ja sitä kautta tietysti jotain tiedän täkäläisestä menosta.

En halua ruveta erittelemään plussia ja miinuksia, sillä ne on jossain määrin henkilökohtaisia asioita, jotka jokainen kokee eri tavalla. Laitan kuitenkin muutamia huomioita noin yleisellä tasolla:

- Koulupäivät voivat olla pitkiä, ainakin paikallisille. Varsinaisen koulupäivän jälkeen on kaikenlaisten urheilu- ja harrasteklubien yms. oheistoiminnan vuoro. Japanilaisnuoret eivät hengaile keskenään yömyöhään ostoskeskusten nurkilla, kuten Suomessa toisinaan näkee tehtävän.

- Koulupuku ulkoasu. Koulupuvut on käytössä käytännössä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. Myös muita ulkoasua koskevia sääntöjä voi olla, mitkä saattavat oudoksuttaa suomalaiseen, verraten vapaaseen systeemiin tottuneita (esim. värjätyt hiukset, lävistykset (ml. korvakorut) voivat olla kiellettyjä). Näissä voi olla erilaisia sääntöjä eri koulujen kesken.

- Turvallisuus. Japani on erittäin turvallinen maa liikkua, myös isommissa kaupungeissa. Tietysti normaali maalaisjärjen käyttö on suotavaa. Ongelmatilanteissa paikalliset pyrkivät usein auttamaan, jopa pyytämättä.

- Hintataso. Japanilla on kohtuullisen kalliin maan maine ja tietyssä mielessä se pitää paikkansakin. Varsinkin nyt, kun euron vaihtokurssi jeniin nähden on kallis.

- Maanjäristykset ja muut luonnonmullistukset. Kaikki tietää, että Japani on maanjäristysherkkää aluetta, joten asiaan kannattaa suhtautua se realiteetti mielessä. Mitenkään ylipelkäämään sitä ei kannata kuitenkaan ruveta. Todennäköisyys sille, että jotain sattuisi omalle kohdalle on kuitenkin häviävän pieni.

- Suurin vaara Japanissa on se, että siihen jää koukkuun ja sinne haluaa myöhemmin uudelleen!

- Japani on hyvin erilainen maa ja kulttuuri kuin Suomi. Tämä ei ole juurikaan ongelma, sillä Japaniin tulevat ovat useimiten tutustuneet asioihin ennakkoon, mikä helpottaa sopeutumista. Tärkeintä on omata oikeanlainen asenne ja suhtautua eroihin mahdollisuutena tehdä ja kokeilla jotain erilaista.

- Alkoholi ja tupakka. Japanissa ikäraja alkoholi- ja tupakkatuotteille on 20 vuotta, mikä suomalaisen jo 18 vuotta täyttäneen nuoren on hyvä huomioida.

Toivottavasti tänne vielä kirjoittelee joku Japanissa nuorisovaihdon läpikäynyt. Omat kirjoitukset siis hyvin yleisellä tasolla omiin kokemuksiin ja havaintoihin liittyen. Mutta kuten aina, jonkun toisen kokemukset saattavat olla hyvinkin erilaiset. Mikäli jotain erityistä tulee mieleen niin kysyä saa, yritän vastailla parhaani mukaan.

...ainakin osaa asiansa ja vielä ehtii jopa hakea!:)

http://www.yfu.fi/kuukauden-kohdemaa-1/japani

jhh

Itse olin vaihdossa Japanissa AFS:n kautta 2006-2007. Järjestöä voin suositella lämpimästi, pelkkää hyvää olen kuullut myöskin YFU:sta. Rotary:n kautta lähtijät saattavat joutua vaihtamaan isäntäperhettä useampaankin otteeseen (ei välttämättä kauhea asia).

Ensimmäisenä haluaisin muistuttaa realiteeteistä: Japani ei ole mikään mangafantasiamaa (mitä jotkut sieltä lähtevät hakemaan, ei tietenkään välttämättä juuri teidän tyttönne). Mitkä ovat tytön motiivit lähteä, miksi juuri Japani?

Kuten edellä joku jo kirjoittikin, Japani on turvallinen, varsin kallis ja erilainen maa kuin Suomi. Suomalaisten on kuitenkin huomattu sopeutuvan kulttuuriin (liiankin) hyvin, sitä paremmin mitä enemmän tietoa maasta kaivaa ennen lähtöä, ja kuten joku jo mainitsikin, sillä asenteella että oudoista ja erilaisista asioista ottaa ilon irti.

Vaikeuksia Japanissa vaihtarina olevalle voivat tuottaa ainakin seuraavat asiat:
- kavereita voi olla vaikea saada (japanilaiset ovat ujoja, etenkin englannin puhumisen suhteen nuorilla on todella pitkät koulu/harrastuspäivät)
- kieltä oppii alussa helposti mutta tietyssä vaiheessa opiskelu muuttuu vaikeammaksi, kirjoitusmerkit turhauttavia (puhekieli on kuitenkin suhteellisen helppo oppia eikä lausuminen ole suomalaiselle kovin vaikeaa)
- myöhäisteini-ikäistä vaihtaria kohdellaan Japanissa kuten vastaavan ikäisiä japanilaisia eli käytännössä lapsena, mikä voi itsenäisestä suomalaisesta nuoresta tuntua käsittämättömän holhoavalta

Japanissa on kuitenkin hyvin erilaisia ihmisiä, perheitä ja kouluja (esim. omassa koulussani ei ollut koulupukua - sain tietää asiasta vasta Japanissa, arvatkaa vaan olinko ottanut mukaan paljon kouluun sopivia vaatteita). Niinpä jokaisen vuosi on erilainen, ja tietysti vaihtarinkin on erilainen. Elämää helpottaa huomattavasti jos on: ulospäinsuuntaunut, ei pelkää puhuessa kielivirheitä, on itse sosiaalisesti aktiivinen, ja erityisesti Japanin kohdalla on muut huomioon ottava.

Yleisesti voisin väittää, että kyllä vaihdossa hyvin menee niin maassa kuin maassa jos on: aidosti kiinnostunut erilaisista ihmisistä, kulttuureistä ja kielistä, uskaltaa mennä itse seikkailemaan ja samalla kuitenkin muistaa, että vaihtovuosi on mm. vastaanottavan perheen ja koulun ansiota ja olla myös heille kiitollinen.

Pistäkää lisää viestejä, on muitakin kiinnostuneita :)

Joissakin foorumeilla jotkut sanovat että valaanpyynti on hirveä tapa ja raakaa. Valaanpyyntiähän japanilaiset ovat harrastaneet monta sataa vuotta. Se on heidän perinne. Niinkuin jotkut käyvät joka kuukausi/viikko/päivä käydään kirkossa tai muualla. Se on japanilaisten perinne.

Ensimmäisistä viesteistä jo aikaa mutta otsikko oli sen verran hyvä että yritän houkutella tänne vastauksia.

Japanin vaihtokohde on siis varmistunut, mutta olisiko pika vinkkejä opiskelulle? Kana-merkit hallussa mutta kanjien opetusmateriaali ja samoin kieliopin on vähän kökköä. Myös mietin että onkohan kouluissa minkälaisia sääntöjä hiusten suhteen? Esim. Värjäys ja etenkin pituus, saako "tytöillä" olla lyhyet hiukset?

Ja yleisesti loppuun vielä vinkkejä matkan suhteen missä kannattaa käydä ja mitä kokeilla AFS kanssa?

Sinne vaan ottamaan fukushima säteilyä....