Aluepolitiikka

niinpa.niin

Keskustelu kuntaliitoksista on mennyt aika merkilliseksi, on tarkoituksenhakuista sotkea aluepolitiikka ja kuntaremonttitarve. Aluepolitiikka ja hajauttaminen ovat eri asioita kuin kuntaliitoksien tarve.
-----
Vuoden 2011 alussa Suomessa on yhteensä 336 kuntaa (Manner-Suomessa 320 ja Ahvenanmaalla 16). Asukasluvultaan suurin kunta on Helsinki (595 384). Manner-Suomen pienin kunta on Suomenniemi (784 asukasta) ja Ahvenanmaan pienin kunta Sottunga (103 asukasta).

Pieniä, alle 6 000 asukkaan kuntia on Suomessa yhteensä 173 eli hieman yli puolet kaikista kunnista ja niissä asuu yhteensä 10 % koko maan väestöstä. Yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja on 8 ja niissä asuu kolmannes koko maan väestöstä.
Lainaus Kunnat.net
-----------

Kun keskustellaan väestömäärältään pienistä kunnista, silloin on hyvä huomata, että keskustelu koskettaa vain 10% koko väestömäärästä. Koska kyse on aika marginaalisesta joukosta, silloin täytyy pohtia sitä, onko tarpeen ryhtyä suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotta palvelut pikku kunnissa saataisiin turvatuksi. Valtion ja kuntien tehtävien uudelleen jakaminen ei ole yksinkertainen tehtävä, eikä se kokonaissäästöjä toisi.

Kuntien taloustilanne on huono, näin, vaikka hyvinvoiviakin kuntia on olemassa. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä järkevää taloudenpitoa se, että lahoavia rakenteita valtionavuin ylläpidetään. Turhia hallintokuluja on leikattava, suurten kaupunkien kohdalla myös, mutta pienten kuntien tapauksessa erityisesti. Kuntien yhdistäminen on ainoa vaihtoehto, mikäli pyrimme terveeseen yhteiskuntatalouteen.

Hajautettu yhteiskuntamalli on toimiva, mutta se vaatii kehittyviä keskuksia, ripottelu sinne tänne ei ole taloudellisesti kannattavaa, se ei ole sitä missään. Maakuntakeskusten kehittäminen vaatii kuntien yhdistämistä, se selkeyttää hallintoa ja mahdollistaa maakäytön tarkoituksenmukaisuuden.

Kuntakenttä ei ole Suomessa yhdenmukainen ja koska näin on, silloin on panostettava huonosti voiviin alueisiin ja muutoksen on lähdettävä sieltä. Valtionavustusten leikkaukset tulevat koskemaan varsin kipeästi siellä, missä avustukset ovat pääasiallisin toimeentulon lähde. Kuntavaalien tärkein kysymys onkin, miten turvata oman kunnan palvelut, kun itsenäisyyttä pidetään tärkeänä vaikka toisten verorahojen varassa. Mitä sitten, kun rahahanat supistuvat?

45

113

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Väärä johtopäätös

      Oikean ja järkevän alaustuksen jälkeen päädyt täysin väärään johtopäätökseen: "Turhia hallintokuluja on leikattava, suurten kaupunkien kohdalla myös, mutta pienten kuntien tapauksessa erityisesti"

      Asia on päinvastoin. Jos TURHIA hallintokuluja halutaan saada kuriin, säästöt syntyvät juuri isoissa kaupungeissa, ei niissä 10% väestömäärää edustavissa pienkunnissa. Pikkukunnissa hallinto on jo optimoitu, tyhjäkäyntiä ja päällekkäistä byrokratiaa on isoissa kaupungeissa, eritoten Helsingissä. Kuntalainoittajan edustajalta oli asiasta hyvä kirjoitus aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomissa, kannattaa sinunkin lukea se juttu jotta ymmärryksesi edes hieman kasvaisi.

      Kuntien yhdistäminen on tärkeää, erityisen tärkeää on saada pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyö kunnon tolalle. Jos se ei muuten onnistu niin Helsinki on pakkoliitettävä Vantaaseen ja Espooseen.

      • Kun lähtökohtana on kuntien itsehallinto, silloin olennaista eivät ole mahdollisesti turhat hallintokulut vaan kuntien elinkelpoisuus. Kyse on ihan smasta kuin valtiotasolla vaikkapa Israelin ja Palestiinan eroista. Israelissa on varmasti paljon turhaa kulunkia verrattuna ns. Palestiinaan, mutta nämä sotivat silti ihan eri sarjassa toisiinsa nähden. Israelilla on varaa turhiinkin kuluihin, Palestiinalla ei. Suomessa Helsingillä on enemmän varaa turhiinkin kuluihin, mutta Kepulandian saattohoitokunnilla ei.

        Niinpä Helsingin veroaste ei uhkaa nousta jatkossakaan useita prosentteja, mutta Kepulandian kunnilla 25 prosentin kuntaveron rikkominen ei ole mikään ihme, vaan siihen rajaan pääsee monikin ja hyvin pian. Näissä kunnissa tasavero siis toteutuu nopeassa tahdissa ilman, että sen takia tarvitsee edes tehdä poliittisia pätöksiä. Nykyään kuntien veroasteiden ero on 4,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020, siis jo 8 vuoden kulutta tuo ero repeään 16 prosenttiyksikköön. Voi siis käydä niin, että alhaisimmallaan maksetaan 16 prosenttia kuntaveroa ja osassa Kepulandian tuplasti enemmän. Sinä ei silloin paljon auta, vaikka pikkukunnan hallinto olisi kuinka hyvin optimoitu.

        Pääkaupunkien kuntien yhdistyminen voi olla tärkeääkin pääkaupunkiseudun kehittymisen näkökulmasta. Tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava, vaikka yhdistymistä ei tapahtuisikaan. Kuntaverossa ei ole likimainkaan sellaista nouspainetta kuin Kepulandiassa. Kepulandian kuntien tila on sen sijaan katastrofaalinen. Se on paha niissä asuvien kannalta ja tuo huonous heijastuu koko maahan, koska poliittiset paineet valtionapujen kasvattamisesta silloin lisääntyvät. Ja se puolestaan näivettää hyvin menstyvää pääkaupunkiseutuakin.


      • Iso, komea hetero
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kun lähtökohtana on kuntien itsehallinto, silloin olennaista eivät ole mahdollisesti turhat hallintokulut vaan kuntien elinkelpoisuus. Kyse on ihan smasta kuin valtiotasolla vaikkapa Israelin ja Palestiinan eroista. Israelissa on varmasti paljon turhaa kulunkia verrattuna ns. Palestiinaan, mutta nämä sotivat silti ihan eri sarjassa toisiinsa nähden. Israelilla on varaa turhiinkin kuluihin, Palestiinalla ei. Suomessa Helsingillä on enemmän varaa turhiinkin kuluihin, mutta Kepulandian saattohoitokunnilla ei.

        Niinpä Helsingin veroaste ei uhkaa nousta jatkossakaan useita prosentteja, mutta Kepulandian kunnilla 25 prosentin kuntaveron rikkominen ei ole mikään ihme, vaan siihen rajaan pääsee monikin ja hyvin pian. Näissä kunnissa tasavero siis toteutuu nopeassa tahdissa ilman, että sen takia tarvitsee edes tehdä poliittisia pätöksiä. Nykyään kuntien veroasteiden ero on 4,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2020, siis jo 8 vuoden kulutta tuo ero repeään 16 prosenttiyksikköön. Voi siis käydä niin, että alhaisimmallaan maksetaan 16 prosenttia kuntaveroa ja osassa Kepulandian tuplasti enemmän. Sinä ei silloin paljon auta, vaikka pikkukunnan hallinto olisi kuinka hyvin optimoitu.

        Pääkaupunkien kuntien yhdistyminen voi olla tärkeääkin pääkaupunkiseudun kehittymisen näkökulmasta. Tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava, vaikka yhdistymistä ei tapahtuisikaan. Kuntaverossa ei ole likimainkaan sellaista nouspainetta kuin Kepulandiassa. Kepulandian kuntien tila on sen sijaan katastrofaalinen. Se on paha niissä asuvien kannalta ja tuo huonous heijastuu koko maahan, koska poliittiset paineet valtionapujen kasvattamisesta silloin lisääntyvät. Ja se puolestaan näivettää hyvin menstyvää pääkaupunkiseutuakin.

        Mielitollo sai "omiltaankin" nokilleen. Tämä tyhjäpää kolisee eniten, vaikka älliä ei ole nimeksikään. Makin alle vaan ja kannella päälle.


    • niinpa.niin

      Jaaha, jos noin hieman alle kahden tuhannen asukkaan kunnassa on kaikki kunnanpalvelut ja kuntabyrokratia, silloin hallintokuluja on per. asukas aikalailla runsaasti. Kun vertaillaan Helsingin kulurakennetta muiden kuntien vastaaviin, silloin tulisi väestöpohja huomioida myös. Kuinka paljon on hallintoa yhteenlaskettuna samalla asujaimistolla vert. kaupungit/pikku kunnat, näinhän vertailu tulisi tehdä. Kuntahallinto on asukkaita ei alueita varten.

      En ole ollut Suomessa, joten kotimaan sanomalehtiin olen voinut tutustua ainoastaan netin välityksellä, sikäli olen, kuten huomasitkin, aika ulkona kotimaan keskusteluista.

      Omillaan toimeen tulevia kuntia ei voida pakkoliittää, liittäminen on epäoikeudenmukaista myös silloin, kun kunnat joutuvat valtiontasauksia muualle maksamaan. Helsinki on liitoksiin valmis, mutta ympäristökunnat vastustavat. Helsingin ympäristökunnilla on myös oikeus pysyä itsenäisinä, mikäli niin kunnat haluavat tehdä. Isojen kuntien liitokset ovat hankalia myös siksi, koska näuin asukkailta viedään mahdollisuus kuntien kilpailuttamiseen. Kuntien kilpailuttaminen on eräs tae palvelujen laadusta.

      Itsenäisyys vaatii omillaan toimentulemista, se on eräs näkökulma myös maailmalaajuisessa tukipolitiikassa. Aluepolitiikasta keskustelun painopiste on siirettävä alueista ihmisiin ja heidän valintoihinsa ja siihen ketkä ovat maksuvelvollisia, kun yksityiset ihmiset ja kunnatkin päätöksiä tekevät.

      • Noissa alle kahden tuhannen asukkaan kunnissa ei ole sitä kaikkea kuntabyrokratiaa, mikä suuremmissa on, vaan hallintoväkeä on usein vain muutama.

        Ne kunnat, joissa hallintohenkilökuntaa on suhteessa kunnan kokoon suhteettoman paljon, pitäisi pakottaa tehostamaan toimintaansa sopivalla keinolla. Kuntaliitos on yksi mahdollisuus, mutta vain yksi. Vaihtoehtoina ovat hallintopalveluiden hankkiminen yhteistyönä toisten kuntien kanssa tai ostaminen yksityissektorilta.

        Yhteistyö alkoi yleistyä 2000-luvulla ja olisi varmasti jatkunutkin, ellei tämä kuntaliitossähellys olisi tullut jarruttamaan sitä. Yhteisiä virkamiehiä kunnilla on mm. maatalous-, elinkeino- ja koulutuspalveluissa. Esimerkiksi hyvin muistamiamme kuntien elinkeinoasiamiehiä ei ole enää pienissä kunnissa juurikaan, kun on perustettu kuntarajat ylittäviä elinkeinoyhtiöitä. Harvassa pienessä kunnassa on enää omaa koulutoimenjohtajaakaan, vaan virka on joko yhteinen naapurikuntien kanssa tai koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitaa joku johtajaopettaja oman toimensa ohessa eli suorittavassa portaassa.

        Myös teknisessä toimessa katu-, kaavoitus- ja rakennusasiat sekä rakennustarkastukset on pyritty keskittämään yhdelle ihmiselle. Ehkä joissakin kunnissa vaihtoehtona on ollut ulkoistaminen insinööritoimistoille, mikä olisikin järkevää, koska sektori on sellainen, jossa palvelujen kysyntä vaihtelee suuresti lyhyessäkin ajassa.

        Tuolta linjalta olisi ollut syytä jatkaa jopa maakunnalliselle tasolle saakka.

        Kuntia, jotka tulisivat toimeen ilman valtakunnallisia tulonsiirtoja on vähän, eikä määrää saada lisättyä kuntaliitoksilla, koska kuntaliitokset eivät nosta asukkaiden tulotasoa. Kunnallisveron varassa voivat tulla toimeen vain kunnat, joissa tulotaso on erittäin korkea. Kuntien valtiontasauksista on kuitenkin mahdollisuus luopua, jos verotuksen painopiste siirretään valtionverotukseen ja veroprogressiota samalla kiristetään. Tällöin nykyisistä valtiontasauksista vastaisivat ihmiset suoraan riippumatta, missä he asuvat. Jos valtio haluaa, se voisi samalla ottaa hallinnolliselle vastuulleen kunnille määräämänsä velvollisuudet, kuten sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja koulutuksen.

        Aluepolitiikasta en ole huomannut käytävän keskustelua kuntakeskustelun yhteydessä. Alueethan ovat maakuntia ja seutukuntia, kun taas kunnat ovat paikallisia yksiköitä. Mutta hyvä, jos sellaistakin on käyty, niin huomataan, että mikäli joku alue on köyhä, sen kuntien yhdistämisellä ei ongelmia ratkaista.


      • Että tota noin

        Oletko ulkomaan TOHTOREIDEN hoivattavana, kun maamnme sairaanhoitokin on ajettu kivikauden tasolle demukokkareiden taholta?
        Toki vasurit ovat RKP:n ja vihreiden kera asiaa edesauttaneet.

        Sinä et tiedä, kun sinä et tiedä, ja sitä asia on kenenkään vaikea saada sinua tajuamaan.

        Kiertäisit asumassa SUOMESSA; niin ehkäpä sitten silmäsi aukeaisivat, ei ne missään ulkomaanpellehommissa avaudu.

        Suomeen pitää saada kokemusperäisiä päättäjiä, eikä mitään ikuisia papereiden hypistelijöitä.


      • niinpa.niin
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Noissa alle kahden tuhannen asukkaan kunnissa ei ole sitä kaikkea kuntabyrokratiaa, mikä suuremmissa on, vaan hallintoväkeä on usein vain muutama.

        Ne kunnat, joissa hallintohenkilökuntaa on suhteessa kunnan kokoon suhteettoman paljon, pitäisi pakottaa tehostamaan toimintaansa sopivalla keinolla. Kuntaliitos on yksi mahdollisuus, mutta vain yksi. Vaihtoehtoina ovat hallintopalveluiden hankkiminen yhteistyönä toisten kuntien kanssa tai ostaminen yksityissektorilta.

        Yhteistyö alkoi yleistyä 2000-luvulla ja olisi varmasti jatkunutkin, ellei tämä kuntaliitossähellys olisi tullut jarruttamaan sitä. Yhteisiä virkamiehiä kunnilla on mm. maatalous-, elinkeino- ja koulutuspalveluissa. Esimerkiksi hyvin muistamiamme kuntien elinkeinoasiamiehiä ei ole enää pienissä kunnissa juurikaan, kun on perustettu kuntarajat ylittäviä elinkeinoyhtiöitä. Harvassa pienessä kunnassa on enää omaa koulutoimenjohtajaakaan, vaan virka on joko yhteinen naapurikuntien kanssa tai koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitaa joku johtajaopettaja oman toimensa ohessa eli suorittavassa portaassa.

        Myös teknisessä toimessa katu-, kaavoitus- ja rakennusasiat sekä rakennustarkastukset on pyritty keskittämään yhdelle ihmiselle. Ehkä joissakin kunnissa vaihtoehtona on ollut ulkoistaminen insinööritoimistoille, mikä olisikin järkevää, koska sektori on sellainen, jossa palvelujen kysyntä vaihtelee suuresti lyhyessäkin ajassa.

        Tuolta linjalta olisi ollut syytä jatkaa jopa maakunnalliselle tasolle saakka.

        Kuntia, jotka tulisivat toimeen ilman valtakunnallisia tulonsiirtoja on vähän, eikä määrää saada lisättyä kuntaliitoksilla, koska kuntaliitokset eivät nosta asukkaiden tulotasoa. Kunnallisveron varassa voivat tulla toimeen vain kunnat, joissa tulotaso on erittäin korkea. Kuntien valtiontasauksista on kuitenkin mahdollisuus luopua, jos verotuksen painopiste siirretään valtionverotukseen ja veroprogressiota samalla kiristetään. Tällöin nykyisistä valtiontasauksista vastaisivat ihmiset suoraan riippumatta, missä he asuvat. Jos valtio haluaa, se voisi samalla ottaa hallinnolliselle vastuulleen kunnille määräämänsä velvollisuudet, kuten sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja koulutuksen.

        Aluepolitiikasta en ole huomannut käytävän keskustelua kuntakeskustelun yhteydessä. Alueethan ovat maakuntia ja seutukuntia, kun taas kunnat ovat paikallisia yksiköitä. Mutta hyvä, jos sellaistakin on käyty, niin huomataan, että mikäli joku alue on köyhä, sen kuntien yhdistämisellä ei ongelmia ratkaista.

        Olen kanssasi monesta asiasta samaa mieltä. yllättynyt olen tosin siitä, etteivät kunnat ole alueita, yritin löytää alueesta toimivan määritelmän, mutta luotan siihen että suomenkielentaitosi on omaani parempi. Rakenneuudistuksessa puhutaan alueista ja tällöin siis kuntia suuremmista kokonaisuuksista.

        Valtio ei voi ottaa vastuulleen palvelujen järjestämistä, tämä ratkaisu tulisi liian kalliiksi, samoin myös vakuutuspohjainen terveydenhuoltomalli. Mikäli valtionverotusta kiristettäisiin ja tämän avulla mahdollistettaisiin kaikille samantasoiset palvelut asuinpaikasta riippumatta, silloin suomalaisten kilpailukyky tuhottaisiin, verotusta ei voida hirveästi korottaa, ei edes progressiivista

        Kuntakeskusteluissa unohdetaan tarkoituksenhakuisesti se, että vaikka maaseudulla on veroäyri korkea, siellä mm. asumiskustannukset ovat kohtalaisen matalat. Kaupunkiasukkaiden verotaakkaa ei voida hirveästi lisätä, koska kokonaismenot on huomioitava myös. Malli, kaupunkilaiset maksavat aina, ei siis ole toimiva, koska rahat menevät siellä elämiseen.

        Aluepolitiikka on hankala yhtälö, varsinkin jos keskiössä olevat ihmiset unohdetaan, näinhän Keskustapuolue tekee.


      • niinpa.niin kirjoitti:

        Olen kanssasi monesta asiasta samaa mieltä. yllättynyt olen tosin siitä, etteivät kunnat ole alueita, yritin löytää alueesta toimivan määritelmän, mutta luotan siihen että suomenkielentaitosi on omaani parempi. Rakenneuudistuksessa puhutaan alueista ja tällöin siis kuntia suuremmista kokonaisuuksista.

        Valtio ei voi ottaa vastuulleen palvelujen järjestämistä, tämä ratkaisu tulisi liian kalliiksi, samoin myös vakuutuspohjainen terveydenhuoltomalli. Mikäli valtionverotusta kiristettäisiin ja tämän avulla mahdollistettaisiin kaikille samantasoiset palvelut asuinpaikasta riippumatta, silloin suomalaisten kilpailukyky tuhottaisiin, verotusta ei voida hirveästi korottaa, ei edes progressiivista

        Kuntakeskusteluissa unohdetaan tarkoituksenhakuisesti se, että vaikka maaseudulla on veroäyri korkea, siellä mm. asumiskustannukset ovat kohtalaisen matalat. Kaupunkiasukkaiden verotaakkaa ei voida hirveästi lisätä, koska kokonaismenot on huomioitava myös. Malli, kaupunkilaiset maksavat aina, ei siis ole toimiva, koska rahat menevät siellä elämiseen.

        Aluepolitiikka on hankala yhtälö, varsinkin jos keskiössä olevat ihmiset unohdetaan, näinhän Keskustapuolue tekee.

        Valtionverotuksen kiristäminen alentaisi vastaavalla verotuotolla kunnallisveroa, joten kansalaisten kokonaisverotaakka ei kiristyisi. Suurituloisten osalta kyllä. Ei se kilpailukykyämme veisi.


      • niinpa.niin
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Valtionverotuksen kiristäminen alentaisi vastaavalla verotuotolla kunnallisveroa, joten kansalaisten kokonaisverotaakka ei kiristyisi. Suurituloisten osalta kyllä. Ei se kilpailukykyämme veisi.

        Suurtuloisen määritelmä on Suomessa varsin outo, näin mikäli ajatellaan palkkatuloja. Suurituloiseksi pääsee Eurooppalaisesti vertaillen, jo kohtalaisen pienillä tuloilla. Pääkaupunkiseudulla on sellainen tilanne nyt, ettei tulotason ollessa ylimmän 10 % luokkaa, silloinkaan ei ole vara ostaa säällistä asuntoa, mikäli asuu vuokralla. Jos verotusta ei näe kilpailutekijäksi, silloin maastamme häviää työpaikkoja nopeaan tahtiin. Myös pätevät työntekijät vaihtavat maisemaa.

        Tulotasoa vertailtaessa tulisi huomioida myös se, mitä tuloillaan voi saada. Pelkkä eurovertailu ei riitä, lisäksi myös vertailu vastaavan bruttokansantuotteenmaihin olisi hyvä huomioida. Meillä ei valtiontuloverotusta voida kovin paljon lisätä. Äyripohjainen verotusmalli antaa hieman enemmän liikkumatilaa, näin siis yksilöiden kohdalla. Asuinkunnan voi valita, tuloveroprosenttiaan harvemmin.


      • niinpa.niin kirjoitti:

        Suurtuloisen määritelmä on Suomessa varsin outo, näin mikäli ajatellaan palkkatuloja. Suurituloiseksi pääsee Eurooppalaisesti vertaillen, jo kohtalaisen pienillä tuloilla. Pääkaupunkiseudulla on sellainen tilanne nyt, ettei tulotason ollessa ylimmän 10 % luokkaa, silloinkaan ei ole vara ostaa säällistä asuntoa, mikäli asuu vuokralla. Jos verotusta ei näe kilpailutekijäksi, silloin maastamme häviää työpaikkoja nopeaan tahtiin. Myös pätevät työntekijät vaihtavat maisemaa.

        Tulotasoa vertailtaessa tulisi huomioida myös se, mitä tuloillaan voi saada. Pelkkä eurovertailu ei riitä, lisäksi myös vertailu vastaavan bruttokansantuotteenmaihin olisi hyvä huomioida. Meillä ei valtiontuloverotusta voida kovin paljon lisätä. Äyripohjainen verotusmalli antaa hieman enemmän liikkumatilaa, näin siis yksilöiden kohdalla. Asuinkunnan voi valita, tuloveroprosenttiaan harvemmin.

        >>>Asuinkunnan voi valita, tuloveroprosenttiaan harvemmin.


      • niinpa.niin
        Että tota noin kirjoitti:

        Oletko ulkomaan TOHTOREIDEN hoivattavana, kun maamnme sairaanhoitokin on ajettu kivikauden tasolle demukokkareiden taholta?
        Toki vasurit ovat RKP:n ja vihreiden kera asiaa edesauttaneet.

        Sinä et tiedä, kun sinä et tiedä, ja sitä asia on kenenkään vaikea saada sinua tajuamaan.

        Kiertäisit asumassa SUOMESSA; niin ehkäpä sitten silmäsi aukeaisivat, ei ne missään ulkomaanpellehommissa avaudu.

        Suomeen pitää saada kokemusperäisiä päättäjiä, eikä mitään ikuisia papereiden hypistelijöitä.

        Jep, olen ollut Lontoossa, hoitopaikan valinta ei ole ollut kuitenkaan minun, se on vakuutusyhtiön tekemä. Eipä Lontoon yksityisäklinikoita voi toisaalta moittiakaan.

        Olen kierrellyt Suomessa varsin paljon työni tutkijana/konsulttina on sitä edellyttänyt, sikäli olet väärässä.

        Paperin hypistelyä tarvitaan, mikäli pyrkimyksenä on kokonaisuuksien hahmottaminen. Kokemusperäinen ajattelu on hieman yksipuolista, vaikka kuinka laajakatseinen olisi muuten.


      • niinpa.niin
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        >>>Asuinkunnan voi valita, tuloveroprosenttiaan harvemmin.

        Suomessa tulotaso on heikko, varsinkin jos ajatellaan noin suuripalkkaisia noin maailmanlaajuisesti, täällä maksetaan aika vähän huippuosaalille. Koska myös verotus on kireä, silloin Suomi on vertailumaihin verratuna hekko tulotasoltaan nimenomaan tämän 10% kohdalla..

        Niinistön sanoin, me avustamme maita joiden tulotaso on meitä korkeampi.

        Mikäli palvelujen tuottaminen siirtyisi valtiolle, se nostaisi kaikkien verorasitusta, koska yksi palvelutarjoaja tekee sen väistämättä.

        Hyvin ansaitsevat ovat yleensä heitä, jotka ovat jonkin alan asiantuntijoita ja/tai omaavat poikkeuksellisen koulutustason, nämä ovat ihmisiä, joiden varaan kilpailukykymme perustuu. Asiantuntijoiden kurittaminen ei ole järkevää. Huippupalkkoja saavia johtajia on vähän ja heillä on mahdollisuus veroja kiertää, palkannauttijoilla ei näin ole. Jos vertailupohjaksi otetaan, tilava asunto uima-altaalla muualla ja kaksio Ullanlinnassa (sama hintataso suhteessa tuloihin) ja työ pysyy samana, kumman valitsisit?


      • niinpa.niin kirjoitti:

        Suomessa tulotaso on heikko, varsinkin jos ajatellaan noin suuripalkkaisia noin maailmanlaajuisesti, täällä maksetaan aika vähän huippuosaalille. Koska myös verotus on kireä, silloin Suomi on vertailumaihin verratuna hekko tulotasoltaan nimenomaan tämän 10% kohdalla..

        Niinistön sanoin, me avustamme maita joiden tulotaso on meitä korkeampi.

        Mikäli palvelujen tuottaminen siirtyisi valtiolle, se nostaisi kaikkien verorasitusta, koska yksi palvelutarjoaja tekee sen väistämättä.

        Hyvin ansaitsevat ovat yleensä heitä, jotka ovat jonkin alan asiantuntijoita ja/tai omaavat poikkeuksellisen koulutustason, nämä ovat ihmisiä, joiden varaan kilpailukykymme perustuu. Asiantuntijoiden kurittaminen ei ole järkevää. Huippupalkkoja saavia johtajia on vähän ja heillä on mahdollisuus veroja kiertää, palkannauttijoilla ei näin ole. Jos vertailupohjaksi otetaan, tilava asunto uima-altaalla muualla ja kaksio Ullanlinnassa (sama hintataso suhteessa tuloihin) ja työ pysyy samana, kumman valitsisit?

        Verotuksesta emme pääse yksimielisyyteen, joten ei siitä enempää tällä kertaa.

        Täsmennys tai varmennus kuitenkin tuohon, etten itse ole siirtämässä valtion kunnille määräämiä velvoitteita valtion hoidettavaksi, mutta ainakin pääosaltaan kustannettavaksi kyllä. Mainitsin valtion palvelutuotannon mahdollisuuden vain siksi, että monet pitäisivät sitä ehtona valtionrahoitukselle.

        Itse pitäisin hallinnollisesti todennäköisesti toimivimpina ratkaisuna maakuntapohjaista palvelutuotantoa, joka on käytössä useimmissa Euroopan maissa. Se mahdollistaisi eri alueilla toisistaan poikkeavia ratkaisuja, joista parhaimmat voi myöhemmin omaksua sinnekin, missä oma malli ei toiminut kunnolla. Niiltä osin kuin tarvitaan yksityistä kilpailutusta, maakuntapohja tarjoaa luultavasti enemmän kilpailutettavia kuin valtio- tai kuntamalli.

        Jokaisen Suomen maakunnan väestöpohja riittää tähän ja mikä parasta, toisin kuin hallituksen kuntakartassa, hallintoyksikköihin sisältyisi sekä keskuskaupunkeja että maaseutua.

        Kunnat jäisivät jäljelle, mutta niiden tehtäväkuva supistuisi asioihin, joissa kuntien profiloituminen on todellista, kuten asumisasiat, katunäkymät ja muut maisemat sekä matkailu, kulttuuri- ja liikuntapalvelut.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Noissa alle kahden tuhannen asukkaan kunnissa ei ole sitä kaikkea kuntabyrokratiaa, mikä suuremmissa on, vaan hallintoväkeä on usein vain muutama.

        Ne kunnat, joissa hallintohenkilökuntaa on suhteessa kunnan kokoon suhteettoman paljon, pitäisi pakottaa tehostamaan toimintaansa sopivalla keinolla. Kuntaliitos on yksi mahdollisuus, mutta vain yksi. Vaihtoehtoina ovat hallintopalveluiden hankkiminen yhteistyönä toisten kuntien kanssa tai ostaminen yksityissektorilta.

        Yhteistyö alkoi yleistyä 2000-luvulla ja olisi varmasti jatkunutkin, ellei tämä kuntaliitossähellys olisi tullut jarruttamaan sitä. Yhteisiä virkamiehiä kunnilla on mm. maatalous-, elinkeino- ja koulutuspalveluissa. Esimerkiksi hyvin muistamiamme kuntien elinkeinoasiamiehiä ei ole enää pienissä kunnissa juurikaan, kun on perustettu kuntarajat ylittäviä elinkeinoyhtiöitä. Harvassa pienessä kunnassa on enää omaa koulutoimenjohtajaakaan, vaan virka on joko yhteinen naapurikuntien kanssa tai koulutoimenjohtajan tehtäviä hoitaa joku johtajaopettaja oman toimensa ohessa eli suorittavassa portaassa.

        Myös teknisessä toimessa katu-, kaavoitus- ja rakennusasiat sekä rakennustarkastukset on pyritty keskittämään yhdelle ihmiselle. Ehkä joissakin kunnissa vaihtoehtona on ollut ulkoistaminen insinööritoimistoille, mikä olisikin järkevää, koska sektori on sellainen, jossa palvelujen kysyntä vaihtelee suuresti lyhyessäkin ajassa.

        Tuolta linjalta olisi ollut syytä jatkaa jopa maakunnalliselle tasolle saakka.

        Kuntia, jotka tulisivat toimeen ilman valtakunnallisia tulonsiirtoja on vähän, eikä määrää saada lisättyä kuntaliitoksilla, koska kuntaliitokset eivät nosta asukkaiden tulotasoa. Kunnallisveron varassa voivat tulla toimeen vain kunnat, joissa tulotaso on erittäin korkea. Kuntien valtiontasauksista on kuitenkin mahdollisuus luopua, jos verotuksen painopiste siirretään valtionverotukseen ja veroprogressiota samalla kiristetään. Tällöin nykyisistä valtiontasauksista vastaisivat ihmiset suoraan riippumatta, missä he asuvat. Jos valtio haluaa, se voisi samalla ottaa hallinnolliselle vastuulleen kunnille määräämänsä velvollisuudet, kuten sairaanhoidon, sosiaalitoimen ja koulutuksen.

        Aluepolitiikasta en ole huomannut käytävän keskustelua kuntakeskustelun yhteydessä. Alueethan ovat maakuntia ja seutukuntia, kun taas kunnat ovat paikallisia yksiköitä. Mutta hyvä, jos sellaistakin on käyty, niin huomataan, että mikäli joku alue on köyhä, sen kuntien yhdistämisellä ei ongelmia ratkaista.

        On totta, että kunnissa asuu enemmän tai vähemmän varakkaita ihmisiä ja niihin sijoittuu eri määrä yrityksiä. Siinäpä se suuruuden ekonomia juuri onkin. Pääkaupunkiseutu on kaikilla mittareilla kärjessä (ks. kuntatyöryhmän raportti). Menestyvät alueet ovat kyenneet houkuttelemaan alueilleen yrityksiä ja ihmisiä. Ja sen ovat tehneet nimenomaan suuret kunnat tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat pienemmätkin kunnat. Ja sitä mukaa kuin väki muuttaa pois rupukunnista, niiden tila vain entisestään heikentyy. Tämä on se prosessi, joka jakaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla kuntia kahden kerroksen väkeen.

        Hallitus on pyrkinyt löytämään ne tekijät, jotka tasapianottaisivat tätä eriytymistä. Ja siinä elinkelpoisten suurten kuntien on nähty olevan oikea ratkaisu. Ne houkuttelevat silloin väkeä eikä joukkopakoa pääse syntymään niin helposti. Ne kiinnostavat yrityksiä ja yritykset taas vetävät ihmisiä, sekä kuluttajia että työntekijöitä. Eriytyminen on suurin uhkakuva. Kuntaveron eron on ennakoitu riippumattomissa selvityksissä nouseva 16 prosenttiyksikköön vuonna 2020. Hallituksen kuntaremontti on erityisesti pienten lahoamistilassa olevien kuntien ja niiden asukkaiden etu. Rikkaammat kunnat eivät heitä tarvitse ja nämä rikkaammat ovat niitä, jotka pontevammin yleensä myös vastustavat kuntauudistusta.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        On totta, että kunnissa asuu enemmän tai vähemmän varakkaita ihmisiä ja niihin sijoittuu eri määrä yrityksiä. Siinäpä se suuruuden ekonomia juuri onkin. Pääkaupunkiseutu on kaikilla mittareilla kärjessä (ks. kuntatyöryhmän raportti). Menestyvät alueet ovat kyenneet houkuttelemaan alueilleen yrityksiä ja ihmisiä. Ja sen ovat tehneet nimenomaan suuret kunnat tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat pienemmätkin kunnat. Ja sitä mukaa kuin väki muuttaa pois rupukunnista, niiden tila vain entisestään heikentyy. Tämä on se prosessi, joka jakaa koko ajan kiihtyvällä tahdilla kuntia kahden kerroksen väkeen.

        Hallitus on pyrkinyt löytämään ne tekijät, jotka tasapianottaisivat tätä eriytymistä. Ja siinä elinkelpoisten suurten kuntien on nähty olevan oikea ratkaisu. Ne houkuttelevat silloin väkeä eikä joukkopakoa pääse syntymään niin helposti. Ne kiinnostavat yrityksiä ja yritykset taas vetävät ihmisiä, sekä kuluttajia että työntekijöitä. Eriytyminen on suurin uhkakuva. Kuntaveron eron on ennakoitu riippumattomissa selvityksissä nouseva 16 prosenttiyksikköön vuonna 2020. Hallituksen kuntaremontti on erityisesti pienten lahoamistilassa olevien kuntien ja niiden asukkaiden etu. Rikkaammat kunnat eivät heitä tarvitse ja nämä rikkaammat ovat niitä, jotka pontevammin yleensä myös vastustavat kuntauudistusta.

        Pientenkin kuntien yritysvaltaisuus vaihtelee suuresti, vaikka sijaitsisivat niin sanotusti korvessa. Tiesitkö muuten, mikä on Suomen väkilukuun nähden teollistunein kunta? Se on tämä alle 1600 asukkaan kunta, keskellä ei mitään:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäntä

        Yrityksiä voi siis houkutella pienelläkin asukasluvulla ja vieläpä niin, ettei edes aivan lähistöltä löydy yhtään kaupunkia tai isompaa taajama. Tuotteita koko maahan ja maailmalle valmistavien pienten yrityskuntien ohella on muistettava tietenkin merkittävät matkailukunnat, monet asukasluvultaan pieniä nekin.

        Suuri yritysten määrä merkitsee yleensä hyvää työllisyysastetta, mutta ei välttämättä hyvää verotulokertymää. Näin siksi, että monilla teollisuudenaloilla ja palvelusektorilla palkkataso on alhainen. Pienipalkkaisten työläisten ohella asukkaiksi pitäisi saada myös suuripalkkaisia herroja, kuten lääkäreitä, tuomareita, insinöörejä ja hallintojohtajia, vain muutamia mainitakseni.

        Yli valtakunnallisen keskiansion enemmän tai vähemmän tienaavaa väkeä on maassamme riittävästi koko maahan, mutta heille ei ole juurikaan työpaikkoja suurten kaupunkien ulkopuolella. He asuvat yleensä näissä kaupungeissa tai niiden naapurikunnissa. Toki jotkut kunnat kauempaakin, jopa kymmenien kilometrien päästä, kykenevät houkuttelemaan heitä asukkaikseen, mutta eivät riittävästi.

        Näppärä tilastomies selvittäisi nopeasti ansiotasoerot eri kunnissa. Myös niin, että karsii työttömät, sairaat, eläkeläiset ja lapset laskelmista pois ja ottaa huomioon ainoastaan työssä olevan väestön keskimääräisen ansiotason.

        Kuntaremontti ei kasvata suurituloisten - tai jos välttämättä halutaan, sanotaan virkamieskielellä, että valtakunnallisen keskipalkkatason ylittävien - lukumäärää missään kunnassa. Hallitushan ei nimittäin tarjoa maaseudulle kuntaliitosporkkanoiksi uusia valtionhallintopisteitä suuripalkkaisine johtajineen, vaan päinvastoin vähentää omia palkkalaisiaan ennestäänkin.

        Siksi kuntaremontti ei tee uusista suuristakaan kunnista sellaisenaan elinkelpoisia, vaan tarvitaan edelleenkin tulonsiirtoja suurituloisten asuinkeskuksista niihin kuntiin, joissa keskimääräinen ansiotaso alittaa valtakunnallisen keskiarvon.


      • Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Pientenkin kuntien yritysvaltaisuus vaihtelee suuresti, vaikka sijaitsisivat niin sanotusti korvessa. Tiesitkö muuten, mikä on Suomen väkilukuun nähden teollistunein kunta? Se on tämä alle 1600 asukkaan kunta, keskellä ei mitään:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäntä

        Yrityksiä voi siis houkutella pienelläkin asukasluvulla ja vieläpä niin, ettei edes aivan lähistöltä löydy yhtään kaupunkia tai isompaa taajama. Tuotteita koko maahan ja maailmalle valmistavien pienten yrityskuntien ohella on muistettava tietenkin merkittävät matkailukunnat, monet asukasluvultaan pieniä nekin.

        Suuri yritysten määrä merkitsee yleensä hyvää työllisyysastetta, mutta ei välttämättä hyvää verotulokertymää. Näin siksi, että monilla teollisuudenaloilla ja palvelusektorilla palkkataso on alhainen. Pienipalkkaisten työläisten ohella asukkaiksi pitäisi saada myös suuripalkkaisia herroja, kuten lääkäreitä, tuomareita, insinöörejä ja hallintojohtajia, vain muutamia mainitakseni.

        Yli valtakunnallisen keskiansion enemmän tai vähemmän tienaavaa väkeä on maassamme riittävästi koko maahan, mutta heille ei ole juurikaan työpaikkoja suurten kaupunkien ulkopuolella. He asuvat yleensä näissä kaupungeissa tai niiden naapurikunnissa. Toki jotkut kunnat kauempaakin, jopa kymmenien kilometrien päästä, kykenevät houkuttelemaan heitä asukkaikseen, mutta eivät riittävästi.

        Näppärä tilastomies selvittäisi nopeasti ansiotasoerot eri kunnissa. Myös niin, että karsii työttömät, sairaat, eläkeläiset ja lapset laskelmista pois ja ottaa huomioon ainoastaan työssä olevan väestön keskimääräisen ansiotason.

        Kuntaremontti ei kasvata suurituloisten - tai jos välttämättä halutaan, sanotaan virkamieskielellä, että valtakunnallisen keskipalkkatason ylittävien - lukumäärää missään kunnassa. Hallitushan ei nimittäin tarjoa maaseudulle kuntaliitosporkkanoiksi uusia valtionhallintopisteitä suuripalkkaisine johtajineen, vaan päinvastoin vähentää omia palkkalaisiaan ennestäänkin.

        Siksi kuntaremontti ei tee uusista suuristakaan kunnista sellaisenaan elinkelpoisia, vaan tarvitaan edelleenkin tulonsiirtoja suurituloisten asuinkeskuksista niihin kuntiin, joissa keskimääräinen ansiotaso alittaa valtakunnallisen keskiarvon.

        Kuntaremontti mahdollistaa nimenomaan myös sen, että suurituloisten määrä kunnassa kasvaa. Kun kunta muodostuu yrityksille houkuttelevaksi, se tuo työtä ja toimeentuloa. Myös suuremmat yritykset voivat silloin investoida kuntaan. Tällainen kunta houkuttelee sitten työntekijöitä, sekä kova- että keskipalkkaisia. Ei yrityksen johtokaan siinä tilanteessa voi missään kaukana yrityksensä päätoiminnoista elää. Virkamiestason palkat ovat sen verran kevyitä, että niiden varaan ei kyllä kannata mitään rakentaa.

        Lääkäreitä ja tuomareita asuu jo nykyisin eri puolilla maata siksi, että oikeudenhoito ja terveystoimi on rakenteeltaan hyvinkin hajautettu. Sen sijaan markkinaehtoinen yrittäjyys tuppaa keskittymään suuriin väkirikkaisiin kuntiin. Se on tässä ongelman ydin ja siinä kuntien suurentaminen ja elinkelpoisuuden kasvattaminen ovat kaiken a ja o.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Kuntaremontti mahdollistaa nimenomaan myös sen, että suurituloisten määrä kunnassa kasvaa. Kun kunta muodostuu yrityksille houkuttelevaksi, se tuo työtä ja toimeentuloa. Myös suuremmat yritykset voivat silloin investoida kuntaan. Tällainen kunta houkuttelee sitten työntekijöitä, sekä kova- että keskipalkkaisia. Ei yrityksen johtokaan siinä tilanteessa voi missään kaukana yrityksensä päätoiminnoista elää. Virkamiestason palkat ovat sen verran kevyitä, että niiden varaan ei kyllä kannata mitään rakentaa.

        Lääkäreitä ja tuomareita asuu jo nykyisin eri puolilla maata siksi, että oikeudenhoito ja terveystoimi on rakenteeltaan hyvinkin hajautettu. Sen sijaan markkinaehtoinen yrittäjyys tuppaa keskittymään suuriin väkirikkaisiin kuntiin. Se on tässä ongelman ydin ja siinä kuntien suurentaminen ja elinkelpoisuuden kasvattaminen ovat kaiken a ja o.

        Ei maaseudun houkuttelevuus kasva näennäisellä väkiluvun nostamisella yhtään siksikään, että kun uudistus tapahtuu valtakunnallisesti, väkiluvut kunnissa nousevat entistä korkeammalle kautta linjan, yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollista nousta väkilukusijoituksissa toisista kunnista samalla tavalla kuin tähän asti. Sitä paitsi viimeistään kuntaremontin jälkeen jokainen yrittäjä ymmärtää, että kuntaliitoksella aikaansaatu väkiluvun korotus on pelkkää bluffia, eikä kerro mitään keskuksensa taajamarakenteesta.

        Uusien kuntien markkinointipanokset ennemmin lässähtävät. Suurkunnissa markkinoinnin profiloittaminen on vaikeaa, koska eri puolilla suurkuntaa sijaitsevat teollisuustontit ja taajamat ovat liian sekalainen kirjo. Markkinoinnissa kannattaa rajoittua vain yhteen, kahteen myönteiseen asiaan, mutta se taas merkitsee, että muut myönteiset asiat jäävät taustalle, vaikka kiinnostaisivat toisia yrityksiä. Kun esimerkiksi yksi yritys arvostaa vain hyviä liikenneyhteyksiä, toista yritystä kiinnostaa puhdas ja kaunis ympäristö, jota se käyttää hyväkseen omassa markkinoinnissaan.

        Teollistuneet pikkupaikkakunnat sijaitsevat Pyhännän tavoin usein juuri "keskellä ei mitään" eli kaukana kaupungeista. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että työpaikkojen etäisyys on pakottanut kunnan asukkaat ryhtymään itse yrittäjiksi ja toiseksi siitä, että ulkopuolinen yrittäjä on oivaltanut, että tuollaiselta paikkakunnalta hän saa motivoitunutta ja pysyvää työväkeä. Hänen ei tarvitse kouluttaa jatkuvasti uusia työntekijöitä työpaikkaansa vaihtavien tilalle. Syrjäisyyskin on siis kilpailuvaltti.

        En usko, että keinotekoinen väkiluvun kasvattaminen tuo yrityksiä ainakaan sellaisille aloille, joilla palkkataso on korkea. Jos yrität vakuuttaa minut asiasta, tee se esimerkkien voimin.


      • niinpa.niin
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Ei maaseudun houkuttelevuus kasva näennäisellä väkiluvun nostamisella yhtään siksikään, että kun uudistus tapahtuu valtakunnallisesti, väkiluvut kunnissa nousevat entistä korkeammalle kautta linjan, yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollista nousta väkilukusijoituksissa toisista kunnista samalla tavalla kuin tähän asti. Sitä paitsi viimeistään kuntaremontin jälkeen jokainen yrittäjä ymmärtää, että kuntaliitoksella aikaansaatu väkiluvun korotus on pelkkää bluffia, eikä kerro mitään keskuksensa taajamarakenteesta.

        Uusien kuntien markkinointipanokset ennemmin lässähtävät. Suurkunnissa markkinoinnin profiloittaminen on vaikeaa, koska eri puolilla suurkuntaa sijaitsevat teollisuustontit ja taajamat ovat liian sekalainen kirjo. Markkinoinnissa kannattaa rajoittua vain yhteen, kahteen myönteiseen asiaan, mutta se taas merkitsee, että muut myönteiset asiat jäävät taustalle, vaikka kiinnostaisivat toisia yrityksiä. Kun esimerkiksi yksi yritys arvostaa vain hyviä liikenneyhteyksiä, toista yritystä kiinnostaa puhdas ja kaunis ympäristö, jota se käyttää hyväkseen omassa markkinoinnissaan.

        Teollistuneet pikkupaikkakunnat sijaitsevat Pyhännän tavoin usein juuri "keskellä ei mitään" eli kaukana kaupungeista. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että työpaikkojen etäisyys on pakottanut kunnan asukkaat ryhtymään itse yrittäjiksi ja toiseksi siitä, että ulkopuolinen yrittäjä on oivaltanut, että tuollaiselta paikkakunnalta hän saa motivoitunutta ja pysyvää työväkeä. Hänen ei tarvitse kouluttaa jatkuvasti uusia työntekijöitä työpaikkaansa vaihtavien tilalle. Syrjäisyyskin on siis kilpailuvaltti.

        En usko, että keinotekoinen väkiluvun kasvattaminen tuo yrityksiä ainakaan sellaisille aloille, joilla palkkataso on korkea. Jos yrität vakuuttaa minut asiasta, tee se esimerkkien voimin.

        Pyhäntä on mielenkiintoinen kunta, kunta on vahvaa lestadiolaisseutua ja muutaman vahvan ja elinvoimaisen suvun kansoittama. Lestadiolaisuuteen liittyy vahvasti protestanttinen työetiikka ja jopa kalvinilaisuuteen asti usko Jumalan siunauksellisuuteen. Työ on lähellä itseisarvoa ja työstä saadut palkinnot katsotaan osoitukseksi siunauksesta. Pyhäntä on osoitus siitä, kuinka vahvasti voidaan yhteistoiminnalla saavuttaa tuloksia ja myös siitä, kuinka tärkeää on uudistuvan työvoiman saanti.

        Isot kuntakeskittymät voivat houkutella yrityksiä alueelleen juuri siksi, koska yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. Pienten kuntien (kuten pienten yrityksien ) keskinäinen kilpailu ei välttämättä kehityspotentaalia tuo, mutta mielekäs yhteistyö voi sitä tehdä. Yhdistymisen voi kuvitella lisäävän yhteistyötä, ainakin se vähentää tarpeetonta kilpailua. Pienten kuntien keskinäinen kilpailu on resurssien tuhlausta


      • niinpa.niin kirjoitti:

        Pyhäntä on mielenkiintoinen kunta, kunta on vahvaa lestadiolaisseutua ja muutaman vahvan ja elinvoimaisen suvun kansoittama. Lestadiolaisuuteen liittyy vahvasti protestanttinen työetiikka ja jopa kalvinilaisuuteen asti usko Jumalan siunauksellisuuteen. Työ on lähellä itseisarvoa ja työstä saadut palkinnot katsotaan osoitukseksi siunauksesta. Pyhäntä on osoitus siitä, kuinka vahvasti voidaan yhteistoiminnalla saavuttaa tuloksia ja myös siitä, kuinka tärkeää on uudistuvan työvoiman saanti.

        Isot kuntakeskittymät voivat houkutella yrityksiä alueelleen juuri siksi, koska yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. Pienten kuntien (kuten pienten yrityksien ) keskinäinen kilpailu ei välttämättä kehityspotentaalia tuo, mutta mielekäs yhteistyö voi sitä tehdä. Yhdistymisen voi kuvitella lisäävän yhteistyötä, ainakin se vähentää tarpeetonta kilpailua. Pienten kuntien keskinäinen kilpailu on resurssien tuhlausta

        Ei kuntarajat ole yhteistyön este, eikä niiden poistaminen tuo itsessään yhteistyötä. Rajamuurit ovat asenteissa yritysten välillä. Yritysten pitäisi itse ymmärtää tuo, minkä toteat keskinäisen kilpailun haitasta ja yhteistyön edullisuudesta.

        Ulkopuolisen, puolueettoman toimijan on helpompi ylittää yritysten väliset rajamuurit. Meillä Suomessa onkin meneillään lukuisia verkostoitumishankeita, jotka pyrkivät lisämään yritysten verkostoitumista joko saman seutukunnan tai koko maakunnan sisällä. Päävetäjiä ovat tavallisimmin seutukuntien kehitysyhtiöt ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö sekä rahoittajan ominaisuudessa maakuntaliitto. Osa kokonaisrahoituksesta tulee EU:lta.

        Hankkeissa käydään läpi yhdessä yritysten kanssa yhteistyön muodot kussakin tapauksessa. Tulokset ovat olleet kautta linjan myönteisiä. Ei vain yrityksille itsellensä, vaan myös kansantaloudelle, sillä yksi yleisimpiä yhteistyön muotoja on ulkomaankaupan avaaminen.


    • Lue se Hesari

      Helsingin palvelutuotannon kustannus per henkilö on nimenomaan se mittari johon kuntarahoituksen johtaja puuttui. Helsingillä on isot tulot joka aiheuttaa sokeutta sitten menojen suhteen, energialaitokselta tuloutetaan 300 miljoonaa vuodessa jne. Kun päättäjillä on ollut mitä jakaa ei tehokkuutta ole tarvinnut peräänkatsoa.

      Helsingin palvelujen yksikköhinnat ovat maan korkeimmat. Esim naapurikunta Vantaa on huomattavasti tehokkaampi palvelujen tuottaja, mutta ohuempi veropohja on johtanut pahempaan velkaantumiseen.

      Helsingin byrokratian päällekkäiksyyksistä ja älyttömyyksistä oli niinikään Hesarissa hyvin kuvaava juttu. Pienen antivariaatin pitäjä olisi halunnut pistää ulos kadulle myyntipöydän kesäksi. Lupa-anomus juuttui jonkun viraston byrokratiaan useaksi kukaudeksi ja yrittäjä lopulta kyllästyi vetäen hakemuksensa takaisin: Yrittäjän liikkeen portaat kuitenkin ovat toisen viraston vastuulla, joten hän sai luvan pitää myyntipöytää liikkeeseen johtavilla portailla. Tuollaisia älyttömyyksiä Helsinki on täynnä, tyhjäpäisiä turhia virkamiehiä käsittelemässä asioita kuukausitolkulla vaikka ne voisi hoitaa viidessä minuutissa tervettä järkeä käyttäen.

      • niinpa.niin

        Helsingissä on huono hallintorakenne ja kaupunki tuhlaa, se on varmaan aivan totta. Kaupunki tuhlaa kuitenkin omiaan. Helsinkiä ei elätetä tulonsiirroin. Ottamasi esimerkki on toisaalta varsin hyvä, juuri tästä syystä ei massiivisia kuntia tulisi tehdä, koska asukkailta häviää sekä lähidemokratia ja myös mahdollisuus kuntien kilpailuttamiseen. Mikäli pääkaupunki ei miellytä, alueella on muita kuntia muutettavaksi asti.

        Pienten kuntien kohtalo on karu, jos ja kun valtionosuuksiin tehdään muutoksia ja näinhän tulee tapahtumaan. Palvelurakenteenmuutos ei tarkoita sitä, että valtio ottaisi hoitaakseen kuntapalvelujen järjestämisen. Missään tapauksessa Suomella ei ole varaa siihen, että kalliit palvelut sijoitettaisiin myöshaja-asutusalueille.


      • Jutta Rappio
        niinpa.niin kirjoitti:

        Helsingissä on huono hallintorakenne ja kaupunki tuhlaa, se on varmaan aivan totta. Kaupunki tuhlaa kuitenkin omiaan. Helsinkiä ei elätetä tulonsiirroin. Ottamasi esimerkki on toisaalta varsin hyvä, juuri tästä syystä ei massiivisia kuntia tulisi tehdä, koska asukkailta häviää sekä lähidemokratia ja myös mahdollisuus kuntien kilpailuttamiseen. Mikäli pääkaupunki ei miellytä, alueella on muita kuntia muutettavaksi asti.

        Pienten kuntien kohtalo on karu, jos ja kun valtionosuuksiin tehdään muutoksia ja näinhän tulee tapahtumaan. Palvelurakenteenmuutos ei tarkoita sitä, että valtio ottaisi hoitaakseen kuntapalvelujen järjestämisen. Missään tapauksessa Suomella ei ole varaa siihen, että kalliit palvelut sijoitettaisiin myöshaja-asutusalueille.

        Helsinki nimenomaan elää muiden tekemällä työllä. Paperinsiirtelijät eivät tuota mitään.

        Mitekäs kun hallitus sanoo, että palveluja ei olla viemässä pois vaan niitä parannetaan? Valehteleeko mm. Jutta taas?


      • Et ymmärrä
        niinpa.niin kirjoitti:

        Helsingissä on huono hallintorakenne ja kaupunki tuhlaa, se on varmaan aivan totta. Kaupunki tuhlaa kuitenkin omiaan. Helsinkiä ei elätetä tulonsiirroin. Ottamasi esimerkki on toisaalta varsin hyvä, juuri tästä syystä ei massiivisia kuntia tulisi tehdä, koska asukkailta häviää sekä lähidemokratia ja myös mahdollisuus kuntien kilpailuttamiseen. Mikäli pääkaupunki ei miellytä, alueella on muita kuntia muutettavaksi asti.

        Pienten kuntien kohtalo on karu, jos ja kun valtionosuuksiin tehdään muutoksia ja näinhän tulee tapahtumaan. Palvelurakenteenmuutos ei tarkoita sitä, että valtio ottaisi hoitaakseen kuntapalvelujen järjestämisen. Missään tapauksessa Suomella ei ole varaa siihen, että kalliit palvelut sijoitettaisiin myöshaja-asutusalueille.

        Helsinki saa valtionosuuksia siinä missä muutkin kunnat. Tänä vuonan 250 miljoonaa euroa.

        Helsinki ei siis tuhlaa pelkästään omia rahojaan.

        Yhteisöverotuotoistaan Helsinki maksaa tasauksena muualle, mutta se on kokonaan toinen juttu. Lipposen hallituksen aikaansaannoksia kuten tiedämme.

        Esimerkkini kuvaa sitä, miksi Helsinki tulee pakkoliittää Vantaaseen ja ottaa käyttöön Vantaan tehokkaammat palvelurakenteet ja halliintokäytännöt. Näin säästyisi miljoonia. Energialaitoksen tuloutukset voitaisiin poistaa, ja Helen saisi investoida uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon. Nythän Helen polttaa hiiltä ja maakaasua joka on ympäristön kannalta täysin kestämätöntä pitkän päälle. Helen on pakotettu käyttämään näitä polttoaineita kun sen kassa kupataan vuosi vuoden jälkeen kaupungin pohjattomaan kassaan. Itse asiassa Helen joutuu ottamaan velkaa kattaakseen tuloutuksen heikentämän kassavajeen (siis investoimaan velaksi vaikka liiketulos mahdollistaisi oman pääoman käytön)


      • niinpa.niin
        Jutta Rappio kirjoitti:

        Helsinki nimenomaan elää muiden tekemällä työllä. Paperinsiirtelijät eivät tuota mitään.

        Mitekäs kun hallitus sanoo, että palveluja ei olla viemässä pois vaan niitä parannetaan? Valehteleeko mm. Jutta taas?

        On aika turha väitellä siitä, elättääkö maaseutu kaupungit vai toisten päin. Koska elämme markkinataloudessa, niin se ratkaisee, missä on rahat ja senhän me jo tiedämmekin. Maaseututuotanto ei riitä pitämään hyvinvointipalveluja pystyssä, näin se ikävä kyllä vain on.

        Hallitus voi sanoa aivan mitä tahansa ja myös pystyä perustelemaan väitteensä. Kuitenkin palvelurakenneuudistus ja kuntaremontti ovat yhdessä toteutettavia ja tämä tarkoittaa keskittämispolitiikkaa, palvelut siis jossakin paranevat ja muualla heikkenevät. Kuntaliitokset siis tulevat varmasti toteutumaan, siihen olisi hyvä varautua. Pienten kuntien olisi mietittävä nyt strategiset ratkaisut ennen kuntavaaleja ja sitten kysyttävä äänestäjien kantoja ehdokasasettelun muodossa. Onko Keskusta valmis tähän?


      • niinpa.niin
        Et ymmärrä kirjoitti:

        Helsinki saa valtionosuuksia siinä missä muutkin kunnat. Tänä vuonan 250 miljoonaa euroa.

        Helsinki ei siis tuhlaa pelkästään omia rahojaan.

        Yhteisöverotuotoistaan Helsinki maksaa tasauksena muualle, mutta se on kokonaan toinen juttu. Lipposen hallituksen aikaansaannoksia kuten tiedämme.

        Esimerkkini kuvaa sitä, miksi Helsinki tulee pakkoliittää Vantaaseen ja ottaa käyttöön Vantaan tehokkaammat palvelurakenteet ja halliintokäytännöt. Näin säästyisi miljoonia. Energialaitoksen tuloutukset voitaisiin poistaa, ja Helen saisi investoida uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon. Nythän Helen polttaa hiiltä ja maakaasua joka on ympäristön kannalta täysin kestämätöntä pitkän päälle. Helen on pakotettu käyttämään näitä polttoaineita kun sen kassa kupataan vuosi vuoden jälkeen kaupungin pohjattomaan kassaan. Itse asiassa Helen joutuu ottamaan velkaa kattaakseen tuloutuksen heikentämän kassavajeen (siis investoimaan velaksi vaikka liiketulos mahdollistaisi oman pääoman käytön)

        Valtionosuudet ovat tarkoitettu niiden palvelujen hoitamiseen, mistä valtio on vastuussa. Olisikin varsin merkillistä toimintaa, mikäli väkirikkaat kunnat eivät palvelujen tuottamiseen valtionavustuksia saisi.

        Yhteisverotuotostaan maksavat muutkin kunnat tasoituksia ja tämä on aikamoinen ongelma, koska näin vähennetään niiden alueiden kilpailukykyä joissa kasvupotentiaalia olisi. Lipposen ratkaisuksi tasausjärjestelmä oli huono, luultavasti järjestelmän tarkoitus oli olla väliaikainen. Lipposen hallituksen toimia voi arvostella ja on syytäkin, mutta murrosajan päätöksiä ne silloin oli.


      • Et ymmärrä kirjoitti:

        Helsinki saa valtionosuuksia siinä missä muutkin kunnat. Tänä vuonan 250 miljoonaa euroa.

        Helsinki ei siis tuhlaa pelkästään omia rahojaan.

        Yhteisöverotuotoistaan Helsinki maksaa tasauksena muualle, mutta se on kokonaan toinen juttu. Lipposen hallituksen aikaansaannoksia kuten tiedämme.

        Esimerkkini kuvaa sitä, miksi Helsinki tulee pakkoliittää Vantaaseen ja ottaa käyttöön Vantaan tehokkaammat palvelurakenteet ja halliintokäytännöt. Näin säästyisi miljoonia. Energialaitoksen tuloutukset voitaisiin poistaa, ja Helen saisi investoida uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoon. Nythän Helen polttaa hiiltä ja maakaasua joka on ympäristön kannalta täysin kestämätöntä pitkän päälle. Helen on pakotettu käyttämään näitä polttoaineita kun sen kassa kupataan vuosi vuoden jälkeen kaupungin pohjattomaan kassaan. Itse asiassa Helen joutuu ottamaan velkaa kattaakseen tuloutuksen heikentämän kassavajeen (siis investoimaan velaksi vaikka liiketulos mahdollistaisi oman pääoman käytön)

        Niistä valtionosuuskista kannattaa sitten vähentää se määrä, jonka Helsinki joutuu pulittamaan muualle tasausjärjestelmän kautta. Tämän jälkeen Helsingin saama valtionosuus per lärvi on yksi maan pienimpiä.


    • Faktaa pukkaa

      Ruotsissa kuntien yhdistäminen lisäsi kustannuksia Suomessa taloudellisia laskelmia ei ole eds tehty. Joten se siitä.

    • Uusi-uki, se entine

      Ihan sama loisiiko punikit isossa tai pienessä kunnassa. Veronmaksajien pöydässä ne pirut aina syövät. Näin on näreet????

      • jepekjeee

        Ihan sama loisiiko Kepuliroistot eli maataloustolliskot pienessä vai vielä pienemmässä kunnassa, veronmaksajien eli duunarin pöydässä ne pirut aina syövät.


    • Olipa mukava lukea!

      Erinomaisen hyvä ja todellisuutta mainiosti valaiseva kirjoitus!

      Ajatelkaapa tosiaan: yli puolessa Suomen kunnista asuu vain 10 % väestöstämme, ja kahdeksassa suurimmassa kaupungissamme kolmannes suomalaisista! Onko missään suhteessa tosiasialliseen tilanteeseen se huomio, jota kepu paasaa tuon 10 % väestöosan vuoksi? Ei ole. Totta kai heistäkin pitää huolehtia, mutta paljon tärkeämpää on huolehtia siitä, että tuon väestöstämme kolmasosan mahdollisuudet ja elintaso säilyvät tässä vaikeassakin tilanteessa, koska heidän varassaan paljolti on myös tuon väestömme kymmenyksen elämä.

      Noita omillaan toimeen tulemattomia pikkukuntia pitää runnata yhteen vaikka pakolla, jotta niistä niiden tosiasiallisille elättäjille koituva rasitus saataisiin vähän pienemmäksi. Pitemmällä tähtäyksellä se on myös noiden kuntaliitoksia vastustavien oma etu. Varmaan sen ymmärtää myös yritysjohtajana menestyksekkäästi toiminut Juha Sipilä, mutta hajauttamispuheillaan käyttää hyväkseen noiden pikkukuntalaisten ymmärtämättömyyttä pitääkseen kepun kannatuksen niissä edelleen korkeana. Mutta aika hoitaa asiaa edelleen niin, että kepun kannatus maassa vähenee, kun väki noissa vähenee luonnollisista syistä: niissä vallitsevan ikärakenteen vuoksi siellä on kuolleisuus muuta maata korkeampaa, ja itseensä luottavat nuoret lähtevät sieltä pois hakemaan parempaa elämää muualta.

      • Joko taas

        Kukas se tulee lipomaan Niinpä niin kirjoitusta?


      • 20+18

        Valitettavasti Suomen sadasta pienimmästä kunnasta yksikään ei tule toimeen omillaan, kaikki ovat nettosaajia eli saavat muilta kunnilta tukea. Vain suuret kaupungit ja Kauniainen ovat nettomaksajia.

        ps. ja älkää kepulirosvot taas itkekö että "kaupungissa ei tuoteta mitään" tai muuta skeidaa, se että suuret kaupungit elättävät maaseutua on tutkimuksissa todettu, näissä tutkimuksissa on huomioitu kaikki rahavirrat eli myös valtion palkoillisten saamat palkkatulot, eläkeläisten ja lasten määrät jne.


      • Sama iljetys
        Joko taas kirjoitti:

        Kukas se tulee lipomaan Niinpä niin kirjoitusta?

        Niinpa niin on kapin sivunikki, yksi monesta. Kun kapi kehuu sitä, nuolee omaa p e r settään.


    • nainpa.niin

      Olen aivan samaa mieltä niinpa.niin kanssa hajasijoitusalueella ei tarvita palveluja. Mm. vanhukset joutavan kuolla siellä paskoihinsa. Paljon tärkeämpää on pitää Helsingissä valtionvaroin opperoita ja musiikkitaloja.

    • Siinä olen eri mieltä, että alueopolitiikka ja hajauttaminen olisivat eri asia kuin kuntaliitosten tarve. Kuntaliitokset ovat mitä suurimmassa määrin aluepolitiikkaa. Niillä pyritään luomaan suuria ja elinkelpoisia kuntia, jotka kykenevät houkuttelemaan ja koukuttamaan yrityksiä ja niiden perässä ihmisiä alueelleen.

      Tällaisen maakuntapohjaisen keskittymisen seurauksena myös haja-asuminen vähenee ja luo siten pohjaa kustannustehokkaammalle kuntataloudelle ja valtiontaloudelle, kun kaikkiin kuntaperiin ei tarvitse rakennella teitä ja vetää piuhoja.

    • Siinä olen eri mieltä, että alueopolitiikka ja hajauttaminen olisivat eri asia kuin kuntaliitosten tarve. Kuntaliitokset ovat mitä suurimmassa määrin aluepolitiikkaa. Niillä pyritään luomaan suuria ja elinkelpoisia kuntia, jotka kykenevät houkuttelemaan ja koukuttamaan yrityksiä ja niiden perässä ihmisiä alueelleen.

      Tällaisen maakuntapohjaisen keskittymisen seurauksena myös haja-asuminen vähenee ja luo siten pohjaa kustannustehokkaammalle kuntataloudelle ja valtiontaloudelle, kun kaikkiin kuntaperiin ei tarvitse rakennella teitä ja vetää piuhoja.

    • Huonosti toimivat...

      ..alueet toimivatr huonosti sen vuoksi, että Suomesta puuttuu maakuntahallintotaso - siis sellainen jossa maakuntien hallinto valitaan demokraattisilla, vapailla vaaleilla. Ahvenanmaa on ainoa alue Suomessa jossa näin on. Senhän kyllä huomaakin - on aivan kun menisi ulkomaille. Ero on todella suuri manner-Suomeen verrattuna Ahvenanmaan hyväksi.

      • Tätähän kokeiltiin Kepulandian sydänmailla Kainuussa. Kainuun malli ei vaan ottanut toimiakseen, kuntien välille syntyi epäsopua. Väliportaan hallinto tarkoittaa lisäksi aina yhtä lisäporrasta byrokratiaan eli siis lisää hallintokuluja.


    • Puolimielipankki

      Jo olet päässyt Pankki hoitoon? Ei vaan tehoa?

      • Valitettavasti en. Olen kyllä yrittänyt vihjailla lääkärissä käynnin yhteydessä, että jonkinlainen hieronta voisi olla ihan piristävää. Olen kuulemma niin hyvässä kunnossa, ettei sellaisen järjestäminen yhteiskunnan lukuun tule kuuloonkaan. Joten olen joutunut tyytymään pääasiassa vaimon iltaisin antamiin hoitoihin. Hyviä nekin ovat, ei silti. Kun vaimollani alkaa kohta loma, pitänee lähteä vuotuiselle maaseutukierrokselle. Patikointi luonnon helmassa on erinomaista hoitoa ja kun sen päälle sitten syö hyvin, saunoo, ottaa parit saunakaljat ja asettuu mukavasti vaimon hoidettavaksi, niin muutapa ei tällainen viriili ja kaikin puolin hyvävoimainen papparainen tarvitse. Siinä lomassa pitää yrittää tarkkailla, miten maaseutu makaa ja jutustaa vähän isäntäväkeä. Erityisesti pitää kysellä, miten he päätyivät niinkin harmaaseen mieheen kuin Juha Sipilä, kun oli sentään kunniapuheenjohtajaakin tarjolla.


      • Nainpa niin
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Valitettavasti en. Olen kyllä yrittänyt vihjailla lääkärissä käynnin yhteydessä, että jonkinlainen hieronta voisi olla ihan piristävää. Olen kuulemma niin hyvässä kunnossa, ettei sellaisen järjestäminen yhteiskunnan lukuun tule kuuloonkaan. Joten olen joutunut tyytymään pääasiassa vaimon iltaisin antamiin hoitoihin. Hyviä nekin ovat, ei silti. Kun vaimollani alkaa kohta loma, pitänee lähteä vuotuiselle maaseutukierrokselle. Patikointi luonnon helmassa on erinomaista hoitoa ja kun sen päälle sitten syö hyvin, saunoo, ottaa parit saunakaljat ja asettuu mukavasti vaimon hoidettavaksi, niin muutapa ei tällainen viriili ja kaikin puolin hyvävoimainen papparainen tarvitse. Siinä lomassa pitää yrittää tarkkailla, miten maaseutu makaa ja jutustaa vähän isäntäväkeä. Erityisesti pitää kysellä, miten he päätyivät niinkin harmaaseen mieheen kuin Juha Sipilä, kun oli sentään kunniapuheenjohtajaakin tarjolla.

        Ei vaan näytä punikkihomoa anushieronta auttavan.
        Samanlainen p:n jauhanta reppanalla jatkuu---jatkuu ja jatkuu.


    • Neljännnesmielipankk

      Ei "niitä" terveysongelmia pidä noin kevyesti ottaa. Ei kai vaimo lähde mukaan? Saisi hänkin lomaa?

    • Vireä hetero...

      Mikähän siinä on näissä vanhoissa punikkihomoissa kapi ja mielipuoli.
      Päivästä toiseen, aamusta iltaan päivystävät palstaa ja jauhavat sontaa.
      Ei taida sairailla vanhuksilla olla kysyntää gay-markkinoilla?

      • Mielipanomies

        Parraslanka pettää molemmilla. Teräshermoisinkin homo suuttuu kun laskevat löysät aisalle.


    • mummot mukaan etelää

      Eikös se ole aika selvä että pienet syrjäkunnat eivät pärjää omillaan kun työtä tekevä väestönosa on muuttanut etelän keskuksiin? Se että näitä köyhiä kuntia yhdistetään ei auta tilannetta, ne pitäisi yhdistää samantien etelän isoihin kuntiin jos tasauksista halutaan eroon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1954
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      919
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      863
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      736
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      722
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      704
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      678
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      656
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      78
      656
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      204
      647
    Aihe