Feministien kannattaa hankkia uusia liittolaisia
Feministien on tultava sivistyneiden, kansalaisyhteiskuntaan nojaavien demokratioiden rakentavaksi voimaksi, kirjoittavat Phyllis Chesler ja Donna M. Hughes.
Neljäkymmentä vuotta sitten Yhdysvaltain naiset panivat alulle vapautusliikkeen päämääränään naisten ja miesten välinen tasa-arvo. He saivat aikaan vallankumouksen läntisessä maailmassa ja loivat kuvan tulevaisuudesta naisille ja tytöille kaikkialla. Nykyisin naisten osallisuutta talouselämään ja yhteiskuntaan pidetään terveen demokraattisen kehityksen mittapuuna. Uuden vuosisadan auettua on kuitenkin syytä arvioida feminismiä uudelleen. Feminismi kohtaa uusia haasteita, ja sille on tarjolla uusia mahdollisia liittolaisia, joita ei ollut viime vuosisadan puolivälissä. Islamilainen fundamentalismi uhkaa naisia kaikkialla maailmassa. Missä tahansa islamilaiset ovat saaneet valtaa, siellä he ovat kieltäneet naisilta heidän perimmäisen ihmisyytensä ja arvonsa. Islamilainen fundamentalismi ei ole konservatiivinen uskonto, vaan fasistinen poliittinen liike, joka pyrkii maailman herruuteen.
Monilla feministeillä ei ole tuntumaa sen sodan realiteetteihin, joka on julistettu aikamme maallista, juutalaiskristillistä länsimaailmaa vastaan. He romantisoivat ja kannustavat yhä kolmannen maailman kolonialismin vastaisia liikkeitä ilman realistista näkemystä siitä, mitä naisen asemalle maailmassa tapahtuu, jos islamilaiset voittavat. Monet feministit tuomitsevat yhä Yhdysvallat, maan, jossa he ovat saavuttaneet useimmat aatteelliset tavoitteensa. Islamilaisen fundamentalismin nousun myötä on lisääntynyt myös juutalaisuuden ja sionismin vastaisuus. 1900-luvun feministit tuomitsivat rasismin, mutta eivät pitäneet juutalaisvihaa yhtenä rasismin muotona: he kiistivät juutalaisvastaisuuden, vähättelivät tai jopa tukivat sitä rasismin vastustuksen nimissä.
Maailmanlaajuisen seksikaupan räjähdysmäinen kasvu on myös uhka naisten ihmisarvolle ja henkiin jäämiselle. Naiskauppa on orjuuden nykyaikainen muoto monien tyttöjen, erityisesti köyhien ja oppimattomien, kohdalla. Seksuaalivallankumous hyödytti naisia jollain tavoin, mutta se myös ruokki seksuaalista liberalismia, jonka seurauksena prostituutiota normalisoidaan yhä enemmän. Feministien on ollut hankala vastata tähän uhkaan, koska heidän keskuudessaan on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä prostituutio on: onko se yksi työn muoto, joka tulisi laillistaa, vai ihmisoikeuksien loukkaus, joka tulisi poistaa. Voimmeko kuvitella kertovamme tyttärillemme, että he voivat isoina alkaa seksityöläisiksi, että prostituutio on nyt työ muiden joukossa? Seksikauppa orjuuttaa miljoonia naisia ja tappaa heitä aidsiin. Prostituutio on kansainvälinen ihmisoikeuksien kriisi, ja feministien tulisi kohdata se moraalisella selkeydellä. Meidän tulee nähdä, että prostituutio on luonnostaan haitallista. Meidän on aktiivisesti vastustettava naiskaupan harjoittajia, sutenöörejä ja miehiä, jotka asioivat bordelleissa.
Valitessaan liittolaisia vuosikymmeniä sitten feministit tekivät kompromisseja. Saadakseen liberaalin vasemmiston tuen feministit myöntyivät siihen, että naisia käytettiin hyväksi pornografian tuotannossa ja kaupassa;"sananvapauden" nimissä. Aborttikysymys on estänyt suurinta osaa feministeistä harkitsemasta yhteistyötä konservatiivien ja uskontopohjaisten ryhmien kanssa. Feministit ovat oikeassa tukiessaan naisen oikeutta määrätä seksuaalisuudestaan ja suvunjatkamisesta, mutta heidän tulisi lakata demonisoimasta konservatiivisia ja uskontopohjaisia ryhmiä, jotka voisivat olla joissakin asioissa parempia liittolaisia kuin mitä liberaali vasemmisto on ollut. Aikaisemmin feministit tulkitsivat uskonnonvapauden olevan vapautta uskonnosta. He ovat liian usein pitäneet organisoitua uskontoa vain patriarkaalisuuden vaarallisena muotona, kun se voi olla myös lain ja etiikan järjestelmä, joka hyödyttää naisia. Liian usein feministien näkemykset uskonnollisista ryhmistä perustuvat vanhentuneihin stereotypioihin. Ryhmät, jotka suhtautuivat feminismiin vihamielisesti 40 vuotta sitten, pitävät naisten vapautta ja tasa-arvoa nyt itsestään selvänä. Esimerkiksi uskontopohjaiset ryhmät ovat nykyisin naiskaupan vastaisen taistelun kansainvälisiä johtajia. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei ole minkään yhden ideologian läänitys. On tärkeämpää pelastaa ihmishenkiä ja puolustaa vapautta kuin olla kuuliainen aikansa eläneelle ja liian kapea-alaiselle feministiselle sisaruudelle. Feministit ovat 40 vuoden jälkeen varmasti riittävän kypsiä muodostamaan liittoumia niiden kanssa, joilla on osittain yhtenevät, osittain eriävät näkemykset kuin heillä.
Alkaneen vuosisadan feministien on tultava sivistyneiden, kansalaisyhteiskuntaan nojaavien demokratioiden rakentavaksi voimaksi. Heidän tulee vastustaa diktatuureja ja totalitaarisia liikkeitä, jotka murskaavat ihmisten oikeudet ja vapauden, erityisesti naisten ja tyttöjen. Feministien olisi viisasta hylätä monikulttuurinen relativismi ja ylläpitää sen sijaan ihmisoikeuksien universaaleja periaatteita. Heidän tulee vaatia, että kaikilla tytöillä on oltava mahdollisuus elää omaa täyttä elämäänsä sen sijaan että he elävät ja kuolevat seksikaupan gulageissa. Tämän vuosisadan feministien on arvioitava uudelleen naisia ja miehiä kohtaavat globaalit uhkat, kuten myös feminismin tulevaisuuskuva; heidän on saatava intonsa jälleen syttymään ja tehtävä työtä solidaarisesti demokratiaa puolustavien voimien kanssa kaikkialla maailmassa, jotta ihmiskunta vapautuisi tyrannian ja orjuuden kaikista muodoista.
Phyllis Chesler
Donna M. Hughes
Kirjoittajista Chesler on City University of New York -yliopiston täysinpalvellut psykologian professori ja Hughes johtaa naistutkimusta University of Rhode Island -yliopistossa.
Feministien on tultava sivistyneiden, kansalaisyhteiskuntaan nojaavien demokratioiden rakentavaksi voimaksi, kirjoittavat Phyllis Chesler ja Donna M. Hughes.
Neljäkymmentä vuotta sitten Yhdysvaltain naiset panivat alulle vapautusliikkeen päämääränään naisten ja miesten välinen tasa-arvo. He saivat aikaan vallankumouksen läntisessä maailmassa ja loivat kuvan tulevaisuudesta naisille ja tytöille kaikkialla. Nykyisin naisten osallisuutta talouselämään ja yhteiskuntaan pidetään terveen demokraattisen kehityksen mittapuuna. Uuden vuosisadan auettua on kuitenkin syytä arvioida feminismiä uudelleen. Feminismi kohtaa uusia haasteita, ja sille on tarjolla uusia mahdollisia liittolaisia, joita ei ollut viime vuosisadan puolivälissä. Islamilainen fundamentalismi uhkaa naisia kaikkialla maailmassa. Missä tahansa islamilaiset ovat saaneet valtaa, siellä he ovat kieltäneet naisilta heidän perimmäisen ihmisyytensä ja arvonsa. Islamilainen fundamentalismi ei ole konservatiivinen uskonto, vaan fasistinen poliittinen liike, joka pyrkii maailman herruuteen.
Monilla feministeillä ei ole tuntumaa sen sodan realiteetteihin, joka on julistettu aikamme maallista, juutalaiskristillistä länsimaailmaa vastaan. He romantisoivat ja kannustavat yhä kolmannen maailman kolonialismin vastaisia liikkeitä ilman realistista näkemystä siitä, mitä naisen asemalle maailmassa tapahtuu, jos islamilaiset voittavat. Monet feministit tuomitsevat yhä Yhdysvallat, maan, jossa he ovat saavuttaneet useimmat aatteelliset tavoitteensa. Islamilaisen fundamentalismin nousun myötä on lisääntynyt myös juutalaisuuden ja sionismin vastaisuus. 1900-luvun feministit tuomitsivat rasismin, mutta eivät pitäneet juutalaisvihaa yhtenä rasismin muotona: he kiistivät juutalaisvastaisuuden, vähättelivät tai jopa tukivat sitä rasismin vastustuksen nimissä.
Maailmanlaajuisen seksikaupan räjähdysmäinen kasvu on myös uhka naisten ihmisarvolle ja henkiin jäämiselle. Naiskauppa on orjuuden nykyaikainen muoto monien tyttöjen, erityisesti köyhien ja oppimattomien, kohdalla. Seksuaalivallankumous hyödytti naisia jollain tavoin, mutta se myös ruokki seksuaalista liberalismia, jonka seurauksena prostituutiota normalisoidaan yhä enemmän. Feministien on ollut hankala vastata tähän uhkaan, koska heidän keskuudessaan on erilaisia näkemyksiä siitä, mitä prostituutio on: onko se yksi työn muoto, joka tulisi laillistaa, vai ihmisoikeuksien loukkaus, joka tulisi poistaa. Voimmeko kuvitella kertovamme tyttärillemme, että he voivat isoina alkaa seksityöläisiksi, että prostituutio on nyt työ muiden joukossa? Seksikauppa orjuuttaa miljoonia naisia ja tappaa heitä aidsiin. Prostituutio on kansainvälinen ihmisoikeuksien kriisi, ja feministien tulisi kohdata se moraalisella selkeydellä. Meidän tulee nähdä, että prostituutio on luonnostaan haitallista. Meidän on aktiivisesti vastustettava naiskaupan harjoittajia, sutenöörejä ja miehiä, jotka asioivat bordelleissa.
Valitessaan liittolaisia vuosikymmeniä sitten feministit tekivät kompromisseja. Saadakseen liberaalin vasemmiston tuen feministit myöntyivät siihen, että naisia käytettiin hyväksi pornografian tuotannossa ja kaupassa;"sananvapauden" nimissä. Aborttikysymys on estänyt suurinta osaa feministeistä harkitsemasta yhteistyötä konservatiivien ja uskontopohjaisten ryhmien kanssa. Feministit ovat oikeassa tukiessaan naisen oikeutta määrätä seksuaalisuudestaan ja suvunjatkamisesta, mutta heidän tulisi lakata demonisoimasta konservatiivisia ja uskontopohjaisia ryhmiä, jotka voisivat olla joissakin asioissa parempia liittolaisia kuin mitä liberaali vasemmisto on ollut. Aikaisemmin feministit tulkitsivat uskonnonvapauden olevan vapautta uskonnosta. He ovat liian usein pitäneet organisoitua uskontoa vain patriarkaalisuuden vaarallisena muotona, kun se voi olla myös lain ja etiikan järjestelmä, joka hyödyttää naisia. Liian usein feministien näkemykset uskonnollisista ryhmistä perustuvat vanhentuneihin stereotypioihin. Ryhmät, jotka suhtautuivat feminismiin vihamielisesti 40 vuotta sitten, pitävät naisten vapautta ja tasa-arvoa nyt itsestään selvänä. Esimerkiksi uskontopohjaiset ryhmät ovat nykyisin naiskaupan vastaisen taistelun kansainvälisiä johtajia. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei ole minkään yhden ideologian läänitys. On tärkeämpää pelastaa ihmishenkiä ja puolustaa vapautta kuin olla kuuliainen aikansa eläneelle ja liian kapea-alaiselle feministiselle sisaruudelle. Feministit ovat 40 vuoden jälkeen varmasti riittävän kypsiä muodostamaan liittoumia niiden kanssa, joilla on osittain yhtenevät, osittain eriävät näkemykset kuin heillä.
Alkaneen vuosisadan feministien on tultava sivistyneiden, kansalaisyhteiskuntaan nojaavien demokratioiden rakentavaksi voimaksi. Heidän tulee vastustaa diktatuureja ja totalitaarisia liikkeitä, jotka murskaavat ihmisten oikeudet ja vapauden, erityisesti naisten ja tyttöjen. Feministien olisi viisasta hylätä monikulttuurinen relativismi ja ylläpitää sen sijaan ihmisoikeuksien universaaleja periaatteita. Heidän tulee vaatia, että kaikilla tytöillä on oltava mahdollisuus elää omaa täyttä elämäänsä sen sijaan että he elävät ja kuolevat seksikaupan gulageissa. Tämän vuosisadan feministien on arvioitava uudelleen naisia ja miehiä kohtaavat globaalit uhkat, kuten myös feminismin tulevaisuuskuva; heidän on saatava intonsa jälleen syttymään ja tehtävä työtä solidaarisesti demokratiaa puolustavien voimien kanssa kaikkialla maailmassa, jotta ihmiskunta vapautuisi tyrannian ja orjuuden kaikista muodoista.
Phyllis Chesler
Donna M. Hughes
Kirjoittajista Chesler on City University of New York -yliopiston täysinpalvellut psykologian professori ja Hughes johtaa naistutkimusta University of Rhode Island -yliopistossa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomi24.fi lestadiolaisuus ja Jehovan todistaja palstoille voisi kirjoittaa esittelyn feminismistä.
Hei uudet liittolaiset... ...tärkeä asia meille on naisen oikeus aborttiin... ... monet meistä ovat lesboja, mutta eivät suinkaan kaikki...
...yhdessä kamppailemme prostituutiota vastaan...
Phyllis Chesler: radikaalifeministi, joka on uskova juutalainen ja sionisti. Oli naimisissa 1960-luvulla Afganistanissa. Kirjoittanut mm:
”Islamistisen terrorismin psykoanalyysi:”
Terrorismin takana on hänen mukaansa laajalle levinnyt lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Muslimit hänen mukaansa pakottavat nuoret pojat homo-seksiin ja nuoret tytöt joutuvat myös usein hyväksikäytön uhriksi. Tämä aiheuttaa aikuisena tyypillisen skitsofrenia-tyyppisen tilan altistaen itsemurhaterrorismille.
”A new anti-semitism”
Kirjassaan hän osoittaa, miten juutalaisvihaajat ja sionismin vastustajat ovat kaapanneet taistelun ihmisoikeuksien puolesta.
Hän myös osoittaa myötätuntoa myös suomalaissukuiselle naispuoliselle sarjamurhaajalle Aileen Wuornosille
http://www.phyllis-chesler.com/publications/sexual_violence.html
Donna M. Hughes
Selittää ja puolustelee amerikkalaisten sotilaiden käytöstä Abu Ghraibin vankilassa Iranissa ”Miksi nämä kuvat herättävät meissä syvää inhoa, vaikka jos samat kuvat olisivat naisista tai homomiehistä nimittäisimme niitä pornografiaksi tai aikuisviihteeksi. Lisäksi Abu Ghraibin tapahtumia voidaan verrata niihin nöyryytyksiin, joita prostituoidut kokevat esimerkiksi Ukrainassa, jossa naiset ovat joutuneet kohtaamaan hyvin samanlaista nöyryyttämistä kuin Abu Gharibissa.
Hän on myös kirjoittanut Jihadin seksiorjakaupasta ”Jihad sex slaves”, eli ilmiöstä, että Iranissa tuhansia naisia työskentelee prostituutiossa ja heitä kaupataan ulkomaille. Islamistisen hallinnon virkamiehet ovat itse sekaantuneet naisten hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan.
Ei naisten asema fundamentalistisissa kristillisissä yhteisöissä juuri sen parempi ole. Kuolemantuomiot tosin jäävät pois, mutta melkeinpä kaikki muu perheväkivallasta lähtien pakkoavioliittojen kautta lasten hyväksikäyttöön onkin sitten enemmän tai vähemmän virallisesti sallittua.
Enemmän feminismin ja uskonnollisten ryhmien välillä tapaa kuitenkin olla eroa kuin yhteisiä tavoitteita. Vaikkapa seksuaalivähemmistöjen asema tai aborttioikeus ovat perinteisesti olleet feministeille tärkeitä mutta fundamentalistiuskoville kirosanoja. Lisäksi vaikkapa prostituution vastustustavat ja -syyt ovat hyvinkin erilaisia. En oikein usko yhteistyön hedelmällisyyteen.
Lähinnä tuosta tekstistä paistaa läpi amerikkalainen konservatiivisuus, jossa nähdään kyllä muiden viat muttei omia. Eihän kirjoittaja edes noteeraa uskonnollisiksi ryhmiksi kuin omat juutalais-kristilliset ryhmänsä.