30-luvun kielikeskustelua

Pinus sylvestris

Kun seuraa nykyistä kielikeskustelua, on mielenkiintoista huomata, että suurin osa käytetyistä argumenteista puolin ja toisin on samoja kuin ne joita käytettiin 1900-luvun alkupuolen kielitaistelun aikana. Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy hyviä esimerkkejä. Tässä näytteeksi sitaatti RKP:n kansanedustajalta Albin Wickmanilta, joka puhui eduskunnassa 16 helmikuuta 1937 sen johdosta, että käsiteltiin jälleen kerran aloitetta, jonka tarkoituksena oli viedä ruotsilta sen asema Suomen toisena kansalliskielenä (aloite tietenkin äänestettiin kumoon):

Vid läsningen av de tvenne till utskottets betänkande fogade reservationerna kan man icke värja sig för intrycket, att man å äktfinskt håll systematiskt strävar till ett utrotande av allt svenskt i detta land. Tills vidare vill man visserligen tillåta svenskar att i vissa lokala områden begagna sitt svenska språk som något slags halvofficiellt sådant, men det verkar på en vanlig man av folket som om man ville tills vidare avskilja dessa områden i likhet med vissa naturskyddsområden för kuriositetens skull. Man kan tills vidare tolerera det svenska språket, men i så liten utsträckning som möjligt. Fosterland och allt vad som inrymmes i detta vackra begrepp av plikter och rättigheter, skall för svenskars vidkommande begränsas till den smala kustremsans bosättningsområde. Men må det tillåtas mig, en enkel man av folket, att från denna plats säga rent ut att vi aldrig komma att finna oss i att bliva degraderade till en andra rangens medborgare. Vi hava varit med om skapandet och befriandet av detta våra fäders land från våra kusttrakter ända till vår östra gräns, och det är vår naturliga rätt att erhålla lagens skydd och att som tjänstemän och vanliga medborgare få överallt i vårt land tjäna vårt folk på det sätt vi äro utrustade, på samma enahanda grunder som den finsktalande delen av folket. Vi göra icke anspråk på några företrädesrättigheter, men vi motse att man icke heller med majoritetens styrka begår en uppenbar orättfärdig lagstiftningshandling.

226

562

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Se suuri ero!

      Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista ja muita kielivähemmistöjä ei olut nimeksikään.
      Nykyään tillanne on vallan toinen. Suruja on 5% ja hekin ovat lähes kaikki kaksikielisiä. Muita kielivähemmistöjä on yli 100, joista monet ovat merkittäviä.

      Mutta svekot käyttävät yhä 30-luvun retoriikkaa ihan kuin eläisivät aikakuplassa.

      On aika siirtyä nykyaikaan MYÖS kielipolitiikassa!

      • rautaako?

        "Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista"

        No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari. Onneksi meidän perustsulaimme ei katso ryhmäkokoon vaan yksilöön. Onhan se hupaisaa huomata että nettifenno aidosti luulee olevansa tärkeämpi kuin minä. Tai täydellisempi suomnalainen.

        Itse aisassa mitä kansalliskieliin ja -kulttuureihin tulee minöä olen nettifennoa täydellisempi suomalainen. Eikö olekin hauska huomio. "Bättre finnar" ainakin siltä kannalta.


      • lopeta!
        rautaako? kirjoitti:

        "Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista"

        No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari. Onneksi meidän perustsulaimme ei katso ryhmäkokoon vaan yksilöön. Onhan se hupaisaa huomata että nettifenno aidosti luulee olevansa tärkeämpi kuin minä. Tai täydellisempi suomnalainen.

        Itse aisassa mitä kansalliskieliin ja -kulttuureihin tulee minöä olen nettifennoa täydellisempi suomalainen. Eikö olekin hauska huomio. "Bättre finnar" ainakin siltä kannalta.

        Ei missään maailmassa vaadita, että koko kansakunnan on opeteltava kieltä, jota oikeasti puhuu vain muutaman prosentin vähemmistö eikä tämä kieli ole maan enemmistön esivanhempien kieli.

        Sinun mielestäsi pakkoruotsi jatkukoon, vaikka maassa olisi vain yksi ruotsinkielinen, koska ryhmäkoko ei saa olla tasaveroisuuden mittari.

        Herää nyt todellisuuteen.


      • galsten
        rautaako? kirjoitti:

        "Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista"

        No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari. Onneksi meidän perustsulaimme ei katso ryhmäkokoon vaan yksilöön. Onhan se hupaisaa huomata että nettifenno aidosti luulee olevansa tärkeämpi kuin minä. Tai täydellisempi suomnalainen.

        Itse aisassa mitä kansalliskieliin ja -kulttuureihin tulee minöä olen nettifennoa täydellisempi suomalainen. Eikö olekin hauska huomio. "Bättre finnar" ainakin siltä kannalta.

        "No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari."

        Joopa joo ja sitten pakkosaame kaikille.


      • 30
        lopeta! kirjoitti:

        Ei missään maailmassa vaadita, että koko kansakunnan on opeteltava kieltä, jota oikeasti puhuu vain muutaman prosentin vähemmistö eikä tämä kieli ole maan enemmistön esivanhempien kieli.

        Sinun mielestäsi pakkoruotsi jatkukoon, vaikka maassa olisi vain yksi ruotsinkielinen, koska ryhmäkoko ei saa olla tasaveroisuuden mittari.

        Herää nyt todellisuuteen.

        Esimerkiksi Islannissa kaikkien on pakko lukea koulussa tanskaa.


      • En usko.
        30 kirjoitti:

        Esimerkiksi Islannissa kaikkien on pakko lukea koulussa tanskaa.

        Miksi ihmeessä islantilaisilla olisi pakkotanska?! Eihän Islanti ole edes kuulunu koskaan Tanskaan. Taidat sekoittaa Grönlantiin.


      • Itse asiassa
        En usko. kirjoitti:

        Miksi ihmeessä islantilaisilla olisi pakkotanska?! Eihän Islanti ole edes kuulunu koskaan Tanskaan. Taidat sekoittaa Grönlantiin.

        Islanti nimenomaan ON kuulunut Tanskaan, vieläpä hyvin hiljattain. Se itsenäistyi vasta 1944.


      • huusianna1
        rautaako? kirjoitti:

        "Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista"

        No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari. Onneksi meidän perustsulaimme ei katso ryhmäkokoon vaan yksilöön. Onhan se hupaisaa huomata että nettifenno aidosti luulee olevansa tärkeämpi kuin minä. Tai täydellisempi suomnalainen.

        Itse aisassa mitä kansalliskieliin ja -kulttuureihin tulee minöä olen nettifennoa täydellisempi suomalainen. Eikö olekin hauska huomio. "Bättre finnar" ainakin siltä kannalta.

        Kyse ei ole nimenomaan yksilöstä vaan ryhmien koosta.

        Aitosuomalaisia on kaikki ne jotka tuntevat olevansa suomalaisia. Me suomalaiset haluamme olla Suomen kivikautisten maalausten maalanneiden jälkeläisiä ja siksi koemme olevamme kotonamme täällä. Tutkimusten mukaan uskon että olemme siihen myös oikeutettuja.

        Tällaisia suomalaisia ei voi olla ne jotka eivät itse sitä halua, vaan korostavat tulleensa paljon kivikauden jälkeen, vasta kun Suomen alue oli osa Ruotsia.

        Suomalaiset ovat ihan tyytyväisiä että ovat suomalaisia ja he kokevat olevansa suomalaisia identiteetiltään. Suomenkielinen on Suomessa kotonaan ja kokee olevansa omiensa joukossa.

        Monella suomenkielisellä on ulkomainen sukuhistoria ja heidän suku on tullut jostain muualta mutta he eivät sitä korosta tai edes ajattele. Se vaan sattuu olemaan heidän oma yksilöllinen sukutarina.

        Suomenruotsalaisuuteen kuuluu olennaisena osana turhamaisuus ja nousukkuus. Perustellakseen etuoikeutensa suomenruotsalaiset uskottelevat olevansa muualta tulleita, ylempänä muita suomalaisia, ja siten ansaitsevasa muita paremmat mahdollisuudet elämässä. Vielä satoja vuosia myöhemminkin he haluavat korostaa olevansa jostain muualta tulleita mamuja. Heidän puheensa ovat ristiriidassa heidän historiaansa.

        Suomenruotsalainen identiteetti kokee jatkuvasti olevansa vieraiden joukossa Suomessakin. Onko se 'lainahöyhenissä' esiintyminen hauskaa, etuisuuksien lisäksi?


      • vielä kerran Islanti
        30 kirjoitti:

        Esimerkiksi Islannissa kaikkien on pakko lukea koulussa tanskaa.

        Islannissa on asukkaita saman verran kuin Suomessa on ruotsinkielisiä. Islannissa ei ole varaa esim. hoitaa koulutusta kattavasti, yliopistokoulutusta on vain muutamilla aloilla. Useimmat nuoret lähtevät Tanskaan opiskelemaan.

        Islantilaisten on opiskeltava nykyisin tanskaa (tai ruotsia tai norjaa) tämän vuoksi. Tähän voi tulla muutos, jos opiskelu esim. Yhdysvalloissa tai muualla Euroopassa käy taloudellisesti edullisemmaksi. Nykyisin Tanska on edullisin vaihtoehto.

        Islantilaiset eivät opiskele palvelutanskaa!!!

        Islantilaisten pakkotansa vertautuu siis Suomen ruotsinkielisten pakkosuomeen, ei suomalaisten järjettömään pakkoruotsiin.


      • tyyris tyllero
        galsten kirjoitti:

        "No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari."

        Joopa joo ja sitten pakkosaame kaikille.

        Pakkosaameako se slunga ajaakin?


      • reppanoiden karkelot

        "Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista ja muita kielivähemmistöjä ei olut nimeksikään."

        So? Sekö että sinun enemmistösi osuus on suhteellisesti kasvanut mielistäsi oikeuttaa siihen enemmistön diktatuuriin jota vastusti myös Albin Wikman vuonna 1937? Milläköhän perustein?

        "Muita kielivähemmistöjä on yli 100, joista monet ovat merkittäviä."

        Miten voisit sietää 100 maahanmuuttokieltä sinun kanssasi tasa-veroisiksi kun et sidä sitä yhtä syntypräistäkään?

        "Mutta svekot käyttävät yhä 30-luvun retoriikkaa ihan kuin eläisivät aikakuplassa"

        Jep. Edelleenkin perustuslakimme suojaam vähemmistöjä enemmistön sorrolta. Ja edelleen ääriknasallismieliset haluaisivat rajata itsensä muiden yläpuolelle.

        "On aika siirtyä nykyaikaan MYÖS kielipolitiikassa! "

        Jep. Perustuslaki kunniaan. Kun lakieja säädetään sen hengen mukaan änkyryyden nuivat profeetat tyhjäkatseisineen vaalikarjoineen nujerretaan.

        Olemme tasa-arvoisia ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, rotuun, ihonväriin, uskontoon, varallisuuteen ja poliittiseen vakaumukseen katsomatta.

        Olkoot 1930 luvulla tuhoisaan maailmansotaan johtanut äärikansallismielisyys musitustus siitä miten käy kun ryhdytään luokittelemaan kansoja, sekä olkoot sen vastakohta talvisotahenki, tuo suomalaisuuden ydin, aina kirkkaan mielessämme.

        Hyvä Suomi!


      • an Mun kaik kestää
        30 kirjoitti:

        Esimerkiksi Islannissa kaikkien on pakko lukea koulussa tanskaa.

        Niin ja norja laiset lukee sekä nynorskia että bokmålia.

        So?

        Meillä on kaksikielinen Suomi.


      • So, vitun idiootti
        an Mun kaik kestää kirjoitti:

        Niin ja norja laiset lukee sekä nynorskia että bokmålia.

        So?

        Meillä on kaksikielinen Suomi.

        "an Mun kaik kestää
        4.7.2014 04:49
        0
        Sulje
        Niin ja norja laiset lukee sekä nynorskia että bokmålia.

        So?

        Meillä on kaksikielinen Suomi."

        V utun Tauno.......Norjan kummatkin kielet ovat norjaa. Johtuen Tanskan ja Norjan pitkästä yhteisestä historiasta ja etnografiasta, haluttiin Norjassa tehdä eroa tanskankieleen ja otettiin toisena "kielenä" käyttöön murrekieli.
        Suomi ja ruotsi kuuluvat peräti eri kieliperheeseen, ruotsi indoeurooppalaisiin ja suomi suomalais-ugrilaisiin. Ero on sama kuin Norjassa norjalla( molemmilla vaihtoehdoilla) ja saamenkielillä.

        Ruotsi on tänne 1200- luvulla, kolonisaation myötä tullut valloittajan kieli. Tämä asema näkyy, uskomatonta kyllä, vieläkin kielilainsäädännössä.


      • historian opetus?
        30 kirjoitti:

        Esimerkiksi Islannissa kaikkien on pakko lukea koulussa tanskaa.

        "30"
        "Esimerkiksi Islannissa kaikkien on pakko lukea koulussa tanskaa."

        Ei ole. Tanskassa on pakollisena yksi skandinaavinen kieli. Tämä voi olla norjaa, ruotsia tai tanskaa.
        Suurin osa lukee tanskaa, koska Islanti kuului vuoteen 1944 Tanskalle ( itsenäistyi USA:n joukkojen noustua maihin ja Tanskan ollessa Natsi-Saksan miehittämä) Islantilaiset katsovat että tanska on sknandinavian ykköskieli, ei ruotsi.
        Ruotsalaiset voivat huseerata kuin siirtomaaherrat vain Suomessa.


      • tasa-arvosta
        rautaako? kirjoitti:

        "Vielä tuohon aikaan suruja oli lähes 10% kansalaisista"

        No tulihan se seiltä. Ryhmäkoko on siis tasavertaisuuden mittari. Onneksi meidän perustsulaimme ei katso ryhmäkokoon vaan yksilöön. Onhan se hupaisaa huomata että nettifenno aidosti luulee olevansa tärkeämpi kuin minä. Tai täydellisempi suomnalainen.

        Itse aisassa mitä kansalliskieliin ja -kulttuureihin tulee minöä olen nettifennoa täydellisempi suomalainen. Eikö olekin hauska huomio. "Bättre finnar" ainakin siltä kannalta.

        Kyllä se ryhmäkoko kuitenkin on demokratiassa ainut yksikkö.
        Vai mitä sanoisit siitä,että jollakin puolueella on kolmannes äänistä mutta
        valtaa olisi saman verran kuin 5 %:n kannatuksella.
        Demokratiassa kun niinsanotusti ollaan 5% ei voi olla tasavertainen 30%:n
        kanssa.
        Tasa-arvoa voi vaatia jos suhteet ovat 50:50.
        Vaan Suomi onkin kaukana demokratiasta vielä,toivoa sopii,että joskus
        saavutamme esim.Ruotsin kaltaisen demokratian.
        Suomenruotsalaisia kohtaan ollaan siis moninverroin tasa-arvoisempia kuin
        suomenkielisiä.


    • Kenen vastuulla?

      Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan. Ei riitä, että suomenkielisille esitetään vaatimuksia, kyllä ruotsinkielisten itsensäkin tulisi tehdä jotain.

      • "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        Kirjoitat ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin!

        Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1


      • saarahk
        Ankdam kirjoitti:

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        Kirjoitat ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin!

        Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1

        Ruotsinkieliset eivät luoneet suomen kieltä!

        Ylimielistä soopaa: "Ensin oli ruotsi, sitten tuli suomi..."

        Suomi oli olemassa yhtä kauan kuin ruotsi, mutta suomella ei ollut mahdollisuuksia nousta kansamme hallinnon ja sivistyksen kieleksi, koska Ruotsi alisti suomenkieliset valtansa alle, emmekä voineet saada omakielisiä kouluja, ei kirjoja, ei suomenkielisiä virkamiehiä. Kelpasimme vain veronmaksajiksi ja kruunun sotilaiksi. Onneksi Saksasta levinnyt uskonpuhdistus toi muutoksen.

        Ankka, osoitat käsittämättömän sivistymättömyytesi ja pöyhkeytesi, kun kuvittelet, että ruotsin kielen kehitys ei ole saanut vaikutteita, "lahjaa", mistään.
        "ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin! "

        Ennen ruotsin kirjakielen "syntyä" oli olemassa isot eurooppalaiset kielet, latina, saksa, ranska, espanja jne

        Ruotsissa ei kuitenkaan pakoteta ketään kunnioittamaan noita kieliä, saati opiskelemaan niitä pakolla, jotta varmistettaisiin että noiden "vanhempien" kirjakielten puhujat saisivat kaikkialla Ruotsissa palvelua omilla kielillään.

        Ankka, ylimielisyytesi on erittäin typerää ja vastenmielistä! Sinulla ei ole mitään oikeutta määrätä, että meidän suomenkielisten pitää palvella sinua ruotsiksi.


      • saarahk kirjoitti:

        Ruotsinkieliset eivät luoneet suomen kieltä!

        Ylimielistä soopaa: "Ensin oli ruotsi, sitten tuli suomi..."

        Suomi oli olemassa yhtä kauan kuin ruotsi, mutta suomella ei ollut mahdollisuuksia nousta kansamme hallinnon ja sivistyksen kieleksi, koska Ruotsi alisti suomenkieliset valtansa alle, emmekä voineet saada omakielisiä kouluja, ei kirjoja, ei suomenkielisiä virkamiehiä. Kelpasimme vain veronmaksajiksi ja kruunun sotilaiksi. Onneksi Saksasta levinnyt uskonpuhdistus toi muutoksen.

        Ankka, osoitat käsittämättömän sivistymättömyytesi ja pöyhkeytesi, kun kuvittelet, että ruotsin kielen kehitys ei ole saanut vaikutteita, "lahjaa", mistään.
        "ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin! "

        Ennen ruotsin kirjakielen "syntyä" oli olemassa isot eurooppalaiset kielet, latina, saksa, ranska, espanja jne

        Ruotsissa ei kuitenkaan pakoteta ketään kunnioittamaan noita kieliä, saati opiskelemaan niitä pakolla, jotta varmistettaisiin että noiden "vanhempien" kirjakielten puhujat saisivat kaikkialla Ruotsissa palvelua omilla kielillään.

        Ankka, ylimielisyytesi on erittäin typerää ja vastenmielistä! Sinulla ei ole mitään oikeutta määrätä, että meidän suomenkielisten pitää palvella sinua ruotsiksi.

        "Ruotsinkieliset eivät luoneet suomen kieltä!"

        Sinulla on näköjään luetun ymmärtämisessä vaikeuksia, en ole missään sanonut ruotsinkielisten luoneen suomen kieltä vaan kirjoitin kirjakielestä en kielestä.

        "Agricola loi kirjakielen, mutta ei yleiskieltä

        - Agricolan aikana uusi ja ihmeellinen asia oli se, että kirkon jumalanpalveluskieleksi tuli suomi. Uskonpuhdistuksen henkeen kuului, että jokaisen ihmisen piti saada kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Sitä varten tarvittiin suomenkielisiä kirjoja. Agricola oli ensimmäinen ja samalla ainoa kynämies, joka sai 1500-luvun puolimaissa suomenkielisiä kirjoja toimitetuksi painoon asti. Vajaassa kymmenessä vuodessa hän julkaisi peräti yhdeksän kirjaa. Se oli uskomaton suoritus, varsinkin kun muistaa, että lähin kirjapaino oli Tukholmassa, kirjapainossa ei osattu suomen kieltä ja tekijän täytyi itse vastata myös painatuskustannuksista.

        Suomeksi hoidettiin kuitenkin vain uskonnolliseen elämään ja kirkkokuriin kuuluvia asioita. Kruunun asioissa virallinen kieli oli ruotsi, ja sen lisäksi aateliset, papit ja kauppaporvarit saattoivat puhua myös muita kieliä. Tavallista suomenkielistä kansaa ei koulutettu, eikä ollut olemassa mitään sellaista mediaa, joka olisi tavoittanut koko kansan. Niissä oloissa ei päässyt syntymään minkäänlaista yhteistä suomen yleiskieltä.

        Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."
        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Vastaus siihen mitä me olemme tehneet päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan on ettei meidän ole tarvinnut tehdä mitään päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan, me olimme teitä edellä ja teidän kielenne nostettiin meidän kielemme rinnalle. Ette te ole meille mitään antaneet tai myöntäneet vaan päin vastoin.

        Nimittele vain minua ylimieliseksi mutta sinun fantasiasi ei muuta totuutta miksikään.


      • rautaako?

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan. "

        Aika paljon. Kovalla työllä nostivat suomenkielin metsistä ja soista sivistyskieleksi ja toiseksi viralliseksi kansalliskieleksi. Venäläisten vastarinta oli välillä erittäin kovaa. Silloin maastamme tuli virallisesti kaksikielinen. Sen jäkeen olemme jatkaneet hyväksi havaitulla mallilla.


      • Jalmari Vanikka-Aho
        Ankdam kirjoitti:

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        Kirjoitat ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin!

        Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1

        Kuulehan Ankkakaami!!! Ruotsinkieliset eivät luoneet suomenkieltä, vaan halusivat tuhota sen!!!!! Suomenkielen rikkaus on siitä,että suomenkielessä on yli miljoona sanaa, mutta ruotsinkielessä vain noin 20 tuhatta sanaa, jos sitäkään. Että revi siitä Ankkadaami!!!!


      • Ruostu rauhassa
        rautaako? kirjoitti:

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan. "

        Aika paljon. Kovalla työllä nostivat suomenkielin metsistä ja soista sivistyskieleksi ja toiseksi viralliseksi kansalliskieleksi. Venäläisten vastarinta oli välillä erittäin kovaa. Silloin maastamme tuli virallisesti kaksikielinen. Sen jäkeen olemme jatkaneet hyväksi havaitulla mallilla.

        Haista pjaska että viitit valehdella , suomenkieltä ajoi ne henkilöt joita svekot vihasi..! Eli sinunlaisesi mänttipäät. Me nostettiin suomen kieli tasa-arvoiseksi vieraan eli ruotsinkielen kanssa. Ilman suurien salojen oppetajia olisimme vieläkin muumimurretta tankaavia orjia..!


      • Ruostu rauhassa kirjoitti:

        Haista pjaska että viitit valehdella , suomenkieltä ajoi ne henkilöt joita svekot vihasi..! Eli sinunlaisesi mänttipäät. Me nostettiin suomen kieli tasa-arvoiseksi vieraan eli ruotsinkielen kanssa. Ilman suurien salojen oppetajia olisimme vieläkin muumimurretta tankaavia orjia..!

        "Me nostettiin suomen kieli tasa-arvoiseksi vieraan eli ruotsinkielen kanssa."

        Ketkä me? Pari nimeä kiitos. Kaipa sinä nyt sentään sankarinne tunnet nimeltä?
        Kerro ihmeessä meille muillekin.

        P.S.
        Suomeksi tulee olla "me nostimme" ei "me nostettiin".. hyi hyi ..


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Ruotsinkieliset eivät luoneet suomen kieltä!"

        Sinulla on näköjään luetun ymmärtämisessä vaikeuksia, en ole missään sanonut ruotsinkielisten luoneen suomen kieltä vaan kirjoitin kirjakielestä en kielestä.

        "Agricola loi kirjakielen, mutta ei yleiskieltä

        - Agricolan aikana uusi ja ihmeellinen asia oli se, että kirkon jumalanpalveluskieleksi tuli suomi. Uskonpuhdistuksen henkeen kuului, että jokaisen ihmisen piti saada kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Sitä varten tarvittiin suomenkielisiä kirjoja. Agricola oli ensimmäinen ja samalla ainoa kynämies, joka sai 1500-luvun puolimaissa suomenkielisiä kirjoja toimitetuksi painoon asti. Vajaassa kymmenessä vuodessa hän julkaisi peräti yhdeksän kirjaa. Se oli uskomaton suoritus, varsinkin kun muistaa, että lähin kirjapaino oli Tukholmassa, kirjapainossa ei osattu suomen kieltä ja tekijän täytyi itse vastata myös painatuskustannuksista.

        Suomeksi hoidettiin kuitenkin vain uskonnolliseen elämään ja kirkkokuriin kuuluvia asioita. Kruunun asioissa virallinen kieli oli ruotsi, ja sen lisäksi aateliset, papit ja kauppaporvarit saattoivat puhua myös muita kieliä. Tavallista suomenkielistä kansaa ei koulutettu, eikä ollut olemassa mitään sellaista mediaa, joka olisi tavoittanut koko kansan. Niissä oloissa ei päässyt syntymään minkäänlaista yhteistä suomen yleiskieltä.

        Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."
        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Vastaus siihen mitä me olemme tehneet päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan on ettei meidän ole tarvinnut tehdä mitään päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan, me olimme teitä edellä ja teidän kielenne nostettiin meidän kielemme rinnalle. Ette te ole meille mitään antaneet tai myöntäneet vaan päin vastoin.

        Nimittele vain minua ylimieliseksi mutta sinun fantasiasi ei muuta totuutta miksikään.

        Sinulla ankka on aivan höpönassun jutut. Älä puhu "meistä" Agricolan mainitessasi, sillä sinä kuulut Freudenthalin sakkiin.


      • Vesa Kaitera
        Ankdam kirjoitti:

        "Ruotsinkieliset eivät luoneet suomen kieltä!"

        Sinulla on näköjään luetun ymmärtämisessä vaikeuksia, en ole missään sanonut ruotsinkielisten luoneen suomen kieltä vaan kirjoitin kirjakielestä en kielestä.

        "Agricola loi kirjakielen, mutta ei yleiskieltä

        - Agricolan aikana uusi ja ihmeellinen asia oli se, että kirkon jumalanpalveluskieleksi tuli suomi. Uskonpuhdistuksen henkeen kuului, että jokaisen ihmisen piti saada kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Sitä varten tarvittiin suomenkielisiä kirjoja. Agricola oli ensimmäinen ja samalla ainoa kynämies, joka sai 1500-luvun puolimaissa suomenkielisiä kirjoja toimitetuksi painoon asti. Vajaassa kymmenessä vuodessa hän julkaisi peräti yhdeksän kirjaa. Se oli uskomaton suoritus, varsinkin kun muistaa, että lähin kirjapaino oli Tukholmassa, kirjapainossa ei osattu suomen kieltä ja tekijän täytyi itse vastata myös painatuskustannuksista.

        Suomeksi hoidettiin kuitenkin vain uskonnolliseen elämään ja kirkkokuriin kuuluvia asioita. Kruunun asioissa virallinen kieli oli ruotsi, ja sen lisäksi aateliset, papit ja kauppaporvarit saattoivat puhua myös muita kieliä. Tavallista suomenkielistä kansaa ei koulutettu, eikä ollut olemassa mitään sellaista mediaa, joka olisi tavoittanut koko kansan. Niissä oloissa ei päässyt syntymään minkäänlaista yhteistä suomen yleiskieltä.

        Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."
        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Vastaus siihen mitä me olemme tehneet päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan on ettei meidän ole tarvinnut tehdä mitään päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan, me olimme teitä edellä ja teidän kielenne nostettiin meidän kielemme rinnalle. Ette te ole meille mitään antaneet tai myöntäneet vaan päin vastoin.

        Nimittele vain minua ylimieliseksi mutta sinun fantasiasi ei muuta totuutta miksikään.

        Ankdam kirjoitti :"Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."
        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Vastaus siihen mitä me olemme tehneet päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan on ettei meidän ole tarvinnut tehdä mitään päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan, me olimme teitä edellä ja teidän kielenne nostettiin meidän kielemme rinnalle. Ette te ole meille mitään antaneet tai myöntäneet vaan päin vastoin."

        Kyllähän nuo Sinun väitteesi ovat valtaosaltaan oikeita. Koska ruotsi oli emämaan kieli, niin se oli luonnollisesti Ruotsin valtakunnan itäosankin kieli ja kaikki hallinnolliset toiminnot hoidettin lähtökohtaisesti tällä kielellä. Suomen kielen asema rupesi paranemaan vasta, kun kytkös Ruotsiin oli katkennut. Osasyynä suomen kielen nousuun oli se, että Venäjän hallinnon kannalta tärkeää oli katkaista Suomen poliittinen ja kielellinen yhteys Ruotsiin, jotta tuo rajamaa pysyisi lojaalina Venäjälle. Tässä pyrkimyksessä suomen kieli oli Venäjän kannalta hyödyllinen astalo ruotsin kieltä vastaan.

        Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti.


      • Vesa Kaitera kirjoitti:

        Ankdam kirjoitti :"Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."
        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Vastaus siihen mitä me olemme tehneet päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan on ettei meidän ole tarvinnut tehdä mitään päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan, me olimme teitä edellä ja teidän kielenne nostettiin meidän kielemme rinnalle. Ette te ole meille mitään antaneet tai myöntäneet vaan päin vastoin."

        Kyllähän nuo Sinun väitteesi ovat valtaosaltaan oikeita. Koska ruotsi oli emämaan kieli, niin se oli luonnollisesti Ruotsin valtakunnan itäosankin kieli ja kaikki hallinnolliset toiminnot hoidettin lähtökohtaisesti tällä kielellä. Suomen kielen asema rupesi paranemaan vasta, kun kytkös Ruotsiin oli katkennut. Osasyynä suomen kielen nousuun oli se, että Venäjän hallinnon kannalta tärkeää oli katkaista Suomen poliittinen ja kielellinen yhteys Ruotsiin, jotta tuo rajamaa pysyisi lojaalina Venäjälle. Tässä pyrkimyksessä suomen kieli oli Venäjän kannalta hyödyllinen astalo ruotsin kieltä vastaan.

        Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti.

        Hei Vesa,

        Viestini oli vastaus olla olevaan kysymykseen.

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan.

        Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia.

        1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla.

        "Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti."

        Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä.

        Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan.
        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1.


      • Nettisuom. (-fenno)
        Ankdam kirjoitti:

        Hei Vesa,

        Viestini oli vastaus olla olevaan kysymykseen.

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan.

        Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia.

        1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla.

        "Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti."

        Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä.

        Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan.
        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1.

        Tahtomatta syrjäyttää Vesaa lainaan Ankdamia: "Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä."

        Se eliiti oli enimmäkseen sitä joukkoa, joka tunsi huonoa omaatuntoa siitä, että heidän esi-isänsä olivat Ruotsin vallan aikana enemmistöltään suomenkielisessä Suomen suuriruhtinaskunnassa - samannimisessä sitten Venäjän vallan alaisuudessakin - hylänneet suomen kielen, vaihtaneet sen opportunistisesti ruotsiksi eivätkä puolustaneet suomenkielisen kansanosan oikeuksia. Sitä heijastaa fennomaanien aatteellisen esi-isän H. G. Porthanin lausuma (Åbo Tidningar 1793): "On aivan tuskaskastuttavaa vertailla ulkomaalaisia, jotka valtakuntaan siirtyessään saavat ahdisteluitta säilyttää kielensä, antaa lapsilleen omakielisen opetuksen, pitää sillä jumalanpalveluksensa jne., synnynnäisiin kansalaisiin, jotka eivät saa nauttia [kaikkia] samoja oikeuksia. "

        Tämäkin Porthanin aikalaistodistus sopii tähän yhteyteen (ÅT 1793): "Vielä tämän vuosisadan [1700-luvun] alussa Suomen papisto, useimmat maaseudun säätyhenkilöt sekä suurin osa kaupunkien kauppiaita ja porvaristoa käytti keskustellessaan toistensa kanssa etupäässä suomea."

        Melkoisiin suomenkielisiin kielisotureihin juuri kansan sivistämisen, valistamisen tarkoituksessa kuului muun muassa Jaakko Juteini 1800-luvun alkupuolella.

        Ankdam näin: "Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain."

        Voi voi, Ankdam, sinua "netti fennojen" esiäitiä, joka tiedät juuriltasi olevasi fennomaani! Tehän olette tulleet, syntyneet tänne enimmäkseen suomenkielisestä kansasta. Teidän nykyiset poliittiset kellokkaanne ja kielisoturinne yrittävät uskotella meille, että mahdollinen vapaa kielivalintamme - meidän ja teidän - vie teiltä oikeuden omaan kieleenne. Itse olet siunatun evvk-asenteeesi vuoksi sitä yhä kasvavaa joukkoa, joka ei siihen usko.

        "Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän."

        Sata sanaa kutakin: latinaa, ruotsia ja venäjää historian tunneilla. Jotkut innostuvat siitä annoksesta vapaaehtoisesti pitemmällekin.


      • Kenen vastuulla?
        Ankdam kirjoitti:

        Hei Vesa,

        Viestini oli vastaus olla olevaan kysymykseen.

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan.

        Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia.

        1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla.

        "Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti."

        Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä.

        Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan.
        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1.

        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Olen samaa mieltä. Kahden kielen yhteiseloa ei kuitenkaan ole Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa eikä muuallakaan maassa lukuunottamatt rannikon kaksikielisiä alueita. Sen vuoksi koulussa opittu vähä unohtuu suurelta osalta suomalaisia varsin nopeasti, kun tilaisuutta ruotsin käyttämiseen ei ole. Perustulakimme ei tyydy siihen, että virkamies ja tuomari osaisivat "edes vähän" ruotsia, vaan kansalaisilla on oikeus käyttää ruotsia valtion virastoissa myös täysin suomenkielisillä alueilla. Voimme yliolkaisesti sanoa, että viranomaisille on asetettu kielitaitovaatimukset, mutta eivät virkamiehetkään pysty säilyttämään kielitaitoaan käytön puutteessa. Entä uudet ilmaisut, uudet sanat, ammattitermit - mistä ne voi oppia, kun niitä ei joudu käyttämään? - Mielestäni tämä on epäkohta perustuslain toteutumisen kannalta, ja siihen tulisi paneutua hallinnollisin toimin ja uutta tekniikkaa käyttäen. Jos yksityispuolella voidaan keskittää osaamista ja asiantuntemusta ilman että asiakaspalvelu kärsii, olisi se mahdollista myös julkishallinnossa ja tuomioistuimissa. - En yritäkään neuvoa miten se tapahtuisi, vaan kehotan virkamiehiä hankkimaan tietonsa yksityissektorilta. Organisoimalla ja rationalisoimalla voidaan ruotsinkielistä palvelua tehostaa Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja muualla.

        Kaksikielisyyden takaamiseksi ei riitä, että ruotsia osataan edes vähän.

        Ja lopuksi - en ole persu enkä stjärtflicka.


      • C.E.
        Ankdam kirjoitti:

        Hei Vesa,

        Viestini oli vastaus olla olevaan kysymykseen.

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan.

        Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia.

        1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla.

        "Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti."

        Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä.

        Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan.
        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1.

        "Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia."
        Taas ankkafaktaa tuutin täydeltä. Jos et hallitse historiaa ja sen aikaisia yhteiskuntia niin miksi ihmeessä käytät niitä esimerkkeinä.

        Jos puhutaan pohjois-euroopasta, niin täällä ei ole oikeastaan koskaan kuningas omistanut kaikkia maita, eli sen muotoista feodalismia ei ole ollut, no Tanskassa lyhyen aikaa, muttei kuitenkaan muuten.

        Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa maata ovat aina omistaneet ns. vanhat esikeskiajalta tulevat rälssisuvut, jotka omistivat joko verollista tai verovapaata perintömaata. Oli myös vallattua maata, jota sai raivaamalla, oli verollista maata jota sai kuninkaalta ja oli erämaata, jossa sai olla kuka tahansa, mutta metsästys- ja kalastusoikeudet eli eränkäynti oli rajattua jollekin kuuluvaksi.

        "1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. "
        Oletko ajatellut, että eränkäynnissä tarvittiin vähän toisenlaisia pinta-aloja henkeä kohden kuin nykyisessä modernissa maailmassa. Ja hyvää maatalousmaata oli vähän, joten kyllä kai sitä jotain kilpailua oli.

        Ainakin omat esi-isäni olivat n. puolituhatta vuotta sitten joutuneet maksamaan Lapuan miehille muutaman hopearahan, kun olivat menneet kiihdyksissä polttamaan heidän kalamajansa, veneensä ja vetäneet heitä ns. pataan kunnolla. No maat kuitenkin jäi, joten ei se nyt niin autio maa ollut.

        "Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan. "
        Suomessa on yksi de fakto pääkieli, ja tusina erilaisia ja -kokoisia vähemmistökieliä. Miksi yhdelle vähemmistökielelle pitää jatkossa enää olla muista vähemmistökielistä poikkeava virallinen asema.

        "Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän. "
        Ongelma ei ole hyödyllisyys, vaan toiseen vähemmistökieleen ja sen tukemiseen liittyvä pakko opiskeluun ja käyttöön liittyen, esim julkisella sektrorilla.

        "Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1."
        Aivan, miksi surulla pitäisi olla paremmat vähemmistöoikeudet kuin viron- tai venäjänkielisellä uussuomalaisella vähemmistön edustajana.


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        Hei Vesa,

        Viestini oli vastaus olla olevaan kysymykseen.

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan.

        Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia.

        1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla.

        "Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti."

        Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä.

        Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan.
        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1.

        "Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan."

        Pätee varmaan myös Ruotsiin, paitsi ettei mielestäsi henkisessä emämaassasi tarvitse noudattaa samaa periaatetta kuin täällä.

        http://en.wikipedia.org/wiki/File:Europe_814.png

        "1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla."

        Tilaa oli Ruotsissakin, mutta tänne piti meren yli tunkea.

        "Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi."

        Tämä lienee joku uusi svekotulkinta asialle?

        "Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä."

        Miten olisi voinutkaan? Suomen kieli oli alistetussa asemassa ja ruotsin taitaminen edellytys vaikutusvallalle.

        "Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!"

        Huonomminkin olisi voinut käydä, eli maa olisi ruotsalaistettu tai venäläistetty, molempia yritettiin. Vieläkin paremmin olisi käynyt mikäli svekomafia ei olisi itsenäisyyden alussa saanut kammettua ruotsia viralliseksi kieleksi.

        "Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1."

        Väärin, eivät ole saamelaisetkaan saanet suomenkielisistä palvelijoitaan ja kulttuurinsa ylläpitäjiä pakkosaamella.


      • Vesa Kaitera
        Ankdam kirjoitti:

        Hei Vesa,

        Viestini oli vastaus olla olevaan kysymykseen.

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan.

        Aikojen alussa kuningas omisti maat ja rajoilla kahakoitiin, maat hankittiin sotimalla. Myöhemmässä vaiheessa kyläkunnat omistivat maat yhteisesti (lue! viljelivät niitä) ja vasta ison jaon jälkeen tuli mahdollisuus yksittäisten talonpoikien omistaa maata ellei sitten ollut saanut kuninkaalta jotain läänitystä jo aiemmin (usein aateloinnin kera). Maata jaettiin m.m. palkkiona ja maan omistamiseen liittyi usein myös velvollisuuksia.

        1500-luvun lopulla Suomen alueella eli arvioiden mukaan noin 300 000 - 350 000 ihmistä joten eipä täällä juurikaan tarvinnut toinen toistensa varpaita talloa silloin kuin ei edelleenkään. Suomi on edelleen yksi Euroopan harvimmin asutetuista maista. Vielä 500 vuotta sitten siis käytännössä lähes autio. Ensimmäiset ruotsinkieliset ovat tulleet nykyisen Suomen alueen rannikolle jo 1100-luvulla.

        "Mitä tulee siihen, että ruotsinkieliset olisivat antaneet meille suomenkielisille kielelliset oikeudet, niin eiköhän se ollut poliitinen tilanne, joka käytännössä pakotti ruotsinkieliset ottamaan suuri suomenkielinen enemmistö vakavasti."

        Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut.
        Se poliittinen eliitti joka silloin pani tsaarille hanttiin ja taitavasti politikoiden ajoi suomen kieltä maan pääkieleksi oli fennomaanit ja he olivat ruotsinkielisiä.

        Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan.
        Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän.

        Kansalaisen perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuuluvat yhdenveroisina jokaiselle suomalaiselle suhteessa 1:1.

        Ankdam kirjoitti :"Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan."

        Olet oikeassa. Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudultahan asutus jostakin syystä hävisi 800-luvulla niin, että tuo alue oli jokseenkin asumatonta. Kolmesataa vuotta myöhemmin sinne rupesi muuttamaan väkeä Ruotsista. Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielinen väestä on siis vähintään yhtä alkuperäistä kuin suomenkielinenkin väestö.

        Ankdam :"Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut."

        Asiahan eteni todellakin niin, että ensimmäisessä vaiheesa suomen kielen asemaa rupesi vahvasti ajamaan tsaarin hallinto pyrkiessään käyttämään suomen kieltä astalona ruotsin kieltä vastaan. Tällä tavoin se pyrki heikentämään Suomen sidettä Ruotsiin ja pitämänä rajamaa lojaalina Venäjälle.

        Toisessa vaiheessa Venäjällä voimistuivat vaatimukset venäläistää Suomi ja saatta venäjä tärkeimmäksi hallintokieleksi Suomessa. Tämä ulkoinen uhka pakotti ruotsinkielisen sivistyneistömme tukemaan suomen kieltä, koska sillä pystyttiin ainakin teoriassa ruotsia helpommin estämään venäjän nousu Suomen tärkeimmäksi kieleksi. Suomenkielisten omilla ponnistuksillakin oli kyllä merkityksensä, mutta ruotsinkielisten tuki suomen kielelle oli tärkeää.

        Ankdam:"Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan."

        Jos Suomen tilannnetta vetaa vaikkapa Kanadaan Belgasta nyt puhumattakaan, niin kyllähän Suomen kielipoliittinen perustilanne on hyvä, joissain suhteessa jopa mallikelpoinen.

        Ankdam:"Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän."

        En oikeastaan pidä tuota välttämättömänä. Riittää, kun on ylipäänsä jokin kieli, jolla voimme kommunikoida toistemme kanssa. Suomessa ei koskaan ole ollut sellaista tilannetta, jossa kaikki suomenkieliset osaisivat ruotsia ja kaikki ruotsinkieliset suomea, eikä minusta tuohon edes kannata pyrkiä.

        Jokaisessa Suomen kunnassa on koululaisella oltava mahdollisuus opiskella "toista kotimaista", siis mahdollisuus, ei pakko. Kaksikielisissä kunissa virkamiesten on osattava kumpaakin kansallista kieltä, mutta yksikielisissä kunnissa minusta riittäisi, että kussakin virastossa olisi joitakin, jotka osaavat "toista kotimaista". Näin palvelutaso turvataan kummallakin kielellä. "Elävä kaksikielinen identiteetti" on asia, johon en ole törmännyt asuessani Keski- ja Itä-Suomessa, vaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla. On täysin epärealistista kuvitella, että kaksikielisyys pystyisi jotenkin ratkaisevasti laajentumaan nykyisestään.

        Pitkässä juoksussa on mahdollista, erityisesti jos Venäjä myisi osan Suomen sotien seurauksena luovuttamaan Karjalaa Suomelle takaisin,. että venäjänkielinen väestömme kasvaisi samansuuruiseksi kuin ruotsinkielinen väestömme. Tulisko Suomen tällöin olla yksi-, kaksi- vai kolmikielinen ? Kuten tuosta esimerkistä huomaamme, niin kielipolitiikka ei ole kiveen hakattua, vaan sitä tehdään ajassa.


      • Vesa Kaitera kirjoitti:

        Ankdam kirjoitti :"Täällä usein netti fennopuolella törmää ajatukseen että me ruotsinkieliset olisimme tulleet tänne jostain ja vieneet heiltä jotain. He puhuvat "valloittajan kielestä" ja asettavat meidät eri kieliset vastakkain antaen ymmärtää että he jotenkin omistavat tämän maan ja omistivat sen jo ennen meitä. Niinhän ei ole.

        Suomi on ajan saatossa asutettu ja uudisasukkaita on tullut kolmelta eri ilmansuunnalta, eikä kukaan niistä varhaista tulokkaista ole ollut sen oikeutetumpi tai vähemmän oikeutettu tähän maahan kuin kukaan muukaan."

        Olet oikeassa. Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudultahan asutus jostakin syystä hävisi 800-luvulla niin, että tuo alue oli jokseenkin asumatonta. Kolmesataa vuotta myöhemmin sinne rupesi muuttamaan väkeä Ruotsista. Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielinen väestä on siis vähintään yhtä alkuperäistä kuin suomenkielinenkin väestö.

        Ankdam :"Nimenomaan juuri niin! Suomen kieltä ryhdyttiin ajamaan valtakunnan ykköskieleksi koska haluttiin vastustaa venäjän kieltä ja pakkovenäläistämistä ja ruotsin kielen puolesta liputtaminen olisi ollut poliittinen provokaatio, siispä ryhdyttiin parantamaan suomen kielen asemaa ja ajettiin sitä maan ensimmäiseksi kieleksi.

        Ei sitä suomen kielen asemaa mitkään suomenkieliset kielisoturit itse kielen, kansan sivistämisen ja koulunkäynnin takia ajaneet vaan nimen omaan poliitikot, vastatoimena venäläistämiselle! Kansan syviä rivejä ei vielä noihin aikoihin koulusivistys paljon kiinnostanut."

        Asiahan eteni todellakin niin, että ensimmäisessä vaiheesa suomen kielen asemaa rupesi vahvasti ajamaan tsaarin hallinto pyrkiessään käyttämään suomen kieltä astalona ruotsin kieltä vastaan. Tällä tavoin se pyrki heikentämään Suomen sidettä Ruotsiin ja pitämänä rajamaa lojaalina Venäjälle.

        Toisessa vaiheessa Venäjällä voimistuivat vaatimukset venäläistää Suomi ja saatta venäjä tärkeimmäksi hallintokieleksi Suomessa. Tämä ulkoinen uhka pakotti ruotsinkielisen sivistyneistömme tukemaan suomen kieltä, koska sillä pystyttiin ainakin teoriassa ruotsia helpommin estämään venäjän nousu Suomen tärkeimmäksi kieleksi. Suomenkielisten omilla ponnistuksillakin oli kyllä merkityksensä, mutta ruotsinkielisten tuki suomen kielelle oli tärkeää.

        Ankdam:"Lopputuloshan on monen onnellisen yhteensattuman summa ja ainakin minun mielestäni mitä onnellisin!

        Meillä elää kaksi yhdenvertaista kieltä rinnakkain ja voi vain toivoa että netti fennojen kaltainen rähinäjengikin jonain päivänä ymmärtää ettei heillä ole sen suurempaa oikeutta olla ja vaikuttaa täällä yhteisessä kotimaassamme kuin meillä suruillakaan."

        Jos Suomen tilannnetta vetaa vaikkapa Kanadaan Belgasta nyt puhumattakaan, niin kyllähän Suomen kielipoliittinen perustilanne on hyvä, joissain suhteessa jopa mallikelpoinen.

        Ankdam:"Kahden kielen yhteiselo vaati erinäisiä kansalaistaitoja ja yksi niistä hyödyllisistä taidoista olisi osata toinen toisemme kieliä, edes vähän."

        En oikeastaan pidä tuota välttämättömänä. Riittää, kun on ylipäänsä jokin kieli, jolla voimme kommunikoida toistemme kanssa. Suomessa ei koskaan ole ollut sellaista tilannetta, jossa kaikki suomenkieliset osaisivat ruotsia ja kaikki ruotsinkieliset suomea, eikä minusta tuohon edes kannata pyrkiä.

        Jokaisessa Suomen kunnassa on koululaisella oltava mahdollisuus opiskella "toista kotimaista", siis mahdollisuus, ei pakko. Kaksikielisissä kunissa virkamiesten on osattava kumpaakin kansallista kieltä, mutta yksikielisissä kunnissa minusta riittäisi, että kussakin virastossa olisi joitakin, jotka osaavat "toista kotimaista". Näin palvelutaso turvataan kummallakin kielellä. "Elävä kaksikielinen identiteetti" on asia, johon en ole törmännyt asuessani Keski- ja Itä-Suomessa, vaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla. On täysin epärealistista kuvitella, että kaksikielisyys pystyisi jotenkin ratkaisevasti laajentumaan nykyisestään.

        Pitkässä juoksussa on mahdollista, erityisesti jos Venäjä myisi osan Suomen sotien seurauksena luovuttamaan Karjalaa Suomelle takaisin,. että venäjänkielinen väestömme kasvaisi samansuuruiseksi kuin ruotsinkielinen väestömme. Tulisko Suomen tällöin olla yksi-, kaksi- vai kolmikielinen ? Kuten tuosta esimerkistä huomaamme, niin kielipolitiikka ei ole kiveen hakattua, vaan sitä tehdään ajassa.

        "Kaksikielisissä kunissa virkamiesten on osattava kumpaakin kansallista kieltä, mutta yksikielisissä kunnissa minusta riittäisi, että kussakin virastossa olisi joitakin, jotka osaavat "toista kotimaista"."

        Niinhän se juuri onkin! Aivan tasan niin se laki edellyttää, ei yhtään sen enempää. Valtion akateemista loppututkintoa edellyttävissä viroissa kielitaitovaatimukset ovat samat valakunnallisesti mutta kunnallisella puolella kielitaitovaatimukset liittyvät kunnan "kielisyyteen".

        Eikä edes kaksikielisissä kunnissa kaikkien tarvitse osata kumpaakin.

        Oikeusministeriö:
        "Tarkoittaako "kaksikielisesti" sitä, että kaikkien työntekijöiden on osattava suomea ja ruotsia?

        Toiminta kahdella kielellä ei tarkoita sitä, että kaikkien työntekijöiden tulee hallita molempia kieliä, vaan sitä, että kielitaitoista henkilöstöä tulee olla niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan. Viranomaisen on suunniteltava toimintansa niin, että palvelussa on aina tarvittaessa saatavilla toisen kielen taitajia.

        Yleisöä palvelevissa toimipisteissä tulee huolehtia siitä, että asiakas saa palvelua omalla kielellään - ilman, että hänen tarvitsee vaatia tai erikseen perustella sitä. Asiakkaat tulee osata ohjata toista kieltä hallitsevalle virkamiehelle. Palvelupisteissä tulee selvästi näkyä, millä kielellä palvelua annetaan. Jos palvelua annetaan eri kielellä eri luukulta, tulee tämän näkyä selvästi."

        "Mitä viranomaisia kielilaki koskee?

        Kielilakia sovelletaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisiin, itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin (kuten Kansaneläkelaitokseen), eduskunnan virastoihin (kuten oikeusasiamiehen toimistoon) ja tasavallan presidentin kansliaan. Laki koskee myös valtion liikelaitoksia, valtion ja kuntien yhtiöitä sekä yksityisiä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Kielilaissa viranomaisella tarkoitetaan myös tuomioistuimia.

        Kielilaki ei koske Ahvenanmaata, joka on yksikielisesti ruotsinkielinen. Lakia ei sovelleta myöskään yliopistoihin eikä kirkkoon, joista on omat lakinsa."

        http://www.om.fi/text/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya

        Oikeesti kielitaitovaatimukset eivät ole lainkaan kohtuuttomat. Se että meillä on yleinen, ilmainen, yhtenäinen, yhtäläinen peruskoulu ja kaikilla periaatteessa sama opintosuunnitelma ja -velvollisuus kaikkialla maassa on sitten aivan eri juttu!
        Myös Perusopetuslaki on valtakunnallinen ja kohtelee kaikki koululaisia yhdenveroisesti riippumatta siitä missä he asuvat.
        Peruskoulu on kompromissi, ja hyvä sellainen, kuten kansainvälinen pärjäämisemme koululaisten tiedoissa ja taidoissa todistaa.


      • haiseva ankkalampi
        Ankdam kirjoitti:

        "Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        Kirjoitat ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin!

        Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1

        "Ankdam"

        "Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        Kirjoitat ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin!

        Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1 "

        Suomenruotsalaiset vastustivat viimeiseen asti kaikkia oikeuksia suomenkielisille ja kielen kehitystä sivistyskieleksi.
        Tämähän oli uhka ruotsinkielisten asemalle.
        Toki oli olemassa korkeamoraalisia ruotsinkielisiä, esim. Snellman,jonka mielestä maan valtakieli ( suomi 87% 1880 luvulla) tuli olla maan virallinen kieli. ( moraali tai sen puute erottaa nykyäänkin "fennoja" ja "svekoja")
        Kuitenkin suomen kehittäminen ja nostaminen tehtiin pääsääntöisesti äidinkieleltään suomenkielisten toimesta, useat näistä toki osasivat käytännön pakosta täydellisesti ruotsia, mutta ruotsinkielen taito ei tee vielä kenestäkään suomenruotsalaista, eihän?

        Väittämäsi taustalla on ajatus että suomalaiset suomenkieliset eivät itse olisi kyenneet tekemään mitään, tarvittiin ruotsinkielisten "hyväntahtoisuutta". Kuulostaa tutulta....
        Hei, tässähän tämä:

        "Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria"
        "Kukahan tahtoisi käyttää aikaa ja nähdä vaivaa näitten kehittymättömällä kielellä kirjoitettujen teosten tutkimiseen."
        "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa."
        "Ruotsin kieltä puhuva sivistyneistö kuuluu toiseen, lahjakkaaseen ihmisrotuun, suomalaiset ovat vastaisuudessakin kykenemättömiä luovaan henkiseen toimintaan."
        "Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."
        "Elleivät suomalaiset ja unkarilaiset olisi jo kehityksensä varhaisessa vaiheessa joutuneet tekemisiin itseään sivistyskykyisempien kansojen kanssa, olisivat ne raakalaisimmat kaikista."
        "Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."
        "Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
        "Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."

        -Freudenthal-

        Sitkeässä istuu tosiaan "johtajan" ajatukset nyky-suruillakin.


      • enpehmoile
        haiseva ankkalampi kirjoitti:

        "Ankdam"

        "Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        Kirjoitat ikään kuin meille suruille olisi annettu jotain, se menee toisin päin, teille suomenkielisille annettiin!

        Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1 "

        Suomenruotsalaiset vastustivat viimeiseen asti kaikkia oikeuksia suomenkielisille ja kielen kehitystä sivistyskieleksi.
        Tämähän oli uhka ruotsinkielisten asemalle.
        Toki oli olemassa korkeamoraalisia ruotsinkielisiä, esim. Snellman,jonka mielestä maan valtakieli ( suomi 87% 1880 luvulla) tuli olla maan virallinen kieli. ( moraali tai sen puute erottaa nykyäänkin "fennoja" ja "svekoja")
        Kuitenkin suomen kehittäminen ja nostaminen tehtiin pääsääntöisesti äidinkieleltään suomenkielisten toimesta, useat näistä toki osasivat käytännön pakosta täydellisesti ruotsia, mutta ruotsinkielen taito ei tee vielä kenestäkään suomenruotsalaista, eihän?

        Väittämäsi taustalla on ajatus että suomalaiset suomenkieliset eivät itse olisi kyenneet tekemään mitään, tarvittiin ruotsinkielisten "hyväntahtoisuutta". Kuulostaa tutulta....
        Hei, tässähän tämä:

        "Suomalaiset eivät olleet voineet, rotunsa jäsenkansaa kun olivat, luoda ennen ruotsalaisten valloitusta mitään omintakeista kulttuuria"
        "Kukahan tahtoisi käyttää aikaa ja nähdä vaivaa näitten kehittymättömällä kielellä kirjoitettujen teosten tutkimiseen."
        "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen oli ollut ja on edelleenkin valtiaskansa."
        "Ruotsin kieltä puhuva sivistyneistö kuuluu toiseen, lahjakkaaseen ihmisrotuun, suomalaiset ovat vastaisuudessakin kykenemättömiä luovaan henkiseen toimintaan."
        "Historiasta tiedämme, että niillä kansoilla, jotka kuuluvat turaanilaiseen kansansukuun, ei ole mitään erikoisia luonnonlahjoja itsenäiseen edistymiseen sivistyksen eikä viljelyksen alalla."
        "Elleivät suomalaiset ja unkarilaiset olisi jo kehityksensä varhaisessa vaiheessa joutuneet tekemisiin itseään sivistyskykyisempien kansojen kanssa, olisivat ne raakalaisimmat kaikista."
        "Ei mikään muu kansa Euroopassa ole osoittanut niin vähän taipumusta itsenäiseen asemaan kansojen joukossa kuin suomalainen ja ylipäänsä koko turaanilainen suku."
        "Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
        "Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä."

        -Freudenthal-

        Sitkeässä istuu tosiaan "johtajan" ajatukset nyky-suruillakin.

        Svekomaanit eli freudentalistit, olivat röyhkeitä ja sikamaisia moukkia. Jakoivat kansaa kahteen eriarvoiseen rotuun. Se rotusorto oli yksi olennainen tekijä sisällissodan syttymiseen vuonna 1918 ja sitä seuranneeseen vankileirien terroriin ja murhiin.


    • Kenen vastuulla?

      Et ymmärtänyt kysymystäni. Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? Valtion viranomaisilta vaaditaan siellä ruotsin kielen taitoa, mutta missä ovat ruotsinkieliset ja missä on ruotsin kielen osaaminen?

      Samalla voi ihmetellä, miksi valtionhallintoa ei organisoida niin, että ruotsinkieliset asiat voitaisiin hoitaa sujuvammin nykyiselläkin työvoimalla. Jos ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi ehdotetaan että suomalaislapset aloittaisivat ruotsin opiskelun nykyistä aikaisemmin, niin kovin kaukaa lähdetään ja ruotsinkielisten osuutta ei määritellä mitenkään. Kuluu 20 vuotta, ennen kuin nykyiset 11 vuotiaat ovat valtion vakinaisissa viroissa.

      Suomenruotsalaisia ei teoriassakaan ollut ennen vuotta 1809, koska siihen asti kaikki täällä asuvat olivat ruotsalaisia ts. Ruotsin kansalaisia. En mitenkään vähättele ruotsin kielen merkitystä maamme historiassa, mutta elämme vuotta 2012 ja katse on suunnattava eteenpäin ja kielikysymykset on ratkaistava sen mukaan.

      Suomen kieli tuli tasaveroiseksi ruotsin rinnalle v. 1902, ja suomenkieliset saivat tasaveroiset kansalaisoikeudet v. 1906, kun maahamme saatiin demokraattinen vaalilaki ja uusi valtiopäiväjärjestys.Yhteiskuntamme on vakiintunut, mutta ei pysähtynyt. Ruotsinkielisten on pyrittävä näkemään tulevaisuuteen ja osallistumaan rakentavasti, ei jarruttavasti, maamme kieliolojen kehittämiseen. Meillä on joka tapauksessa n. 265000 ruotsinkielistä maassamme sekä n. 25000 ahvenanmaalaista omalla itsehallintoalueellaan.

      • "Et ymmärtänyt kysymystäni. Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

        Ei sen tarvitse mainitsemillasi alueilla toimia, eikä toimikaan. Lainsäädäntömme puhuu yksi- ja kaksikielisistä kunnista ja virkamiesten kielitaitovaatimukset sekä kansalaisten palvelut riippuvat siitä minkäkielisessä kunnassa he asuvat.

        Mitä taas pakkoruotsiin tulee niin meillä on yleinen ja yhtenäinen oppivelvollisuus ja peruskoulun opetussuunnitelma koko maassa ja siitä syystä ruotsia / suomea luetaan myös alueilla jota sitä ei arjessa tarvitse.
        Eivät kaikki koskaan tule tarvitsemaan kaikkea mitä koulussa opetetaan, peruskoulu on yleissivistävä koulu jonka tarkoitus on antaa samat lähtökohdat kaikille eikä tehdä kenestäkään jonkun aineen asiantuntijoita.


      • rautaako?

        "Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

        Ei toimi, eikä ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

        Kaksikielisyydemme määritelmä ei liity siihen että kakki ja kaikkiallla olisi kaksikielsitä. En ymmärrä miksi jotkut jaksavat jankata tätä "väärinkäsitystä". Tai no...kyllähän minä erittäin hyvin ymmärrän syyn siihenkin matalaotsaisuuteen.

        "Suomenruotsalaisia ei teoriassakaan ollut ennen vuotta 1809"

        Kuten ei ollut suomalaisiakaan tai Suomea, muualla kuin nykyisessä Varsinais-Suomessa. Nykyinen Suomi on poliittinen kontsruktio vuodelta 1809, eikä nykyisen Suomen rajat mitenkään noudattanut kieliryhmien asuinalueiden rajoja. Ne luotiin umpimäkään rauhanneuvotteluissa 1809 ja 1812 (sekä 1940 ja 1944).

        "mutta elämme vuotta 2012 ja katse on suunnattava eteenpäin ja kielikysymykset on ratkaistava sen mukaan"

        Eli miten? Ja ennen kuin aloitat niin musitutan sinua Perustusliakimme yleispykälästä koskien kansalaisten tasavertaisuutta.


      • Nettisuom. (-fenno)
        Ankdam kirjoitti:

        "Et ymmärtänyt kysymystäni. Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

        Ei sen tarvitse mainitsemillasi alueilla toimia, eikä toimikaan. Lainsäädäntömme puhuu yksi- ja kaksikielisistä kunnista ja virkamiesten kielitaitovaatimukset sekä kansalaisten palvelut riippuvat siitä minkäkielisessä kunnassa he asuvat.

        Mitä taas pakkoruotsiin tulee niin meillä on yleinen ja yhtenäinen oppivelvollisuus ja peruskoulun opetussuunnitelma koko maassa ja siitä syystä ruotsia / suomea luetaan myös alueilla jota sitä ei arjessa tarvitse.
        Eivät kaikki koskaan tule tarvitsemaan kaikkea mitä koulussa opetetaan, peruskoulu on yleissivistävä koulu jonka tarkoitus on antaa samat lähtökohdat kaikille eikä tehdä kenestäkään jonkun aineen asiantuntijoita.

        Ankdam näin: "Mitä taas pakkoruotsiin tulee niin meillä on yleinen ja yhtenäinen oppivelvollisuus ja peruskoulun opetussuunnitelma koko maassa ja siitä syystä ruotsia / suomea luetaan myös alueilla jota sitä ei arjessa tarvitse."

        Toisaalla Ankdam myös näin: "Pakkoruotsillanne saatte edelleen tehdä mitä lystäätte."

        Kannatat yhtäällä nykyistä lainsäädäntöä pakkokielineen, toisaalla se onkin sinulle evvk-asia. Yksityisesti pakkoruotsi on sinulle tietenkin yhdentekevä asia, koska suomea ja ruotsia osaat kuin vettä vaan, mutta yleisellä tasolla ei niin näytä olevankaan. Se ei aina kyllin selvästi ilmene kirjoituksistasi. Sen soisi ilmenevän.


      • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        Ankdam näin: "Mitä taas pakkoruotsiin tulee niin meillä on yleinen ja yhtenäinen oppivelvollisuus ja peruskoulun opetussuunnitelma koko maassa ja siitä syystä ruotsia / suomea luetaan myös alueilla jota sitä ei arjessa tarvitse."

        Toisaalla Ankdam myös näin: "Pakkoruotsillanne saatte edelleen tehdä mitä lystäätte."

        Kannatat yhtäällä nykyistä lainsäädäntöä pakkokielineen, toisaalla se onkin sinulle evvk-asia. Yksityisesti pakkoruotsi on sinulle tietenkin yhdentekevä asia, koska suomea ja ruotsia osaat kuin vettä vaan, mutta yleisellä tasolla ei niin näytä olevankaan. Se ei aina kyllin selvästi ilmene kirjoituksistasi. Sen soisi ilmenevän.

        "Toisaalla Ankdam myös näin: "Pakkoruotsillanne saatte edelleen tehdä mitä lystäätte."

        Niin juuri. Jos pakkoruotsi poistuu niin poistuu myös pakkosuomi ei se en kummempaa ole.
        Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen.

        Vaikka pakkoruotsi poistuu niin ei sen myötä poistu tarve osata ruotsia tässä maassa. Kiitos vain saamastamme kilpailuedusta sinä päivänä kun vain harvat teistä enää osaa ruotsia. Niin makaa kuin petaa.


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Toisaalla Ankdam myös näin: "Pakkoruotsillanne saatte edelleen tehdä mitä lystäätte."

        Niin juuri. Jos pakkoruotsi poistuu niin poistuu myös pakkosuomi ei se en kummempaa ole.
        Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen.

        Vaikka pakkoruotsi poistuu niin ei sen myötä poistu tarve osata ruotsia tässä maassa. Kiitos vain saamastamme kilpailuedusta sinä päivänä kun vain harvat teistä enää osaa ruotsia. Niin makaa kuin petaa.

        "Vaikka pakkoruotsi poistuu niin ei sen myötä poistu tarve osata ruotsia tässä maassa. Kiitos vain saamastamme kilpailuedusta sinä päivänä kun vain harvat teistä enää osaa ruotsia. Niin makaa kuin petaa."

        Ankka se jaksaa naurattaa.


      • galsten
        rautaako? kirjoitti:

        "Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

        Ei toimi, eikä ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

        Kaksikielisyydemme määritelmä ei liity siihen että kakki ja kaikkiallla olisi kaksikielsitä. En ymmärrä miksi jotkut jaksavat jankata tätä "väärinkäsitystä". Tai no...kyllähän minä erittäin hyvin ymmärrän syyn siihenkin matalaotsaisuuteen.

        "Suomenruotsalaisia ei teoriassakaan ollut ennen vuotta 1809"

        Kuten ei ollut suomalaisiakaan tai Suomea, muualla kuin nykyisessä Varsinais-Suomessa. Nykyinen Suomi on poliittinen kontsruktio vuodelta 1809, eikä nykyisen Suomen rajat mitenkään noudattanut kieliryhmien asuinalueiden rajoja. Ne luotiin umpimäkään rauhanneuvotteluissa 1809 ja 1812 (sekä 1940 ja 1944).

        "mutta elämme vuotta 2012 ja katse on suunnattava eteenpäin ja kielikysymykset on ratkaistava sen mukaan"

        Eli miten? Ja ennen kuin aloitat niin musitutan sinua Perustusliakimme yleispykälästä koskien kansalaisten tasavertaisuutta.

        "Kaksikielisyydemme määritelmä ei liity siihen että kakki ja kaikkiallla olisi kaksikielsitä. En ymmärrä miksi jotkut jaksavat jankata tätä "väärinkäsitystä". Tai no...kyllähän minä erittäin hyvin ymmärrän syyn siihenkin matalaotsaisuuteen."

        Matalaotsaisena ymmärrät kuitenkin että pakkoruotsi on kaikilla ja kaikkialla.


      • Nettisuom. (-fenno)
        Ankdam kirjoitti:

        "Toisaalla Ankdam myös näin: "Pakkoruotsillanne saatte edelleen tehdä mitä lystäätte."

        Niin juuri. Jos pakkoruotsi poistuu niin poistuu myös pakkosuomi ei se en kummempaa ole.
        Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen.

        Vaikka pakkoruotsi poistuu niin ei sen myötä poistu tarve osata ruotsia tässä maassa. Kiitos vain saamastamme kilpailuedusta sinä päivänä kun vain harvat teistä enää osaa ruotsia. Niin makaa kuin petaa.

        "Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen."

        Suomea lukien teette oikein ja etujenne mukaisesti, kuten kansallisille vähemmistöille sopii kaikkialla maailmassa.

        Hakkaamisenne työnhaussa huomattavasti vaikeutuu, jos koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsi onnistutaan poistamaan, jota vastaan et ole asettumassa poikkiteloin. Niin tekevät johtavat puoluekellokkaanne.

        Teillä on tärkeä tehtävä hoitaa itse omat palvelunne. Työnhaussa asiaosaamisesta tulee ratkaisevampi. Ruotsia osaamatonta ei voida sillä perusteella enää yhtä helposti kammeta syrjään. 5-miljoonaiseen suomenkieliseen enemmistöön kuuluvan on voitava edetä kaikentasoisiin asemiin ilman vähemmistökielen taitoa. Vastaava sopii Ruotsissa, sen on sovittava meilläkin.


      • galsten kirjoitti:

        "Vaikka pakkoruotsi poistuu niin ei sen myötä poistu tarve osata ruotsia tässä maassa. Kiitos vain saamastamme kilpailuedusta sinä päivänä kun vain harvat teistä enää osaa ruotsia. Niin makaa kuin petaa."

        Ankka se jaksaa naurattaa.

        "Ankka se jaksaa naurattaa." Be my guest

        Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. / Skrattar bäst som skrattar sist.


      • rautaako?
        galsten kirjoitti:

        "Kaksikielisyydemme määritelmä ei liity siihen että kakki ja kaikkiallla olisi kaksikielsitä. En ymmärrä miksi jotkut jaksavat jankata tätä "väärinkäsitystä". Tai no...kyllähän minä erittäin hyvin ymmärrän syyn siihenkin matalaotsaisuuteen."

        Matalaotsaisena ymmärrät kuitenkin että pakkoruotsi on kaikilla ja kaikkialla.

        "Matalaotsaisena ymmärrät kuitenkin että pakkoruotsi on kaikilla ja kaikkialla. "

        Pakkoruotsia on vain kolme vuotta peruskoulussa - parin vikkotunnin verran.

        Lukio ja jatkoopinnot ovat vapaaehtoisia. Niissäkin on pieniä määriä toisen kotimaisen kielen opintoja. Vain harvalta virkamieheltä vaaditaan virkamiesruotsia. Eikä virkamiesura ole kenellekään pakollinen.

        Ja onhan meillä paljon muitakin pakollisia aineita kouluissa. Itse asissa melkein kaikki ovat pakollisia. Jopa liikunta, puutyöt ja kemia.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Matalaotsaisena ymmärrät kuitenkin että pakkoruotsi on kaikilla ja kaikkialla. "

        Pakkoruotsia on vain kolme vuotta peruskoulussa - parin vikkotunnin verran.

        Lukio ja jatkoopinnot ovat vapaaehtoisia. Niissäkin on pieniä määriä toisen kotimaisen kielen opintoja. Vain harvalta virkamieheltä vaaditaan virkamiesruotsia. Eikä virkamiesura ole kenellekään pakollinen.

        Ja onhan meillä paljon muitakin pakollisia aineita kouluissa. Itse asissa melkein kaikki ovat pakollisia. Jopa liikunta, puutyöt ja kemia.

        Voi mitä ylimielisyyttä ja pöyhkeyttä, ja ennenkaikkea typeryyttä ja jopa epäisänmaallisuutta!

        "Lukio ja jatkoopinnot ovat vapaaehtoisia. Niissäkin on pieniä määriä toisen kotimaisen kielen opintoja. Vain harvalta virkamieheltä vaaditaan virkamiesruotsia. Eikä virkamiesura ole kenellekään pakollinen.

        Ja onhan meillä paljon muitakin pakollisia aineita kouluissa. Itse asissa melkein kaikki ovat pakollisia. Jopa liikunta, puutyöt ja kemia."

        Totisesti, aikoinaan vuosisatoja sitten oli tärkeintä, että vain ruotsinkieliset opiskelevat, koulut ja yliopistot toimivat pelkästään ruotsiksi. Eivätkä silloin virkamiehet puhuneet suomea, ei tietenkään. Ei silloin virkamiesura ollut tarpeen suomenkielisille.
        Eikä rautaako? tietenkään huomaa, että Suomessa on nykypäivänä kasvava määrä muita kieliä äidinkielenään puhuvia kansalaisia, joista voisi tulla myös virkamiehiä, mutta heiltä vaaditaan kolmen vieraan kielen opiskelu, suomea, ruotsia, englantia.

        Voi herran jestas mitä typeryyttä: koska meillä opiskellaan matematiikkaa ja liikuntaa ja kemiaa, se merkitsee että pitää olla myös pakkoruotsia.

        Ruotsissa opiskellaan myös pakkokemiaa, mutta ei siellä ole pakkosuomea!

        Rautaako? ei pysty yhtään ajattelemaan tämän maan kokonaisetua, ei tietenkään, RKPn edustaja!

        Pakko todeta, kovin ovat RKPn eväät vähissä kun keskustellaan pakkoruotsin säilyttämisestä


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Ankka se jaksaa naurattaa." Be my guest

        Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. / Skrattar bäst som skrattar sist.

        Katsotaan sitten kun pakkoruotsi on poistettu.


      • pakkoruotsinet
        Ankdam kirjoitti:

        "Toisaalla Ankdam myös näin: "Pakkoruotsillanne saatte edelleen tehdä mitä lystäätte."

        Niin juuri. Jos pakkoruotsi poistuu niin poistuu myös pakkosuomi ei se en kummempaa ole.
        Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen.

        Vaikka pakkoruotsi poistuu niin ei sen myötä poistu tarve osata ruotsia tässä maassa. Kiitos vain saamastamme kilpailuedusta sinä päivänä kun vain harvat teistä enää osaa ruotsia. Niin makaa kuin petaa.

        "Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen."

        Tämä ei haittaa. Suruja on vain 5 %, joten he eivät voi viedä kuin 5 % Suomen työpaikoista.


      • galsten
        pakkoruotsinet kirjoitti:

        "Veikkaanpa vain että meikäläiset lukevat kiltisti suomea ja ovat tulevaisuudessa vähintään yhtä kaksikielisiä kuin nykyäänkin ja hakkaavat teidä työnhaussa tullen mennen."

        Tämä ei haittaa. Suruja on vain 5 %, joten he eivät voi viedä kuin 5 % Suomen työpaikoista.

        "Tämä ei haittaa. Suruja on vain 5 %, joten he eivät voi viedä kuin 5 % Suomen työpaikoista."

        Monessako paikassa ruotsin taito painaa muuta osaamista enemmän, taitaa olla promilleluokkaa.


      • 12
        galsten kirjoitti:

        Katsotaan sitten kun pakkoruotsi on poistettu.

        Eli ei sinun elinaikanasi.


      • galsten
        12 kirjoitti:

        Eli ei sinun elinaikanasi.

        Sinun aikanasi sitten.


      • epänormaali asema
        Ankdam kirjoitti:

        "Et ymmärtänyt kysymystäni. Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

        Ei sen tarvitse mainitsemillasi alueilla toimia, eikä toimikaan. Lainsäädäntömme puhuu yksi- ja kaksikielisistä kunnista ja virkamiesten kielitaitovaatimukset sekä kansalaisten palvelut riippuvat siitä minkäkielisessä kunnassa he asuvat.

        Mitä taas pakkoruotsiin tulee niin meillä on yleinen ja yhtenäinen oppivelvollisuus ja peruskoulun opetussuunnitelma koko maassa ja siitä syystä ruotsia / suomea luetaan myös alueilla jota sitä ei arjessa tarvitse.
        Eivät kaikki koskaan tule tarvitsemaan kaikkea mitä koulussa opetetaan, peruskoulu on yleissivistävä koulu jonka tarkoitus on antaa samat lähtökohdat kaikille eikä tehdä kenestäkään jonkun aineen asiantuntijoita.

        "Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1 "

        Kieliryhmien suhde on kuitenkin 1 / 18.
        Ruotsinkielisille täytyy siis antaa yhteisestä kakusta puolet. Oikeudenmukaista ?
        Totuus on että ruotsi on paikallinen vähemmistökieli, jolla ei tarvitsisi olla suomenkielisissä kunnissa MITÄÄN kielellisiä oikeuksia. Maan ainoan virallisen kielen pitäisi olla suomi, jonka kaikki opettelvat kunnolla.
        Onko vaatimus kohtuuton?
        Miettikää Ruotsia ja Ahvenanmaata.

        Ruotsin asemaa ei voi perustella oikeudenmukaisuudella tms. Koska silloin se syrjii kaikkia muita vähemmistöjä, saamenkieliä, romania, venäjänkieltä ym.
        Ruotsin asema on valtapolitiikkaa, suoraa jatkoa 200 vuoden takaa jolloin suomi oli Ruotsin valtakunnan osana vähemmistökieli ( 25%puhui äidinkielenään suomea). Suomesta oli jo tehty "tapposuunnitelma", mutta Venäjän miehitys pelasti suomenkielen.
        Ruotsin asema normalisoituu, jos me vaaleissa niin päätämme.


      • rauta ruosteessa?
        rautaako? kirjoitti:

        "Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

        Ei toimi, eikä ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

        Kaksikielisyydemme määritelmä ei liity siihen että kakki ja kaikkiallla olisi kaksikielsitä. En ymmärrä miksi jotkut jaksavat jankata tätä "väärinkäsitystä". Tai no...kyllähän minä erittäin hyvin ymmärrän syyn siihenkin matalaotsaisuuteen.

        "Suomenruotsalaisia ei teoriassakaan ollut ennen vuotta 1809"

        Kuten ei ollut suomalaisiakaan tai Suomea, muualla kuin nykyisessä Varsinais-Suomessa. Nykyinen Suomi on poliittinen kontsruktio vuodelta 1809, eikä nykyisen Suomen rajat mitenkään noudattanut kieliryhmien asuinalueiden rajoja. Ne luotiin umpimäkään rauhanneuvotteluissa 1809 ja 1812 (sekä 1940 ja 1944).

        "mutta elämme vuotta 2012 ja katse on suunnattava eteenpäin ja kielikysymykset on ratkaistava sen mukaan"

        Eli miten? Ja ennen kuin aloitat niin musitutan sinua Perustusliakimme yleispykälästä koskien kansalaisten tasavertaisuutta.

        "rautaako?"
        "Kuten ei ollut suomalaisiakaan tai Suomea, muualla kuin nykyisessä Varsinais-Suomessa. Nykyinen Suomi on poliittinen kontsruktio vuodelta 1809, eikä nykyisen Suomen rajat mitenkään noudattanut kieliryhmien asuinalueiden rajoja. Ne luotiin umpimäkään rauhanneuvotteluissa 1809 ja 1812 (sekä 1940 ja 1944)."

        Täyttä roskaa.
        Venäläisten olisi pitänyt pysyä vaatimuksissaan 1809 ja rajan Kalix eli Kainuunjoessa joka oli kieliraja.

        Mikael Agricola Suomesta:
        Suomalaiset ovat yksi kansa, johon kuuluu hämäläiset, pohjalaiset, karjalaiset, varsinais-suomalaiset.
        1400 luvulla ( Ericus Olain)Juhana Ruotsi jaettin viiteen osaan:
        -Svea
        -Götanmaat
        -Värmlanti
        -Helsinglanti
        -Suomi

        Suomeen kuului:
        -Häme
        -Karjala
        -Lappi
        -Uusimaa
        -Pohjanmaa
        -Ahvenanmaa (sic) !

        Myöhemminkin Suomi nähtiin yhtenäisenä yksikkönä jonne matkustettiin meren taakse.
        -1397-1439 Erik Pommerilaisen aikana Suomen asema yhtenäinen ja itsenäinen
        - 1581Juhana Herttua ottaa arvonimen " Suomen suuriruhtinas". Juhana osaa suomea.

        "Nuijasodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa Suomi menetti ensin talonpoikien parhaimmiston sekä sen jälkeen aatelistonsa ydinosan. Suomen asioiden “itsenäinen” hoito väheni ja suomenkieltä osaavan aatelin vaikutus valtakunnan asioiden hoitoon heikkeni. Nuijasotaa voidaankin pitää Suomen lopullisena “haltuunottona” Ruotsin toimesta. Verot ja jatkuvat sotaväenotot alkoivat rasittaa suomalaisia Venäjän vallan aikaan saakka. Kaarle herttua alkoi käyttää kuninkaan (Kaarle IX) titteliä 1604."

        Ruotsalaistaminen kiihtyi vielä Suuren Pohjan Sodan ( 1700-21) jälkeen, jolloin haluttiin keinotekoisesti jakaan Suomi osiin, jotka oli tarkoitus ruotsalaistaa.

        Varsinais-Suomi on nimensä mukaisesti se alue josta suomalaiset kävivät leviämään Hämeeseen, kainuuseen ja Karjalaan 500 jkr. Esim. Nimi " Suomenlahti" on jo rautakaudelta.


    • AntiSveko

      SvekoAnkko potee vakavaa svekosyndroomaa!

      Elää mielikuvitusmaailmassa, ikään kuin suomenkieltä ei olisi ollut ennen ruotsia.
      Harhainen akka, käring!

      • 4000 eKr.

        .

        Tässä maassa on puhuttu suomen kielen murteita jo 4000 vuotta* ennen* ajanlaskun alkua

        .


      • 21
        4000 eKr. kirjoitti:

        .

        Tässä maassa on puhuttu suomen kielen murteita jo 4000 vuotta* ennen* ajanlaskun alkua

        .

        Mitä näyttöä sinulla on tuosta? Kielentutkijat ovat toista mieltä kanssasi. Tutustu vaikka aluksi siihen, mitä Jaakko Häkkinen on tuosta aiheesta kirjoittanut.


      • "Elää mielikuvitusmaailmassa, ikään kuin suomenkieltä ei olisi ollut ennen ruotsia.
        Harhainen akka, käring!"

        Toki oli mutta ei mitään yleiskieltä nimeltä "suomi", oli läntiset ja itäiset murteet y.m. murteita jotka elivät kansan suussa mutta ei kirjallisena. Ei silloin Ruotsin vallan eikä vielä autonomiankaan aikana tavalliset ihmiset juurikaan osanneet lukea ja kirjoittaa. Riitti kun osasi katkismuksensa ja se opeteltiin useimmiten ulkoa. Painetut tekstit olivat uskonnollisia tekstejä ja lakitekstejä, eipä juuri muuta.

        Nykysuomen katsotaan syntyneen vasta runsas 130 vuotta sitten, 1800-luvun lopulla jolloin suomen kieli sai vakiintuneen muodon ja kirjakielen.

        "Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."

        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Kenen kuvittelet autonomian aikana nostaneen suomen kielen sen nykyiseen asemaan? Autan sinua vähän.. sen tekivät fennomaanit ja keitähän he mahtoivat olla?


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Elää mielikuvitusmaailmassa, ikään kuin suomenkieltä ei olisi ollut ennen ruotsia.
        Harhainen akka, käring!"

        Toki oli mutta ei mitään yleiskieltä nimeltä "suomi", oli läntiset ja itäiset murteet y.m. murteita jotka elivät kansan suussa mutta ei kirjallisena. Ei silloin Ruotsin vallan eikä vielä autonomiankaan aikana tavalliset ihmiset juurikaan osanneet lukea ja kirjoittaa. Riitti kun osasi katkismuksensa ja se opeteltiin useimmiten ulkoa. Painetut tekstit olivat uskonnollisia tekstejä ja lakitekstejä, eipä juuri muuta.

        Nykysuomen katsotaan syntyneen vasta runsas 130 vuotta sitten, 1800-luvun lopulla jolloin suomen kieli sai vakiintuneen muodon ja kirjakielen.

        "Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."

        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Kenen kuvittelet autonomian aikana nostaneen suomen kielen sen nykyiseen asemaan? Autan sinua vähän.. sen tekivät fennomaanit ja keitähän he mahtoivat olla?

        No, sinä oletkin svekomaani.


      • galsten kirjoitti:

        No, sinä oletkin svekomaani.

        En ole, svekomania oli liike joka ajoi ruotsinkielisen maaseudun asukkaiden sekä ruotsinkielisen työväestön ja rahvaan asemaa ja kielellisiä oikeuksia.
        Suvussani ei ole ensimmäistäkään "rantaruotsalaista" tai muuta ruotsinkielistä maanviljelijää tai työläistä. Vanhin tunnettu esi-isäni s. 1500-luvulla oli varsinaissuomalainen rälssitilallinen jonka yhdestä pojasta tuli sotilas.

        Om sukuni edustaa puhtaasti vanhaa suomalaista sivistyneistöä ja siihen on kuulunut useita merkittäviä fennomaaneja vaikka perheet eivät kieltä ja sukunimeä vaihtaneetkaan.


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        En ole, svekomania oli liike joka ajoi ruotsinkielisen maaseudun asukkaiden sekä ruotsinkielisen työväestön ja rahvaan asemaa ja kielellisiä oikeuksia.
        Suvussani ei ole ensimmäistäkään "rantaruotsalaista" tai muuta ruotsinkielistä maanviljelijää tai työläistä. Vanhin tunnettu esi-isäni s. 1500-luvulla oli varsinaissuomalainen rälssitilallinen jonka yhdestä pojasta tuli sotilas.

        Om sukuni edustaa puhtaasti vanhaa suomalaista sivistyneistöä ja siihen on kuulunut useita merkittäviä fennomaaneja vaikka perheet eivät kieltä ja sukunimeä vaihtaneetkaan.

        "Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen ideologia. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen silloinen asema Suomessa.[1] Liikkeen perustajaisä ja pääideologi oli ruotsinkielen professori Axel Olof Freudenthal."
        Wikipedia

        Ei tässä ole kysymys suvustasi, vaan sinusta ja pakkoruotsitusvimmastasi.


      • jaahas taas
        Ankdam kirjoitti:

        En ole, svekomania oli liike joka ajoi ruotsinkielisen maaseudun asukkaiden sekä ruotsinkielisen työväestön ja rahvaan asemaa ja kielellisiä oikeuksia.
        Suvussani ei ole ensimmäistäkään "rantaruotsalaista" tai muuta ruotsinkielistä maanviljelijää tai työläistä. Vanhin tunnettu esi-isäni s. 1500-luvulla oli varsinaissuomalainen rälssitilallinen jonka yhdestä pojasta tuli sotilas.

        Om sukuni edustaa puhtaasti vanhaa suomalaista sivistyneistöä ja siihen on kuulunut useita merkittäviä fennomaaneja vaikka perheet eivät kieltä ja sukunimeä vaihtaneetkaan.

        Ja olitko sinä katsomassa miten kuvitteelinen esi-isäsi rälssitilaa hoiti. Suomenkielisetkö ruokki hevosen. Oh vai että useita. Mitenköhän tuo on että nuo merkittävät taas ei ole sukua keskenään joten miten ne sinulle voi olla. Merkittävimmät olivat Snellman, Topelius, Lönrott joka oli suomenkielinen äidinkieleltään ja Runeberg.


      • totuus
        Ankdam kirjoitti:

        "Elää mielikuvitusmaailmassa, ikään kuin suomenkieltä ei olisi ollut ennen ruotsia.
        Harhainen akka, käring!"

        Toki oli mutta ei mitään yleiskieltä nimeltä "suomi", oli läntiset ja itäiset murteet y.m. murteita jotka elivät kansan suussa mutta ei kirjallisena. Ei silloin Ruotsin vallan eikä vielä autonomiankaan aikana tavalliset ihmiset juurikaan osanneet lukea ja kirjoittaa. Riitti kun osasi katkismuksensa ja se opeteltiin useimmiten ulkoa. Painetut tekstit olivat uskonnollisia tekstejä ja lakitekstejä, eipä juuri muuta.

        Nykysuomen katsotaan syntyneen vasta runsas 130 vuotta sitten, 1800-luvun lopulla jolloin suomen kieli sai vakiintuneen muodon ja kirjakielen.

        "Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."

        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Kenen kuvittelet autonomian aikana nostaneen suomen kielen sen nykyiseen asemaan? Autan sinua vähän.. sen tekivät fennomaanit ja keitähän he mahtoivat olla?

        Nooh Lönnrot oli ainakin täysin suomenkielinen joka oppi ruotsia vasta Turussa. Snellman joka polveutuu Virkkunen-nimisestä talonpojasta toi markan. Svekkulit kuten Stjernvallit ja Mannerheimit nuolivat sillä aikaa Tsaaria.


      • jaahas taas kirjoitti:

        Ja olitko sinä katsomassa miten kuvitteelinen esi-isäsi rälssitilaa hoiti. Suomenkielisetkö ruokki hevosen. Oh vai että useita. Mitenköhän tuo on että nuo merkittävät taas ei ole sukua keskenään joten miten ne sinulle voi olla. Merkittävimmät olivat Snellman, Topelius, Lönrott joka oli suomenkielinen äidinkieleltään ja Runeberg.

        "Ja olitko sinä katsomassa miten kuvitteelinen esi-isäsi rälssitilaa hoiti. Suomenkielisetkö ruokki hevosen."

        No en ollut mutta kyllä hän aivan todellinen oli mikäli kirkonkirjoihin on luottaminen ja nehän ovat meillä, kiitos Ruotsin ajan, erittäin luotettavia. Veikkaisin että esi-isäni osasi sekä suomea että ruotsia, Varsinais Suomessa kun asui tai että ainakin hänen poikansa josta oma sukuhaarani juontaa puhui molempia koska hänestä myöhemmin tuli sotilas ja upseeri.

        Sitä millä kielellä hevoset (eiköhän niitä ollut useita) ruokittiin en tiedä, sen saat miettiä ihan omassa mielikuvituksessasi. Tilan nimi, joka vieläkin on olemassa on ruotsinkielinen.

        "Merkittävimmät olivat Snellman, Topelius, Lönrott joka oli suomenkielinen äidinkieleltään ja Runeberg. "

        "Mitenköhän tuo on että nuo merkittävät taas ei ole sukua keskenään joten miten ne sinulle voi olla."

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauantaiseura

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania

        Kuvitteletko fennomaaneja olleen vain muutama? Fennomania oli kansanliike mutta sen johtajat ruotsinkielisiä! Oli niitä toki vastustajiakin ja fennomanian vastapainoksihan syntyi myös svekomania, eli liike joka ajoi ruotsinkielisen maaseutuväestön asemaa ja kielellisiä oikeuksia.

        "Suomen sukunimistön suomalaistuminen oli alkanut voimakkaana 1870- ja 1880-luvuilla maaseudulla "hiljaisena vallankumouksena" sukunimettömän länsisuomalaisen maalaiskansan omaksuessa suomenkielisiä sukunimiä.[1] Sivistyneistön keskuudessa fennomaanien vaatimus sukunimien suomalaistamisesta alkoi merkittävässä määrin toteutua vasta vuosisadan vaihteessa."

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimistä


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Ja olitko sinä katsomassa miten kuvitteelinen esi-isäsi rälssitilaa hoiti. Suomenkielisetkö ruokki hevosen."

        No en ollut mutta kyllä hän aivan todellinen oli mikäli kirkonkirjoihin on luottaminen ja nehän ovat meillä, kiitos Ruotsin ajan, erittäin luotettavia. Veikkaisin että esi-isäni osasi sekä suomea että ruotsia, Varsinais Suomessa kun asui tai että ainakin hänen poikansa josta oma sukuhaarani juontaa puhui molempia koska hänestä myöhemmin tuli sotilas ja upseeri.

        Sitä millä kielellä hevoset (eiköhän niitä ollut useita) ruokittiin en tiedä, sen saat miettiä ihan omassa mielikuvituksessasi. Tilan nimi, joka vieläkin on olemassa on ruotsinkielinen.

        "Merkittävimmät olivat Snellman, Topelius, Lönrott joka oli suomenkielinen äidinkieleltään ja Runeberg. "

        "Mitenköhän tuo on että nuo merkittävät taas ei ole sukua keskenään joten miten ne sinulle voi olla."

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauantaiseura

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania

        Kuvitteletko fennomaaneja olleen vain muutama? Fennomania oli kansanliike mutta sen johtajat ruotsinkielisiä! Oli niitä toki vastustajiakin ja fennomanian vastapainoksihan syntyi myös svekomania, eli liike joka ajoi ruotsinkielisen maaseutuväestön asemaa ja kielellisiä oikeuksia.

        "Suomen sukunimistön suomalaistuminen oli alkanut voimakkaana 1870- ja 1880-luvuilla maaseudulla "hiljaisena vallankumouksena" sukunimettömän länsisuomalaisen maalaiskansan omaksuessa suomenkielisiä sukunimiä.[1] Sivistyneistön keskuudessa fennomaanien vaatimus sukunimien suomalaistamisesta alkoi merkittävässä määrin toteutua vasta vuosisadan vaihteessa."

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimistä

        Teet Ankkamatami jatkuvasti samaa virhettä, sekoitat sattumalta ruotsinkieliseen perheeseen syntyneet isänmaalliset suomalaiset kaltaisiisi freudenthalisteihin.


      • Jalmari Vanikka-Aho
        jaahas taas kirjoitti:

        Ja olitko sinä katsomassa miten kuvitteelinen esi-isäsi rälssitilaa hoiti. Suomenkielisetkö ruokki hevosen. Oh vai että useita. Mitenköhän tuo on että nuo merkittävät taas ei ole sukua keskenään joten miten ne sinulle voi olla. Merkittävimmät olivat Snellman, Topelius, Lönrott joka oli suomenkielinen äidinkieleltään ja Runeberg.

        Myös Snellmannin (entinen Vrkkunen) ja Topeliuksen (ent. Toppila) suvut olivat alunperin suomenkielisiä.


      • ankka ampui harhaan
        Ankdam kirjoitti:

        "Elää mielikuvitusmaailmassa, ikään kuin suomenkieltä ei olisi ollut ennen ruotsia.
        Harhainen akka, käring!"

        Toki oli mutta ei mitään yleiskieltä nimeltä "suomi", oli läntiset ja itäiset murteet y.m. murteita jotka elivät kansan suussa mutta ei kirjallisena. Ei silloin Ruotsin vallan eikä vielä autonomiankaan aikana tavalliset ihmiset juurikaan osanneet lukea ja kirjoittaa. Riitti kun osasi katkismuksensa ja se opeteltiin useimmiten ulkoa. Painetut tekstit olivat uskonnollisia tekstejä ja lakitekstejä, eipä juuri muuta.

        Nykysuomen katsotaan syntyneen vasta runsas 130 vuotta sitten, 1800-luvun lopulla jolloin suomen kieli sai vakiintuneen muodon ja kirjakielen.

        "Suomen kielen virallinen asema alkoi parantua vasta autonomian aikana. Silloin tehtiin suomenkielisiä oppikirjoja, perustettiin suomenkielinen koululaitos ja määrättiin viranomaiset vastaanottamaan suomenkielisiä asiakirjoja. Myös kirjakieltä uudistettiin perusteellisesti kalevalaisessa hengessä. Vasta 1800-luvun lopulla alkoi olla mahdollista käyttää suomea kaikilla elämänaloilla ja puhua suomea leimautumatta oppimattomaksi moukaksi. Suomen kirjakieli onkin tavallaan syntynyt kaksi kertaa."

        http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/Agricolavuosi.html

        Kenen kuvittelet autonomian aikana nostaneen suomen kielen sen nykyiseen asemaan? Autan sinua vähän.. sen tekivät fennomaanit ja keitähän he mahtoivat olla?

        "Ankdam"

        Suomalaiset puhuivat eri murteita, kuten nykyäänkin, mutta ymmärsivät toisiaan käytännössä täysin !
        Tämän suomalaisen yhtenäisyyden voi helposti todistaa sillä että nykysuomalainen ymmärtää täysin vaivatta vienan karjalaa, joka ei koskaan ole kuulunut Suomeen, Ruotsiin, eikä ollut tekemisissä Suomen koululaitoksen tai kirjakielen kanssa.
        http://www.youtube.com/watch?v=_ummhQL48Mg

        On sitten eri asia että sivistyskieleksi Suomen kirjakielen nosti äidinkieleltään suomenkiellisten fennomaanien joukko, jotka osasivat toki myös ruotsia. Tämä työ olisi voitu tehdä jo 1500 l. Alkaen jolloin ruotsi ja suomi olivat kielellisesti samalla kehitysasteella. Tämä kehitystyö estettiiin Ruotsin valtakunnassa.
        Luettelo suomen kirjakielen kehittäjistä, ehdottomasti suurimman osan kotikieli suomi:
        http://sokl.uef.fi/aineistot/Aidinkieli/kirjasuomi/kehittaj.html


      • 620

        Mistä nuo ruotsalaiset loivat suomen kielen kun eivät sitä osanneet eivätkä
        hallitse sitä vieläkään kylliksi pärjätäkseen viranomaisissa vai onko
        vaatimus virkakunnan kaksikielisyydestä vain suomenkielisille vaadittu
        rasitus "alemman rodun" päähän potkimiseksi.


    • pöö Lipponen

      Ankka saatiin hiljaiseksi.

      Vähän faktaa riitti.

      Sitä se tekee kun haastaa Fennot köykäisin perustein.

      • Ette te minua öykkäröimällä hiljaiseksi saa, tai noh.. aina ei tietenkään viitsi teidän tyhmiin juttuihinne vastata. Nytkin olisi kiva jos teillä olisi edes jonkinlaista faktaa vastaväitteittenne tueksi. Vaan kun ei ole, vaan on pelkkää tyhjänpäiäväistä eipäsjuupas väittelyä.

        Tässä hieman ihan oikeatakin tietoa.

        "1800-luvun kirjasuomi
        1800-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun Suomi kuului vielä Ruotsiin. Tänä aikana julkaistu kirjallisuus lasketaan vanhan kirjasuomen periodiin kuuluvaksi.

        Heti 1810-luvun alusta kirjakieli alkoi hitaasti uudistua, vaikka vasta 1820-luvulle tultaessa itämurteiden vaikutus alkaa tuntuvammin näkyä aiemmin lähes yksinomaisesti länsimurteisiin pohjautuneessa kirjakielessä. Itä- ja länsimurteiden taistelu asemasta kehittyvässä kirjakielessä näkyy vielä 1830- ja 1840-lukujenkin kielessä, mutta murteiden taistelun päätyttyä kompromissiin kirjakieli alkoi vakiintua. Vanha länsimurteinen pohja säilyi hivenen uudistettuna, mutta tietyt itämurteiset piirteet hyväksyttiin kirjakieleen. Uuden ortografian vakiinnutti lopullisesti Raamatun siirtyminen tämän kannalle 1850-luvun alussa.

        Seuraavat vuosikymmenet olivat etenkin tuntuvan sanaston kasvun kautta, mutta myös syntaksi uudistui. Vielä vakiintumattomista äänne- ja muotopiirteistä useimmat alkoivat vakiintua nykyiselleen jo 1870-luvulle tultaessa, miltä pohjalta nykysuomen katsotaan alkavan viimeistään vuodesta 1880."
        http://www.kotus.fi/index.phtml?s=137

        Nykysuomi on siis n. 132 vuotta vanhaa!


      • ankdammens invånare
        Ankdam kirjoitti:

        Ette te minua öykkäröimällä hiljaiseksi saa, tai noh.. aina ei tietenkään viitsi teidän tyhmiin juttuihinne vastata. Nytkin olisi kiva jos teillä olisi edes jonkinlaista faktaa vastaväitteittenne tueksi. Vaan kun ei ole, vaan on pelkkää tyhjänpäiäväistä eipäsjuupas väittelyä.

        Tässä hieman ihan oikeatakin tietoa.

        "1800-luvun kirjasuomi
        1800-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun Suomi kuului vielä Ruotsiin. Tänä aikana julkaistu kirjallisuus lasketaan vanhan kirjasuomen periodiin kuuluvaksi.

        Heti 1810-luvun alusta kirjakieli alkoi hitaasti uudistua, vaikka vasta 1820-luvulle tultaessa itämurteiden vaikutus alkaa tuntuvammin näkyä aiemmin lähes yksinomaisesti länsimurteisiin pohjautuneessa kirjakielessä. Itä- ja länsimurteiden taistelu asemasta kehittyvässä kirjakielessä näkyy vielä 1830- ja 1840-lukujenkin kielessä, mutta murteiden taistelun päätyttyä kompromissiin kirjakieli alkoi vakiintua. Vanha länsimurteinen pohja säilyi hivenen uudistettuna, mutta tietyt itämurteiset piirteet hyväksyttiin kirjakieleen. Uuden ortografian vakiinnutti lopullisesti Raamatun siirtyminen tämän kannalle 1850-luvun alussa.

        Seuraavat vuosikymmenet olivat etenkin tuntuvan sanaston kasvun kautta, mutta myös syntaksi uudistui. Vielä vakiintumattomista äänne- ja muotopiirteistä useimmat alkoivat vakiintua nykyiselleen jo 1870-luvulle tultaessa, miltä pohjalta nykysuomen katsotaan alkavan viimeistään vuodesta 1880."
        http://www.kotus.fi/index.phtml?s=137

        Nykysuomi on siis n. 132 vuotta vanhaa!

        Stå på dig Ankdam bara !


      • Kirjakieli:!1%#+
        ankdammens invånare kirjoitti:

        Stå på dig Ankdam bara !

        .

        Sitä paitsi Ruotsissa saatiin kirjakieli vain parikymmentä vuotta aiemmin eli käytännössä ei mitään eroa

        .


      • Nettisuom. (-fenno)
        Ankdam kirjoitti:

        Ette te minua öykkäröimällä hiljaiseksi saa, tai noh.. aina ei tietenkään viitsi teidän tyhmiin juttuihinne vastata. Nytkin olisi kiva jos teillä olisi edes jonkinlaista faktaa vastaväitteittenne tueksi. Vaan kun ei ole, vaan on pelkkää tyhjänpäiäväistä eipäsjuupas väittelyä.

        Tässä hieman ihan oikeatakin tietoa.

        "1800-luvun kirjasuomi
        1800-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun Suomi kuului vielä Ruotsiin. Tänä aikana julkaistu kirjallisuus lasketaan vanhan kirjasuomen periodiin kuuluvaksi.

        Heti 1810-luvun alusta kirjakieli alkoi hitaasti uudistua, vaikka vasta 1820-luvulle tultaessa itämurteiden vaikutus alkaa tuntuvammin näkyä aiemmin lähes yksinomaisesti länsimurteisiin pohjautuneessa kirjakielessä. Itä- ja länsimurteiden taistelu asemasta kehittyvässä kirjakielessä näkyy vielä 1830- ja 1840-lukujenkin kielessä, mutta murteiden taistelun päätyttyä kompromissiin kirjakieli alkoi vakiintua. Vanha länsimurteinen pohja säilyi hivenen uudistettuna, mutta tietyt itämurteiset piirteet hyväksyttiin kirjakieleen. Uuden ortografian vakiinnutti lopullisesti Raamatun siirtyminen tämän kannalle 1850-luvun alussa.

        Seuraavat vuosikymmenet olivat etenkin tuntuvan sanaston kasvun kautta, mutta myös syntaksi uudistui. Vielä vakiintumattomista äänne- ja muotopiirteistä useimmat alkoivat vakiintua nykyiselleen jo 1870-luvulle tultaessa, miltä pohjalta nykysuomen katsotaan alkavan viimeistään vuodesta 1880."
        http://www.kotus.fi/index.phtml?s=137

        Nykysuomi on siis n. 132 vuotta vanhaa!

        "Nykyruotsin kauden [vuodesta 1900 lähtien] alussa tapahtui kirjoitetussa kielessä muutamia suuria muutoksia, joista keskusteltiin kauan ja kiivaasti. 1906 tuli suuri oikeinkirjoitusuudistus, jota ajoivat opettajajärjestöt. Uudistustarvetta perusteltiin pedagogisilla syillä. Muutosta vastustettiin pitkään ankarasti, sillä sen katsottiin katkaisevan siteet menneiden aikojen kirjallisuuteen. 1940-luvulla siirryttiin predikaattiverbien yksikkömuotoihin, kirjoitettiin siis vi skriver eikä vi skriva. Puhekielessä näin oli ollut jo kauan. Ruotsin Akatemia hyväksyi tämän uudistuksen vasta 1950-luvulla." http://www.jyu.fi/gammalsvenska/kielihistoria.htm

        "Vanha [suomen kielen] länsimurteinen pohja säilyi hivenen uudistettuna, mutta tietyt itämurteiset piirteet hyväksyttiin [uudistuvaan] kirjakieleen. Uuden ortografian vakiinnutti lopullisesti Raamatun siirtyminen tämän kannalle 1850-luvun alussa."

        1500-luvulta lähtien monien eurooppalaisten kielten kehityksessä on samantapaisia vaiheita ennen vakiintumista. Kielen syvärakenteissa muuntumista tapahtuu nykyisin hallitummin ja ohjatummin.

        On usein makuasia, mihin kulloinkin vedetään rajoja kielen kehityksessä ja miten niitä nimetään.

        Nykyruotsin voi siis sanoa olevan 112 vuotta vanha!


      • Kirjakieli:!1%#+ kirjoitti:

        .

        Sitä paitsi Ruotsissa saatiin kirjakieli vain parikymmentä vuotta aiemmin eli käytännössä ei mitään eroa

        .

        Taidat nyt sekoittaa raamatun ja sen ilmestymiseen suomeksi ja ruotsiksi . Ensimmäinen kokonaisuudessaan ruotsiksi käännetty raamattu julkaistiin jo vuonna 1526. Me saimme Agricolan kääntämänä ensin vain Uuden testamentin joka ilmestyi 22 vuotta ruotsinkielisen koko raamatun valmistumisen jälkeen vuonna 1548 mutta kokonaisuudessaan raamattu saatiin käännettyä suomen kielelle vasta vuonna 1642 eli "Coco Pyhä Ramattu Suomexi".
        Ne kuuluisat Novgorodin tuohikirjeetkin on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Myös ne kuuluisat kirjeet jotka on kirjoitettu karjalan kielellä.

        Wiki: "Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna itämerensuomalaisena kirjoituksena. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta."

        "De första texterna skrivna på klassisk fornsvenska var laguppteckningar. Allra först kom en lista på västgötarnas lagar 1225. Ännu en förteckning av västgötarnas lagar kom på 1280-talet och det var "Äldre västgötalagen". Vid mitten av 1300-talet kom den första rikssvenska lagboken "Magnus Erikssons landslag" (Magnus var kung vid detta tillfälle).

        Kunskapen om den klassiska fornsvenskan kommer främst från alla lagböcker (med tanke på hur många lagböcker som kom under denna tiden så måste medel Svensson (eller kanske Sueinsensson) varit mycket olydig).

        http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

        Ensimmäiset tunnetut ruotsinkieliset tekstit silloisessa valtakunnassamme olivat Länsi-Göötanmaan lait vuodelta 1225. Ne tekstit ovat kirjoitetut sen ajan latinalaisilla kirjaimilla ja nk klassisella muinaisruotsilla.


      • joopa joo
        Ankdam kirjoitti:

        Ette te minua öykkäröimällä hiljaiseksi saa, tai noh.. aina ei tietenkään viitsi teidän tyhmiin juttuihinne vastata. Nytkin olisi kiva jos teillä olisi edes jonkinlaista faktaa vastaväitteittenne tueksi. Vaan kun ei ole, vaan on pelkkää tyhjänpäiäväistä eipäsjuupas väittelyä.

        Tässä hieman ihan oikeatakin tietoa.

        "1800-luvun kirjasuomi
        1800-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun Suomi kuului vielä Ruotsiin. Tänä aikana julkaistu kirjallisuus lasketaan vanhan kirjasuomen periodiin kuuluvaksi.

        Heti 1810-luvun alusta kirjakieli alkoi hitaasti uudistua, vaikka vasta 1820-luvulle tultaessa itämurteiden vaikutus alkaa tuntuvammin näkyä aiemmin lähes yksinomaisesti länsimurteisiin pohjautuneessa kirjakielessä. Itä- ja länsimurteiden taistelu asemasta kehittyvässä kirjakielessä näkyy vielä 1830- ja 1840-lukujenkin kielessä, mutta murteiden taistelun päätyttyä kompromissiin kirjakieli alkoi vakiintua. Vanha länsimurteinen pohja säilyi hivenen uudistettuna, mutta tietyt itämurteiset piirteet hyväksyttiin kirjakieleen. Uuden ortografian vakiinnutti lopullisesti Raamatun siirtyminen tämän kannalle 1850-luvun alussa.

        Seuraavat vuosikymmenet olivat etenkin tuntuvan sanaston kasvun kautta, mutta myös syntaksi uudistui. Vielä vakiintumattomista äänne- ja muotopiirteistä useimmat alkoivat vakiintua nykyiselleen jo 1870-luvulle tultaessa, miltä pohjalta nykysuomen katsotaan alkavan viimeistään vuodesta 1880."
        http://www.kotus.fi/index.phtml?s=137

        Nykysuomi on siis n. 132 vuotta vanhaa!

        Ja nykyruotsi kolmesataa vuotta kun miinustetaan levoton aika Olaus Petrin jälkeen jolloin ei asiat olleet vakiintuneita. Suomea on kyllä opiskeltu kinkereillä jo 1500-luvulta lähtien mutta älä anna sen häiritä rasistisia fantasioitasi.


      • kampa kyn pul
        Ankdam kirjoitti:

        Taidat nyt sekoittaa raamatun ja sen ilmestymiseen suomeksi ja ruotsiksi . Ensimmäinen kokonaisuudessaan ruotsiksi käännetty raamattu julkaistiin jo vuonna 1526. Me saimme Agricolan kääntämänä ensin vain Uuden testamentin joka ilmestyi 22 vuotta ruotsinkielisen koko raamatun valmistumisen jälkeen vuonna 1548 mutta kokonaisuudessaan raamattu saatiin käännettyä suomen kielelle vasta vuonna 1642 eli "Coco Pyhä Ramattu Suomexi".
        Ne kuuluisat Novgorodin tuohikirjeetkin on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Myös ne kuuluisat kirjeet jotka on kirjoitettu karjalan kielellä.

        Wiki: "Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna itämerensuomalaisena kirjoituksena. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta."

        "De första texterna skrivna på klassisk fornsvenska var laguppteckningar. Allra först kom en lista på västgötarnas lagar 1225. Ännu en förteckning av västgötarnas lagar kom på 1280-talet och det var "Äldre västgötalagen". Vid mitten av 1300-talet kom den första rikssvenska lagboken "Magnus Erikssons landslag" (Magnus var kung vid detta tillfälle).

        Kunskapen om den klassiska fornsvenskan kommer främst från alla lagböcker (med tanke på hur många lagböcker som kom under denna tiden så måste medel Svensson (eller kanske Sueinsensson) varit mycket olydig).

        http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

        Ensimmäiset tunnetut ruotsinkieliset tekstit silloisessa valtakunnassamme olivat Länsi-Göötanmaan lait vuodelta 1225. Ne tekstit ovat kirjoitetut sen ajan latinalaisilla kirjaimilla ja nk klassisella muinaisruotsilla.

        Karjalan kieli on yhtä paljon sukua nykysuomelle kuin muinaisruotsi nykyruotsille. Ihan hyvä yritys joka jäi kuitenkin taas tuloksettomaksi. Latinalaisin kirjaimin? Ni tämäpä kumma. Eikö ruotsin ylivertaisessa kielessä siis ollut omia kirjaimia. Ainoastaan epämääräisiä riimumerkkejä. Ruotsalainen nettisivu kuinka objektiivista. Miksi et samantien lainaa Mynttiä ja magmaa sekä julista että Aatamin nimi olikin Göran ja Eva oli Ankdam.


      • katsos kun
        Kirjakieli:!1%#+ kirjoitti:

        .

        Sitä paitsi Ruotsissa saatiin kirjakieli vain parikymmentä vuotta aiemmin eli käytännössä ei mitään eroa

        .

        Tämä resukka näyttää luulevan että jokainen ruotsalainen resuinen talonpoikakin osasi lukea kun kukaan ei Suomessa osannut. Suoraan siis sairaan oppi-isänsä Freudenthalin oppikirjasta. Pelataan kuitenkin. Ensimmäisen modernin suomen kielen sanakirja toimitti Matti Sadeniemi. Tämä siis sanakirja jossa ei ollut murteita ja muuta sekaisin. Nykyinen kirjakieli on siis suomenkielisten itsensä kehittämää. Armeija-sanastokin luotiin pitkälti suomenkielisten toimesta. Ei sinänsä että ruotsinkielessä armeija-sanasto mitään omaperäistä olisi Ankdamin harmiksi. Rouva yrittää selvästi vihjailla että ruiotsinkieli olisi jotenkin parempi ja luovempi vaikka ruotsalaisetkin ovat lainanneet keskeiset sanat muualta, että se siitä taas.


      • galsten
        katsos kun kirjoitti:

        Tämä resukka näyttää luulevan että jokainen ruotsalainen resuinen talonpoikakin osasi lukea kun kukaan ei Suomessa osannut. Suoraan siis sairaan oppi-isänsä Freudenthalin oppikirjasta. Pelataan kuitenkin. Ensimmäisen modernin suomen kielen sanakirja toimitti Matti Sadeniemi. Tämä siis sanakirja jossa ei ollut murteita ja muuta sekaisin. Nykyinen kirjakieli on siis suomenkielisten itsensä kehittämää. Armeija-sanastokin luotiin pitkälti suomenkielisten toimesta. Ei sinänsä että ruotsinkielessä armeija-sanasto mitään omaperäistä olisi Ankdamin harmiksi. Rouva yrittää selvästi vihjailla että ruiotsinkieli olisi jotenkin parempi ja luovempi vaikka ruotsalaisetkin ovat lainanneet keskeiset sanat muualta, että se siitä taas.

        "Rouva yrittää selvästi vihjailla..."

        Tarkoitat kai että vanhapiika yrittää selvästi vihjailla...


      • kampa kyn pul kirjoitti:

        Karjalan kieli on yhtä paljon sukua nykysuomelle kuin muinaisruotsi nykyruotsille. Ihan hyvä yritys joka jäi kuitenkin taas tuloksettomaksi. Latinalaisin kirjaimin? Ni tämäpä kumma. Eikö ruotsin ylivertaisessa kielessä siis ollut omia kirjaimia. Ainoastaan epämääräisiä riimumerkkejä. Ruotsalainen nettisivu kuinka objektiivista. Miksi et samantien lainaa Mynttiä ja magmaa sekä julista että Aatamin nimi olikin Göran ja Eva oli Ankdam.

        "Eikö ruotsin ylivertaisessa kielessä siis ollut omia kirjaimia."

        No ei ollut ruotsin kielellä omia kirjaimia kuten ei myöskään ole rakkaalla suomen kielellämme vielä tänä päivänäkään. Lähes kaikissa länsimaissahan käytetään latinalaisia kirjaimia ja arabialaisia numeroita.

        Mitä riimukirjoitukseen tulee niin se sijoittuu ajallisesti n. vuoteen 100 j.kr ja vanhimmat ajoitetut riimukirjoitukset jotka on löytynyt Tanskasta on ajoitettu vuoteen 160 j.kr. Silloin tuskin tällä Suomen alueellakaan kovin paljon kirjallisuutta luotiin, täältä kun ei ole löytynyt edes riimukirjoituksia vai onko sinulla kenties tarkempaa tietoa?

        Nuo Väst-Götan lait jotka edellisessä viestissäni mainitisin on ensimmäinen tunnettu kokonainen kirja joka on kirjoitettu ruotsin kielellä ja se ajoittuu n. vuoteen 1220.

        Wiki: "Puhtaasti kirjallisia teoksia Suomessa on keskiajalta vain vähän. Näihin kuuluu muun muassa latinankielisiä virsiä ja koululauluja, kuten Piae Cantiones, Piispa Henrikin liturgia (noin 1290), lakikirja Codex Aboensis eli Turun käsikirja (1440-luku), messukirja Missale Aboense, joka oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (1488), kirkkokäsikirja Manuale Aboense (1522), piispainkronikka sekä ruotsiksi käännettyinä joukko pyhimyslegendoja ym. uskonnollisia kirjoituksia."

        "Ruotsalainen nettisivu kuinka objektiivista."

        Oisko sinulla tarjota suomenkielistä nettisivua joka on objektiivisempi? Kääntäen siis oletan sinun olevan sitä mieltä että muut tuntevat naapuriman, kuten esim. Suomen historian paremmin kuin me itse, niinkö?


      • saarahk
        Ankdam kirjoitti:

        Taidat nyt sekoittaa raamatun ja sen ilmestymiseen suomeksi ja ruotsiksi . Ensimmäinen kokonaisuudessaan ruotsiksi käännetty raamattu julkaistiin jo vuonna 1526. Me saimme Agricolan kääntämänä ensin vain Uuden testamentin joka ilmestyi 22 vuotta ruotsinkielisen koko raamatun valmistumisen jälkeen vuonna 1548 mutta kokonaisuudessaan raamattu saatiin käännettyä suomen kielelle vasta vuonna 1642 eli "Coco Pyhä Ramattu Suomexi".
        Ne kuuluisat Novgorodin tuohikirjeetkin on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Myös ne kuuluisat kirjeet jotka on kirjoitettu karjalan kielellä.

        Wiki: "Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna itämerensuomalaisena kirjoituksena. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta."

        "De första texterna skrivna på klassisk fornsvenska var laguppteckningar. Allra först kom en lista på västgötarnas lagar 1225. Ännu en förteckning av västgötarnas lagar kom på 1280-talet och det var "Äldre västgötalagen". Vid mitten av 1300-talet kom den första rikssvenska lagboken "Magnus Erikssons landslag" (Magnus var kung vid detta tillfälle).

        Kunskapen om den klassiska fornsvenskan kommer främst från alla lagböcker (med tanke på hur många lagböcker som kom under denna tiden så måste medel Svensson (eller kanske Sueinsensson) varit mycket olydig).

        http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

        Ensimmäiset tunnetut ruotsinkieliset tekstit silloisessa valtakunnassamme olivat Länsi-Göötanmaan lait vuodelta 1225. Ne tekstit ovat kirjoitetut sen ajan latinalaisilla kirjaimilla ja nk klassisella muinaisruotsilla.

        Ankdam tuossa osoittaa että Suomella ei voi olla mitään kiitollisuuden velkaa ruotsille, kuten ruotsilla ei ole kiitollisuudenvelkaa latinalle tai muille eurooppalaisille kielille.

        Ruotsi ei vaadi pakkolatinaa tai pakkosaksaa tai pakkoranskaa, jotta kulttuuriset ja historialliset siteet säilyisivät Eurooppaan.

        RKP sensijaan vaatii että Suomen pitää historiallisista syistä ylläpitää kielellisiä yhteyksiä Ruotsiin ja opiskella siis pakkoruotsia. Se on kohtuutonta. Valtavasti verovaroja heitetään hukkaan, eikä saada mitään hyödyllistä vastiketta, ei edes palvelua jota ruotsinkieliset kitisevät suomenkielisiltä.

        Tuo hulluus on saatava loppumaan


      • katsos kun kirjoitti:

        Tämä resukka näyttää luulevan että jokainen ruotsalainen resuinen talonpoikakin osasi lukea kun kukaan ei Suomessa osannut. Suoraan siis sairaan oppi-isänsä Freudenthalin oppikirjasta. Pelataan kuitenkin. Ensimmäisen modernin suomen kielen sanakirja toimitti Matti Sadeniemi. Tämä siis sanakirja jossa ei ollut murteita ja muuta sekaisin. Nykyinen kirjakieli on siis suomenkielisten itsensä kehittämää. Armeija-sanastokin luotiin pitkälti suomenkielisten toimesta. Ei sinänsä että ruotsinkielessä armeija-sanasto mitään omaperäistä olisi Ankdamin harmiksi. Rouva yrittää selvästi vihjailla että ruiotsinkieli olisi jotenkin parempi ja luovempi vaikka ruotsalaisetkin ovat lainanneet keskeiset sanat muualta, että se siitä taas.

        "Tämä resukka näyttää luulevan että jokainen ruotsalainen resuinen talonpoikakin osasi lukea kun kukaan ei Suomessa osannut. "

        No ei luule vaan tietää ettei se resuinen talonpoika osannut sen paremmin lukea ja kirjoittaa siellä maan länsiosassa kuin täällä itäosassakaan.

        "Ei sinänsä että ruotsinkielessä armeija-sanasto mitään omaperäistä olisi Ankdamin harmiksi."

        No tuo taas on silkkaa fennoskeidaa! Armeijasanasto on perua Ruotsin ajalta ja vaikea sinun on löytää virallista armeijaan liittyvää sanaa joka ei olisi laina ruotsinkielestä jonne me taas useimmiten on lainattu ranskan kielestä.

        Komentokieli Suomen armeijassa on suomi, myös Dragsvikissä mutta se on aivan eri juttu se.

        Vihjailut ruotsin kielen paremmuudesta juontavat suoraan harhaiseen mieleesi koska sellaista en ole koskaan sanonut tai edes ajatellut.

        Tästä viestistä lähti tämä keskustelu:

        ""Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!


      • saarahk
        Ankdam kirjoitti:

        "Tämä resukka näyttää luulevan että jokainen ruotsalainen resuinen talonpoikakin osasi lukea kun kukaan ei Suomessa osannut. "

        No ei luule vaan tietää ettei se resuinen talonpoika osannut sen paremmin lukea ja kirjoittaa siellä maan länsiosassa kuin täällä itäosassakaan.

        "Ei sinänsä että ruotsinkielessä armeija-sanasto mitään omaperäistä olisi Ankdamin harmiksi."

        No tuo taas on silkkaa fennoskeidaa! Armeijasanasto on perua Ruotsin ajalta ja vaikea sinun on löytää virallista armeijaan liittyvää sanaa joka ei olisi laina ruotsinkielestä jonne me taas useimmiten on lainattu ranskan kielestä.

        Komentokieli Suomen armeijassa on suomi, myös Dragsvikissä mutta se on aivan eri juttu se.

        Vihjailut ruotsin kielen paremmuudesta juontavat suoraan harhaiseen mieleesi koska sellaista en ole koskaan sanonut tai edes ajatellut.

        Tästä viestistä lähti tämä keskustelu:

        ""Mitä suomenruotsalaiset ovat tehneet sen hyväksi, että ruotsin kieli olisi käytännössä tasa-arvoinen suomen kanssa niin Perä-Pohjolassa kuin Etelä-Karjalassa Satakiunnasta puhumattakaan."

        Muun muassa luoneet suomen kielelle kirjakielen ja nostaneet sen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin kielen rinnalle.
        Ensin oli ruotsi sitten vasta tuli suomi yhdenvertaiseksi siihen rinnalle!

        "nostaneet suomen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle"

        Voi jestas tuota pöyhkeyttä, ilman häpeän häivääkään!

        Suomenkielisen maan ja kansan pääkieli kuuluu ilman muuta maan pääkieleksi, eikä "yhdenvertaiseksi ruotsin rinnalle"

        Aikoinaan ruotsin kieli on taatusti nostettu latinan, saksan, ranskan alistuksesta Ruotsin pääkieleksi, eikä ruotsi jäänyt
        "yhdenvertaiseksi latinan, saksan, ranskan rinnalle"! Ilman kiitollisuudenvelkaa ruotsi nousi oman maansa pääkieleksi, ilman historian painolastia, vaikka kuningasperheellä on ranskalaiset sukujuuret.

        Ymmärrätkö Ankka yhtään mitään?


      • saarahk kirjoitti:

        "nostaneet suomen yhdenvertaiseksi, viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle"

        Voi jestas tuota pöyhkeyttä, ilman häpeän häivääkään!

        Suomenkielisen maan ja kansan pääkieli kuuluu ilman muuta maan pääkieleksi, eikä "yhdenvertaiseksi ruotsin rinnalle"

        Aikoinaan ruotsin kieli on taatusti nostettu latinan, saksan, ranskan alistuksesta Ruotsin pääkieleksi, eikä ruotsi jäänyt
        "yhdenvertaiseksi latinan, saksan, ranskan rinnalle"! Ilman kiitollisuudenvelkaa ruotsi nousi oman maansa pääkieleksi, ilman historian painolastia, vaikka kuningasperheellä on ranskalaiset sukujuuret.

        Ymmärrätkö Ankka yhtään mitään?

        "Voi jestas tuota pöyhkeyttä, ilman häpeän häivääkään!"

        No juu, sanos muuta mutta ei nuo sinun taivastelusi asiaa miksikään muuta. En liioin mitä minu tulisi hävetä.

        Ruotsin kieli oli ainoa virallinen kieli Suomessa useiden satojen vuosien ajan kunnes suomen kieli nostettiin tasa-avoiseksi sen rinnalle. Suomen asema rutosin rinnalla virallistettiin vasta runsas sata vuotta sitten.

        Jos sinulla on asiasta jokin vaihtoehtoinen luotettava ja oikeaksi todistettavissa oleva historian versio niin kerro ihmeessä.
        Jätä mieluusti myös saksa ja ranska ja latina pois tästä keskustelusta ja ole sotkematta asioita. Kyse on ainoastaan sitä, kumpi oli ensin?
        Kumpi on tuoreempi virallinen kieli Suomessa, suomi vaiko ruotsi?

        V.P.


      • Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        "Nykyruotsin kauden [vuodesta 1900 lähtien] alussa tapahtui kirjoitetussa kielessä muutamia suuria muutoksia, joista keskusteltiin kauan ja kiivaasti. 1906 tuli suuri oikeinkirjoitusuudistus, jota ajoivat opettajajärjestöt. Uudistustarvetta perusteltiin pedagogisilla syillä. Muutosta vastustettiin pitkään ankarasti, sillä sen katsottiin katkaisevan siteet menneiden aikojen kirjallisuuteen. 1940-luvulla siirryttiin predikaattiverbien yksikkömuotoihin, kirjoitettiin siis vi skriver eikä vi skriva. Puhekielessä näin oli ollut jo kauan. Ruotsin Akatemia hyväksyi tämän uudistuksen vasta 1950-luvulla." http://www.jyu.fi/gammalsvenska/kielihistoria.htm

        "Vanha [suomen kielen] länsimurteinen pohja säilyi hivenen uudistettuna, mutta tietyt itämurteiset piirteet hyväksyttiin [uudistuvaan] kirjakieleen. Uuden ortografian vakiinnutti lopullisesti Raamatun siirtyminen tämän kannalle 1850-luvun alussa."

        1500-luvulta lähtien monien eurooppalaisten kielten kehityksessä on samantapaisia vaiheita ennen vakiintumista. Kielen syvärakenteissa muuntumista tapahtuu nykyisin hallitummin ja ohjatummin.

        On usein makuasia, mihin kulloinkin vedetään rajoja kielen kehityksessä ja miten niitä nimetään.

        Nykyruotsin voi siis sanoa olevan 112 vuotta vanha!

        "Nykyruotsin voi siis sanoa olevan 112 vuotta vanha! "

        Joo mutta ruotsin kieli virallisena kielenä Suomen alueella on useita satoja vuosia vanha, suomen kieli sitä vastoin vain sata vuotta ja rapiat.

        Vai oletko eri mieltä?


      • joopa joo kirjoitti:

        Ja nykyruotsi kolmesataa vuotta kun miinustetaan levoton aika Olaus Petrin jälkeen jolloin ei asiat olleet vakiintuneita. Suomea on kyllä opiskeltu kinkereillä jo 1500-luvulta lähtien mutta älä anna sen häiritä rasistisia fantasioitasi.

        "Suomea on kyllä opiskeltu kinkereillä.."

        Ei kinkereillä suomea opiskeltu vaan Katkismusta, joka tuli osata ulkoa. Kinkereillä istuneethan olivat suomenkielisiä! Katkismus oli jo varhain olemassa suomen kielisenä versiona kuten paljon muitakin uskonnollisia tekstejä koska jo 1500-luvulla kuningas määräsi että papiston tuli osata suomea ja kansalle tuli saarnata sen omalla kielellä.

        Vuonna 1584 otettiin suomen kieli käyttöön kuninkaan käskykirjeissä. Huomautettakoon että ne kirjeet eivät olleet osoitettu suoraan kansalle, joka tietenkään noina aikoina ei osannut lukea ja kirjoittaa vaan papistolle joka luki tiedotteet kansalle kirkossa.


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Voi jestas tuota pöyhkeyttä, ilman häpeän häivääkään!"

        No juu, sanos muuta mutta ei nuo sinun taivastelusi asiaa miksikään muuta. En liioin mitä minu tulisi hävetä.

        Ruotsin kieli oli ainoa virallinen kieli Suomessa useiden satojen vuosien ajan kunnes suomen kieli nostettiin tasa-avoiseksi sen rinnalle. Suomen asema rutosin rinnalla virallistettiin vasta runsas sata vuotta sitten.

        Jos sinulla on asiasta jokin vaihtoehtoinen luotettava ja oikeaksi todistettavissa oleva historian versio niin kerro ihmeessä.
        Jätä mieluusti myös saksa ja ranska ja latina pois tästä keskustelusta ja ole sotkematta asioita. Kyse on ainoastaan sitä, kumpi oli ensin?
        Kumpi on tuoreempi virallinen kieli Suomessa, suomi vaiko ruotsi?

        V.P.

        Onhan miehittäjän kieli usein se ainoa ja oikea, niin kävi täälläkin. Röyhkeää sillä asialla on kuitenkin elvistellä. Nyt on kuitenkin nyt ja kansa katkoo kahleitansa.


      • galsten
        Ankdam kirjoitti:

        "Nykyruotsin voi siis sanoa olevan 112 vuotta vanha! "

        Joo mutta ruotsin kieli virallisena kielenä Suomen alueella on useita satoja vuosia vanha, suomen kieli sitä vastoin vain sata vuotta ja rapiat.

        Vai oletko eri mieltä?

        Lienee perustelu pakkoruotsille, vaikka en oikein ymmärrä miksi.


      • shchnre
        Ankdam kirjoitti:

        "Eikö ruotsin ylivertaisessa kielessä siis ollut omia kirjaimia."

        No ei ollut ruotsin kielellä omia kirjaimia kuten ei myöskään ole rakkaalla suomen kielellämme vielä tänä päivänäkään. Lähes kaikissa länsimaissahan käytetään latinalaisia kirjaimia ja arabialaisia numeroita.

        Mitä riimukirjoitukseen tulee niin se sijoittuu ajallisesti n. vuoteen 100 j.kr ja vanhimmat ajoitetut riimukirjoitukset jotka on löytynyt Tanskasta on ajoitettu vuoteen 160 j.kr. Silloin tuskin tällä Suomen alueellakaan kovin paljon kirjallisuutta luotiin, täältä kun ei ole löytynyt edes riimukirjoituksia vai onko sinulla kenties tarkempaa tietoa?

        Nuo Väst-Götan lait jotka edellisessä viestissäni mainitisin on ensimmäinen tunnettu kokonainen kirja joka on kirjoitettu ruotsin kielellä ja se ajoittuu n. vuoteen 1220.

        Wiki: "Puhtaasti kirjallisia teoksia Suomessa on keskiajalta vain vähän. Näihin kuuluu muun muassa latinankielisiä virsiä ja koululauluja, kuten Piae Cantiones, Piispa Henrikin liturgia (noin 1290), lakikirja Codex Aboensis eli Turun käsikirja (1440-luku), messukirja Missale Aboense, joka oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (1488), kirkkokäsikirja Manuale Aboense (1522), piispainkronikka sekä ruotsiksi käännettyinä joukko pyhimyslegendoja ym. uskonnollisia kirjoituksia."

        "Ruotsalainen nettisivu kuinka objektiivista."

        Oisko sinulla tarjota suomenkielistä nettisivua joka on objektiivisempi? Kääntäen siis oletan sinun olevan sitä mieltä että muut tuntevat naapuriman, kuten esim. Suomen historian paremmin kuin me itse, niinkö?

        No mutta eikö sillä sinun teorioittesi mukaan sitten olisi pitännyt olla omat kirjaimet jos se kerta niin ylivertainen kieli on. Totuushan on se että Venäjän keisarikunta palkkasi porukkaa pitkälti suomen kielellä rakentamaan rautatiet. Saksalaiset ja ranskalaiset arkkitehdit rakensi suurimman osan asioista joista te nyt kerskutte. Engel oli siis saksalainen. Ei varsinaissuomalainen svekko tai ahvenanmaalainen maajussi. Ymmärrätkö. Te saatte rauhassa kaivella piirrustuksia jotka Engel saattoi tehdä rakentajille ruotsin kielellä. Tätäkin sopii eipäillä koska pääkaupunkimme väestö oli määrältään pieni ja rakentajia tuotiin varmasti muualta Venäjääkin jotka tuskin ymmärsivät ruotsia. Totuus on se että suomalaisille työntekijöille puhuttiin suomea ja venäläisille venäjää. Engel ei ehkä osannut suomea mutta venäjää hän taatusti puhui. Argumentti siitä että joku ahvenanmaalainen tai sinä voitte kerskata jollain Engelillä on yhtä tyhmä kuin sanoisi että närpiöläinen ovenvartija on maailman keisari.


      • kansamitä
        Ankdam kirjoitti:

        "Voi jestas tuota pöyhkeyttä, ilman häpeän häivääkään!"

        No juu, sanos muuta mutta ei nuo sinun taivastelusi asiaa miksikään muuta. En liioin mitä minu tulisi hävetä.

        Ruotsin kieli oli ainoa virallinen kieli Suomessa useiden satojen vuosien ajan kunnes suomen kieli nostettiin tasa-avoiseksi sen rinnalle. Suomen asema rutosin rinnalla virallistettiin vasta runsas sata vuotta sitten.

        Jos sinulla on asiasta jokin vaihtoehtoinen luotettava ja oikeaksi todistettavissa oleva historian versio niin kerro ihmeessä.
        Jätä mieluusti myös saksa ja ranska ja latina pois tästä keskustelusta ja ole sotkematta asioita. Kyse on ainoastaan sitä, kumpi oli ensin?
        Kumpi on tuoreempi virallinen kieli Suomessa, suomi vaiko ruotsi?

        V.P.

        Oliko ruotsin kieli siis virallinen kieli kaikilla alueilla rouva? Esimerkiksi Tampere on perustettu vuonna 1779. Tampere on siis rouvan teorioiden mukaan ollut ruotsinkielinen vain sata vuotta vaikka kyllä ruotsin kielenkin aikaan suomenkielistä toimintaa oli. Rouva ilmeisesti määrittää alueen sen mukaan mikä oli johtajien äidinkieli. Väinö Voionmaa oli suomenkielinen ja Tampereen yliopisto oikea ensimmäinen johtaja. Sata vuotta on siis ehkä oikea aika. Tampereen lyseo perustettiin kyllä jo 1884. Se oli täysin suomenkielinen. Varmasti vanhempiakin rakennuksia löytyy. Tampere ei ole ainut esimerkki. Minä en ala tässä sinulle kuitenkaan listaamaan muita kaupunkeja. Freudenthalistin kanssa faktoihin perustuva väittely on yhtä hyödytöntä kuin lestadiolaisen kanssa. Ainiin ja ruotsin kielellä toimivan virkakoneiston pätevyyshän todella nähtiin vuonna 1867 eikö vain.


      • nooh ehkä
        Ankdam kirjoitti:

        "Nykyruotsin voi siis sanoa olevan 112 vuotta vanha! "

        Joo mutta ruotsin kieli virallisena kielenä Suomen alueella on useita satoja vuosia vanha, suomen kieli sitä vastoin vain sata vuotta ja rapiat.

        Vai oletko eri mieltä?

        Voi se ehkä Turussa ollakin "useita satoja vuosia" mutta ei sitä pidempänä. Voitko esimerkiksi todistaa että Oulussa puhuttiin ruotsia vuonna 1400. ha ha ha tämä pitää kyllä kuulla. Onko siis todisteita.


      • kunpa vain joo
        galsten kirjoitti:

        Lienee perustelu pakkoruotsille, vaikka en oikein ymmärrä miksi.

        Toivoisin todella että enemmistö suomenkielisistä veronmaksajista kuulisi Ankdamin kaltaisten freudenthalistien puheet. Täysin harmitonhan tämä muuten olisi mutta kun tietää suurimman osan suomenRUOTSALAISISTA ajattelevan kuten hän.


      • mikä oli asian ydin?
        Ankdam kirjoitti:

        Taidat nyt sekoittaa raamatun ja sen ilmestymiseen suomeksi ja ruotsiksi . Ensimmäinen kokonaisuudessaan ruotsiksi käännetty raamattu julkaistiin jo vuonna 1526. Me saimme Agricolan kääntämänä ensin vain Uuden testamentin joka ilmestyi 22 vuotta ruotsinkielisen koko raamatun valmistumisen jälkeen vuonna 1548 mutta kokonaisuudessaan raamattu saatiin käännettyä suomen kielelle vasta vuonna 1642 eli "Coco Pyhä Ramattu Suomexi".
        Ne kuuluisat Novgorodin tuohikirjeetkin on kirjoitettu kyrillisin kirjaimin. Myös ne kuuluisat kirjeet jotka on kirjoitettu karjalan kielellä.

        Wiki: "Eräs 1200-luvulle ajoitettu tuohikirje (kirje nro. 292) on kirjoitettu tuon ajan karjalan kielellä tai sitä läheisesti muistuttavalla kielellä (kyrillisin kirjaimin), ja sitä pidetään vanhimpana tunnettuna itämerensuomalaisena kirjoituksena. Kirjeen sisällöstä ei ole varmuutta, mutta sitä on pidetty loitsuna. Kyseessä voisi olla salamaa koskeva loitsu, sillä ilmeisesti siinä puhutaan jumalan nuolesta."

        "De första texterna skrivna på klassisk fornsvenska var laguppteckningar. Allra först kom en lista på västgötarnas lagar 1225. Ännu en förteckning av västgötarnas lagar kom på 1280-talet och det var "Äldre västgötalagen". Vid mitten av 1300-talet kom den första rikssvenska lagboken "Magnus Erikssons landslag" (Magnus var kung vid detta tillfälle).

        Kunskapen om den klassiska fornsvenskan kommer främst från alla lagböcker (med tanke på hur många lagböcker som kom under denna tiden så måste medel Svensson (eller kanske Sueinsensson) varit mycket olydig).

        http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/klassforn.htm

        Ensimmäiset tunnetut ruotsinkieliset tekstit silloisessa valtakunnassamme olivat Länsi-Göötanmaan lait vuodelta 1225. Ne tekstit ovat kirjoitetut sen ajan latinalaisilla kirjaimilla ja nk klassisella muinaisruotsilla.

        Kielet muuttuvat, kuten mm. Ruotsin kieli:

        "Nykyruotsi (nusvenska) on 1900-luvun alusta puhuttua ruotsia. Teollistuminen ja kaupungistuminen oli hyvässä vauhdissa 1800-luvun loppuvuosikymmeninä ja uudet kirjailivat jättivät jälkensä Ruotsin kirjallisuuteen. Monilla kirjailijoilla, poliitikoilla ja julkisuuden henkilöillä oli suuri vaikutus kansalliseen kieleen. Näitä merkittävin oli August Strindberg (1849–1912).

        Vasta 1900-luvulla yhteinen ja vakioitu kieli tuli kaikkien ruotsalaisten käyttöön. Oikeinkirjoitus oli viimein standardoitu ja lähes yhdenmukainen vuoden 1906 uudistuksen myötä. Silloin kirjoitusasusta poistettiin eräitä ääntymättömiä kirjaimia kuten f sen tapaisissa sanoissa kuin huvud, ennen hufvud, joka asu kuitenkin edelleen esiintyy muun muassa Hufvudstadsbladetin nimessä. Lukuun ottamatta verbien monikkomuotoja (kuten: vi gingo, me menimme, nyk. vi gick) ja kirjoitetun kielen pieniä syntaksieroja kieli oli sama kuin nykyään puhuttava ruotsin kieli. Verbien monikkomuodot, jotka säännöllisillä verbeillä olivat lopuksi aina infinitiivin kaltaisia, olivat hävinneet puhekielestä joitakin syrjäisiä murteita lukuun ottamatta jo 1800-luvun loppuun mennessä, ja kirjakielessäkin ne olivat jo vähitellen jäämässä pois käytöstä, kunnes ne 1950-luvulla poistettiin virallisista suosituksistakin."

        Vielä 1400l. Oli tanska ja ruotsi käytännössä sama kieli, jota ymmärretiin molemissa maissa.

        Tällä keskustelulla ei pitäisi olla mitään tekemistä Suomen järjettömän kielipolitiikan kanssa.


      • ruotsi on suomalaine
        Ankdam kirjoitti:

        "Eikö ruotsin ylivertaisessa kielessä siis ollut omia kirjaimia."

        No ei ollut ruotsin kielellä omia kirjaimia kuten ei myöskään ole rakkaalla suomen kielellämme vielä tänä päivänäkään. Lähes kaikissa länsimaissahan käytetään latinalaisia kirjaimia ja arabialaisia numeroita.

        Mitä riimukirjoitukseen tulee niin se sijoittuu ajallisesti n. vuoteen 100 j.kr ja vanhimmat ajoitetut riimukirjoitukset jotka on löytynyt Tanskasta on ajoitettu vuoteen 160 j.kr. Silloin tuskin tällä Suomen alueellakaan kovin paljon kirjallisuutta luotiin, täältä kun ei ole löytynyt edes riimukirjoituksia vai onko sinulla kenties tarkempaa tietoa?

        Nuo Väst-Götan lait jotka edellisessä viestissäni mainitisin on ensimmäinen tunnettu kokonainen kirja joka on kirjoitettu ruotsin kielellä ja se ajoittuu n. vuoteen 1220.

        Wiki: "Puhtaasti kirjallisia teoksia Suomessa on keskiajalta vain vähän. Näihin kuuluu muun muassa latinankielisiä virsiä ja koululauluja, kuten Piae Cantiones, Piispa Henrikin liturgia (noin 1290), lakikirja Codex Aboensis eli Turun käsikirja (1440-luku), messukirja Missale Aboense, joka oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (1488), kirkkokäsikirja Manuale Aboense (1522), piispainkronikka sekä ruotsiksi käännettyinä joukko pyhimyslegendoja ym. uskonnollisia kirjoituksia."

        "Ruotsalainen nettisivu kuinka objektiivista."

        Oisko sinulla tarjota suomenkielistä nettisivua joka on objektiivisempi? Kääntäen siis oletan sinun olevan sitä mieltä että muut tuntevat naapuriman, kuten esim. Suomen historian paremmin kuin me itse, niinkö?

        http://www.sinikivi.com/foorumi/historia/4520-tutkijat-lukevat-suomea-ruotsin-riimukivista


      • puhuit itses pussiin
        Ankdam kirjoitti:

        "Nykyruotsin voi siis sanoa olevan 112 vuotta vanha! "

        Joo mutta ruotsin kieli virallisena kielenä Suomen alueella on useita satoja vuosia vanha, suomen kieli sitä vastoin vain sata vuotta ja rapiat.

        Vai oletko eri mieltä?

        J. V. Snellman teki senaatin ohi aloitteen ja keisari Aleksanteri II antoi 1. elokuuta 1863 kielireskriptin eli -asetuksen, jossa virallistamisen määräajaksi säädettiin 20 vuotta. Ruotsinkielinen eliitti ja virkamiehet vastustivat henkeen ja vereen kaikkia suomenkielisten kielellisiä oikeuksia.

        "Joo mutta ruotsin kieli virallisena kielenä Suomen alueella on useita satoja vuosia vanha, suomen kieli sitä vastoin vain sata vuotta ja rapiat."

        No, eikös tämä asiantila ollut täysin epäoikeudenmukainen Suomessa, jossa ruotsia osaamattomia suomenkielisiä oli v. 1600-1900, 83-89% väestöstä ja maan alkuperäinen kieli yritettiin hävittää. Vai oletko eri mieltä?

        "Ei orjien jälkeläisillä voi olla täysiä ihmisoikeuksia, koska heidän historiansa on mitä on".......vai?


    • AntiSveko

      Ja kuinkahan vanhaksi SvekoAnkka väittää nykyruotsia, 2500 vuotta kenties.
      Eikö kansoilla joilla ole kirjoitettua kieltä ole kieltä ?
      Eikä san-kansalla ole kieltä, eikö intiaaneilla, eskomoilla jne.

      Kyllä seko-Ankka on sairas, sitä se svekosyndrooma teettää !!

      • totta totta

        Narsismi on vaarallinen piirre. Onneksi ei ole päättämässä minkään suurvallan asioista tämä rouva vaikka rouvan mielestähän Ruotsi on vielä suurvalta.


    • rautaako?

      "Men må det tillåtas mig, en enkel man av folket, att från denna plats säga rent ut att vi aldrig komma att finna oss i att bliva degraderade till en andra rangens medborgare."

      Eiköhän tilanne ole edelleen se ettei kielivähemmistö suostu sen enempää toisen luokan kansalaiseksi kuin mitä luonnollisesti seuraa ryhmän pienestä suhteellisesta koosta.

      Mutta nykyään tuota itsestäänselvyyttä ei enään kyseenalaista muut kuin ahdasmielisimmät nettifennot. Eduskunnassa tuskin tuollaisia 1930-luvun aitosuomalasisuuspuheita enään kuule. Edes populisteilta.

      "Vi göra icke anspråk på några företrädesrättigheter, men vi motse att man icke heller med majoritetens styrka begår en uppenbar orättfärdig lagstiftningshandling."

      Voiko sen paremmin sanoa!

    • epä-älyllistä keskus

      "Kun seuraa nykyistä kielikeskustelua, on mielenkiintoista huomata, että suurin osa käytetyistä argumenteista puolin ja toisin on samoja kuin ne joita käytettiin 1900-luvun alkupuolen kielitaistelun aikana."

      En ole tietoinen tuon ajan kielikeskusteluista joten en osaa sanoa onko keskustelu samanlaista.

      Nykyisin keskustelu on kuitenkin varsin maltillista. Ongelmia tuottaa vain se seikka, että pakkoruotsin puolustajat käyttävät epä-älyllisiä esimerkkejä kuten esim. "pakkomatematiikka", "ehkäpä muutat Ruotsiin?" yms. jotka syystä tai toisesta ovat jokaisessa keskustelussa yleispäteviä.

      Yleensä nuo perustelut kuitenkin asiallisesti kumotaan kerta toisensa jälkeen, mutta sitten tapahtuukin "hups". Keskusteluaika loppuu ja kenellekkään ei jää epäselväksi, että mikä oli keskustelun lopputulos.

      Mitäs tämän jälkeen tapahtuu?

      Yleensä ei yhtikäs mitään. Keskusteluissa ei saavuteta mitään todellista vaikutusta koska se ei tunnu vaikuttavan millään lailla niihin tahoihin jotka asioista todellisesti päättävät, kuten esim. opetusministeriön työryhmiin (jotka ovat 90%:sesti RKP:n edustajilla/RKP:n järjestöjen edustajilla miehitettyjä).

      Seuraava vaihe yleensä onkin että joku RKP:n taho nousee julkisuuteen joissakin tietyissä medioissa esim. HS, YLE jne. ja syyttää suomalaisia "syrjinnästä ja natsismista ja viittaa 1930-luvun loppuun" kun pakkoruotsia halutaan valinnaiseksi.

      Tämän jälkeen seuraa syvä hiljaisuus ja ketään asia ei kiinnosta. Vääriä väitteitä ei haluta mediassa enää oikoa ja ketään muita asian puolesta/vastaan puhujia ei oteta linjoille vähään aikaan.

      Yllättäen tuo asiallinen keskustelu ja sen lopputulokset ovatkin täysin tyhjää jauhamista ja ainoastaan muutama taho päättää todellisesti pakkoruotsista.

      Keskustelu on siis asiallista, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta (muuta kuin kansalaisten entistä lujempaan pakkoruotsivastustukseen). Ei voida vuosikausia esittää epä-älyllisiä perusteita, etteikö se alkaisi ärsyttää useampiakin tahoja....

      • C.E.

        En jaksa lähteä pätkimään, ja kommentoimaan joka lausetta erikseen kun kuitemmin olemme monessa asiassa samaa mieltä, joten vastaan näin yleisesti.

        Sanot ettei näillä keskusteluilla ole vaikutusta. No sehän riippuu ihan siitä aikakäsitteestä jota käytetään. Lyhyellä aikajänteellä keskusteluilla ei olekaan merkitystä, mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla.

        Joskus nämä pinnan alla tapahtuneet muutokset pakollista ruotsinopiskelua ja virallista kaksikielisyyttä kohtaan ovat jopa pulpahtaneet pintaan, ja viime aikoina yhä useammin. Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia koko arvovallallaan puolueensa edessä, ja turvautua ties minkälaisiin kikkailuihin, ettei vain väärä päätös tule toistamiseen ja tarvitse selitellä sitä miksei päätöstä noudateta.

        Itse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta, tämä ns. eliitti joka käyttää päätös- ja mediavaltaa ei pysty enää pysäyttämään muutosta.

        Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan.


      • rautaako?

        "Ongelmia tuottaa vain se seikka, että pakkoruotsin puolustajat käyttävät epä-älyllisiä esimerkkejä"

        Siihenkö kaikki kiteytyy? Miten sitten selität Talan teesit tai kaikki puheet jostakin "bättre folkista", kaienkarvainen hattuilu ahvenamaalaisista, hurrine haukkuminen ruotsalaisiksi, freudenthalin mustamaalamispropaganda, puheet näennäisestä kaksikielisyydestä, yksikielisyysvaatimukset puhumattakaan äärityhmistä sensuuriväitteistä ja poliittikkojemme lahjontaväitteistä.

        Ja tuostako pelkästään johtuu myös sävy jolla "keksustelua" käydään.

        "Yleensä nuo perustelut kuitenkin asiallisesti kumotaan kerta toisensa jälkeen"

        Hyvin harvoin täällä ylipäättään perustellaan yhtään mitään. Ja miten kumoat seuraavat väitteet:

        1) Pakkoruotsi on maamme eduskunnan enemmistöpäätöksellä päätettävissä, ja poliitikkomme kielijakauma on sama kuin äänestäjäkunnan. Kyseessä on 95% suomenkielisten päättäjien päätös, joka koskee suomenkielisiä lapsia.

        2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen

        3) Ruotsinkieli on monelle suomenkieliselle tärkeä ja hyödyllinen kieli, vaikka kukaan ei etuukäteen pysty sanomaan kenelle.

        4) Peruskoulussamme melkein kaikkia aineet ovat kaikille pakollisia.

        5) Aineiden pakollisuus on sekä pedagogisesti että taloudellisesti kohtalaisen hyvin toimiva järjestelmä (ainakaan ei voida väittää että jonkun tietyn aineen pakolisuuden taloudellinen tai pedagoginen vaikutus olisi eri kuin toisen).

        Siinä sinulle muutama perustelu kumottavaksi.

        On totta että monia perusteluja voidaan pitää liian köykäisinä. Mutta varsinainen päätös tehdään vasta kun on olemassa kaksi, tai useampi, toimiva vaihtoehto, joiden KAIKKI perustelut puolesta ja vastaan niputetaan yhteen. Sen jälkeen voidaan ryhtyä punnitsemaan kumpaan suuntaan vaaka kääntyy.

        Se että perustelu toisensa jälkeen voidaan kumota ei siis tarkoita, jos ollaan oikeasti älyllisiä, että kaikki yhteensä voidaan kumota.

        "Ei voida vuosikausia esittää epä-älyllisiä perusteita, etteikö se alkaisi ärsyttää useampiakin tahoja...."

        Kyllä voidaan. Pakkoruotsinvastuistajat ovat vuosi toisensa jäkeen harrastanut juuri tätä. Sen seurauksena ei ol tapahtunut yhtään mitään. nimimerkki "epäälyllistä kesku" on tästä aika oiva esimerkki.

        Sen sijaan samaan aikaan on myös älyllisempiä tahoja jotka oikseasti saavat aikaiseski muutoksia.


      • rautaako?
        C.E. kirjoitti:

        En jaksa lähteä pätkimään, ja kommentoimaan joka lausetta erikseen kun kuitemmin olemme monessa asiassa samaa mieltä, joten vastaan näin yleisesti.

        Sanot ettei näillä keskusteluilla ole vaikutusta. No sehän riippuu ihan siitä aikakäsitteestä jota käytetään. Lyhyellä aikajänteellä keskusteluilla ei olekaan merkitystä, mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla.

        Joskus nämä pinnan alla tapahtuneet muutokset pakollista ruotsinopiskelua ja virallista kaksikielisyyttä kohtaan ovat jopa pulpahtaneet pintaan, ja viime aikoina yhä useammin. Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia koko arvovallallaan puolueensa edessä, ja turvautua ties minkälaisiin kikkailuihin, ettei vain väärä päätös tule toistamiseen ja tarvitse selitellä sitä miksei päätöstä noudateta.

        Itse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta, tämä ns. eliitti joka käyttää päätös- ja mediavaltaa ei pysty enää pysäyttämään muutosta.

        Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan.

        "mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla."

        Taitaa olla iaka syvällä pinnan alla kun mitään ei näy. Vai luuletko että ennakkoluulot kieliryhmien välillä olisivat kasvaneet viime aikoina. Et ole tainnut seurata tapahtumia kovin kauan.

        No se on kyllä totta että pääkaupunkiseuden ruotsinkieliset ovat tulleet enemmän järkiinsä. Mitä parempui heidän kieltaitonsa on sitä paremmin he tutustuvat suomenkielisiin ja siinä yhteydessä tietysti tiettämättömyyteen perustuvat ennakkoluulot karisevat.

        Mutta koska ruostinkieliset muodostavat niin paljon pienemmän tyhmän nii suuri osa suomekielisistä ei ole samassa määrin tutstunut ruostinkielisiin. Siksi ennakkoluulot pysyvät. ja netistä löytyy sitten epäsuomalaisia apinoita jotka huvikseen vielä lietsovat vihaa spammaamalla näitä valheita.

        Mekanismi on sama kuion maahanmuuttokeskustelussa. Koska meillä on niin vähän maahanmuuttajia ihmiset uskovat valheisiin. jos niitä olisi enemmän suurempi osa meistä tuntisi heikäläisiä emmekä uskoisi typerään panetteluun.

        "Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia"

        Ikään kuin tätä ei olsi tapahtunut monta kertaa aijemmin? Voivoi.

        "tse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta"

        Milloin ajoit ryhtyä hakemaan tälle kannatusta. Tähän asti olet korkeintaa kerännyt itsellesi sääliä. Kannatusta kannattaa hakea muualta kuin niiden jokossa jotka mitä ilmeisimmin vastustaa hanketta pisimpään. Ja kannatusta kannattaa hankkia rakentavalla asenteella.

        "Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti"

        Kuka kielsi tietä käymästä sitä aikaisemmin? Ymmärrän että tämä myytti on oleellinen nettifennoilulle, ihan samalla tavalla kuin hallaaholaisuudelle muyytti maahnmuuttokeskustelun tabuista. Mutta totuus on toinen.

        Muistan elävästi Heikinheimon raivonpuuskat Höblän yleisöosastolta yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Siinä nykyiset nettifennot kalpenevat. Nettifennot eivät myöskään onnistu karturttamaan ärkoopeelle yhtä paljon lisäkannatusta kuin Heikinheimo aikoinaan.

        Riitta Uosukainen nosti pakkoruotsisanan kaikien tietoisuuteen kun hän opetusministerinä pyrki poistaa pakollisen toisen kotimaisen laihoin tuloksin (1990-luvun alussa). Ei hänen perustelunsa kovin kauas jäänyt nettifennoilusta, vaikka toki sävy oli järjellisempi.


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla."

        Taitaa olla iaka syvällä pinnan alla kun mitään ei näy. Vai luuletko että ennakkoluulot kieliryhmien välillä olisivat kasvaneet viime aikoina. Et ole tainnut seurata tapahtumia kovin kauan.

        No se on kyllä totta että pääkaupunkiseuden ruotsinkieliset ovat tulleet enemmän järkiinsä. Mitä parempui heidän kieltaitonsa on sitä paremmin he tutustuvat suomenkielisiin ja siinä yhteydessä tietysti tiettämättömyyteen perustuvat ennakkoluulot karisevat.

        Mutta koska ruostinkieliset muodostavat niin paljon pienemmän tyhmän nii suuri osa suomekielisistä ei ole samassa määrin tutstunut ruostinkielisiin. Siksi ennakkoluulot pysyvät. ja netistä löytyy sitten epäsuomalaisia apinoita jotka huvikseen vielä lietsovat vihaa spammaamalla näitä valheita.

        Mekanismi on sama kuion maahanmuuttokeskustelussa. Koska meillä on niin vähän maahanmuuttajia ihmiset uskovat valheisiin. jos niitä olisi enemmän suurempi osa meistä tuntisi heikäläisiä emmekä uskoisi typerään panetteluun.

        "Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia"

        Ikään kuin tätä ei olsi tapahtunut monta kertaa aijemmin? Voivoi.

        "tse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta"

        Milloin ajoit ryhtyä hakemaan tälle kannatusta. Tähän asti olet korkeintaa kerännyt itsellesi sääliä. Kannatusta kannattaa hakea muualta kuin niiden jokossa jotka mitä ilmeisimmin vastustaa hanketta pisimpään. Ja kannatusta kannattaa hankkia rakentavalla asenteella.

        "Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti"

        Kuka kielsi tietä käymästä sitä aikaisemmin? Ymmärrän että tämä myytti on oleellinen nettifennoilulle, ihan samalla tavalla kuin hallaaholaisuudelle muyytti maahnmuuttokeskustelun tabuista. Mutta totuus on toinen.

        Muistan elävästi Heikinheimon raivonpuuskat Höblän yleisöosastolta yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Siinä nykyiset nettifennot kalpenevat. Nettifennot eivät myöskään onnistu karturttamaan ärkoopeelle yhtä paljon lisäkannatusta kuin Heikinheimo aikoinaan.

        Riitta Uosukainen nosti pakkoruotsisanan kaikien tietoisuuteen kun hän opetusministerinä pyrki poistaa pakollisen toisen kotimaisen laihoin tuloksin (1990-luvun alussa). Ei hänen perustelunsa kovin kauas jäänyt nettifennoilusta, vaikka toki sävy oli järjellisempi.

        "Taitaa olla iaka syvällä pinnan alla kun mitään ei näy. Vai luuletko että ennakkoluulot kieliryhmien välillä olisivat kasvaneet viime aikoina. Et ole tainnut seurata tapahtumia kovin kauan."
        Vajaa parikymmentä vuotta on tullut asiaa seurattua, ja muutos asenteissa sekä keskusteluissa ruotsiin liittyen on suorastaan häkellyttävä. Anonyymina keskustelijana muuten ei kannata erityisen ponnekkaasti alkaa kyseenalaistamaan toisen anonyymin perehtymistä aiheeseen.

        "Siksi ennakkoluulot pysyvät. ja netistä löytyy sitten epäsuomalaisia apinoita jotka huvikseen vielä lietsovat vihaa spammaamalla näitä valheita."
        Tuo apinaksi leimaaminen on suoranaista vihanlietsontaa kielivapautta ajavia kohtaan. Ainakin hyvin epäkorrektia käytöstä, mutta´toisaalta olette sen verran pinteessä jatkuvasti että sen kielenkäytön kautta purkautuvan turhautumisen kyllä ymmärtääkin .

        "Ikään kuin tätä ei olsi tapahtunut monta kertaa aijemmin? Voivoi."
        Milloin Lipponen tai Vanhanen ovat joutuneet omaa puoluettaan vastaan turvautumaan julkiseen oman arvovaltansa peliin laittamiseen ja ties mihin kikkailuun ruotsinkielen puolesta? Kyllä demareissa nämä vanhoina hyvinä aikana torpattiin hyvissä ajoin, ettei julkisuuteen tullut vääriä ehdotuksia ja aloitteita.

        "Milloin ajoit ryhtyä hakemaan tälle kannatusta. Tähän asti olet korkeintaa kerännyt itsellesi sääliä. "
        Kyllä sitä sääliä sinullekin riittää yllin kyllin, ainakin jos toimintaasi katsoo tällä palstalla.

        "Kuka kielsi tietä käymästä sitä aikaisemmin? Ymmärrän että tämä myytti on oleellinen nettifennoilulle, ihan samalla tavalla kuin hallaaholaisuudelle muyytti maahnmuuttokeskustelun tabuista. Mutta totuus on toinen. "
        Katsos kun oikeastaan ainoa suuren yleisön tavoittava keskustelukanava oli aikaisemmin lehtien yleisönosastot, ja lehdet jättivät aina julkaisematta nämä kielikannanotot. Milloin tekstin pituuteen, sen laatuun tai suoraan siihen vetoamalla ettei kannanotto sovi lehden pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaisuutta tukevaan linjaan. Sellainen on joskus nähty, että jos kirjoitus julkaistiin mielipideosastolla, niin tämän jälkeen pääkirjoittaja on haukkunut ja pitänyt mielipidettä huolestuttavana kehityksenä, joiden esiintymiseen pitää puuttua.

        Heikinheimo ja Uosukainen ovat jo historiaa, ansiokasta historiaa tosin, mutta nyt on kyse tulevaisuudesta ja sen ratkaisuista.


      • ymmärretään
        C.E. kirjoitti:

        En jaksa lähteä pätkimään, ja kommentoimaan joka lausetta erikseen kun kuitemmin olemme monessa asiassa samaa mieltä, joten vastaan näin yleisesti.

        Sanot ettei näillä keskusteluilla ole vaikutusta. No sehän riippuu ihan siitä aikakäsitteestä jota käytetään. Lyhyellä aikajänteellä keskusteluilla ei olekaan merkitystä, mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla.

        Joskus nämä pinnan alla tapahtuneet muutokset pakollista ruotsinopiskelua ja virallista kaksikielisyyttä kohtaan ovat jopa pulpahtaneet pintaan, ja viime aikoina yhä useammin. Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia koko arvovallallaan puolueensa edessä, ja turvautua ties minkälaisiin kikkailuihin, ettei vain väärä päätös tule toistamiseen ja tarvitse selitellä sitä miksei päätöstä noudateta.

        Itse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta, tämä ns. eliitti joka käyttää päätös- ja mediavaltaa ei pysty enää pysäyttämään muutosta.

        Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan.

        "Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan."

        Olet oikeassa - mutta muista, että täällä on paljon meitä, joilla on lapset koulussa. Meihin koskee nähdä, mitä pakkoruotsi merkitsee lastemme kohdalla. Ei vain kieltenopiskelu vaan koko opiskelu meillä kärsii pakkoruotsista. Koska kyse on "kansalliskielestä" ja "kaksikielisyyden kulttuuriarvoista", meidän lapsemme eivät voi saada vapautusta ruotsista, vaikka missä muussa maassa tahansa he saisivat joko oppimisvaikeuksien tai useampien kotikielten vuoksi mahdollisuuden rakentaa itselleen mielekästä osaamista.

        Monessa perheessa itketään ruotsin vuoksi. Monessa kodissa luetaan nyt kesäkurssiruotsia tietäen, ettei koko kielellä tule olemaan mitään käytännön merkitystä, vaan siihen on vain vuositolkulla urattava aikaa ja muita resursseja, jotta saadaan se virkaruotsipaperi, jonka suomenkielinen tarvitsee saadakseen ulos jonkinlaisen todistuksen tämän maan opinahjoista ja kenties joskus jopa töitä kunnalta tai valtiolta.

        Lastemme nimi on nyt. Seuraavaksi joudumme pohtimaan, miten rahoittaa opinnot esimerkiksi Englannissa, jos pakkoruotsi katkaisee korkeakoulutien täällä Suomessa.

        Tämä on näiden pakkoruotsittajien mielestä mahdotonta, koska vähemmistönä he oppivat enemmistön kielen. Mutta meille enemmistölle pakkoruotsi on todella raskas taakka, koska mikään tässä yhteiskunnassa ei tue sen oppimista. Voitaisiin ihan reilusti vaatia taas latinaa tai kreikkaa lapsiltamme, hyötyä voisi olla enemmän.

        Pakon vastustajat eivät saa ryhtyä syömään toisiaan, syyttelemään liian hitaasta etenemisestä - mutta täytyy ymmärtää sitä murhetta, jonka pakkoruotsi pitää jokapäiväisenä perheissä, joissa on lapsia ja nuoria, joille kielet eivät ole helppoja.


      • mittäää
        rautaako? kirjoitti:

        "Ongelmia tuottaa vain se seikka, että pakkoruotsin puolustajat käyttävät epä-älyllisiä esimerkkejä"

        Siihenkö kaikki kiteytyy? Miten sitten selität Talan teesit tai kaikki puheet jostakin "bättre folkista", kaienkarvainen hattuilu ahvenamaalaisista, hurrine haukkuminen ruotsalaisiksi, freudenthalin mustamaalamispropaganda, puheet näennäisestä kaksikielisyydestä, yksikielisyysvaatimukset puhumattakaan äärityhmistä sensuuriväitteistä ja poliittikkojemme lahjontaväitteistä.

        Ja tuostako pelkästään johtuu myös sävy jolla "keksustelua" käydään.

        "Yleensä nuo perustelut kuitenkin asiallisesti kumotaan kerta toisensa jälkeen"

        Hyvin harvoin täällä ylipäättään perustellaan yhtään mitään. Ja miten kumoat seuraavat väitteet:

        1) Pakkoruotsi on maamme eduskunnan enemmistöpäätöksellä päätettävissä, ja poliitikkomme kielijakauma on sama kuin äänestäjäkunnan. Kyseessä on 95% suomenkielisten päättäjien päätös, joka koskee suomenkielisiä lapsia.

        2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen

        3) Ruotsinkieli on monelle suomenkieliselle tärkeä ja hyödyllinen kieli, vaikka kukaan ei etuukäteen pysty sanomaan kenelle.

        4) Peruskoulussamme melkein kaikkia aineet ovat kaikille pakollisia.

        5) Aineiden pakollisuus on sekä pedagogisesti että taloudellisesti kohtalaisen hyvin toimiva järjestelmä (ainakaan ei voida väittää että jonkun tietyn aineen pakolisuuden taloudellinen tai pedagoginen vaikutus olisi eri kuin toisen).

        Siinä sinulle muutama perustelu kumottavaksi.

        On totta että monia perusteluja voidaan pitää liian köykäisinä. Mutta varsinainen päätös tehdään vasta kun on olemassa kaksi, tai useampi, toimiva vaihtoehto, joiden KAIKKI perustelut puolesta ja vastaan niputetaan yhteen. Sen jälkeen voidaan ryhtyä punnitsemaan kumpaan suuntaan vaaka kääntyy.

        Se että perustelu toisensa jälkeen voidaan kumota ei siis tarkoita, jos ollaan oikeasti älyllisiä, että kaikki yhteensä voidaan kumota.

        "Ei voida vuosikausia esittää epä-älyllisiä perusteita, etteikö se alkaisi ärsyttää useampiakin tahoja...."

        Kyllä voidaan. Pakkoruotsinvastuistajat ovat vuosi toisensa jäkeen harrastanut juuri tätä. Sen seurauksena ei ol tapahtunut yhtään mitään. nimimerkki "epäälyllistä kesku" on tästä aika oiva esimerkki.

        Sen sijaan samaan aikaan on myös älyllisempiä tahoja jotka oikseasti saavat aikaiseski muutoksia.

        .

        "2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?

        Kuulostaa joltakin fasismin muodolta

        .


      • 38
        mittäää kirjoitti:

        .

        "2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?

        Kuulostaa joltakin fasismin muodolta

        .

        Totta kai kuuluu. Koska meillä on kaksi perustuslain määrittämää kansalliskieltä, ketään suomalaista ei voi pitää yleissivistyneenä ellei hän vähintäänkin ymmärrä niitä molempia.


      • rautaako?
        C.E. kirjoitti:

        "Taitaa olla iaka syvällä pinnan alla kun mitään ei näy. Vai luuletko että ennakkoluulot kieliryhmien välillä olisivat kasvaneet viime aikoina. Et ole tainnut seurata tapahtumia kovin kauan."
        Vajaa parikymmentä vuotta on tullut asiaa seurattua, ja muutos asenteissa sekä keskusteluissa ruotsiin liittyen on suorastaan häkellyttävä. Anonyymina keskustelijana muuten ei kannata erityisen ponnekkaasti alkaa kyseenalaistamaan toisen anonyymin perehtymistä aiheeseen.

        "Siksi ennakkoluulot pysyvät. ja netistä löytyy sitten epäsuomalaisia apinoita jotka huvikseen vielä lietsovat vihaa spammaamalla näitä valheita."
        Tuo apinaksi leimaaminen on suoranaista vihanlietsontaa kielivapautta ajavia kohtaan. Ainakin hyvin epäkorrektia käytöstä, mutta´toisaalta olette sen verran pinteessä jatkuvasti että sen kielenkäytön kautta purkautuvan turhautumisen kyllä ymmärtääkin .

        "Ikään kuin tätä ei olsi tapahtunut monta kertaa aijemmin? Voivoi."
        Milloin Lipponen tai Vanhanen ovat joutuneet omaa puoluettaan vastaan turvautumaan julkiseen oman arvovaltansa peliin laittamiseen ja ties mihin kikkailuun ruotsinkielen puolesta? Kyllä demareissa nämä vanhoina hyvinä aikana torpattiin hyvissä ajoin, ettei julkisuuteen tullut vääriä ehdotuksia ja aloitteita.

        "Milloin ajoit ryhtyä hakemaan tälle kannatusta. Tähän asti olet korkeintaa kerännyt itsellesi sääliä. "
        Kyllä sitä sääliä sinullekin riittää yllin kyllin, ainakin jos toimintaasi katsoo tällä palstalla.

        "Kuka kielsi tietä käymästä sitä aikaisemmin? Ymmärrän että tämä myytti on oleellinen nettifennoilulle, ihan samalla tavalla kuin hallaaholaisuudelle muyytti maahnmuuttokeskustelun tabuista. Mutta totuus on toinen. "
        Katsos kun oikeastaan ainoa suuren yleisön tavoittava keskustelukanava oli aikaisemmin lehtien yleisönosastot, ja lehdet jättivät aina julkaisematta nämä kielikannanotot. Milloin tekstin pituuteen, sen laatuun tai suoraan siihen vetoamalla ettei kannanotto sovi lehden pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaisuutta tukevaan linjaan. Sellainen on joskus nähty, että jos kirjoitus julkaistiin mielipideosastolla, niin tämän jälkeen pääkirjoittaja on haukkunut ja pitänyt mielipidettä huolestuttavana kehityksenä, joiden esiintymiseen pitää puuttua.

        Heikinheimo ja Uosukainen ovat jo historiaa, ansiokasta historiaa tosin, mutta nyt on kyse tulevaisuudesta ja sen ratkaisuista.

        "Vajaa parikymmentä vuotta on tullut asiaa seurattua, ja muutos asenteissa sekä keskusteluissa ruotsiin liittyen on suorastaan häkellyttävä."

        Ei ole. Mutta spammien määrän nousu on häkellyttävä. Fennoilun sisällössä ei ole juuri muutoksia tapahtunut. Itse olen seurannut tilannetta 1960-luvulta ja sisältäpäin.

        "Tuo apinaksi leimaaminen on suoranaista vihanlietsontaa kielivapautta ajavia kohtaan."

        Jos "kielivapauden" ajaminen taphtuu vihaa litsoten niin silloin se on vihanlietsontaa. Halliskin tuomittiin vaikka hän väitti että hänen tarkoitus ei ollut loukata. Ja kyllähän se jätkä on vihan määrää maassamme kasvattanut. Se on aina pienelle kansakunnalle haitaksi.

        Jos "kielivapauden" ajajat oikeasti ajaisi järkeviä vaihtoehtoja järkevillä perusteluilla ja vastapuolen perustelut huomioon ottaen, sekä kanattajiaan pönkittäen, niin asia olisi ihan hyvä. Mutta nykyään se tapahtuu pientä ryhmää syyttäen, panetellen ja kielteisiä ennakoluuloja vahvistaen. Se ei vie asiaa eteenpäin, mutta se heikentää kieliryhmien välejä. Siitä ei hyödy kukaan.

        "Katsos kun oikeastaan ainoa suuren yleisön tavoittava keskustelukanava oli aikaisemmin lehtien yleisönosastot, ja lehdet jättivät aina julkaisematta nämä kielikannanotot."

        Niinpäniin. Tällä palstalla kirjoitetut "mileipiteet" kun eivät täytä toimitetun median sääntöjä. Näissä jutuissa ei toimituksellinen vastuu täyty. Törkyä voi syytää nettiin, mutta ei toimitettuun mediaan. Mieleipiteet, edes kriittiset sellaiset, eivät koskaan sensuroitu. Törky on. Ja koska nettifennoilu on törkyä nettifennojen on pakko valehdella että medie on sensuroinut "kriittisiä mielipeiteitään" joiksi he törkynsä kutsuvat.

        "ettei kannanotto sovi lehden pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaisuutta tukevaan linjaan"

        Tuo on puppua.

        "Sellainen on joskus nähty, että jos kirjoitus julkaistiin mielipideosastolla, niin tämän jälkeen pääkirjoittaja on haukkunut ja pitänyt mielipidettä huolestuttavana kehityksenä, joiden esiintymiseen pitää puuttua."

        Muuten totta mutta kukaan pääkirjoittaja ei kirjoittaisi että niiden esiintymiseen pitää puuttua. Miksi sinä niin väitä? Kysymys oli siis retoorinen - me tiedämme vastauksen.

        "Heikinheimo ja Uosukainen ovat jo historiaa, ansiokasta historiaa tosin, mutta nyt on kyse tulevaisuudesta ja sen ratkaisuista. "

        Se ei näy nettifennoilun olemuksessa ainakaan. Mikään ei ole siinä muuttunut. Niin paitsi spammien määrä.


      • rautaako?
        ymmärretään kirjoitti:

        "Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan."

        Olet oikeassa - mutta muista, että täällä on paljon meitä, joilla on lapset koulussa. Meihin koskee nähdä, mitä pakkoruotsi merkitsee lastemme kohdalla. Ei vain kieltenopiskelu vaan koko opiskelu meillä kärsii pakkoruotsista. Koska kyse on "kansalliskielestä" ja "kaksikielisyyden kulttuuriarvoista", meidän lapsemme eivät voi saada vapautusta ruotsista, vaikka missä muussa maassa tahansa he saisivat joko oppimisvaikeuksien tai useampien kotikielten vuoksi mahdollisuuden rakentaa itselleen mielekästä osaamista.

        Monessa perheessa itketään ruotsin vuoksi. Monessa kodissa luetaan nyt kesäkurssiruotsia tietäen, ettei koko kielellä tule olemaan mitään käytännön merkitystä, vaan siihen on vain vuositolkulla urattava aikaa ja muita resursseja, jotta saadaan se virkaruotsipaperi, jonka suomenkielinen tarvitsee saadakseen ulos jonkinlaisen todistuksen tämän maan opinahjoista ja kenties joskus jopa töitä kunnalta tai valtiolta.

        Lastemme nimi on nyt. Seuraavaksi joudumme pohtimaan, miten rahoittaa opinnot esimerkiksi Englannissa, jos pakkoruotsi katkaisee korkeakoulutien täällä Suomessa.

        Tämä on näiden pakkoruotsittajien mielestä mahdotonta, koska vähemmistönä he oppivat enemmistön kielen. Mutta meille enemmistölle pakkoruotsi on todella raskas taakka, koska mikään tässä yhteiskunnassa ei tue sen oppimista. Voitaisiin ihan reilusti vaatia taas latinaa tai kreikkaa lapsiltamme, hyötyä voisi olla enemmän.

        Pakon vastustajat eivät saa ryhtyä syömään toisiaan, syyttelemään liian hitaasta etenemisestä - mutta täytyy ymmärtää sitä murhetta, jonka pakkoruotsi pitää jokapäiväisenä perheissä, joissa on lapsia ja nuoria, joille kielet eivät ole helppoja.

        "Ei vain kieltenopiskelu vaan koko opiskelu meillä kärsii pakkoruotsista. Koska kyse on "kansalliskielestä" ja "kaksikielisyyden kulttuuriarvoista", meidän lapsemme eivät voi saada vapautusta ruotsista, vaikka missä muussa maassa tahansa he saisivat joko oppimisvaikeuksien tai useampien kotikielten vuoksi mahdollisuuden rakentaa itselleen mielekästä osaamista."

        Peruskoulussa liki kaikki aineet ovat 100% pakollisia. Ainoat poikkeukset ovat se ettei toista vierasta kieltä ole pakko ottaa, se että toisen kotimaisen ja ensimmäisen vieraan kielen aloitusaikaa voidaan valita sekä se että (teoriassa) ensimmäinen vieras kieli voi olla jokin muu kuin englanti.

        Kaikki muu on pakollista. Kaikki!

        On siis jokseenkin ääliömäistä syyttää yhtä pientä ainetta kaikkien muiden joukossa.

        Lasten keskuudessa hiljattain tehty tukimus antaa täysin toisen kuvan aiheesta kuin kiukkuilevat fennot. Moni heistä pitää ruotsia aika helppona ja tärkeänä. Suurin osa suhtautuu siihen kuten kaikkiin muihinkin aineisiin.


      • rautaako?
        mittäää kirjoitti:

        .

        "2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?

        Kuulostaa joltakin fasismin muodolta

        .

        ""2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?"

        Tämä ei ole väite, se on fakta. Mailmanlaajuiseen ylsisivistykseen se ei kuulu, mutta kansalliseen se kulluu jo sitäkin kautta että eräas kansallinen erityispiirteemme on juuri tämä kaksikielisyys. Toinen syys on se sttä kieli on kulttuurille hyvin tärkeä väline ja näin ollen meillä on kansalliskultuuria kahdella kilellä ja myös kaksikielisyyden kultuuri.

        "Kuulostaa joltakin fasismin muodolta "

        Fasismille oli ominaista kansallisen moninaisuuden supistaminen, eikä suinkaan laajentaminen. Joten voit ihan itse pohtia kummalla miistä on sellaiseen enemmän taipumuksia.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Ei vain kieltenopiskelu vaan koko opiskelu meillä kärsii pakkoruotsista. Koska kyse on "kansalliskielestä" ja "kaksikielisyyden kulttuuriarvoista", meidän lapsemme eivät voi saada vapautusta ruotsista, vaikka missä muussa maassa tahansa he saisivat joko oppimisvaikeuksien tai useampien kotikielten vuoksi mahdollisuuden rakentaa itselleen mielekästä osaamista."

        Peruskoulussa liki kaikki aineet ovat 100% pakollisia. Ainoat poikkeukset ovat se ettei toista vierasta kieltä ole pakko ottaa, se että toisen kotimaisen ja ensimmäisen vieraan kielen aloitusaikaa voidaan valita sekä se että (teoriassa) ensimmäinen vieras kieli voi olla jokin muu kuin englanti.

        Kaikki muu on pakollista. Kaikki!

        On siis jokseenkin ääliömäistä syyttää yhtä pientä ainetta kaikkien muiden joukossa.

        Lasten keskuudessa hiljattain tehty tukimus antaa täysin toisen kuvan aiheesta kuin kiukkuilevat fennot. Moni heistä pitää ruotsia aika helppona ja tärkeänä. Suurin osa suhtautuu siihen kuten kaikkiin muihinkin aineisiin.

        "Kaikki muu on pakollista. Kaikki
        On siis jokseenkin ääliömäistä syyttää yhtä pientä ainetta kaikkien muiden joukossa."

        Hellan lettas, ruotsin kielen pakollisuutta ei pidä kritisoida, vaikka se on ainoa aine, joka on pakollinen kaikilla kouluasteilla.
        Siitä saatu hyöty on olematon, se ei kelpaa edes ruotsinkielisille, kuten Kokkolan tapauksessa todettiin.
        Miljoonia ja miljoonia heitetään Kankkulan kaivoon joka vuosi.

        Ne miljoonat pitäisi sijoittaa hyödyllisiin opintoihin, valinnaisiin lisäkursseihin, esim matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, kädentaitoja tai lisää äidinkieltä, englantia tai jotain muuta kieltä.

        Rautaako? ei ajattele tippaakaan koko Suomen etua, mikä toisia tähän maahan lisää innovaatioita ja työtä ja verotuloja.

        Olisiko sinusta hyvä jos kaikille tulisi pakolliseksi opiskella saamea, tataaria, kuurojen kieltä, venäjää?

        Missä kohtaa sinulla tulisi raja vastaan?


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        ""2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?"

        Tämä ei ole väite, se on fakta. Mailmanlaajuiseen ylsisivistykseen se ei kuulu, mutta kansalliseen se kulluu jo sitäkin kautta että eräas kansallinen erityispiirteemme on juuri tämä kaksikielisyys. Toinen syys on se sttä kieli on kulttuurille hyvin tärkeä väline ja näin ollen meillä on kansalliskultuuria kahdella kilellä ja myös kaksikielisyyden kultuuri.

        "Kuulostaa joltakin fasismin muodolta "

        Fasismille oli ominaista kansallisen moninaisuuden supistaminen, eikä suinkaan laajentaminen. Joten voit ihan itse pohtia kummalla miistä on sellaiseen enemmän taipumuksia.

        höpönpöpö, Ahvenanmaalla suomi ei kuulu kansalliseen yleissivistykseen eikä ole heidän kulttuurilleen "tärkeä väline" eikä heillä ole kansalliskulttuuria kahdella kielellä!

        Tietenkään Ruotsissa ei myöskään suomi kuulu KANSALLISEEN YLEISSIVISTYKSEEN vaikka Ruotsissa on ikiaikoja asunut suomenkielinen vähemmistö!

        Rautaako? kirjoittaa täyttä soopaa


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "Vajaa parikymmentä vuotta on tullut asiaa seurattua, ja muutos asenteissa sekä keskusteluissa ruotsiin liittyen on suorastaan häkellyttävä."

        Ei ole. Mutta spammien määrän nousu on häkellyttävä. Fennoilun sisällössä ei ole juuri muutoksia tapahtunut. Itse olen seurannut tilannetta 1960-luvulta ja sisältäpäin.

        "Tuo apinaksi leimaaminen on suoranaista vihanlietsontaa kielivapautta ajavia kohtaan."

        Jos "kielivapauden" ajaminen taphtuu vihaa litsoten niin silloin se on vihanlietsontaa. Halliskin tuomittiin vaikka hän väitti että hänen tarkoitus ei ollut loukata. Ja kyllähän se jätkä on vihan määrää maassamme kasvattanut. Se on aina pienelle kansakunnalle haitaksi.

        Jos "kielivapauden" ajajat oikeasti ajaisi järkeviä vaihtoehtoja järkevillä perusteluilla ja vastapuolen perustelut huomioon ottaen, sekä kanattajiaan pönkittäen, niin asia olisi ihan hyvä. Mutta nykyään se tapahtuu pientä ryhmää syyttäen, panetellen ja kielteisiä ennakoluuloja vahvistaen. Se ei vie asiaa eteenpäin, mutta se heikentää kieliryhmien välejä. Siitä ei hyödy kukaan.

        "Katsos kun oikeastaan ainoa suuren yleisön tavoittava keskustelukanava oli aikaisemmin lehtien yleisönosastot, ja lehdet jättivät aina julkaisematta nämä kielikannanotot."

        Niinpäniin. Tällä palstalla kirjoitetut "mileipiteet" kun eivät täytä toimitetun median sääntöjä. Näissä jutuissa ei toimituksellinen vastuu täyty. Törkyä voi syytää nettiin, mutta ei toimitettuun mediaan. Mieleipiteet, edes kriittiset sellaiset, eivät koskaan sensuroitu. Törky on. Ja koska nettifennoilu on törkyä nettifennojen on pakko valehdella että medie on sensuroinut "kriittisiä mielipeiteitään" joiksi he törkynsä kutsuvat.

        "ettei kannanotto sovi lehden pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaisuutta tukevaan linjaan"

        Tuo on puppua.

        "Sellainen on joskus nähty, että jos kirjoitus julkaistiin mielipideosastolla, niin tämän jälkeen pääkirjoittaja on haukkunut ja pitänyt mielipidettä huolestuttavana kehityksenä, joiden esiintymiseen pitää puuttua."

        Muuten totta mutta kukaan pääkirjoittaja ei kirjoittaisi että niiden esiintymiseen pitää puuttua. Miksi sinä niin väitä? Kysymys oli siis retoorinen - me tiedämme vastauksen.

        "Heikinheimo ja Uosukainen ovat jo historiaa, ansiokasta historiaa tosin, mutta nyt on kyse tulevaisuudesta ja sen ratkaisuista. "

        Se ei näy nettifennoilun olemuksessa ainakaan. Mikään ei ole siinä muuttunut. Niin paitsi spammien määrä.

        "Ei ole. Mutta spammien määrän nousu on häkellyttävä. Fennoilun sisällössä ei ole juuri muutoksia tapahtunut. Itse olen seurannut tilannetta 1960-luvulta ja sisältäpäin."
        No sehän on selvää, että jos ankkalammikon pinnan alta seuraa mitä rannalla oikeassa maailmassa tapahtuu, niin vaikeaahan siitä on saada muuta kuvaa, että jotain ne siellä metelöi.

        "Jos "kielivapauden" ajajat oikeasti ajaisi järkeviä vaihtoehtoja järkevillä perusteluilla ja vastapuolen perustelut huomioon ottaen, sekä kanattajiaan pönkittäen, niin asia olisi ihan hyvä."
        Kielivapaushan koskisi samanlaisena molempia osapuolia, joten miksi enemmistön pitäisi neuvotella vähemmistön kanssa, että mitä kieltä enemmistö opiskelee pakolla.

        Yleensä se ongelma vain on ollut, että svekot eivät ole jo pelkästään taktisista syistä edes suostuneet keskustelemaan koko pakkoruotsin poistamisaiheesta, ja silloinkin kun keskustelua on pakko käydä, niin se muuttuu asiallisestikin kielivapautta argumentoiden kannattavien päälle puhumseksi, huutamiseksi tai mustamaalaamiseksi, jota sitten jatketaan surujen omissa medioissa, että kuinka ne kehtasivat.

        Lähtökohta kuitenkin on, että enemmistön tulee saada itsenäisesti päättää omista opinnoista, kysymättä siitä keneltäkään lupaa.

        "Niinpäniin. Tällä palstalla kirjoitetut "mileipiteet" kun eivät täytä toimitetun median sääntöjä."
        Oletko sitä mieltä että sinun esiintymisesi ja kannanottosi täyttävät (Heh).

        "Mieleipiteet, edes kriittiset sellaiset, eivät koskaan sensuroitu. Törky on. Ja koska nettifennoilu on törkyä nettifennojen on pakko valehdella että medie on sensuroinut "kriittisiä mielipeiteitään" joiksi he törkynsä kutsuvat."
        Missä maailmassa oikein olet elänyt? Onko sinulla joku oma virtuaalimaailma,josta kirjoitat näitä viestejä, vai mitä. Meinaa mennä vähän liian paksuksi puppupuheeksi.

        "Muuten totta mutta kukaan pääkirjoittaja ei kirjoittaisi että niiden esiintymiseen pitää puuttua. Miksi sinä niin väitä? Kysymys oli siis retoorinen - me tiedämme vastauksen."
        Tapahtunut useamman kerran useammassa eri lehdessä, jos pääkirjoituksessa, niin sitten päätoimittajan omassa kolumnissa. Ja ilmeisesti tehoten todella hyvin, kun ruotsinkielen kritiikko yleensä loppui siinä lehdessä.

        "Se ei näy nettifennoilun olemuksessa ainakaan. Mikään ei ole siinä muuttunut. Niin paitsi spammien määrä. "
        No ei kielivapauden ajaminen ole enää pelkän "nettifennoilun" varassa, vaan tämä netin keskustelupalstoissa tapahtuva toiminta on vain yksi osa toiminnan kokonaisuutta.


      • 26
        rautaako? kirjoitti:

        ""2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?"

        Tämä ei ole väite, se on fakta. Mailmanlaajuiseen ylsisivistykseen se ei kuulu, mutta kansalliseen se kulluu jo sitäkin kautta että eräas kansallinen erityispiirteemme on juuri tämä kaksikielisyys. Toinen syys on se sttä kieli on kulttuurille hyvin tärkeä väline ja näin ollen meillä on kansalliskultuuria kahdella kilellä ja myös kaksikielisyyden kultuuri.

        "Kuulostaa joltakin fasismin muodolta "

        Fasismille oli ominaista kansallisen moninaisuuden supistaminen, eikä suinkaan laajentaminen. Joten voit ihan itse pohtia kummalla miistä on sellaiseen enemmän taipumuksia.

        Aivan. 1930-luvun Suomessahan juuri fasismin kotimainen ilmenemismuoto IKL oli fanaattisella innolla pyrkimässä Suomen täydelliseen suomenkielistämiseen ja kaiken kaksikielisyyden lakkauttamiseen.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        ""2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?"

        Tämä ei ole väite, se on fakta. Mailmanlaajuiseen ylsisivistykseen se ei kuulu, mutta kansalliseen se kulluu jo sitäkin kautta että eräas kansallinen erityispiirteemme on juuri tämä kaksikielisyys. Toinen syys on se sttä kieli on kulttuurille hyvin tärkeä väline ja näin ollen meillä on kansalliskultuuria kahdella kilellä ja myös kaksikielisyyden kultuuri.

        "Kuulostaa joltakin fasismin muodolta "

        Fasismille oli ominaista kansallisen moninaisuuden supistaminen, eikä suinkaan laajentaminen. Joten voit ihan itse pohtia kummalla miistä on sellaiseen enemmän taipumuksia.

        rautaako? siis toteaa, että Ahvenamaalla ja Ruotsissa on fasismille ominaisia piirteitä tai pyrkimyksiä, koska siellä on "ominaista kansallisen moninaisuuden supistaminen"

        Syytät siis ahvenanmaalaisia ja ruotsalaisia fasisteiksi?


      • Miten Ruotsissa näky
        saarahk kirjoitti:

        höpönpöpö, Ahvenanmaalla suomi ei kuulu kansalliseen yleissivistykseen eikä ole heidän kulttuurilleen "tärkeä väline" eikä heillä ole kansalliskulttuuria kahdella kielellä!

        Tietenkään Ruotsissa ei myöskään suomi kuulu KANSALLISEEN YLEISSIVISTYKSEEN vaikka Ruotsissa on ikiaikoja asunut suomenkielinen vähemmistö!

        Rautaako? kirjoittaa täyttä soopaa

        .

        Miten Ruotsissa näkyy se että Suomi ja Ruotsi ovat olleet joskus samaa valtiota

        Miten suomi ei siellä kuulu kansalliseen yleissivistykseen vaikka sama historia molemmissa

        .


      • 86758675
        rautaako? kirjoitti:

        "Vajaa parikymmentä vuotta on tullut asiaa seurattua, ja muutos asenteissa sekä keskusteluissa ruotsiin liittyen on suorastaan häkellyttävä."

        Ei ole. Mutta spammien määrän nousu on häkellyttävä. Fennoilun sisällössä ei ole juuri muutoksia tapahtunut. Itse olen seurannut tilannetta 1960-luvulta ja sisältäpäin.

        "Tuo apinaksi leimaaminen on suoranaista vihanlietsontaa kielivapautta ajavia kohtaan."

        Jos "kielivapauden" ajaminen taphtuu vihaa litsoten niin silloin se on vihanlietsontaa. Halliskin tuomittiin vaikka hän väitti että hänen tarkoitus ei ollut loukata. Ja kyllähän se jätkä on vihan määrää maassamme kasvattanut. Se on aina pienelle kansakunnalle haitaksi.

        Jos "kielivapauden" ajajat oikeasti ajaisi järkeviä vaihtoehtoja järkevillä perusteluilla ja vastapuolen perustelut huomioon ottaen, sekä kanattajiaan pönkittäen, niin asia olisi ihan hyvä. Mutta nykyään se tapahtuu pientä ryhmää syyttäen, panetellen ja kielteisiä ennakoluuloja vahvistaen. Se ei vie asiaa eteenpäin, mutta se heikentää kieliryhmien välejä. Siitä ei hyödy kukaan.

        "Katsos kun oikeastaan ainoa suuren yleisön tavoittava keskustelukanava oli aikaisemmin lehtien yleisönosastot, ja lehdet jättivät aina julkaisematta nämä kielikannanotot."

        Niinpäniin. Tällä palstalla kirjoitetut "mileipiteet" kun eivät täytä toimitetun median sääntöjä. Näissä jutuissa ei toimituksellinen vastuu täyty. Törkyä voi syytää nettiin, mutta ei toimitettuun mediaan. Mieleipiteet, edes kriittiset sellaiset, eivät koskaan sensuroitu. Törky on. Ja koska nettifennoilu on törkyä nettifennojen on pakko valehdella että medie on sensuroinut "kriittisiä mielipeiteitään" joiksi he törkynsä kutsuvat.

        "ettei kannanotto sovi lehden pohjoismaisia arvoja ja pohjoismaisuutta tukevaan linjaan"

        Tuo on puppua.

        "Sellainen on joskus nähty, että jos kirjoitus julkaistiin mielipideosastolla, niin tämän jälkeen pääkirjoittaja on haukkunut ja pitänyt mielipidettä huolestuttavana kehityksenä, joiden esiintymiseen pitää puuttua."

        Muuten totta mutta kukaan pääkirjoittaja ei kirjoittaisi että niiden esiintymiseen pitää puuttua. Miksi sinä niin väitä? Kysymys oli siis retoorinen - me tiedämme vastauksen.

        "Heikinheimo ja Uosukainen ovat jo historiaa, ansiokasta historiaa tosin, mutta nyt on kyse tulevaisuudesta ja sen ratkaisuista. "

        Se ei näy nettifennoilun olemuksessa ainakaan. Mikään ei ole siinä muuttunut. Niin paitsi spammien määrä.

        ”Jos "kielivapauden" ajajat oikeasti ajaisi järkeviä vaihtoehtoja järkevillä perusteluilla ja vastapuolen perustelut huomioon ottaen, sekä kanattajiaan pönkittäen, niin asia olisi ihan hyvä.”

        Kiinnostaisi tietää mitkä sinun mielestäsi voisi olla järkeviä perusteluja ja vaihtoehtoja.


      • saarahk
        Miten Ruotsissa näky kirjoitti:

        .

        Miten Ruotsissa näkyy se että Suomi ja Ruotsi ovat olleet joskus samaa valtiota

        Miten suomi ei siellä kuulu kansalliseen yleissivistykseen vaikka sama historia molemmissa

        .

        Hyvä kysymys?

        Minusta on loukkaavaa että yhteisen historian perusteella Suomessa vaaditaan ruotsin opiskelua, mutta Ruotsissa ei vaadita pakkosuomea. Eikä suomen opiskelu "rikastuta" edes ahvenanmaalaisia


      • lucs boyd pöyt
        38 kirjoitti:

        Totta kai kuuluu. Koska meillä on kaksi perustuslain määrittämää kansalliskieltä, ketään suomalaista ei voi pitää yleissivistyneenä ellei hän vähintäänkin ymmärrä niitä molempia.

        Ai siksi koska sinä niin sanot. On luulot itsestäsi. Keltainen neste noussut ilmeisesti päähän.


      • älä viitsi
        26 kirjoitti:

        Aivan. 1930-luvun Suomessahan juuri fasismin kotimainen ilmenemismuoto IKL oli fanaattisella innolla pyrkimässä Suomen täydelliseen suomenkielistämiseen ja kaiken kaksikielisyyden lakkauttamiseen.

        Ja mikäs Julius Sundblom sitten oli? Kaksikielisyyden ystävä vai. ha ha ha. Sundblom olisi pitännyt polttaa elävältä sen jälkeen kun kymmenen miestä olisi kussut hänen päälleen.


      • he he he
        rautaako? kirjoitti:

        ""2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

        Ei tosiaankaan kuulu kuka sellaista väittää?"

        Tämä ei ole väite, se on fakta. Mailmanlaajuiseen ylsisivistykseen se ei kuulu, mutta kansalliseen se kulluu jo sitäkin kautta että eräas kansallinen erityispiirteemme on juuri tämä kaksikielisyys. Toinen syys on se sttä kieli on kulttuurille hyvin tärkeä väline ja näin ollen meillä on kansalliskultuuria kahdella kilellä ja myös kaksikielisyyden kultuuri.

        "Kuulostaa joltakin fasismin muodolta "

        Fasismille oli ominaista kansallisen moninaisuuden supistaminen, eikä suinkaan laajentaminen. Joten voit ihan itse pohtia kummalla miistä on sellaiseen enemmän taipumuksia.

        Tapio kirjoittaa taas sellaisella mielisairaalle sisäsiittoiselle svekolle omaisella psykoosilla että kirjoitusvirheitä tulee tuutin täydeltä. Otahan ne pillerit joita tohtori määräsi.


      • Vesa Kaitera
        C.E. kirjoitti:

        En jaksa lähteä pätkimään, ja kommentoimaan joka lausetta erikseen kun kuitemmin olemme monessa asiassa samaa mieltä, joten vastaan näin yleisesti.

        Sanot ettei näillä keskusteluilla ole vaikutusta. No sehän riippuu ihan siitä aikakäsitteestä jota käytetään. Lyhyellä aikajänteellä keskusteluilla ei olekaan merkitystä, mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla.

        Joskus nämä pinnan alla tapahtuneet muutokset pakollista ruotsinopiskelua ja virallista kaksikielisyyttä kohtaan ovat jopa pulpahtaneet pintaan, ja viime aikoina yhä useammin. Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia koko arvovallallaan puolueensa edessä, ja turvautua ties minkälaisiin kikkailuihin, ettei vain väärä päätös tule toistamiseen ja tarvitse selitellä sitä miksei päätöstä noudateta.

        Itse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta, tämä ns. eliitti joka käyttää päätös- ja mediavaltaa ei pysty enää pysäyttämään muutosta.

        Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan.

        C.E. kirjoitti :"Sanot ettei näillä keskusteluilla ole vaikutusta. No sehän riippuu ihan siitä aikakäsitteestä jota käytetään. Lyhyellä aikajänteellä keskusteluilla ei olekaan merkitystä, mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla."

        Olen täysin samaa mieltä. Kun pakkoruotsi toteutettiin 1970-luvulla, niin sitä kyllä kritisoitiin, muttei kovin pitkään eikä äänekkäästi. Sitten seurasi vuosikymmeniä kestänyt hiljainen vaihe, kunnes viimeisten kymmenen vuoden aikana keskustelu on selvästi tullut intensiivisemmäksi. Keskeinen syy tuohon on ollut nettisaittien lisääntyminen. Tänne kun pystyy samaan kirjoituksiaan läpi myös pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvat.

        C.E.:"Joskus nämä pinnan alla tapahtuneet muutokset pakollista ruotsinopiskelua ja virallista kaksikielisyyttä kohtaan ovat jopa pulpahtaneet pintaan, ja viime aikoina yhä useammin. Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia koko arvovallallaan puolueensa edessä, ja turvautua ties minkälaisiin kikkailuihin, ettei vain väärä päätös tule toistamiseen ja tarvitse selitellä sitä miksei päätöstä noudateta."

        Ruotsin muuttaminen pakollisesta aineesta vaihtoehtoiseksi kieleksi on ollut Kokoomuksen puoluekokouksen käsittelemien aloitteiden joukossa jo toistakymmentä kertaa. Muistan, että Rovaniemellä vuonna 1997 hävisimme tuon aloitteen kanssa aivan pystyyn ja vielä 2008 Tampereella takkiin tuli muistaakseni noin viidelläkymmenellä äänellä. Mutta kaksi vuotta sitten Jyväskylässä me voitimme kolmella äänellä, ja se oli kyllä meille itsellemmekin yllätys, koska tiesimme, että puolueen johto oli meitä vastaan tässä asiassa.

        Jyrki Katainen tulkitsi kärsimänsä tappion voitoksi väittämällä, että puoluekokous oli hylkäämällä aloitteen, jonka mukaan ruotsista tulisi tehdä vapaaehtoinen aine, äänestänyt itse asiassa pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Mutta on aivan eri asia, onko ruotsi vapaaehtoinen aine vai vaihtoehtoinen kieli. Mielestäni ensinmainitussa tapauksessa kouluaisten kielitaitorepertuaari uhkaisi kaventua, mutta jälkimmäisessä se laajentuisi. En ollut äänivaltainen kokousedustaja, vaan järjestelyväkeä, koska kokous oli täällä Jyväskylässä, mutta jos olisin ollut äänivaltainen, niin olisin äänestänyt vapaaehtoisuutta vastaan ja vaihtoehtoisuuden puolesta. Puoluekokouksen enemmistöhän teki juuri näin.

        Rovaniemen puoluekokouksen alla Kokoomuksen järjestölehti Nykypäivä puffasi rajusti pakkoruotsia, ja itse kokouksessa Jyrki Katainen ja lähes koko puoluejohto pisti kaiken arvovaltansa peliin estääkseen pakkoruotsiasiassa "virheellisen" äänestystuloksen. Nyt he onnistuivat, mutta on hyvinkin todennäköistä, että pitkäsä juoksussa me pakkoruotsin vastustajat nousemme niskan päälle.

        C.E.:"Itse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta, tämä ns. eliitti joka käyttää päätös- ja mediavaltaa ei pysty enää pysäyttämään muutosta.

        Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan."

        Pakkoruotsi tulee kyllä kaatumaan, siinä olen samaa mieltä kanssasi. Mutta onko välttämätöntä, että Suomesta tulisi virallisesti yksikielinen maa ? Minusta se ei ole. Kaksikielisyydellä on puolensa. Tosin kaksikielisyys maksaa ja olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon. Luin täältä Suomi24-saitilta yhdeksi arvioksi luvun 5 miljardia euroa vuodessa ja minusta siinä on kyllä yksi nolla liikaa.

        Näisää kielipoliittisissa asioissa on aivan turha odottaa nopeita muutoksia. Siksi on toimittava pitkällä tähtäyksellä kärsivällisesti argumentoiden ja pakkoruotsin kannattajiinkin asiallisesti suhtautuen. Asiat riitelevät, eivätkä ihmiset.


      • C.E.
        Vesa Kaitera kirjoitti:

        C.E. kirjoitti :"Sanot ettei näillä keskusteluilla ole vaikutusta. No sehän riippuu ihan siitä aikakäsitteestä jota käytetään. Lyhyellä aikajänteellä keskusteluilla ei olekaan merkitystä, mutta pitemmällä aikavälillä on tapahtunut todella suuria muutoksia pinnan alla."

        Olen täysin samaa mieltä. Kun pakkoruotsi toteutettiin 1970-luvulla, niin sitä kyllä kritisoitiin, muttei kovin pitkään eikä äänekkäästi. Sitten seurasi vuosikymmeniä kestänyt hiljainen vaihe, kunnes viimeisten kymmenen vuoden aikana keskustelu on selvästi tullut intensiivisemmäksi. Keskeinen syy tuohon on ollut nettisaittien lisääntyminen. Tänne kun pystyy samaan kirjoituksiaan läpi myös pakkoruotsiin kielteisesti suhtautuvat.

        C.E.:"Joskus nämä pinnan alla tapahtuneet muutokset pakollista ruotsinopiskelua ja virallista kaksikielisyyttä kohtaan ovat jopa pulpahtaneet pintaan, ja viime aikoina yhä useammin. Jos mitään muutosta ei olisi tapahtunut ja näillä keskusteluilla ei olisi vaikutusta, niin silloin istuvan pääministerin ei olisi tarvinnut puolustaa pakkoruotsia koko arvovallallaan puolueensa edessä, ja turvautua ties minkälaisiin kikkailuihin, ettei vain väärä päätös tule toistamiseen ja tarvitse selitellä sitä miksei päätöstä noudateta."

        Ruotsin muuttaminen pakollisesta aineesta vaihtoehtoiseksi kieleksi on ollut Kokoomuksen puoluekokouksen käsittelemien aloitteiden joukossa jo toistakymmentä kertaa. Muistan, että Rovaniemellä vuonna 1997 hävisimme tuon aloitteen kanssa aivan pystyyn ja vielä 2008 Tampereella takkiin tuli muistaakseni noin viidelläkymmenellä äänellä. Mutta kaksi vuotta sitten Jyväskylässä me voitimme kolmella äänellä, ja se oli kyllä meille itsellemmekin yllätys, koska tiesimme, että puolueen johto oli meitä vastaan tässä asiassa.

        Jyrki Katainen tulkitsi kärsimänsä tappion voitoksi väittämällä, että puoluekokous oli hylkäämällä aloitteen, jonka mukaan ruotsista tulisi tehdä vapaaehtoinen aine, äänestänyt itse asiassa pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Mutta on aivan eri asia, onko ruotsi vapaaehtoinen aine vai vaihtoehtoinen kieli. Mielestäni ensinmainitussa tapauksessa kouluaisten kielitaitorepertuaari uhkaisi kaventua, mutta jälkimmäisessä se laajentuisi. En ollut äänivaltainen kokousedustaja, vaan järjestelyväkeä, koska kokous oli täällä Jyväskylässä, mutta jos olisin ollut äänivaltainen, niin olisin äänestänyt vapaaehtoisuutta vastaan ja vaihtoehtoisuuden puolesta. Puoluekokouksen enemmistöhän teki juuri näin.

        Rovaniemen puoluekokouksen alla Kokoomuksen järjestölehti Nykypäivä puffasi rajusti pakkoruotsia, ja itse kokouksessa Jyrki Katainen ja lähes koko puoluejohto pisti kaiken arvovaltansa peliin estääkseen pakkoruotsiasiassa "virheellisen" äänestystuloksen. Nyt he onnistuivat, mutta on hyvinkin todennäköistä, että pitkäsä juoksussa me pakkoruotsin vastustajat nousemme niskan päälle.

        C.E.:"Itse näen tämä pakkoruotsista luopumisen ja viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen enemmänkin maratonina, tai ultrajuoksuna, eli kun riittävän pitkään on kerätty asialle kannatusta, tämä ns. eliitti joka käyttää päätös- ja mediavaltaa ei pysty enää pysäyttämään muutosta.

        Minusta tälläkin palstalla tuntuu välillä osa fennoista olevan vähän liian kärsimätön, eli odottavat epärealistisesti liian nopeaa muutosta, ja turhautuvat kun mitään ei tapahdu. Vaikka kuitenki tätä kielikeskustelua on vasta päästy käymään reilut kymmenen vuotta vapaasti, ja ruotsinkielisillä on ollut satoja vuosia aikaa sementoida asemiaan sekä valtavat pääomat, joiden avulla saatavilla verkostoilla voi puolustaa asemiaan."

        Pakkoruotsi tulee kyllä kaatumaan, siinä olen samaa mieltä kanssasi. Mutta onko välttämätöntä, että Suomesta tulisi virallisesti yksikielinen maa ? Minusta se ei ole. Kaksikielisyydellä on puolensa. Tosin kaksikielisyys maksaa ja olisi kiinnostavaa tietää, kuinka paljon. Luin täältä Suomi24-saitilta yhdeksi arvioksi luvun 5 miljardia euroa vuodessa ja minusta siinä on kyllä yksi nolla liikaa.

        Näisää kielipoliittisissa asioissa on aivan turha odottaa nopeita muutoksia. Siksi on toimittava pitkällä tähtäyksellä kärsivällisesti argumentoiden ja pakkoruotsin kannattajiinkin asiallisesti suhtautuen. Asiat riitelevät, eivätkä ihmiset.

        "Pakkoruotsi tulee kyllä kaatumaan, siinä olen samaa mieltä kanssasi. Mutta onko välttämätöntä, että Suomesta tulisi virallisesti yksikielinen maa ? Minusta se ei ole. Kaksikielisyydellä on puolensa."
        Mitä nämä virallisen koko manner-Suomea koskevan kaksikielisyyden hyvät puolet sitten ovat?

        Pakkoruotsin tai virkamiesruotsin poisto ei riitä sen takia, että edelleen tämä virallinen kaksikielisyys jättäisi svekopuolelle käytännön mahdollisuudet pitää ruotsin opiskelu todellisena pakkona. Ongelma ei oikeastaan johdu meistä suomenkielisistä, vaan siitä että RKP ja vastaavat ovat sitoutuneet niin voimakkaasti periaatteeseen, että jos Suomessa on kaksi erikielistä kansaa, molempien on opiskeltava toistensa kieltä. Tietenkin jos nämä svekoinstanssit laajemmin luopuvat tästä periaatteesta, niin tilanne on sitten toinen, mutta ainakin nykyvalossa sen puolen mielipiteet ovat pikemmin jyrkentyneet.


      • 22
        lucs boyd pöyt kirjoitti:

        Ai siksi koska sinä niin sanot. On luulot itsestäsi. Keltainen neste noussut ilmeisesti päähän.

        Ei siksi että minä niin sanon, vaan siksi että perustuslaki niin sanoo.


    • AntiSveko

      Svekoankka väittää ettei (1.) suomenkieltä ollut ennen Ruotsi-Suomea ja että
      (2.) ruotsi on portti muihin kieliin. sitten hän väittää että (3.) ruotsi on alkuperäinen kieli. Suomenkieleen on tullut paljon ruotsinkilestä (4.).

      1. Suomenkielen kielioppi on omanlaisensa verrattuna germaanisiin kieliin, eli se on oma kielensä ollut jo vuosituhansia

      2. Jos kerran ruotsi on portti toisiin kieliin, niin silloinhan se ona vain johdannainen muista germaanisista kielistä, eli siis ei oma ja aitokielensä.

      3. No tämä oli jo kohdassa 2. Ruotsi on germaanisista kielistä muodostunut

      4. Niin onkin, ruotsin kielessä oli varmaan jo 5000 vuotta sitten nykyteknologian tuomat sanat, fysiikka, atomi, eli siis kaikki neutronista lähtien.

      Että semmosta svekoilua.

      • C.E.

        Joo, Ankdam yrittää esittää että suomenkieli syntyi ja muodostui jostain tyhjästä, kun siitä tehtiin kirjakieli. Mutta tosiasiassa kieli oli ollut jo olemassa, ja syntynyt kirjakieli on vain yksi suomenkielen uusi muoto, entisten lisäksi. Tietenkin aikaa myöten tämä kirjakieli on muodostunut yleiskieleksi, muttei sen kirjakielen syntyminin mitenkään maagisesti luonut suomenkieltä, vaan kyse oli vain yhdenlaisesta suomenkielen ilmentymästä.


      • rautaako?

        "1. Suomenkielen kielioppi on omanlaisensa verrattuna germaanisiin kieliin, eli se on oma kielensä ollut jo vuosituhansia"

        Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista.

        "2. Jos kerran ruotsi on portti toisiin kieliin, niin silloinhan se ona vain johdannainen muista germaanisista kielistä, eli siis ei oma ja aitokielensä."

        Niinhän se on ja siksi se on portti. Toisaalta suomenkieli on oiva portti vironkieleen, joten suomenkielikin on johdannainen jostakin ryhmästä.

        "4. Niin onkin, ruotsin kielessä oli varmaan jo 5000 vuotta sitten nykyteknologian tuomat sanat, fysiikka, atomi, eli siis kaikki neutronista lähtien."

        Älä hulluja puhu. Mutta ei ollut muuten suomensukusiten kielten kanatmuodoissakaan.

        Että semmosta sekoilua.


      • rautaako?
        C.E. kirjoitti:

        Joo, Ankdam yrittää esittää että suomenkieli syntyi ja muodostui jostain tyhjästä, kun siitä tehtiin kirjakieli. Mutta tosiasiassa kieli oli ollut jo olemassa, ja syntynyt kirjakieli on vain yksi suomenkielen uusi muoto, entisten lisäksi. Tietenkin aikaa myöten tämä kirjakieli on muodostunut yleiskieleksi, muttei sen kirjakielen syntyminin mitenkään maagisesti luonut suomenkieltä, vaan kyse oli vain yhdenlaisesta suomenkielen ilmentymästä.

        "Joo, Ankdam yrittää esittää että suomenkieli syntyi ja muodostui jostain tyhjästä, kun siitä tehtiin kirjakieli."

        Niinkö sinä sen ymmärrät? Miksi?

        Kaikki kielet kehittyvät jostakin, ja kakissa kielissä tapahtui paljon nyanssien kadottamista kun ryhdyttiin muodostamaan kielryhmistä yksi kierjakieli. Mutta yhden kierjakielen edut ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin haitat.

        Ja yksi erittäin suuri etu meille on se että suomen kierjakieli perustetiin "meidän" kirjaimille" ja meidän" fonetiikkaan perustuen. Näin ollen suomenruotslaisen on helppompi oppea suomea ja suomenkielisen on helpompi oppia muumiruotsia.


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "1. Suomenkielen kielioppi on omanlaisensa verrattuna germaanisiin kieliin, eli se on oma kielensä ollut jo vuosituhansia"

        Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista.

        "2. Jos kerran ruotsi on portti toisiin kieliin, niin silloinhan se ona vain johdannainen muista germaanisista kielistä, eli siis ei oma ja aitokielensä."

        Niinhän se on ja siksi se on portti. Toisaalta suomenkieli on oiva portti vironkieleen, joten suomenkielikin on johdannainen jostakin ryhmästä.

        "4. Niin onkin, ruotsin kielessä oli varmaan jo 5000 vuotta sitten nykyteknologian tuomat sanat, fysiikka, atomi, eli siis kaikki neutronista lähtien."

        Älä hulluja puhu. Mutta ei ollut muuten suomensukusiten kielten kanatmuodoissakaan.

        Että semmosta sekoilua.

        "Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista."
        Eiköhän se kielioppi ole ollut olemassa yhtä pitkään kuin suomenkielen eri muotoja on puhuttu. Se että se systematisoidaan, ja siirretään analyyttiseen kirjalliseen muotoon ei synnyttänyt suomenkieltä tai sen kielioppia, vaan ainoastaan viimeisteli ja yhdenmukaisti sitä. Kielioppi tarkoittaa siis tiettyjä sääntöjä ja säännönmukaisuuksia ja näihin liittyviä poikkeuksia, jotka saman kielen käyttäjät tuntevat ja osaavat, että pystyvät kommunikoimaan kielellä.

        "Niinhän se on ja siksi se on portti. Toisaalta suomenkieli on oiva portti vironkieleen, joten suomenkielikin on johdannainen jostakin ryhmästä."
        Näin tietenkin on, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa että suomi on puhuttuna kielenä paljon vanhempi kuin nykymuotoinen ruotsinkieli.


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "Joo, Ankdam yrittää esittää että suomenkieli syntyi ja muodostui jostain tyhjästä, kun siitä tehtiin kirjakieli."

        Niinkö sinä sen ymmärrät? Miksi?

        Kaikki kielet kehittyvät jostakin, ja kakissa kielissä tapahtui paljon nyanssien kadottamista kun ryhdyttiin muodostamaan kielryhmistä yksi kierjakieli. Mutta yhden kierjakielen edut ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin haitat.

        Ja yksi erittäin suuri etu meille on se että suomen kierjakieli perustetiin "meidän" kirjaimille" ja meidän" fonetiikkaan perustuen. Näin ollen suomenruotslaisen on helppompi oppea suomea ja suomenkielisen on helpompi oppia muumiruotsia.

        Kyse on siitä, että Ankdam käyttää tarkoituksellisen epäselvästi näitä käsitteitä, milloin kieli syntyi ja mitä kielellä ja sen olemassololla milloinkin tarkoitetaan.

        "Kaikki kielet kehittyvät jostakin, ja kakissa kielissä tapahtui paljon nyanssien kadottamista kun ryhdyttiin muodostamaan kielryhmistä yksi kierjakieli. Mutta yhden kierjakielen edut ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin haitat."
        Pointti ei ollutkaan siinä, vaan siinä Ankdamin väitteiden taustalla olevassa ajatuksessa, että kieli alkaa olemaan vasta silloin kun siitä on olemassa kirjakielinen versio. Puhuttu kieli on myös kieli, ja jos kirjakieli kootaan puhuttujen kielien perusteella, niin silloinhan ei luoda mitään uutta kieltä, vaan ainoastaan siirretään puhuttu kieli kirjoitettuun muotoon.

        "Ja yksi erittäin suuri etu meille on se että suomen kierjakieli perustetiin "meidän" kirjaimille" ja meidän" fonetiikkaan perustuen."
        Minä luulin että teikäläiset kirjoitti alunperin riimuin, kunnes saivat latinan mukana roomalaiset kirjaimet, ja niihin liittyvät äänteet.


      • Nettisuom. (-fenno)
        rautaako? kirjoitti:

        "1. Suomenkielen kielioppi on omanlaisensa verrattuna germaanisiin kieliin, eli se on oma kielensä ollut jo vuosituhansia"

        Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista.

        "2. Jos kerran ruotsi on portti toisiin kieliin, niin silloinhan se ona vain johdannainen muista germaanisista kielistä, eli siis ei oma ja aitokielensä."

        Niinhän se on ja siksi se on portti. Toisaalta suomenkieli on oiva portti vironkieleen, joten suomenkielikin on johdannainen jostakin ryhmästä.

        "4. Niin onkin, ruotsin kielessä oli varmaan jo 5000 vuotta sitten nykyteknologian tuomat sanat, fysiikka, atomi, eli siis kaikki neutronista lähtien."

        Älä hulluja puhu. Mutta ei ollut muuten suomensukusiten kielten kanatmuodoissakaan.

        Että semmosta sekoilua.

        "Rautaako?" näin: "Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista."

        Suomen kielen kielioppi vakiintui 1800-luvulla vanhan kirjasuomen tukevalle perustalle. Vakiintui myös tapa kehittää suomen kieleen assosioituvia vastineita kansainvälisille, usein latinaan pohjautuville sanoille, joita vanha kirjasuomi viljeli mukamas liikaa (esim. komediantti = näyttelijä nykysuomessa; [1666] turhia catzelmuxi Comedianteildä). Silloiselle oikeinkirjoitukselle on turha irvistellä. Ruotsin kielessäkin on kirjoitettu sana "och" kaikilla mahdollisilla tavoilla eri aikoina: oc 1521–1749; och 1521; ock, okk, åck, åkk 1524–1938; og, ogh 1625–1712; oh 1624–1710, ok 1521–1712, å 1605–1948; åg, ågh 1651–1729; åk 1689–1712.

        Kieliopin sääntöjä muokataan eri kielissä aika ajoin sen mukaan, mitä muutoksia kielenkäyttäjien enemmistö on syystä tai toisesta itsepäisesti tunkenut puhuttuun tai kirjoitettuun kieleensä. Siitä käy hyvänä esimerkkinä ruotsin kielen kehitys.

        "1940-luvulla siirryttiin predikaattiverbien yksikkömuotoihin, kirjoitettiin siis vi skriver eikä vi skriva. Puhekielessä näin oli ollut jo kauan. Ruotsin Akatemia hyväksyi tämän uudistuksen vasta 1950-luvulla." http://www.jyu.fi/gammalsvenska/kielihistoria.htm

        Mitähän mahtoivat olla ne "pahimmat kömpleyydet", jotka äskettäin on poistettu suomen kielen virallisesta kieliopista? Lienevät vastaavanlaisia "kömpelyyksiä" kuin ruotsin kielen "vi skriva" -tyyppiset muodot aikoinaan.


      • rautaako?
        C.E. kirjoitti:

        Kyse on siitä, että Ankdam käyttää tarkoituksellisen epäselvästi näitä käsitteitä, milloin kieli syntyi ja mitä kielellä ja sen olemassololla milloinkin tarkoitetaan.

        "Kaikki kielet kehittyvät jostakin, ja kakissa kielissä tapahtui paljon nyanssien kadottamista kun ryhdyttiin muodostamaan kielryhmistä yksi kierjakieli. Mutta yhden kierjakielen edut ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin haitat."
        Pointti ei ollutkaan siinä, vaan siinä Ankdamin väitteiden taustalla olevassa ajatuksessa, että kieli alkaa olemaan vasta silloin kun siitä on olemassa kirjakielinen versio. Puhuttu kieli on myös kieli, ja jos kirjakieli kootaan puhuttujen kielien perusteella, niin silloinhan ei luoda mitään uutta kieltä, vaan ainoastaan siirretään puhuttu kieli kirjoitettuun muotoon.

        "Ja yksi erittäin suuri etu meille on se että suomen kierjakieli perustetiin "meidän" kirjaimille" ja meidän" fonetiikkaan perustuen."
        Minä luulin että teikäläiset kirjoitti alunperin riimuin, kunnes saivat latinan mukana roomalaiset kirjaimet, ja niihin liittyvät äänteet.

        "Kyse on siitä, että Ankdam käyttää tarkoituksellisen epäselvästi näitä käsitteitä, milloin kieli syntyi ja mitä kielellä ja sen olemassololla milloinkin tarkoitetaan. "

        En ole huomannut. Miksi ihmeessä hän niin tekisi?

        "Minä luulin että teikäläiset kirjoitti alunperin riimuin, kunnes saivat latinan mukana roomalaiset kirjaimet, ja niihin liittyvät äänteet. "

        Ei nykyruotsia ole kioskaan riimuin kirjoitettu yhtä vähän kuin nuykysuomea olisi kirjoitettu seinämaalauksin. Kyse on siis kirjoituskielstä jota kirjoitetaan kirjaimilla eikä kuvilla. Moni kieli kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin mutta ännetään hyvin eri tavoin. Jopa riikinruotsin ja muumiruotsin välillä on suuria ääntämineroja. Muumiruotsi on fonneettisesti kytketty suomenkielen ääntämiseen siinä missä suomenkieli muumiruotsiin.


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "Kyse on siitä, että Ankdam käyttää tarkoituksellisen epäselvästi näitä käsitteitä, milloin kieli syntyi ja mitä kielellä ja sen olemassololla milloinkin tarkoitetaan. "

        En ole huomannut. Miksi ihmeessä hän niin tekisi?

        "Minä luulin että teikäläiset kirjoitti alunperin riimuin, kunnes saivat latinan mukana roomalaiset kirjaimet, ja niihin liittyvät äänteet. "

        Ei nykyruotsia ole kioskaan riimuin kirjoitettu yhtä vähän kuin nuykysuomea olisi kirjoitettu seinämaalauksin. Kyse on siis kirjoituskielstä jota kirjoitetaan kirjaimilla eikä kuvilla. Moni kieli kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin mutta ännetään hyvin eri tavoin. Jopa riikinruotsin ja muumiruotsin välillä on suuria ääntämineroja. Muumiruotsi on fonneettisesti kytketty suomenkielen ääntämiseen siinä missä suomenkieli muumiruotsiin.

        "En ole huomannut. Miksi ihmeessä hän niin tekisi?"
        Pätemisen tarpeesta tai ties mistä syystä, mistä minä tiedän miksi joku anonyymi keskustelija tekee jotain, tiedän vain sen mitä hän tekee, kun itse pystyn näkemään asian.

        Jostainhan se nykyruotsikin on kehittynyt, ja niissä varhaismuodoissa käytettiin riimuja kirjoittamiseen. Latinalaiset kirjaimet tuli vasta paljon myöhemmin, joten en nyt erityisesti kehuskelisi sillä että mepä annettiin teille latinalaiset kirjaimet, kun itsekin saitte ne muualta.


      • rautaako?
        C.E. kirjoitti:

        "Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista."
        Eiköhän se kielioppi ole ollut olemassa yhtä pitkään kuin suomenkielen eri muotoja on puhuttu. Se että se systematisoidaan, ja siirretään analyyttiseen kirjalliseen muotoon ei synnyttänyt suomenkieltä tai sen kielioppia, vaan ainoastaan viimeisteli ja yhdenmukaisti sitä. Kielioppi tarkoittaa siis tiettyjä sääntöjä ja säännönmukaisuuksia ja näihin liittyviä poikkeuksia, jotka saman kielen käyttäjät tuntevat ja osaavat, että pystyvät kommunikoimaan kielellä.

        "Niinhän se on ja siksi se on portti. Toisaalta suomenkieli on oiva portti vironkieleen, joten suomenkielikin on johdannainen jostakin ryhmästä."
        Näin tietenkin on, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa että suomi on puhuttuna kielenä paljon vanhempi kuin nykymuotoinen ruotsinkieli.

        "Eiköhän se kielioppi ole ollut olemassa yhtä pitkään kuin suomenkielen eri muotoja on puhuttu."

        Ei ole. Kielioppi tietysti kehitettiin vastaamaan puhuttua kieltä, pääpiirteittäin, ja se kehitettiin kirjakielen tarpeisiin. Kirjakieli kehitettiin aika myöhään ja sitä muutettiin ja kehitettiin. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1800-luvun toisella puoliskolla. Pahimmat kömpelyydet, eli kirjakielen ja puhutun kielen erot, poistettiin virallisesta kieleiopista vasta hiljattain (esim. kaksoispassiivisääntö).

        Se kuinka hyvin eri kolkkien suomenmurteiset (tai ruotsinmurteiset) ymmärsivät toisiaan on 1800 luvun puolessavälissä on hankala kysymys. Mutta luultavasti eivät kovin hyvin. Maa oli harvaan asuttu ja liikkuvuus hyvin pientä. Vasta kirjakielen ja lukutaidon myötä voidaan olettaa että kommunikaatio parani ja murteet liukuivat lähemmäs toisiaan.

        "Näin tietenkin on, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa että suomi on puhuttuna kielenä paljon vanhempi kuin nykymuotoinen ruotsinkieli. "

        Nykymuitoisina kaikki kielet ovat nykymuotoisia ja siksi aika nuoria. Suomi on jonkun verran nuorempi kuin ruotsi. Mitä kielet olivat ja miltä ne kuullostivat ammoisina aikoina emme voi tietää. Eikä sillä ole merkitystä. Kaikki me olemme peräisin Afikan savannilta (tai Aatamista ja Eevasta), ja kaikki me olemme kommunikoineet suullisesti siitä asti.


      • rautaako?
        Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        "Rautaako?" näin: "Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista."

        Suomen kielen kielioppi vakiintui 1800-luvulla vanhan kirjasuomen tukevalle perustalle. Vakiintui myös tapa kehittää suomen kieleen assosioituvia vastineita kansainvälisille, usein latinaan pohjautuville sanoille, joita vanha kirjasuomi viljeli mukamas liikaa (esim. komediantti = näyttelijä nykysuomessa; [1666] turhia catzelmuxi Comedianteildä). Silloiselle oikeinkirjoitukselle on turha irvistellä. Ruotsin kielessäkin on kirjoitettu sana "och" kaikilla mahdollisilla tavoilla eri aikoina: oc 1521–1749; och 1521; ock, okk, åck, åkk 1524–1938; og, ogh 1625–1712; oh 1624–1710, ok 1521–1712, å 1605–1948; åg, ågh 1651–1729; åk 1689–1712.

        Kieliopin sääntöjä muokataan eri kielissä aika ajoin sen mukaan, mitä muutoksia kielenkäyttäjien enemmistö on syystä tai toisesta itsepäisesti tunkenut puhuttuun tai kirjoitettuun kieleensä. Siitä käy hyvänä esimerkkinä ruotsin kielen kehitys.

        "1940-luvulla siirryttiin predikaattiverbien yksikkömuotoihin, kirjoitettiin siis vi skriver eikä vi skriva. Puhekielessä näin oli ollut jo kauan. Ruotsin Akatemia hyväksyi tämän uudistuksen vasta 1950-luvulla." http://www.jyu.fi/gammalsvenska/kielihistoria.htm

        Mitähän mahtoivat olla ne "pahimmat kömpleyydet", jotka äskettäin on poistettu suomen kielen virallisesta kieliopista? Lienevät vastaavanlaisia "kömpelyyksiä" kuin ruotsin kielen "vi skriva" -tyyppiset muodot aikoinaan.

        "Suomen kielen kielioppi vakiintui 1800-luvulla vanhan kirjasuomen tukevalle perustalle."

        Mikä oli sitten se vanha kirjasuomi? Ensimmäinen versio kirjasuomesta syntyi Agricolan kädestä. Se luotiin Agricolan ruotsinmurteen ja Turun murteen sanastoa ja fonetiikkaa noudattaen. 1800-luvulla myös muita murteita jossain määrin huomioitiin ja luotiin uudempi kirjakieli, siihen kielioppi ja valtavasti uusia ja aidosti suomenkielisä sanoja. Voidaan siis jossain määrin sanoa että luotiin uusi kieli, koska missään Suomessa ei tällaista murteiden kompromissejä ollut puhuttu.

        Näin käy aina kun kirjakieltä kehitetään. Murteiden ominnaispiirteet hekkenevät, uusia sanoja syntyy ja kielioppi muuttuu puhutun kielen mukaisesti, kuitenkin niin hitaasti ettei kielen perusolemukseen tapahdu liian nopeita ja suuria muutoksia. Tämä on jatkuva prosessi.

        "Pahimmat kömpelyydet": ainakin kaksoispassiivisäännöt ja possesiivisuffiksin pakollisuus.


      • C.E.
        rautaako? kirjoitti:

        "Eiköhän se kielioppi ole ollut olemassa yhtä pitkään kuin suomenkielen eri muotoja on puhuttu."

        Ei ole. Kielioppi tietysti kehitettiin vastaamaan puhuttua kieltä, pääpiirteittäin, ja se kehitettiin kirjakielen tarpeisiin. Kirjakieli kehitettiin aika myöhään ja sitä muutettiin ja kehitettiin. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1800-luvun toisella puoliskolla. Pahimmat kömpelyydet, eli kirjakielen ja puhutun kielen erot, poistettiin virallisesta kieleiopista vasta hiljattain (esim. kaksoispassiivisääntö).

        Se kuinka hyvin eri kolkkien suomenmurteiset (tai ruotsinmurteiset) ymmärsivät toisiaan on 1800 luvun puolessavälissä on hankala kysymys. Mutta luultavasti eivät kovin hyvin. Maa oli harvaan asuttu ja liikkuvuus hyvin pientä. Vasta kirjakielen ja lukutaidon myötä voidaan olettaa että kommunikaatio parani ja murteet liukuivat lähemmäs toisiaan.

        "Näin tietenkin on, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa että suomi on puhuttuna kielenä paljon vanhempi kuin nykymuotoinen ruotsinkieli. "

        Nykymuitoisina kaikki kielet ovat nykymuotoisia ja siksi aika nuoria. Suomi on jonkun verran nuorempi kuin ruotsi. Mitä kielet olivat ja miltä ne kuullostivat ammoisina aikoina emme voi tietää. Eikä sillä ole merkitystä. Kaikki me olemme peräisin Afikan savannilta (tai Aatamista ja Eevasta), ja kaikki me olemme kommunikoineet suullisesti siitä asti.

        "Ei ole. Kielioppi tietysti kehitettiin vastaamaan puhuttua kieltä, pääpiirteittäin, ja se kehitettiin kirjakielen tarpeisiin. Kirjakieli kehitettiin aika myöhään ja sitä muutettiin ja kehitettiin. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1800-luvun toisella puoliskolla."
        Joko et ymmärrä asiaa, tai sitten haluat vain kiemurrella, siis jokaisessa kielessä on aina olemassa oma sisäinen kielioppi, jos sitä käytetään edes jossain muodossa, vaikka puhekielenä. Se että joku siirtää tämän kirjalliseen muotoon ja muokkaa sitä, ei varsinaisesti synnytä kielioppia, vaan ainoastaan kyse on sen systamaattisesta tallentamisesta.

        Kirjakielen merkitys ei ole niin olennainen, sillä suomen kieli on ollut olemassa useassa eri muodossa paljon aikaisemmin, ja kirjakielikin on vain yhdenmuotoista, tosin säänneltyä suomenkieltä.

        "Se kuinka hyvin eri kolkkien suomenmurteiset (tai ruotsinmurteiset) ymmärsivät toisiaan on 1800 luvun puolessavälissä on hankala kysymys"
        Suunnilleen yhtä hyvin kuin sotien aikaan, kun kirjakieltä ei oikeastaan ennen nykyaikaa ole puhunut kuin sivistyneistö, joka opiskellut sen vieraana kielenä. Kaikki syntyperäiset suomenkieliset ovat aina puhuneet jotain murretta, ja jos nykypäivän suomellakin pystyy ymmärtämään karjalan kieltä, niin ei niitä ymmärrysvaikeuksia varmaan ollut eri murteiden välillä muuten kuin yksittäisten sanojen ja niiden merkitysten kohdalla.

        Jos meänkielinen ymmärtää karjalan kielestä, tai rauman murteesta suunnilleen kaiken, niin muiden suomen murteiden puhujien keskinäisiä ymmärtämin ja kommunikointivaikeuksia tuskin oli minkäänlaisia.

        "Nykymuitoisina kaikki kielet ovat nykymuotoisia ja siksi aika nuoria. Suomi on jonkun verran nuorempi kuin ruotsi"
        Tietenkin asia on niin, että nykymuotoiset kielet ovat nykymuotoisia:), mutta jos kielen iällä ei ole väliä, niin miksi sitten vetoat koko ajan ruotsinkielen asemaan vanhempana kielenä, jota sillä ei edes ole.


      • tapio laatamo
        rautaako? kirjoitti:

        "Joo, Ankdam yrittää esittää että suomenkieli syntyi ja muodostui jostain tyhjästä, kun siitä tehtiin kirjakieli."

        Niinkö sinä sen ymmärrät? Miksi?

        Kaikki kielet kehittyvät jostakin, ja kakissa kielissä tapahtui paljon nyanssien kadottamista kun ryhdyttiin muodostamaan kielryhmistä yksi kierjakieli. Mutta yhden kierjakielen edut ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin haitat.

        Ja yksi erittäin suuri etu meille on se että suomen kierjakieli perustetiin "meidän" kirjaimille" ja meidän" fonetiikkaan perustuen. Näin ollen suomenruotslaisen on helppompi oppea suomea ja suomenkielisen on helpompi oppia muumiruotsia.

        Miten niin teidän? Sinäkö niitä latinalaisia kirjaimia olit kirjoittamassa. Välimeren poruukka eroaa geeneiltään ja ulkonäöltään pohjoisista vaikka kielessä on joitakin yhtäläisyyksiä. Pieleen meni taas.


      • no tämäpä kumma
        rautaako? kirjoitti:

        "Kyse on siitä, että Ankdam käyttää tarkoituksellisen epäselvästi näitä käsitteitä, milloin kieli syntyi ja mitä kielellä ja sen olemassololla milloinkin tarkoitetaan. "

        En ole huomannut. Miksi ihmeessä hän niin tekisi?

        "Minä luulin että teikäläiset kirjoitti alunperin riimuin, kunnes saivat latinan mukana roomalaiset kirjaimet, ja niihin liittyvät äänteet. "

        Ei nykyruotsia ole kioskaan riimuin kirjoitettu yhtä vähän kuin nuykysuomea olisi kirjoitettu seinämaalauksin. Kyse on siis kirjoituskielstä jota kirjoitetaan kirjaimilla eikä kuvilla. Moni kieli kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin mutta ännetään hyvin eri tavoin. Jopa riikinruotsin ja muumiruotsin välillä on suuria ääntämineroja. Muumiruotsi on fonneettisesti kytketty suomenkielen ääntämiseen siinä missä suomenkieli muumiruotsiin.

        Kirjaimilla? No mitä kirjaimia ruotsalaisilla sitten oli jotka muodostivat ymmärrettäviä sanoja muillekin kansoille kuten latina teki. Latina oli siis parempi kieli jossa oli selvät kirjaimat. Ruotsissa ei ollut. Ankdamhan se väitti että ruotsalaiset jo 1200-luvulla rustasivat ymmärrettävää tekstiä. Tästä voidaan siis päätellä että he kommunikoivat suhteellisen samalla kielellä nykyruotsiin verrattuna. Heillä ei siis tästä huolimatta ollut numeroita, kirjaimia tai kunnollista aikakäsitettä. Uskoivat että ukkonen tulee Thorin salamista. Välimeren porukalla sentään oli selvempi käsitys. Ei kuulosta siis ruotsi kovin ylivertaiselta kieleltä.


      • kessl pöyt lasi ikn
        C.E. kirjoitti:

        "En ole huomannut. Miksi ihmeessä hän niin tekisi?"
        Pätemisen tarpeesta tai ties mistä syystä, mistä minä tiedän miksi joku anonyymi keskustelija tekee jotain, tiedän vain sen mitä hän tekee, kun itse pystyn näkemään asian.

        Jostainhan se nykyruotsikin on kehittynyt, ja niissä varhaismuodoissa käytettiin riimuja kirjoittamiseen. Latinalaiset kirjaimet tuli vasta paljon myöhemmin, joten en nyt erityisesti kehuskelisi sillä että mepä annettiin teille latinalaiset kirjaimet, kun itsekin saitte ne muualta.

        Turhaan yrität puhua järkeä vakaumukselliselle freudenthalistille. Ylemmyyskompleksi yhdistettynä narsismiin on vakava juttu. Tiedätkö mikä on kaikkein hauskinta. Svekot yritti 30-luvulla saksalaisten kanssa todistella italialaisille että roomalaiset oli pohjoisia germaaneja. Eivät ainoastaan saanet räkäisiä nauruja niskoihinsa Italiasta vaan myös ympäri Välimerta. Jopa juutalaiset pitivät sitä teoriaa hieman outona. Olet oikeassa. Nykyruotsi muovautui muinaisesta ruotsista. Olaus Petri ja kumppanit siisti rumalta kuulostavaa muinaisruotsia sivistyneimmille ihmisille kuulokelpoiseksi. Sehän se onkin italialaisen ja svekkulin ero. Toinen koki oikeasti sodan eikä soutanut lahden yli Ruotsiin tai istunut paperihommissa. Toinen jatkaa samaa turmiollista vihaa pursuavaa saarnausta vuosikymmenestä toiseen.


      • taaskin väärässä
        rautaako? kirjoitti:

        "1. Suomenkielen kielioppi on omanlaisensa verrattuna germaanisiin kieliin, eli se on oma kielensä ollut jo vuosituhansia"

        Kielioppi kehitettiin pitkälti 1800-luvulla. Pahimmat kömpleyydet poistetiin noin 10 vuotta sitten virallisesta kieliopista.

        "2. Jos kerran ruotsi on portti toisiin kieliin, niin silloinhan se ona vain johdannainen muista germaanisista kielistä, eli siis ei oma ja aitokielensä."

        Niinhän se on ja siksi se on portti. Toisaalta suomenkieli on oiva portti vironkieleen, joten suomenkielikin on johdannainen jostakin ryhmästä.

        "4. Niin onkin, ruotsin kielessä oli varmaan jo 5000 vuotta sitten nykyteknologian tuomat sanat, fysiikka, atomi, eli siis kaikki neutronista lähtien."

        Älä hulluja puhu. Mutta ei ollut muuten suomensukusiten kielten kanatmuodoissakaan.

        Että semmosta sekoilua.

        Itseasiassa kieli oli korrektimpaa juuri 30-luvulla mutta sinunhan vanhempasi varmaan jossain hienostokoulussa kävivät kansakoulun sijaan.


      • nooh kato
        C.E. kirjoitti:

        "Ei ole. Kielioppi tietysti kehitettiin vastaamaan puhuttua kieltä, pääpiirteittäin, ja se kehitettiin kirjakielen tarpeisiin. Kirjakieli kehitettiin aika myöhään ja sitä muutettiin ja kehitettiin. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1800-luvun toisella puoliskolla."
        Joko et ymmärrä asiaa, tai sitten haluat vain kiemurrella, siis jokaisessa kielessä on aina olemassa oma sisäinen kielioppi, jos sitä käytetään edes jossain muodossa, vaikka puhekielenä. Se että joku siirtää tämän kirjalliseen muotoon ja muokkaa sitä, ei varsinaisesti synnytä kielioppia, vaan ainoastaan kyse on sen systamaattisesta tallentamisesta.

        Kirjakielen merkitys ei ole niin olennainen, sillä suomen kieli on ollut olemassa useassa eri muodossa paljon aikaisemmin, ja kirjakielikin on vain yhdenmuotoista, tosin säänneltyä suomenkieltä.

        "Se kuinka hyvin eri kolkkien suomenmurteiset (tai ruotsinmurteiset) ymmärsivät toisiaan on 1800 luvun puolessavälissä on hankala kysymys"
        Suunnilleen yhtä hyvin kuin sotien aikaan, kun kirjakieltä ei oikeastaan ennen nykyaikaa ole puhunut kuin sivistyneistö, joka opiskellut sen vieraana kielenä. Kaikki syntyperäiset suomenkieliset ovat aina puhuneet jotain murretta, ja jos nykypäivän suomellakin pystyy ymmärtämään karjalan kieltä, niin ei niitä ymmärrysvaikeuksia varmaan ollut eri murteiden välillä muuten kuin yksittäisten sanojen ja niiden merkitysten kohdalla.

        Jos meänkielinen ymmärtää karjalan kielestä, tai rauman murteesta suunnilleen kaiken, niin muiden suomen murteiden puhujien keskinäisiä ymmärtämin ja kommunikointivaikeuksia tuskin oli minkäänlaisia.

        "Nykymuitoisina kaikki kielet ovat nykymuotoisia ja siksi aika nuoria. Suomi on jonkun verran nuorempi kuin ruotsi"
        Tietenkin asia on niin, että nykymuotoiset kielet ovat nykymuotoisia:), mutta jos kielen iällä ei ole väliä, niin miksi sitten vetoat koko ajan ruotsinkielen asemaan vanhempana kielenä, jota sillä ei edes ole.

        Alemmuutta, alemmuutta. Tapio haluaisi että ruotsi olisi yhtä vakaa ja sivistynyt kieli kuin saksa ja Välimeren mökeltäjät. Tapio harmiksi suurin osa ruotsin kielen sanastosta on uutta.


      • Vesa Kaitera
        C.E. kirjoitti:

        "Ei ole. Kielioppi tietysti kehitettiin vastaamaan puhuttua kieltä, pääpiirteittäin, ja se kehitettiin kirjakielen tarpeisiin. Kirjakieli kehitettiin aika myöhään ja sitä muutettiin ja kehitettiin. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1800-luvun toisella puoliskolla."
        Joko et ymmärrä asiaa, tai sitten haluat vain kiemurrella, siis jokaisessa kielessä on aina olemassa oma sisäinen kielioppi, jos sitä käytetään edes jossain muodossa, vaikka puhekielenä. Se että joku siirtää tämän kirjalliseen muotoon ja muokkaa sitä, ei varsinaisesti synnytä kielioppia, vaan ainoastaan kyse on sen systamaattisesta tallentamisesta.

        Kirjakielen merkitys ei ole niin olennainen, sillä suomen kieli on ollut olemassa useassa eri muodossa paljon aikaisemmin, ja kirjakielikin on vain yhdenmuotoista, tosin säänneltyä suomenkieltä.

        "Se kuinka hyvin eri kolkkien suomenmurteiset (tai ruotsinmurteiset) ymmärsivät toisiaan on 1800 luvun puolessavälissä on hankala kysymys"
        Suunnilleen yhtä hyvin kuin sotien aikaan, kun kirjakieltä ei oikeastaan ennen nykyaikaa ole puhunut kuin sivistyneistö, joka opiskellut sen vieraana kielenä. Kaikki syntyperäiset suomenkieliset ovat aina puhuneet jotain murretta, ja jos nykypäivän suomellakin pystyy ymmärtämään karjalan kieltä, niin ei niitä ymmärrysvaikeuksia varmaan ollut eri murteiden välillä muuten kuin yksittäisten sanojen ja niiden merkitysten kohdalla.

        Jos meänkielinen ymmärtää karjalan kielestä, tai rauman murteesta suunnilleen kaiken, niin muiden suomen murteiden puhujien keskinäisiä ymmärtämin ja kommunikointivaikeuksia tuskin oli minkäänlaisia.

        "Nykymuitoisina kaikki kielet ovat nykymuotoisia ja siksi aika nuoria. Suomi on jonkun verran nuorempi kuin ruotsi"
        Tietenkin asia on niin, että nykymuotoiset kielet ovat nykymuotoisia:), mutta jos kielen iällä ei ole väliä, niin miksi sitten vetoat koko ajan ruotsinkielen asemaan vanhempana kielenä, jota sillä ei edes ole.

        C.E. kirjoitt i:"Tietenkin asia on niin, että nykymuotoiset kielet ovat nykymuotoisia:), mutta jos kielen iällä ei ole väliä, niin miksi sitten vetoat koko ajan ruotsinkielen asemaan vanhempana kielenä, jota sillä ei edes ole."

        Suomen kielen perusrakenteethan ovat niin vanhoja (osa niistä on yli 7000:n vuoden takaa), ettei niissä ole mitään jälkiä maanviljelyksestä eikä järjestäytyneestä yhteiskunnasta. Suomi on kivikautisen metsästäjä- keräilijäyhteisön keskuudessaan kehittämä kieli, jonka vahvuudet ovat loitsuissa ja paikan tarkassa ilmaisussa. Itsenäisenä kielenä suomi on ollut olemassa noin 2000 vuotta, koska silloin suomi ja viro erkanivat omiksi kielikseen. Ruotsin kielellä on ikää noin tuhat vuotta, mutta kirjoitettuna kielenä ruotsi on ollut olemassa kauemmin aikaa kuin suomi.


      • 24
        taaskin väärässä kirjoitti:

        Itseasiassa kieli oli korrektimpaa juuri 30-luvulla mutta sinunhan vanhempasi varmaan jossain hienostokoulussa kävivät kansakoulun sijaan.

        Ilmeisesti sinun näkökulmastasi tavallinen oppikoulukin oli "hienostokoulu".


    • Pinus sylvestris

      Jatkan sitaateilla 30-luvun kielikeskustelusta. Tällä kertaa puheenvuoron saa RKP:n kansanedustaja Levi Jern, joka 22.3.1935, kun taas yksi virallisen kaksikielisyyden romuttamiseen tähdännyt aloite oli kaatunut eduskunnassa, lausui seuraavaa:

      Attacken mot stadgandet i 14§ R.F. är för denna gång avvärjd och låt oss hoppas för lång tid framåt. Tyvärr är detta ett fåfängt hopp, att döma av det yttrande som nyss här har hållits och det förslag som har gjorts, vilket bevisar att man omedelbart önskar taga upp denna fråga ånyo. Dock borde, synes det, alla kunna förena sig om grundlagsutskottets uttalande däri att "rikets grundlagar i allmänhet och i synnerhet dess R.F. bör ändras endast på synnerligen vägande skäl samt efter grundlig beredning". Några sådana vägande skäl hava motionärerna icke förmått anföra, men emot en ändring av berörda lagrum hava tungt vägande skäl framförts av flere sakkunniga. Jag hänvisar särskilt till statsrådet Setäläs och minister Erichs uttalande, bilagt grundlagsutskottets betänkande n:o 5 vid 1933 års riksdag. Från det förra, statsrådet Setäläs yttrande, ber också jag få citera de ord som den föregående ärade talaren nyss anförde, "att Finland under en svår tid, då det hade att för sig antaga en ny konstitution, införde stadgandet som tryggade språkligt olika folkelement rätt och fördel, förläna åt dessa stadganden karaktären av ett frivilligt avgivet löfte, vars återkallande enligt min uppfattning varken rätts- eller hederskänslan tillåter". Vi på svenskt håll hoppas och önska livligt att det stora flertalet av Finlands folk skulle se frågan ur denna synvinkel och allvarligen besinna, vilka konsekvenserna kunna bliva om det givna löftet återkallas.

      Det lönar sig icke här att utlägga på vilket sätt detta stadgande i R.F. tillkommit. Faktum kvarstår att det finnes där och att det är en kränkning av minoritetens rätt att förändra eller borttaga detta stadgande. Det har ofta från finskt håll framhållits att det icke blir slut på nationalitetsfejden i vårt land förrän en genomgripande förändring av nugällande lagstiftning på ifrågavarande område genomföres. Man tror med andra ord att om man lyckas ställa den svenska befolkningen i landet på undantag, densamma snällt skulle foga sig däri och utan vidare låta sakerna hava sin gång. Detta är ett stort misstag. Vi kunna aldrig foga oss i att berövas vår rätt att enligt vår egenart tjäna vårt fosterland. Även våra fäder hava brutit bygd i Finlands ödemarker. De hava odlat många tegar både på den materiella och den andliga odlingens fält. Också vi vilja arbeta och göra vår insats för det gemensamma fäderneslandet, men vi vilja göra det på det språk som är oss dyrt och kärt.

      • Pinus sylvestricus

        Ne asiantuntijat joihin Jern viittaa ja jotka lausunnoillaan asettuivat tukemaan virallista kaksikielisyyttä ovat E.N. Setälä ja Rafael Erich, jotka toimivat myös merkittävinä poliitikkoina. Kumpikin heistä oli kokoomuslainen. Kokoomus oli ainoa eduskuntapuolue, joka kielikysymyksessä oli jakaantunut kahteen leiriin.
        Kaikki muut puolueet olivat selkeästi jommalla kummalla puolelle.

        "Kaksikielisyysrintama" (eduskunnan enemmistö):

        SDP
        RKP
        Ruotsalainen Vasemmisto
        Kansallinen Edistyspuolue
        osa Kokoomuksesta

        "Yksikielisyysrintama"

        IKL
        Maalaisliitto
        Pienviljelijäin puolue
        Kansanpuolue
        Osa Kokoomuksesta


    • saarahk

      "Vastaus siihen mitä me olemme tehneet päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan on ettei meidän ole tarvinnut tehdä mitään päästäksemme tasa-arvoiseen asemaan, me olimme teitä edellä ja teidän kielenne nostettiin meidän kielemme rinnalle. Ette te ole meille mitään antaneet tai myöntäneet vaan päin vastoin."

      Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa. Kun maamme sai autonomian Venäjän alaisuudessa, alettiin kyseenalaistamaan ruotsin kielen asema tämän maan hallintokielenä.
      Se oli taivaan lahja ja pelastus maamme kansalaisten enemmistölle ja suomen kielelle

      Pitkään kesti kuitenkin ennenkuin ruotsinkielinen alkoi antaaa periksi suomenkieliselle enemmistölle: "Suomen kieli tuli tasaveroiseksi ruotsin rinnalle v. 1902, ja suomenkieliset saivat tasaveroiset kansalaisoikeudet v. 1906, kun maahamme saatiin demokraattinen vaalilaki ja uusi valtiopäiväjärjestys"

      Rautaako toteaa edellä:
      "Eiköhän tilanne ole edelleen se ettei kielivähemmistö suostu sen enempää toisen luokan kansalaiseksi kuin mitä luonnollisesti seuraa ryhmän pienestä suhteellisesta koosta."

      Vielä tänä päivänä Ankdam ja ruotsinkielinen 5% vähemmistö vaatii vähintäänkin 50% määräysvaltaa tässä maassa; määräysvaltaa asioissa jotka teille eivät kuulu pätkääkään!

      Eläkää ihan rauhassa omissa oloissanne ja puhukaa mitä kieltä ikinä haluatte, meitä se ei kiinnosta. Mutta älkää puuttuko meidän asioihimme millään tavalla.

      • 24

        Hyvä kommentti saarahk!


      • rautaako?

        "Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa."

        Tuo on valhe! Ankdamin versio on tosi.

        On toki niin että 1800-luvulla kun suomenkieli nostettiin sivistyskielten joukkoon ja toisekis viralliseksi kieleksi Venäjän vastutuksesta huolimatta, että muutama "die hard" sveko vastusti ajatusta.

        Mutta enemmistö yläluokan hurreista kannatti ajatusta ja työsti suomenkielien kehittämistä. Syy oli pitkälti ulkopoliittinen, mutta jossain määrin myös kansallisromanttinen. Ulkopoliittinen syy liittyi länsikaipuuseen - eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon pyrkimyksiin. Tätä ei Venäjä sietänyt ja siksi se sensuroi suomenkielen ettei ilosanomaa saataisi leviämään kansan syviin riveihin. Oma yläluokkamme sen sijaan halusi levitää sanomaa.

        Jotkut yläluokan hurrit työstivät sumeonkieliprojektia niin fanaattisesti että vaihtoivat äidinkielensä aikuisiässä pakottaen perheensä tekemään samoin. näistä jotkut myös suomnensivat nimensä muta kaikki eivät. Näitä kutsuttiin fennomaaneiksi.

        Aidot fennomaanit olivat siis isänmaan aisalla siinä missä suurin osa niistäkin yläluokan ruotsinkielisistä jotka eivät nähneet järkeä suomenkielisessäkään yksikielisyydessä. (Freudenthal, josta nykyfennot ovat kehittäneet oman panettelevan propagandansa, kuului nimenomaan niihin jotka puolsivat kaksikielisyyttä mutta vastustivat suomenkielistä yksikielisyyttä - hän visioi itsenäisestä, länsisuuntautuneesta ja kaksikielisestä Suomesta jo 1860-luvulla).

        "Eläkää ihan rauhassa omissa oloissanne ja puhukaa mitä kieltä ikinä haluatte, meitä se ei kiinnosta. Mutta älkää puuttuko meidän asioihimme millään tavalla."

        Oi kiitos että saamme elää rauhassa omaa äidinkieltämme käyttäen, mutta minä en ymmärrä mistä teidän sioihiin puuttumisesta sinä horiset. Eikö Suomessa ole edustuksellinen demokratia? Eikö meillä kansanedustajat päätä? Ne ovat 95% teikäläisiä eikä meillä tavita 95% määräenemmistöä missään kysymyksessä. Kummallista puhetta.

        Nykypäivän fennomaaneja ei voida isänmaallisiksi kutsua koska heidän ainoa aikaansaannos on eripura kieliryhmien välille (olivatpa aikeensa mitkä tahansa).


      • rautaako?

        "Pitkään kesti kuitenkin ennenkuin ruotsinkielinen alkoi antaaa periksi suomenkieliselle enemmistölle: "

        Ruotsinkieliset ajoi suomenkieltä eteenpäin pyrkien näin kehittämään maata. Venäjä pani hanttiin. Tosin ruotsinkielisten enemmistö myös pani hanttiin ruotsinkieliselle vähemmistölle joka halusi yksikielistää maa suomenkieliseksi.

        Jos yläluokka olisi pannut hanttiin kuten nettifennot aina väittävät niin eihän suomenkieli silloin olisi koskaan kehittynytkään. Jos yläluokka ja Venäjä molemmat olisi olleet tätä mieltä niin kuka ja millä resusrseilla suomenkieli olisi noussut sivistyskieleksi?

        Vänäläistymisen jarruttaminen ja estäminen oli kaiken poliittisen toiminnan lähtökohta koko tuona jaksona 1808-1917. Ja itse aisassa myös 600 vuotta ennen ja liki 80 vuotta sen jälkeen.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa."

        Tuo on valhe! Ankdamin versio on tosi.

        On toki niin että 1800-luvulla kun suomenkieli nostettiin sivistyskielten joukkoon ja toisekis viralliseksi kieleksi Venäjän vastutuksesta huolimatta, että muutama "die hard" sveko vastusti ajatusta.

        Mutta enemmistö yläluokan hurreista kannatti ajatusta ja työsti suomenkielien kehittämistä. Syy oli pitkälti ulkopoliittinen, mutta jossain määrin myös kansallisromanttinen. Ulkopoliittinen syy liittyi länsikaipuuseen - eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon pyrkimyksiin. Tätä ei Venäjä sietänyt ja siksi se sensuroi suomenkielen ettei ilosanomaa saataisi leviämään kansan syviin riveihin. Oma yläluokkamme sen sijaan halusi levitää sanomaa.

        Jotkut yläluokan hurrit työstivät sumeonkieliprojektia niin fanaattisesti että vaihtoivat äidinkielensä aikuisiässä pakottaen perheensä tekemään samoin. näistä jotkut myös suomnensivat nimensä muta kaikki eivät. Näitä kutsuttiin fennomaaneiksi.

        Aidot fennomaanit olivat siis isänmaan aisalla siinä missä suurin osa niistäkin yläluokan ruotsinkielisistä jotka eivät nähneet järkeä suomenkielisessäkään yksikielisyydessä. (Freudenthal, josta nykyfennot ovat kehittäneet oman panettelevan propagandansa, kuului nimenomaan niihin jotka puolsivat kaksikielisyyttä mutta vastustivat suomenkielistä yksikielisyyttä - hän visioi itsenäisestä, länsisuuntautuneesta ja kaksikielisestä Suomesta jo 1860-luvulla).

        "Eläkää ihan rauhassa omissa oloissanne ja puhukaa mitä kieltä ikinä haluatte, meitä se ei kiinnosta. Mutta älkää puuttuko meidän asioihimme millään tavalla."

        Oi kiitos että saamme elää rauhassa omaa äidinkieltämme käyttäen, mutta minä en ymmärrä mistä teidän sioihiin puuttumisesta sinä horiset. Eikö Suomessa ole edustuksellinen demokratia? Eikö meillä kansanedustajat päätä? Ne ovat 95% teikäläisiä eikä meillä tavita 95% määräenemmistöä missään kysymyksessä. Kummallista puhetta.

        Nykypäivän fennomaaneja ei voida isänmaallisiksi kutsua koska heidän ainoa aikaansaannos on eripura kieliryhmien välille (olivatpa aikeensa mitkä tahansa).

        "mistä teidän asioihiin puuttumisesta sinä horiset. Eikö Suomessa ole edustuksellinen demokratia?"

        Mm siitä kun Kokoomuksen puoluekokouksen päätös pakkoruotsin lopettamiseksi peruttiin pari vuotta sitten. Kimmo Sasi kiireesti ajoi RKPn kokoukseen ilmoittamaan, että Kokoomus ei oikeasti äänestänyt pakkoruotsia vastaan

        ja esim siitä kun A Stubbi ilmoitti että hän ei ole hallituksessa joka päättää pakkoruotsin lopettamisesta. Katainen nöyränä poikana passaa RKPn kätyriä

        ja siitä kun nykyisen hallituksen ministeri Gustafsson on pyörtänyt sen, että ennen vaaleja hän vastusti pakkoruotsia

        Kokoomus ilmoitti Kataisen suulla, että pakkoruotsin kustannuksia ei pidä tutkia, on kyse arvoista ja ne saavat hänen mielestään maksaa.

        Kansa on kuitenkin eri mieltä!


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Pitkään kesti kuitenkin ennenkuin ruotsinkielinen alkoi antaaa periksi suomenkieliselle enemmistölle: "

        Ruotsinkieliset ajoi suomenkieltä eteenpäin pyrkien näin kehittämään maata. Venäjä pani hanttiin. Tosin ruotsinkielisten enemmistö myös pani hanttiin ruotsinkieliselle vähemmistölle joka halusi yksikielistää maa suomenkieliseksi.

        Jos yläluokka olisi pannut hanttiin kuten nettifennot aina väittävät niin eihän suomenkieli silloin olisi koskaan kehittynytkään. Jos yläluokka ja Venäjä molemmat olisi olleet tätä mieltä niin kuka ja millä resusrseilla suomenkieli olisi noussut sivistyskieleksi?

        Vänäläistymisen jarruttaminen ja estäminen oli kaiken poliittisen toiminnan lähtökohta koko tuona jaksona 1808-1917. Ja itse aisassa myös 600 vuotta ennen ja liki 80 vuotta sen jälkeen.

        Autonomian aikana ruotsinkieliset kuvittelivat edelleen, että he voisivat hallita entiseen Ruotsin vallan aikaiseen malliin tätä maata, näennäisellä "tasavertaisuudella" suomen kielen kanssa. Tasavertaisuuteen vedottiin, jotta vähemmistöasema ei paljastuisi kaikkine "ikävine" seurauksineen.


      • "Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa."

        Miksi ihmeessä minun tulisi hävetä mitään? Ei ollut mitään etnistä vastakkain asettelua suomenkieliset vastaan ruotsinkieliset ennen 1900 -lukua. Elettiin luokkayhteiskunnassa ja vastakkain asettelu, jos sellaista oli koski ryhmiä sivistyneistö vs rahvas. Sivistyneistö eli kouluja käyneet olivat lähtökohdiltaan pääosin suomalaisia. Kieli oli luokkakysymys, ei etninen tai kielikysymys!
        Suomi on väärällään sen aikoinaan ruotsinkielisen sivistyneistön täysin suomenkielistyneitä jälkeläisiä, tulisiko heidänkin hävetä esi-isiään? Samoin joukossamme on pilvin pimein suomenkielistynyttä rahvastakin, tulisiko heidänkin hävetä? Vai lankeaako häpeä vain meidän niskaan jotka edelleen puhumme ruotsia äidinkielenämme. Sekö on rikoksemme?
        Omat esi-isäni kuuluvat siihen ensin manitsemaani, eli sivistyneistöön joka osasi yleensä sekä suomea että ruotsia mutta joiden kotikieli usein oli ruotsi ellei sitten jokin muu vieraampi kieli.

        Se että Suomen ruotsinkieliset olisivat pyrkineet tuhoamaan suomen kielen on silkkaa puppua ja anakroniaa.
        Toki jotkut ruotsinkieliset piirit suomen kielen etenemistä vastustivatkin mutta ne jotka suomen kielen lopullisesti nostivat myös sivistyskieleksi olivat alkuperäiset fennomanit ja he olivat kaikki ruotsinkielisiä. Syyt eivät välttämättä olleet täysin epäitsekkäät ja itse kieltä huomiovia vaan enemmän kyllä valtapolitiikkaa jolla vastustettiin venäläistämispyrkimyksiä mutta yhtä kaikki suomen kieli nostettiin kansan kielestä kieleksi joka alkoi kelvata myös salongeissa.

        Tuon ajan ruotsinkielinen rahvas eli työväenluokka ei taatusti sortanut ketään tai mitään vaan eli täysin samanlaisissa olosuhteissa kuin suomenkieliset maanmiehensä. Ruotsinkielinen rahvas jäi samalla pahasti fennomanian jalkoihin ja heidän asemaansa ryhtyi huomioimaan Freudenthal josta tuli svekomanian johtohahmo.


      • saarahk
        Ankdam kirjoitti:

        "Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa."

        Miksi ihmeessä minun tulisi hävetä mitään? Ei ollut mitään etnistä vastakkain asettelua suomenkieliset vastaan ruotsinkieliset ennen 1900 -lukua. Elettiin luokkayhteiskunnassa ja vastakkain asettelu, jos sellaista oli koski ryhmiä sivistyneistö vs rahvas. Sivistyneistö eli kouluja käyneet olivat lähtökohdiltaan pääosin suomalaisia. Kieli oli luokkakysymys, ei etninen tai kielikysymys!
        Suomi on väärällään sen aikoinaan ruotsinkielisen sivistyneistön täysin suomenkielistyneitä jälkeläisiä, tulisiko heidänkin hävetä esi-isiään? Samoin joukossamme on pilvin pimein suomenkielistynyttä rahvastakin, tulisiko heidänkin hävetä? Vai lankeaako häpeä vain meidän niskaan jotka edelleen puhumme ruotsia äidinkielenämme. Sekö on rikoksemme?
        Omat esi-isäni kuuluvat siihen ensin manitsemaani, eli sivistyneistöön joka osasi yleensä sekä suomea että ruotsia mutta joiden kotikieli usein oli ruotsi ellei sitten jokin muu vieraampi kieli.

        Se että Suomen ruotsinkieliset olisivat pyrkineet tuhoamaan suomen kielen on silkkaa puppua ja anakroniaa.
        Toki jotkut ruotsinkieliset piirit suomen kielen etenemistä vastustivatkin mutta ne jotka suomen kielen lopullisesti nostivat myös sivistyskieleksi olivat alkuperäiset fennomanit ja he olivat kaikki ruotsinkielisiä. Syyt eivät välttämättä olleet täysin epäitsekkäät ja itse kieltä huomiovia vaan enemmän kyllä valtapolitiikkaa jolla vastustettiin venäläistämispyrkimyksiä mutta yhtä kaikki suomen kieli nostettiin kansan kielestä kieleksi joka alkoi kelvata myös salongeissa.

        Tuon ajan ruotsinkielinen rahvas eli työväenluokka ei taatusti sortanut ketään tai mitään vaan eli täysin samanlaisissa olosuhteissa kuin suomenkieliset maanmiehensä. Ruotsinkielinen rahvas jäi samalla pahasti fennomanian jalkoihin ja heidän asemaansa ryhtyi huomioimaan Freudenthal josta tuli svekomanian johtohahmo.

        Etelä-Afrikassa vähemmistö piti pitkään kansan enemmistöä sorron alla.
        Köyhä aseeton kansa ei päässyt nousemaan paremmin aseistautuneiden sortajien alta. Ankdam on yhtä pöyhkeä kuin sikäläiset siirtomaaisännät.

        Suomalainen rahvas ei taatusti "rakastanut" ruotsinkielistä hallintoa, vaikka ei jaksanut nousta asein taistelemaan alistajiaan vastaan, kun elämä oli muutenkin raskasta ja leipä kapeaa.

        Minua kuvottaa sinun asenteesi, Ankdam!


      • aika rohkea väite
        rautaako? kirjoitti:

        "Pitkään kesti kuitenkin ennenkuin ruotsinkielinen alkoi antaaa periksi suomenkieliselle enemmistölle: "

        Ruotsinkieliset ajoi suomenkieltä eteenpäin pyrkien näin kehittämään maata. Venäjä pani hanttiin. Tosin ruotsinkielisten enemmistö myös pani hanttiin ruotsinkieliselle vähemmistölle joka halusi yksikielistää maa suomenkieliseksi.

        Jos yläluokka olisi pannut hanttiin kuten nettifennot aina väittävät niin eihän suomenkieli silloin olisi koskaan kehittynytkään. Jos yläluokka ja Venäjä molemmat olisi olleet tätä mieltä niin kuka ja millä resusrseilla suomenkieli olisi noussut sivistyskieleksi?

        Vänäläistymisen jarruttaminen ja estäminen oli kaiken poliittisen toiminnan lähtökohta koko tuona jaksona 1808-1917. Ja itse aisassa myös 600 vuotta ennen ja liki 80 vuotta sen jälkeen.

        Ottaen huomioon sen että "yläluokka" oli pieni vähemmistö ja että kansan muut rivit ruotsinkielisiä maajusseja ja työläisiä lukuunottamatta halusi edistää suomen kieltä olisi siitä seurannut kapina. Venäjä ei olisi kapinaa suvainnut. Tsaari siis rohkaisi edistykseen. Jarrutuksen kyllä alkoivat Aleksanteri toisen murhan jälkeen. Svekot osallistuivat niihin ilolla.


      • kyllä on taas niin
        Ankdam kirjoitti:

        "Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa."

        Miksi ihmeessä minun tulisi hävetä mitään? Ei ollut mitään etnistä vastakkain asettelua suomenkieliset vastaan ruotsinkieliset ennen 1900 -lukua. Elettiin luokkayhteiskunnassa ja vastakkain asettelu, jos sellaista oli koski ryhmiä sivistyneistö vs rahvas. Sivistyneistö eli kouluja käyneet olivat lähtökohdiltaan pääosin suomalaisia. Kieli oli luokkakysymys, ei etninen tai kielikysymys!
        Suomi on väärällään sen aikoinaan ruotsinkielisen sivistyneistön täysin suomenkielistyneitä jälkeläisiä, tulisiko heidänkin hävetä esi-isiään? Samoin joukossamme on pilvin pimein suomenkielistynyttä rahvastakin, tulisiko heidänkin hävetä? Vai lankeaako häpeä vain meidän niskaan jotka edelleen puhumme ruotsia äidinkielenämme. Sekö on rikoksemme?
        Omat esi-isäni kuuluvat siihen ensin manitsemaani, eli sivistyneistöön joka osasi yleensä sekä suomea että ruotsia mutta joiden kotikieli usein oli ruotsi ellei sitten jokin muu vieraampi kieli.

        Se että Suomen ruotsinkieliset olisivat pyrkineet tuhoamaan suomen kielen on silkkaa puppua ja anakroniaa.
        Toki jotkut ruotsinkieliset piirit suomen kielen etenemistä vastustivatkin mutta ne jotka suomen kielen lopullisesti nostivat myös sivistyskieleksi olivat alkuperäiset fennomanit ja he olivat kaikki ruotsinkielisiä. Syyt eivät välttämättä olleet täysin epäitsekkäät ja itse kieltä huomiovia vaan enemmän kyllä valtapolitiikkaa jolla vastustettiin venäläistämispyrkimyksiä mutta yhtä kaikki suomen kieli nostettiin kansan kielestä kieleksi joka alkoi kelvata myös salongeissa.

        Tuon ajan ruotsinkielinen rahvas eli työväenluokka ei taatusti sortanut ketään tai mitään vaan eli täysin samanlaisissa olosuhteissa kuin suomenkieliset maanmiehensä. Ruotsinkielinen rahvas jäi samalla pahasti fennomanian jalkoihin ja heidän asemaansa ryhtyi huomioimaan Freudenthal josta tuli svekomanian johtohahmo.

        Harhaista puhetta että olla ja voi. Etnisyyttä oli. Kieli oli ennenkaikkea poliittinen kysymys Tsaarille. Varsinainen kansallinen herääminenhän alkoi Agricolasta jonka pyrkimykset Tukholman tukahdutti lähes kokonaan. Tsaari ei halunnut toistaa samoja typeriä virheitä koska huomasi mitä niistä Ruotsille lopulta seurasi Jaakko Ilkan muodossa. Ruotsinkieliset työläiset ja maajussit olivat alemmuuden tunnossaan juuri kaikista äänekkäimpiä rasisteja ja Suomen syöjiä. Höpsistä kukaan ei jäännyt kenenkään jalkoihin. Freudenthal vaan kehitti omia sairaita sekopäisiä teorioitaan vainotusta uljaasta vähemmistöstä jonka pitäisi puollustautua ugrimörköä vastaan. Kiitä onneasi ettei Mannerheim jakannut näitä käsityksiä.


      • mitenkä niin
        saarahk kirjoitti:

        Etelä-Afrikassa vähemmistö piti pitkään kansan enemmistöä sorron alla.
        Köyhä aseeton kansa ei päässyt nousemaan paremmin aseistautuneiden sortajien alta. Ankdam on yhtä pöyhkeä kuin sikäläiset siirtomaaisännät.

        Suomalainen rahvas ei taatusti "rakastanut" ruotsinkielistä hallintoa, vaikka ei jaksanut nousta asein taistelemaan alistajiaan vastaan, kun elämä oli muutenkin raskasta ja leipä kapeaa.

        Minua kuvottaa sinun asenteesi, Ankdam!

        Kyllähän aseellisia kapinoita oli kuten Nuijasota. Svekko luuserit joutui Belgiasta Flemingin kutsumaan sitä kukistamaan. Mitä se kertoo "viikingeistä". Fleming ei taatusti ollut "pohjoinen" vaan tyypillinen keskieurooppalainen keskikasvuinen mies. Nälässä on vaikea kapinoida. Epäpätevät ruotsinkieliset sotkivat hallinnon kokonaan tuhoisin seurauksin. Toki ruotsinkielisiltäkin tietysti meni porukkaa mutta mitäpä minä siitä. Ankdamin mielestä se on ikävä asia jos joltakin aatelisrouvalta kuoli lapsi tuberkuloosiin mutta kiva tai siis JÄTTE GIVA asia jos suomenkieliseltä meni lapsi. Itse tunnen olevani onnekas ettei suvussani koskaan kukaan paitsi yksi vasta 50-luvulla kuollut nuorena tai synnytyksessä. Ankdamilta tuskin vastaavaa nöyryyttä voi odottaa. Sanon kuitenkin että jos rouvalta on mennyt suvussa porukkaa kulkutauteihin tai nälänhätään niin otan osaa. Ne eivät todellakaan olleet kiva tapa kuolla.


      • 19
        saarahk kirjoitti:

        "mistä teidän asioihiin puuttumisesta sinä horiset. Eikö Suomessa ole edustuksellinen demokratia?"

        Mm siitä kun Kokoomuksen puoluekokouksen päätös pakkoruotsin lopettamiseksi peruttiin pari vuotta sitten. Kimmo Sasi kiireesti ajoi RKPn kokoukseen ilmoittamaan, että Kokoomus ei oikeasti äänestänyt pakkoruotsia vastaan

        ja esim siitä kun A Stubbi ilmoitti että hän ei ole hallituksessa joka päättää pakkoruotsin lopettamisesta. Katainen nöyränä poikana passaa RKPn kätyriä

        ja siitä kun nykyisen hallituksen ministeri Gustafsson on pyörtänyt sen, että ennen vaaleja hän vastusti pakkoruotsia

        Kokoomus ilmoitti Kataisen suulla, että pakkoruotsin kustannuksia ei pidä tutkia, on kyse arvoista ja ne saavat hänen mielestään maksaa.

        Kansa on kuitenkin eri mieltä!

        Ensi syksyn vaaleissa nähdään. Gallupit eivät lupaa PS:lle mitään hyvää, mutta Kokoomus, SDP, Kepu ja Vihreät ovat kasvattaneet kannatustaan.


    • montako mital

      Ero on siinä ettei perussuomalaiset jaa mitalleja rasistin nimissä kuten RKP tekee. Paskalapio otti typerenä ihmisenä Pitkälä-mitalli esille vaikka PS:llä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

    • Pinus sylvestris

      (jatkoa edelliseen viestiini)

      Levi Jern (RKP) jatkoi 22.3.1935 eduskunnassa seuraavin sanoin:

      Statsrådet Setälä säger att "de svenskspråkiga i landet lika väl som de finskspråkiga hava varit beredda att främja rikets och folkets helhet". Lika beredda som vi hittills varit att befrämja rikets intressen skola vi vara att göra detsamma även i fortsättningen om vi bara få vara i fred och ro. Vår fasta övertygelse är att hela landet lider skada om de nuvarande förhållandena ändras till vår nackdel. Det kan icke vara till landets fördel att sätta främlingsstämpeln på en grupp, låt vara liten till antalet, vars hela historia visar att den ärligt önskar främja hela rikets välfärd. Hän kan statsrådet Setäläs ord inskjutas: "Varför hänga ett Damoklessvärd över det svenska folkelementet och i onödan oroa detsamma?"
      Det länder åtminstone icke till landets fördel att så göra. För ett litet folk bör det vara särskilt angeläget att tillvarataga och samla alla till buds stående krafter för gemensamt försvar av gemensamma värden. Finland har icke råd att stöta från sig en så betydande tillgång som det svenska folkelementet utgör.

      Minister Erich säger: "Men enbart den omständigheten att man från den nuvarande jämlikhetsprincipen skulle övergå till ett system som åtminstone i viss mening ställer den språkliga minoriteten i landet i undantagsställning, skulle alldeles onödigt framkalla bitterhet och från folket i dess helhet avlägsna en minoritet som haft en så utomordentligt viktig uppgift i Finlands kulturliv samt vid uppbyggandet av den självständiga finska staten." Det är att hoppas att en dylik uppfasttning skall vinna större utbredning på finskt håll.

    • saarahk

      Men enbart den omständigheten att man från den nuvarande jämlikhetsprincipen skulle övergå till ett system som åtminstone i viss mening ställer den språkliga minoriteten i landet i undantagsställning, skulle alldeles onödigt framkalla bitterhet och från folket i dess helhet avlägsna en minoritet som haft en så utomordentligt viktig uppgift i Finlands kulturliv samt vid uppbyggandet av den självständiga finska staten." Det är att hoppas att en dylik uppfasttning skall vinna större utbredning på finskt håll.

      Voi jestas, 5% vähemmistö katkeroituu, jos se todetaan vähemmistöksi! Heitä on pidettävä korokkeella ja heitä pitää kunnioittaa, he ovat mielestään tehneet jotain poikkeuksellisen arvokasta tälle maalle ja rakentaneet tämän maan!

      On heillä otsaa, vaikka lähes tuhosivat tämän maan ja sen kielen tulevaisuuden! Jarruttivat satoja vuosia kansamme nousua päättämään itse omasta elämästämme ja asioistamme.

      Vielä 1950-luvulla Helsingin Yliopistossa suomenkieliset opiskelijat joutuivat taistelemaan, jotta professorit suostuisivat opettamaan suomeksi, eikä vain ruotsiksi!

      Ja silti vielä 2000-luvulla ruotsinkieliset kehtaavat kitistä, että heitä ei palvella kunnolla, kun suomenkieliset eivät nöyrästi suostu opiskelemaan heidän kieltään.

      Hävytöntä sakkia, ei voi muuta sanoa!

      • 14

        Täytyy sanoa että "saarahk" on aivan ensimmäisen luokan fanaatikko.

        Tuo jonka lausuntoa Jern lainaa ei muuten ollut mikään RKP:läinen vaan Rafael Erich, arvostettu kokoomuslainen poliitikko ja entinen pääministeri, yksi vuoden 1919 perustuslain "isistä". On muistettava että 30-luvun kielitaistelussa rintamalinja EI kulkenut kieliryhmien välillä vaan kaksikielisyyttä puolusti ruotsinkielisten rinnalla huomattava osa suomenkielistä poliittista kenttää: SDP ja Kansallinen Edistyspuolue kokonaisuudessaan ja osa Kokoomuksesta. Kokoomushan oli ainoa puolue joka hajosi kielikysymyksessä kahtia.

        saarahkilla menevät myös vuosikymmenet sekaisin, sillä ei yliopistolla 50-luvulla mitään kielitaistelua käyty. Sitä taistelua käytiin 30-luvulla, ja siinä oli kysymys siitä, jatkaako Helsingin yliopisto kaksikielisenä vai lakkautetaanko ruotsi opetuskielenä kokonaan, kuten muun muassa AKS ja IKL olisivat halunneet. Kaksikielisyyden kannattajat voittivat silloinkin.


      • saarahk
        14 kirjoitti:

        Täytyy sanoa että "saarahk" on aivan ensimmäisen luokan fanaatikko.

        Tuo jonka lausuntoa Jern lainaa ei muuten ollut mikään RKP:läinen vaan Rafael Erich, arvostettu kokoomuslainen poliitikko ja entinen pääministeri, yksi vuoden 1919 perustuslain "isistä". On muistettava että 30-luvun kielitaistelussa rintamalinja EI kulkenut kieliryhmien välillä vaan kaksikielisyyttä puolusti ruotsinkielisten rinnalla huomattava osa suomenkielistä poliittista kenttää: SDP ja Kansallinen Edistyspuolue kokonaisuudessaan ja osa Kokoomuksesta. Kokoomushan oli ainoa puolue joka hajosi kielikysymyksessä kahtia.

        saarahkilla menevät myös vuosikymmenet sekaisin, sillä ei yliopistolla 50-luvulla mitään kielitaistelua käyty. Sitä taistelua käytiin 30-luvulla, ja siinä oli kysymys siitä, jatkaako Helsingin yliopisto kaksikielisenä vai lakkautetaanko ruotsi opetuskielenä kokonaan, kuten muun muassa AKS ja IKL olisivat halunneet. Kaksikielisyyden kannattajat voittivat silloinkin.

        Kokoomuksessa on vielä tänä päivänäkin ruotsinkielisyyttä ajava siipi, esimerkkinä Folktingetin johtaja Kimmo Sasi sekä A Stubb. Vasemmistoliitossa on Annika Lapintie, joka on kiivas ruotsinkielisyyden ajaja. SDPssä Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat pakkoruotsituksen takapiruina.

        RKPllä on siis käsikassaransa muissa puolueissa, se on selvää.

        Helsingin Yliopistolla todellakin taisteltiin vielä 1950-luvulla suomenkielisen opetuksen puolesta, uskomatonta, mutta totta! Puhumattakaan siitä, miten kiihkeästi aikoinaan vastustettiin sitä, että korkeakouluopetusta ylipäätään laajennettaisiin Helsingin ja Turun ulkopuolelle, junttien suomenkielisten maakuntiin! Eihän se millään meinannut sopia ruotsinkieliselle tai -mieliselle eliitille, sehän olisi riski sen valta-asemalle.

        Mutta luojan kiitos, suomenkieliset ovat sitkeästi pikkuhiljaa hivuttamalla ottaneet oman maansa haltuunsa. Pikkuruinen 5% vähemmistö kehtaa silti edelleen kitistä, ettei heitä kunnioiteta tarpeeksi. Ei tarvitse todellakaan!


      • 14
        saarahk kirjoitti:

        Kokoomuksessa on vielä tänä päivänäkin ruotsinkielisyyttä ajava siipi, esimerkkinä Folktingetin johtaja Kimmo Sasi sekä A Stubb. Vasemmistoliitossa on Annika Lapintie, joka on kiivas ruotsinkielisyyden ajaja. SDPssä Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat pakkoruotsituksen takapiruina.

        RKPllä on siis käsikassaransa muissa puolueissa, se on selvää.

        Helsingin Yliopistolla todellakin taisteltiin vielä 1950-luvulla suomenkielisen opetuksen puolesta, uskomatonta, mutta totta! Puhumattakaan siitä, miten kiihkeästi aikoinaan vastustettiin sitä, että korkeakouluopetusta ylipäätään laajennettaisiin Helsingin ja Turun ulkopuolelle, junttien suomenkielisten maakuntiin! Eihän se millään meinannut sopia ruotsinkieliselle tai -mieliselle eliitille, sehän olisi riski sen valta-asemalle.

        Mutta luojan kiitos, suomenkieliset ovat sitkeästi pikkuhiljaa hivuttamalla ottaneet oman maansa haltuunsa. Pikkuruinen 5% vähemmistö kehtaa silti edelleen kitistä, ettei heitä kunnioiteta tarpeeksi. Ei tarvitse todellakaan!

        Nyt sattuu olemaan niin, että tunnen kielitaistelun historian varsin hyvin, enkä koskaan ole kuullut enkä lukenut mistään 50-luvulla Helsingin yliopistolla muka käydystä kielitaistelusta. Minusta on täysin ilmeistä että sekoitat 30- ja 50-luvut toisiinsa. Sitä paitsi 30-luvulla ei edes ollut kyse oikeudesta suomenkieliseen opetukseen (sillä yliopisto antoi jo valmiiksi opetusta molemmilla kielillä), vaan siitä, muutettaisiinko suomi yliopiston ainoaksi opetuskieleksi (kuten IKL ja AKS halusivat) vai ei.

        Mitä lähteitä sinulla on väitteittesi tueksi?


      • C.E.
        saarahk kirjoitti:

        Kokoomuksessa on vielä tänä päivänäkin ruotsinkielisyyttä ajava siipi, esimerkkinä Folktingetin johtaja Kimmo Sasi sekä A Stubb. Vasemmistoliitossa on Annika Lapintie, joka on kiivas ruotsinkielisyyden ajaja. SDPssä Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat pakkoruotsituksen takapiruina.

        RKPllä on siis käsikassaransa muissa puolueissa, se on selvää.

        Helsingin Yliopistolla todellakin taisteltiin vielä 1950-luvulla suomenkielisen opetuksen puolesta, uskomatonta, mutta totta! Puhumattakaan siitä, miten kiihkeästi aikoinaan vastustettiin sitä, että korkeakouluopetusta ylipäätään laajennettaisiin Helsingin ja Turun ulkopuolelle, junttien suomenkielisten maakuntiin! Eihän se millään meinannut sopia ruotsinkieliselle tai -mieliselle eliitille, sehän olisi riski sen valta-asemalle.

        Mutta luojan kiitos, suomenkieliset ovat sitkeästi pikkuhiljaa hivuttamalla ottaneet oman maansa haltuunsa. Pikkuruinen 5% vähemmistö kehtaa silti edelleen kitistä, ettei heitä kunnioiteta tarpeeksi. Ei tarvitse todellakaan!

        En tunne tätä HY:n tilannetta sotien jälkeen, tosin muistelen lukeneeni joskus että jotain skismaa siellä oli, lähinnä kai näiden vanhempien ruotsinkielisten proffien kanssa.

        Sen minä kyllä tiedän että svekot aikanaan toiminnallaan estivät oikeustieteellisen tiedekunnan syntymisen Tampereelle, perusteena oli että Tampereelta tuleva juristi on liian yksikielinen ja tottumaton käyttämään ruotsin kieltä.

        Muistaakseni Tampereella ehdittiin ennen sotia aloittamaan jo opinnot, jotka oli myöhemmin tarkoitus laajentaa lainopin tutkinnoksi, mutta tilanteen muututtua suoran ja lakimiesliiton kautta tulleen ruotsinkielisten lobbaamisen takia, nämä Tampereella valmistuneet parikymmentä saivat sitten oman lainopin diplomitutkinnon, joka rinnastettiin alemmaksi korkeakoulututkinnoksi.


      • mahahaava mannerheim
        14 kirjoitti:

        Täytyy sanoa että "saarahk" on aivan ensimmäisen luokan fanaatikko.

        Tuo jonka lausuntoa Jern lainaa ei muuten ollut mikään RKP:läinen vaan Rafael Erich, arvostettu kokoomuslainen poliitikko ja entinen pääministeri, yksi vuoden 1919 perustuslain "isistä". On muistettava että 30-luvun kielitaistelussa rintamalinja EI kulkenut kieliryhmien välillä vaan kaksikielisyyttä puolusti ruotsinkielisten rinnalla huomattava osa suomenkielistä poliittista kenttää: SDP ja Kansallinen Edistyspuolue kokonaisuudessaan ja osa Kokoomuksesta. Kokoomushan oli ainoa puolue joka hajosi kielikysymyksessä kahtia.

        saarahkilla menevät myös vuosikymmenet sekaisin, sillä ei yliopistolla 50-luvulla mitään kielitaistelua käyty. Sitä taistelua käytiin 30-luvulla, ja siinä oli kysymys siitä, jatkaako Helsingin yliopisto kaksikielisenä vai lakkautetaanko ruotsi opetuskielenä kokonaan, kuten muun muassa AKS ja IKL olisivat halunneet. Kaksikielisyyden kannattajat voittivat silloinkin.

        Ja se olikin niiden pöytäänsä päänsä lyöneiden idioottien suurin virhe. Baltian maissa suoritettiin puhdistus 1919. Oikeastaan Päts jatkoi sitä 30-luvulla kieltämälttä muun muassa Rootsi Rahvaliitin ja baltiansaksalaisten puolueet. Sama olisi pitännyt tehdä täälläkin. Baltit voivat paljon paremmin kuin maamme sorrettu suomenkielinen kansanosa vaikka eivät taistelleetkaan kesällä 1940 svekkuleiden indoeurooppalaisia "veljiä" vastaan.


      • balt 30luk kopio ede
        14 kirjoitti:

        Nyt sattuu olemaan niin, että tunnen kielitaistelun historian varsin hyvin, enkä koskaan ole kuullut enkä lukenut mistään 50-luvulla Helsingin yliopistolla muka käydystä kielitaistelusta. Minusta on täysin ilmeistä että sekoitat 30- ja 50-luvut toisiinsa. Sitä paitsi 30-luvulla ei edes ollut kyse oikeudesta suomenkieliseen opetukseen (sillä yliopisto antoi jo valmiiksi opetusta molemmilla kielillä), vaan siitä, muutettaisiinko suomi yliopiston ainoaksi opetuskieleksi (kuten IKL ja AKS halusivat) vai ei.

        Mitä lähteitä sinulla on väitteittesi tueksi?

        Ja mitäs pahaa siinä oli että Suomi haluttiin ainoaksi opetuskieleksi. Tarton yliopiston opetuskieli oli tietääkseni Viro ihan kuten Saksan Tanskalta nappaamisssa alueissa Saksa. Ateenassa opetettiin kreikkaa eikä enää turkkia.


      • 31
        mahahaava mannerheim kirjoitti:

        Ja se olikin niiden pöytäänsä päänsä lyöneiden idioottien suurin virhe. Baltian maissa suoritettiin puhdistus 1919. Oikeastaan Päts jatkoi sitä 30-luvulla kieltämälttä muun muassa Rootsi Rahvaliitin ja baltiansaksalaisten puolueet. Sama olisi pitännyt tehdä täälläkin. Baltit voivat paljon paremmin kuin maamme sorrettu suomenkielinen kansanosa vaikka eivät taistelleetkaan kesällä 1940 svekkuleiden indoeurooppalaisia "veljiä" vastaan.

        Ai virolaisten historia siis mielestäsi on vuoden 1940 jälkeen muka ollut onnellisempaa kuin suomalaisten?

        Vai niin. Tuo mielipide kertoo sinusta jo oikeastaan ihan riittävästi.


      • baltit balt
        31 kirjoitti:

        Ai virolaisten historia siis mielestäsi on vuoden 1940 jälkeen muka ollut onnellisempaa kuin suomalaisten?

        Vai niin. Tuo mielipide kertoo sinusta jo oikeastaan ihan riittävästi.

        No ei niillä ainakaan ole enää germaaniloisia kitisemässä siellä. Anton Vaino pyörii Putinin lähipiirissä ja yrittää Ruotsista oppinsa saaneen idiootti Ilveksen virheitä paikata jottei Viro menisi kokonaan vararikkoon Venäjän kaupan kuihduttua olemattomiin. Olisinhan minäkin toivonut että Viron ongelmat oltaisi voitu ratkaista muulla tavalla mutta kun ei germaani sukurutsareille mennyt maareformi ja Pätsin politiikka kalloon ja tajunneet viestiä niin sitten valitettavasti Puna-Armeijan oli vapautettava Viro germaanisesta taudista.


      • Nettisuom. (-fenno)
        14 kirjoitti:

        Nyt sattuu olemaan niin, että tunnen kielitaistelun historian varsin hyvin, enkä koskaan ole kuullut enkä lukenut mistään 50-luvulla Helsingin yliopistolla muka käydystä kielitaistelusta. Minusta on täysin ilmeistä että sekoitat 30- ja 50-luvut toisiinsa. Sitä paitsi 30-luvulla ei edes ollut kyse oikeudesta suomenkieliseen opetukseen (sillä yliopisto antoi jo valmiiksi opetusta molemmilla kielillä), vaan siitä, muutettaisiinko suomi yliopiston ainoaksi opetuskieleksi (kuten IKL ja AKS halusivat) vai ei.

        Mitä lähteitä sinulla on väitteittesi tueksi?

        "Sitä paitsi 30-luvulla ei edes ollut kyse oikeudesta suomenkieliseen opetukseen (sillä yliopisto antoi jo valmiiksi opetusta molemmilla kielillä), vaan siitä, muutettaisiinko suomi yliopiston ainoaksi opetuskieleksi (kuten IKL ja AKS halusivat) vai ei."

        Kysymys oli ennen kaikkea oikeudesta suomenkieliseen opetukseen kaikissa aineissa eikä vain joissain. Se ei ollut sopiakseen ruotsinkielisille jarrumiehille, mutta se oli suomenkielisten tärkein ja olennainen tavoite, joka lopulta toteutui. Niinpä yliopistolain pääkohtiin kuului, että yliopistossa annetaan opetusta kaikissa tutkintoaineissa suomenkielellä (John H. Wuorinen, Suomalaisuuden historia s. 230-266; 256).


      • rautaako?

        "Voi jestas, 5% vähemmistö katkeroituu, jos se todetaan vähemmistöksi!"

        Eli minä katkeroidun jos väität että kuulun 5% ryhmään eli vähemmistöön? Nyt keksit kyllä omiasi. Olen koko elämäni tiennyt kuuluvani pieneen vähemmistöön.

        Mutta vielä enemmän pieleen menee jos väität että sinulla tulisi olla laillisia etuja minuun nähden vain koska satut kuulumaan isompaan ryhmään. Ja siitähän tuossakin puheessa oli kyse.

        "On heillä otsaa, vaikka lähes tuhosivat tämän maan ja sen kielen tulevaisuuden! "

        Paskan marjat. Tiedät itsekin ettei tuo ole totta vaan että koko maan yläluokka vimmatusti taisteli venäläistymistä vastaan. Venäläiset kielsivät ja sensuroivat suomenkielen, sekä jarrutti sen nostamista viralliseksi kieleksi. Venäjä ajoi venäjänkieltä ensin toiseksi viralliseksi ja sitten jopa ainoaksi. Ilman yläluokan ponnistukia suomenkieli olisi jäänyt metsiin ja soihin. Yläluokka sattui, historian oikusta, olemaan ruostinkielinen tai kaksikielinen sekä länsimielinen.

        Mutta sitten voidaan kysyä että mitä merkitystä tuolla on nykyään. 1930 luvulla maa oli vielä hyvin nuori joten tuollaiset puheet ymmärtää. Sen sijaan nettifennojen kannattaisi lopettaa valehtelu.

        "Vielä 1950-luvulla Helsingin Yliopistossa suomenkieliset opiskelijat joutuivat taistelemaan"

        Paskan marjat! 1930-luvulla ruotsinkieliset joutuivat taistelemaan HY:ssa siitä että yliopistossa vielä sai opettaa edes jossain määrin ruotsiksi. Fennomaanit halusivat kieltää ruotsinkielisen opetuksen. maltilliset voitti ja siitä asti siellä on vallinnut sama malli kuin tänään. Mistä moiset valheet kumpuaa?

        "Ja silti vielä 2000-luvulla ruotsinkieliset kehtaavat kitistä, että heitä ei palvella kunnolla"

        Ruoitsinkielisiä palvellan usein hyvin heikosti tai ei ollenkaan omalla kielellään. Suomenkielisiä palvellaan todella harvoin edes jossain määrin puutteellisesti omalla kielellään. Kuitenkin molemmista ryhmistä kuuluu kitinää. Kyllä suomenkielisten kitinäherkyys on ihan toisella tasolla - mokomatkin pullamössöenemmistöäläiset.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Voi jestas, 5% vähemmistö katkeroituu, jos se todetaan vähemmistöksi!"

        Eli minä katkeroidun jos väität että kuulun 5% ryhmään eli vähemmistöön? Nyt keksit kyllä omiasi. Olen koko elämäni tiennyt kuuluvani pieneen vähemmistöön.

        Mutta vielä enemmän pieleen menee jos väität että sinulla tulisi olla laillisia etuja minuun nähden vain koska satut kuulumaan isompaan ryhmään. Ja siitähän tuossakin puheessa oli kyse.

        "On heillä otsaa, vaikka lähes tuhosivat tämän maan ja sen kielen tulevaisuuden! "

        Paskan marjat. Tiedät itsekin ettei tuo ole totta vaan että koko maan yläluokka vimmatusti taisteli venäläistymistä vastaan. Venäläiset kielsivät ja sensuroivat suomenkielen, sekä jarrutti sen nostamista viralliseksi kieleksi. Venäjä ajoi venäjänkieltä ensin toiseksi viralliseksi ja sitten jopa ainoaksi. Ilman yläluokan ponnistukia suomenkieli olisi jäänyt metsiin ja soihin. Yläluokka sattui, historian oikusta, olemaan ruostinkielinen tai kaksikielinen sekä länsimielinen.

        Mutta sitten voidaan kysyä että mitä merkitystä tuolla on nykyään. 1930 luvulla maa oli vielä hyvin nuori joten tuollaiset puheet ymmärtää. Sen sijaan nettifennojen kannattaisi lopettaa valehtelu.

        "Vielä 1950-luvulla Helsingin Yliopistossa suomenkieliset opiskelijat joutuivat taistelemaan"

        Paskan marjat! 1930-luvulla ruotsinkieliset joutuivat taistelemaan HY:ssa siitä että yliopistossa vielä sai opettaa edes jossain määrin ruotsiksi. Fennomaanit halusivat kieltää ruotsinkielisen opetuksen. maltilliset voitti ja siitä asti siellä on vallinnut sama malli kuin tänään. Mistä moiset valheet kumpuaa?

        "Ja silti vielä 2000-luvulla ruotsinkieliset kehtaavat kitistä, että heitä ei palvella kunnolla"

        Ruoitsinkielisiä palvellan usein hyvin heikosti tai ei ollenkaan omalla kielellään. Suomenkielisiä palvellaan todella harvoin edes jossain määrin puutteellisesti omalla kielellään. Kuitenkin molemmista ryhmistä kuuluu kitinää. Kyllä suomenkielisten kitinäherkyys on ihan toisella tasolla - mokomatkin pullamössöenemmistöäläiset.

        "pieleen menee jos väität että sinulla tulisi olla laillisia etuja minuun nähden vain koska satut kuulumaan isompaan ryhmään#

        Sinun "lailliset etusi" eivät ole yhtään ensiarvoisempia kuin saamelaisten, kuurojenkielisten, tataarien, romanien edut. Valitettavasti näin, aivan samoin kuin suomenkielisten edut 'Ahvenanmaalla tai Ruotsissa. Tasavertaisia ihmisiä kun ollaan.


      • 23
        saarahk kirjoitti:

        "pieleen menee jos väität että sinulla tulisi olla laillisia etuja minuun nähden vain koska satut kuulumaan isompaan ryhmään#

        Sinun "lailliset etusi" eivät ole yhtään ensiarvoisempia kuin saamelaisten, kuurojenkielisten, tataarien, romanien edut. Valitettavasti näin, aivan samoin kuin suomenkielisten edut 'Ahvenanmaalla tai Ruotsissa. Tasavertaisia ihmisiä kun ollaan.

        Suosittelen, että luet läpi ensin perustuslain ja sitten kielilain.


      • galsten30
        23 kirjoitti:

        Suosittelen, että luet läpi ensin perustuslain ja sitten kielilain.

        LAGEN, LAGEN!

        ...vaan ei perusteluja pakkoruotsille.


      • Tapio Rautalapio
        galsten30 kirjoitti:

        LAGEN, LAGEN!

        ...vaan ei perusteluja pakkoruotsille.

        Aiheesta sivuun hyppyjä vaan ei valaistusta galsteenin esittämiin etelä-afrikka-rinnastuksiin. Vaan milloinpa galsteeni olisi huutoonsa vastannut?


      • saarahk
        23 kirjoitti:

        Suosittelen, että luet läpi ensin perustuslain ja sitten kielilain.

        Sanotaanko perustuslaissa, että ruotsinkielisille pitää taata enemmän etuja kuin saamelaisille tai tataareille tai romaneille tai kuuroille?
        Sanotaanko siellä, että muiden kansalaisten on opiskeltava ruotsia, jotta voisivat palvella ruotsinkielistä vähemmistöä?


      • triski
        rautaako? kirjoitti:

        "Voi jestas, 5% vähemmistö katkeroituu, jos se todetaan vähemmistöksi!"

        Eli minä katkeroidun jos väität että kuulun 5% ryhmään eli vähemmistöön? Nyt keksit kyllä omiasi. Olen koko elämäni tiennyt kuuluvani pieneen vähemmistöön.

        Mutta vielä enemmän pieleen menee jos väität että sinulla tulisi olla laillisia etuja minuun nähden vain koska satut kuulumaan isompaan ryhmään. Ja siitähän tuossakin puheessa oli kyse.

        "On heillä otsaa, vaikka lähes tuhosivat tämän maan ja sen kielen tulevaisuuden! "

        Paskan marjat. Tiedät itsekin ettei tuo ole totta vaan että koko maan yläluokka vimmatusti taisteli venäläistymistä vastaan. Venäläiset kielsivät ja sensuroivat suomenkielen, sekä jarrutti sen nostamista viralliseksi kieleksi. Venäjä ajoi venäjänkieltä ensin toiseksi viralliseksi ja sitten jopa ainoaksi. Ilman yläluokan ponnistukia suomenkieli olisi jäänyt metsiin ja soihin. Yläluokka sattui, historian oikusta, olemaan ruostinkielinen tai kaksikielinen sekä länsimielinen.

        Mutta sitten voidaan kysyä että mitä merkitystä tuolla on nykyään. 1930 luvulla maa oli vielä hyvin nuori joten tuollaiset puheet ymmärtää. Sen sijaan nettifennojen kannattaisi lopettaa valehtelu.

        "Vielä 1950-luvulla Helsingin Yliopistossa suomenkieliset opiskelijat joutuivat taistelemaan"

        Paskan marjat! 1930-luvulla ruotsinkieliset joutuivat taistelemaan HY:ssa siitä että yliopistossa vielä sai opettaa edes jossain määrin ruotsiksi. Fennomaanit halusivat kieltää ruotsinkielisen opetuksen. maltilliset voitti ja siitä asti siellä on vallinnut sama malli kuin tänään. Mistä moiset valheet kumpuaa?

        "Ja silti vielä 2000-luvulla ruotsinkieliset kehtaavat kitistä, että heitä ei palvella kunnolla"

        Ruoitsinkielisiä palvellan usein hyvin heikosti tai ei ollenkaan omalla kielellään. Suomenkielisiä palvellaan todella harvoin edes jossain määrin puutteellisesti omalla kielellään. Kuitenkin molemmista ryhmistä kuuluu kitinää. Kyllä suomenkielisten kitinäherkyys on ihan toisella tasolla - mokomatkin pullamössöenemmistöäläiset.

        No kerro sitten ihmeessä miksi se Enckel hajoitti eduskunnan juuri ennen sisällissotaa. Enckel ja muut svekkulit aivopesivät idiootti Kerenskiä. Oli tietysti meidän virhe että oli Leniniä autettu mutta siinäkin oli svekkulit enemmistönä. Enckel siis sai Kerenskiltä käskyn hajoittaa eduskunta joka olisi säätänyt lakeja joilla sisällissota oltaisi vältetty. Ruotsalaisten sukurutsarien murhanhimo purkautui vielä sodan jälkeenkin minkä valitettavasti Ritavuori ja sotamies Hyti aikanaan joutuivat kokemaan.


      • galsten
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        Aiheesta sivuun hyppyjä vaan ei valaistusta galsteenin esittämiin etelä-afrikka-rinnastuksiin. Vaan milloinpa galsteeni olisi huutoonsa vastannut?

        "Aiheesta sivuun hyppyjä vaan ei valaistusta galsteenin esittämiin etelä-afrikka-rinnastuksiin. Vaan milloinpa galsteeni olisi huutoonsa vastannut?"

        Muut kyllä ymmärsivät, mutta ehkä sinulle pitäisi selittää...


      • 13
        triski kirjoitti:

        No kerro sitten ihmeessä miksi se Enckel hajoitti eduskunnan juuri ennen sisällissotaa. Enckel ja muut svekkulit aivopesivät idiootti Kerenskiä. Oli tietysti meidän virhe että oli Leniniä autettu mutta siinäkin oli svekkulit enemmistönä. Enckel siis sai Kerenskiltä käskyn hajoittaa eduskunta joka olisi säätänyt lakeja joilla sisällissota oltaisi vältetty. Ruotsalaisten sukurutsarien murhanhimo purkautui vielä sodan jälkeenkin minkä valitettavasti Ritavuori ja sotamies Hyti aikanaan joutuivat kokemaan.

        Puhut ihan mitä sattuu. Kerenski hajotti eduskunnan kesällä 1917, mutta tilalle valittiin lokakuussa 1917 uusi eduskunta, jossa oli porvarillinen enemmistö. Juuri tämä eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi 6.12.1918. Eduskunta toimi vielä tammikuussa 1918, mutta punakapina keskeytti sen toiminnan.


      • 7
        galsten kirjoitti:

        "Aiheesta sivuun hyppyjä vaan ei valaistusta galsteenin esittämiin etelä-afrikka-rinnastuksiin. Vaan milloinpa galsteeni olisi huutoonsa vastannut?"

        Muut kyllä ymmärsivät, mutta ehkä sinulle pitäisi selittää...

        Muut kyllä ymmärsivät että galsten puhuu roskaa. Apartheid-ajan Etelä-Afrikassa mustat eivät olleet äänioikeutettuja. Suomessa ei ole koskaan ollut tilannetta, jossa äänioikeus olisi evätty keneltäkään rodun tai etnisen ryhmän perusteella.


      • galsten
        7 kirjoitti:

        Muut kyllä ymmärsivät että galsten puhuu roskaa. Apartheid-ajan Etelä-Afrikassa mustat eivät olleet äänioikeutettuja. Suomessa ei ole koskaan ollut tilannetta, jossa äänioikeus olisi evätty keneltäkään rodun tai etnisen ryhmän perusteella.

        Rautalapio sentään ymmärsi ettei kysymys ollut äänioikeudesta ja sinä höpiset omiasi tietämättä kyseessä olevasta rinnastuksesta mitään.


    • 22

      "Voi jestas, 5% vähemmistö katkeroituu, jos se todetaan vähemmistöksi!"

      Toivon kovasti ruotsinkielisiin kouluihin pakkomatematiikkaa. Muuten tämä ongelma ei koskaan poistu.

      • 14

        Ilmeisesti et osaa ruotsia riittävän hyvin tajutaksesi, että "saarahk" tuossa vääristelee sitä pääministeri Rafael Erichin (Kok) lausuntoa, johon hän viittaa. Sehän on aivan klassista olkiukkojen rakentelua että väitetään vastapuolen sanoneen jotain mitä hän todellisuudessa EI sanonut, minkä jälkeen polemisoidaan ankarasti sitä vastaan mitä vastapuoli EI itse asiassa sanonut.

        Sitä samaa älyllistä epärehellisyyttä joka on eräs äärifennojen tyypillisimmistä tavaramerkeistä.


      • 55
        14 kirjoitti:

        Ilmeisesti et osaa ruotsia riittävän hyvin tajutaksesi, että "saarahk" tuossa vääristelee sitä pääministeri Rafael Erichin (Kok) lausuntoa, johon hän viittaa. Sehän on aivan klassista olkiukkojen rakentelua että väitetään vastapuolen sanoneen jotain mitä hän todellisuudessa EI sanonut, minkä jälkeen polemisoidaan ankarasti sitä vastaan mitä vastapuoli EI itse asiassa sanonut.

        Sitä samaa älyllistä epärehellisyyttä joka on eräs äärifennojen tyypillisimmistä tavaramerkeistä.

        Ei kyse ole mistään käännöksestä vaan ruotsinkielisten ja ruotsinmielisten esittelemästä omasta maailmankuvasta, jossa ruotsin on oltava asemassa, jossa se olisi vain, mikäli sen puhujia olisi 50%. Nyt ruotsi on Suomessa vähemmistökieli ja sen puhujien on omaksuttava tähän liittyvät realiteetit: kieli ei voi olla pakollinen.


      • udnntr kirj taker
        14 kirjoitti:

        Ilmeisesti et osaa ruotsia riittävän hyvin tajutaksesi, että "saarahk" tuossa vääristelee sitä pääministeri Rafael Erichin (Kok) lausuntoa, johon hän viittaa. Sehän on aivan klassista olkiukkojen rakentelua että väitetään vastapuolen sanoneen jotain mitä hän todellisuudessa EI sanonut, minkä jälkeen polemisoidaan ankarasti sitä vastaan mitä vastapuoli EI itse asiassa sanonut.

        Sitä samaa älyllistä epärehellisyyttä joka on eräs äärifennojen tyypillisimmistä tavaramerkeistä.

        Ai kuten sinun "rehellisyys" että otat asiayhteyksistä irti IKL:n sitaatteja ja silti puollustat oppi-isääsi Freudenthalia sanomalla että "rasismi ja kansallismielisyys oli ajanhengen mukaista". Freudenthalin viesti oli se ettei suomenkieliset ole edes ihmisiä vaan elukoita jotka on armotta tapettava naisia ja lapsia myöten. Kukaan kansallismielinen suomenkielinen ei vaatinut ruotsalaisten tappamista. Ei kukaan ainakaan näkyvällä paikalla oleva. Sairaiden nirhaamista saattoi joku vaatia mutta Ruotsissakin harrastettiin eugeniikkaa, lobotomia ja mielisairaiden pakkosterilisointia. Ruotsiinhan perusteettiin MAAILMAN ENSIMMÄINEN rotubiologian instituutti.


      • svekuli hoi kirj
        55 kirjoitti:

        Ei kyse ole mistään käännöksestä vaan ruotsinkielisten ja ruotsinmielisten esittelemästä omasta maailmankuvasta, jossa ruotsin on oltava asemassa, jossa se olisi vain, mikäli sen puhujia olisi 50%. Nyt ruotsi on Suomessa vähemmistökieli ja sen puhujien on omaksuttava tähän liittyvät realiteetit: kieli ei voi olla pakollinen.

        RKP myöntää mitalleja Freudenthalin nimissä. Taidanpa tehdä tästä ilmoituksen ADL:llä ja muille asiaan vihkiytyneille organisaatioille. Pelataan Asplund.-Ankdam peliä.


      • 20
        udnntr kirj taker kirjoitti:

        Ai kuten sinun "rehellisyys" että otat asiayhteyksistä irti IKL:n sitaatteja ja silti puollustat oppi-isääsi Freudenthalia sanomalla että "rasismi ja kansallismielisyys oli ajanhengen mukaista". Freudenthalin viesti oli se ettei suomenkieliset ole edes ihmisiä vaan elukoita jotka on armotta tapettava naisia ja lapsia myöten. Kukaan kansallismielinen suomenkielinen ei vaatinut ruotsalaisten tappamista. Ei kukaan ainakaan näkyvällä paikalla oleva. Sairaiden nirhaamista saattoi joku vaatia mutta Ruotsissakin harrastettiin eugeniikkaa, lobotomia ja mielisairaiden pakkosterilisointia. Ruotsiinhan perusteettiin MAAILMAN ENSIMMÄINEN rotubiologian instituutti.

        Hulluko olet? Olihan Freudenthalilla eräitä vähän outoja käsityksiä (koskien lähinnä sitä että hänen mielestään suomensukuisilta kansoilta muka puuttui niitä ominaisuuksia joita vaaditaan valtion muodostamiseen) mutta ei hänkään sentään missään vaiheessa vaatinut kenenkään tappamista.


      • anntn kirj
        20 kirjoitti:

        Hulluko olet? Olihan Freudenthalilla eräitä vähän outoja käsityksiä (koskien lähinnä sitä että hänen mielestään suomensukuisilta kansoilta muka puuttui niitä ominaisuuksia joita vaaditaan valtion muodostamiseen) mutta ei hänkään sentään missään vaiheessa vaatinut kenenkään tappamista.

        Sinulta kun tuo rivistä lukemisen taito näyttää puuttuvan kaiken muun lisäksi. Nooh saat anteeksi. Freudenthal oli todella aika yksinkertainen ihminen kuten monet ruotsalaiset. Keskitysleiri ajattelua hän tuskin tunsi ja aseistakin tietämys oli varmasti ainoastaan merirosvo tarinoista luettuun tykinkuulaan rajoittuvaa. Viesti oli kuitenkin selvä. Sivistyneet germaanit pitävät arvottomat ugrit kurilla vaikka nälällä.


      • 18
        anntn kirj kirjoitti:

        Sinulta kun tuo rivistä lukemisen taito näyttää puuttuvan kaiken muun lisäksi. Nooh saat anteeksi. Freudenthal oli todella aika yksinkertainen ihminen kuten monet ruotsalaiset. Keskitysleiri ajattelua hän tuskin tunsi ja aseistakin tietämys oli varmasti ainoastaan merirosvo tarinoista luettuun tykinkuulaan rajoittuvaa. Viesti oli kuitenkin selvä. Sivistyneet germaanit pitävät arvottomat ugrit kurilla vaikka nälällä.

        Taas sinä satuilet. Missä vaiheessa Freudenthal muka kehotti järjestämään nälänhädän?

        Vaikuttaa sitä, että Freudenthalista on äärifennojen hysteerisissä mielikuvissa paisunut jonkinlainen myyttinen hirviö, joka muka suunnitteli suomenkielisten hävittämistä sukupuuttoon. Jos hänellä todella olisi ollut tällaisia hurjia suunnitelmia, siitä löytyisi kyllä sitaatit, mutta tämähän ei häiritse äärifennoja, joiden aivoissa Freukka elää näköjään ihan omaa elämäänsä mielikuvitusolentona.


      • saarahk
        18 kirjoitti:

        Taas sinä satuilet. Missä vaiheessa Freudenthal muka kehotti järjestämään nälänhädän?

        Vaikuttaa sitä, että Freudenthalista on äärifennojen hysteerisissä mielikuvissa paisunut jonkinlainen myyttinen hirviö, joka muka suunnitteli suomenkielisten hävittämistä sukupuuttoon. Jos hänellä todella olisi ollut tällaisia hurjia suunnitelmia, siitä löytyisi kyllä sitaatit, mutta tämähän ei häiritse äärifennoja, joiden aivoissa Freukka elää näköjään ihan omaa elämäänsä mielikuvitusolentona.

        Ei hän nyt sentään suomenkielisiä sukupuuttoon halunnut hävittää, koska ruotsalaiset ja ruotsinkieliset tarvitsivat palvelijoita ja sotamiehiä turvakseen


      • rautaako?
        14 kirjoitti:

        Ilmeisesti et osaa ruotsia riittävän hyvin tajutaksesi, että "saarahk" tuossa vääristelee sitä pääministeri Rafael Erichin (Kok) lausuntoa, johon hän viittaa. Sehän on aivan klassista olkiukkojen rakentelua että väitetään vastapuolen sanoneen jotain mitä hän todellisuudessa EI sanonut, minkä jälkeen polemisoidaan ankarasti sitä vastaan mitä vastapuoli EI itse asiassa sanonut.

        Sitä samaa älyllistä epärehellisyyttä joka on eräs äärifennojen tyypillisimmistä tavaramerkeistä.

        "Sitä samaa älyllistä epärehellisyyttä joka on eräs äärifennojen tyypillisimmistä tavaramerkeistä. "

        Itse asiassa myös Halla-aho omalla vähemmän kunniallisella sarallaan harrastaa täsmälleen samaa, mutta naamioi sen hiukan paremmin monisanaisella tekoanalyyttisyydellä.


      • zhandov
        18 kirjoitti:

        Taas sinä satuilet. Missä vaiheessa Freudenthal muka kehotti järjestämään nälänhädän?

        Vaikuttaa sitä, että Freudenthalista on äärifennojen hysteerisissä mielikuvissa paisunut jonkinlainen myyttinen hirviö, joka muka suunnitteli suomenkielisten hävittämistä sukupuuttoon. Jos hänellä todella olisi ollut tällaisia hurjia suunnitelmia, siitä löytyisi kyllä sitaatit, mutta tämähän ei häiritse äärifennoja, joiden aivoissa Freukka elää näköjään ihan omaa elämäänsä mielikuvitusolentona.

        No kysytäänpä asiaa sitten näin jotta sinäkin ymmärrät. Pitivätkö ruotsinkieliset sinun mielestäsi suomenkielisiä tasa-arvoisina ihmisinä ennen kansalaissotaa ja kansalaissodan jälkeen? Jos pitivät niin miksi vastustivat Tsaarilta lähteneitä ajatuksia kansanedustuslaitoksesta sekä Hermansonin komitean ehdotuksia yleisestä äänioikeudesta. Hermansonin komitean kolmestatoista jäsenestä kahdeksan oli suomenkielisiä. Miksi ruotsinkielisille alueille pystytetyissä vankileireissä oli sisällissodan korkein kuoleisuus. Köyhä Oulu oli esimerkiksi varmasti vaikeasti huollettavampi vuonna 1918 kuin Tammisaari. Ei kuulosta että olisivat ihmisinä pitäneet vaan sisäistäneet Freudenthalin opit suomenkielisen alempiarvoisuudesta. Tähän täytyy lisätä viellä Ritavuoren murha mikä oli svekkuleiden selvä yritys lietso maassa anarkiaa sen jälkeen kun Kansainliitto oli päättänyt Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle.


      • minehrme maha stel
        saarahk kirjoitti:

        Ei hän nyt sentään suomenkielisiä sukupuuttoon halunnut hävittää, koska ruotsalaiset ja ruotsinkieliset tarvitsivat palvelijoita ja sotamiehiä turvakseen

        Kyllä selvää Armenia meiningiä oli ilmassa. Ainoastaan Puna-Armeijan saavuttamat mahtavat voitot Venäjän valkoisista sekä saksalaisten läsnäolo esti tapahtuman. Toinen voi tietysti olla ettei paljon porukkaa olisi mahtanut Tammisaareen, Suomenlinnaan ja muihin ruotsinkielisten ylläpitämiin keskitysleireihin. Svekot sai myös viinalla hämättyä suomenkielisiä kuten Kuulan tapauksessa. Tuskin kukaan suomenkielinen selvinpäin olisi omaa "rotuveljeään" tappanut vain siksi koska tämä antoi jollekin svekko nössölle selkään. Meidän ruotsinkieliset upseerit oli aika surkeita. Aiheuttivat turhia tappioita myös heimoveljilleen. Huonosti huolettua Tamperetta pommittivat tykistöllä. Vau mitä kovanaamoja. Ei tainnut sama kuitenkaan onnistua Suomea pitemmällä. Olisi tullut Puna-Armeijalta tykkiä takaisin. Tampereen punaisilla ei ollut tykistö. Ei ainakaan merkittävää raskasta sellaista.


    • 25

      "Ankdam ei edes ymmärrä hävetä, että ruotsalaiset ja Suomen ruotsinkieliset lähes tuhosivat suomen kielten tulevaisuuden tässä maassa. Kun maamme sai autonomian Venäjän alaisuudessa, alettiin kyseenalaistamaan ruotsin kielen asema tämän maan hallintokielenä. Se oli taivaan lahja ja pelastus maamme kansalaisten enemmistölle ja suomen kielelle"

      Näin on.

      En tietenkään ajattele, että ruotsinkielisten tulisi tuntea syyllisyyttä menneen Ruotsinvallan edesottamuksista, mutta tietty realismi asioihin pitäisi säilyttää. Ehkei suomenkielisille ollut lainkaan hyviä vaihtoehtoja, mutta Ruotsin osana kielemme olisi hävitetty. Prosessi oli jo vauhdissa 1700-luvulla ja se jatkui vielä Venäjään liittymisen jälkeenkin.

      Minusta siis ruotsinkielisten tulisi jo tunnustaa, että maan pääkieli oli ja on suomi, eikä suomenkielisillä todellakaan ole mitään kiitollisuudenvelkaa ruotsin kielelle tai sitä äidinkielenään puhuville suomalaisille. Ruotsi on meillä normaali vähemmistökieli ja sellaisen ihan kiva.

      Ennen kaikkea ruotsinkielisten pitäisi nyt kiireesti hahmottaa itselleen uusi kieli-identiteetti, johon ei liity vaatimusta suomenkielisten "kaksikielisestä identiteetistä", sellaista ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule.

    • Pinus sylvestris

      Keskusteltaessa eduskunnassa 3.11.1933 kahdesta (IKL:n ja Maalaisliiton) lakialoitteesta jotka olisivat poistaneet ruotsin kielen aseman toisena kansalliskielenä Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja Eero Rydman sanoi puheessaan mm. seuraavaa:

      "Ne jotka laativat Suomen hallitusmuodon eivät ole antaneet tällaisten väärien katsantokantojen sokaista silmiään näkemästä asian todellista laitaa, nimittäin sitä, että Suomen kansa on kieleen katsomatta yksi ja jakamaton ja että kummatkin kielet täällä ovat historiamme alusta alkaen kotoisia. Niinpä säädettiinkin hallitusmuodossamme, toteamalla tämä tosiseikka, että "suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansalliskielet".

      Mutta tämän tosiseikan toteamisen johdonmukainen tulos on myöskin se, että valtiovallan on kohdeltava kumpaankin väestöryhmään kuuluvaa väestöä samojen yleisten periaatteiden mukaan. Se seikka että toinen ryhmä puhuu toista ja toinen toista kieltä ei tässä suhteessa saa vaikuttaa periaatteellista eroa, eikä sekään että toinen osa muodostaa noin 90% koko kansan lukumäärästä ja toinen vain 10%. Niinpä johdonmukaisesti säädettiin samassa 14§:ssä, että maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan.
      ...

      Tuoreina olivat myöskin hallitusmuotoa luotaessa muistot siitä että ruotsinkielinen kansanaines uskollisesti oli seisonut suomenkielisen rinnalla pitkän laillisuustaistelun aikana, että tämä kansanaines oli osallistunut yhtä innokkaasti itsenäisyystaistelumme alkuvalmisteluihin, kuten esim. jääkäriliikkeeseen, kuin muu osa kansaa ja että vapaussodassa ruotsinkielinen kansanaines melkein kokonaisena taisteli Suomen vapauden, sekä ulkonaisen että sisäisen, puolesta suomenkielisen sarkatakin rinnalla.
      ...

      Mitä me sitten voittaisimme sillä että hallitusmuodon 14§ muutettaisiin sellaiseksi kuin käsiteltävissä olevissa kummassakin lakialoitteessa on ehdotettu? Muuttamalla ensimmäistä momenttia ei voida muuttaa sitä tosiseikkaa että tässä maassa on kaksi kotoista kieltä ja siis kaksi väestöryhmää jotka kielestään huolimatta ovat oikeuksissaan ja velvollisuuksissaan samanarvoiset. Hallitusmuodon sanamuodon muutos ei tässä kohden siis muuttaisi mitään, mutta antaisi tosioloista väärän kuvan. Muuttamalla pykälän loppuosa supistettaisiin sitä vastoin kyllä niitä oikeuksia, joita ruotsinkielisellä kansanaineksella Suomessa on. Ne tulisivat pienemmiksi kuin suomenkielisen kansanaineksen vastaavat oikeudet. Mitä hyötyä tästä olisi?

      ...

      Minä sanoisin että me olemme niin vahvoja ettei meidän tarvitse näyttää vahvuuttamme toisten kustannuksella. Tämä on mielestäni oikeata isäntämieltä.
      ...

      Osoittaa suurta epäuskoa suomenkielisen kulttuurin elinvoimaisuuteen, kun ei uskota sen vapaasti hengenvoimalla kilpaillen pystyvän samanlaisiin saavutuksiin kuin ruotsinkielinen sivistyksemme. Tällaiselle kansalliselle pessimismille ei ole mitään perustetta. Vaikeimmissakin olosuhteissa on suomenkielinen kulttuurityö raivannut tiensä voittoon ja sitä voittoa ei suinkaan varmisteta negatiivisilla toimenpiteillä, vaan tarkasti huomioiden että suomenkielisen kulttuurin pohjaa ei kavenneta. Tuntuu omituiselta ajatella, että suomalaisuutta niin jyrkästi ajavat piirit toisaalta ovat mukana sellaisissa aloitteissa jotka ehkäisevät todellista positiivista suomalaistyötä, mitä on kansan laajojen kerrosten, siis etupäässä suomenkielisten sivistyksellisten olojen kehittäminen.

      ...

      Kun perustuslakivaliokunta on mietinnössään tullut lakialoitteisiin nähden hylkäävään lopputulokseen, on siihen vaikuttanut valiokunnan käsitys siitä, että hallitusmuodon 14§ ei ole nykyisessä muodossaan esteenä suomenkielisen kansanaineksen oikeuksien ja sen omakielisen sivistyksen kehitykselle, vaan että ne esteet jotka vielä tässä suhteessa ovat olemassa voidaan poistaa tähän pykälään koskematta. Mutta hyväksymällä lakiehdotus voitaisiin ehkä vastaisuudessa luoda esteitä kansamme toisen osan vastaiselle kehitykselle. Minä tahtoisin uskoa, että sama käsityskanta todistuksena suomenkielisen kansanaineksen voimasta ja sen siveellisestä tasosta vallitsee myöskin suuressa valiokunnassa ja että eduskuntakin sen jälkeen on tämän kannan hyväksyvä.

      • Pinus sylvestris

        (jatkoa edelliseen viestiini)

        Samana päivänä, 3.11.1933, IKL:n kansanedustaja Elias Simojoki kommentoi Rydmanin puhetta eduskunnassa seuraavaan sävyyn:

        Ed. Rydmanin lausuntoa olisi kuunnellut hämmästyksellä ellei olisi ymmärtänyt, että se oli tarpeellinen sen ruotsalais-edistysmielis-sosialistisen rintaman lujittamiseksi joka täällä on pyrkinyt valtaan.

        ...

        Kun olemme jälleen astuneet taistelun tielle, olemme suomalaisuuden luonnollisen kehityksen tiellä ja olemme varmat siitä että se tie vie voittoon, vaikka ruotsalaisillamme on tällä hetkellä suomalaisen nurjan parlamentaarisen järjestelmän luomat edut puolellaan marxilaisten tarjotessa heille mainion selkänojan. Jos te ruotsalaiset tulette saavuttamaan voiton, se vain hetkeksi kykenee jarruttamaan suomalaiskansallisen hengen voittoa tässä maassa, jonka vuoksi olisi parasta että ruotsalaisemme luopuisivat turhasta taistelusta joka lopulta kuitenkin päättyy meidän voittoomme.

        ...

        Mutta sellainen puolue joka asettuu ruotsalaistemme kanssa yhteisrintamaan kansallisen taistelumme suurena taitekohtana, sellainen puolue jolla on riveissään sellaisia suomalaisuuden asian ajajia kuin edustajat Rydman ja Mantere, se tekisi viisaimmin että poistaisi puolueensa nimen edestä mainesanan "kansallinen". Sellaisen puolueen pelkkä olemassaolo on suomalaiselle kansallisuudelle häpeäksi.


      • Pinus sylvestris
        Pinus sylvestris kirjoitti:

        (jatkoa edelliseen viestiini)

        Samana päivänä, 3.11.1933, IKL:n kansanedustaja Elias Simojoki kommentoi Rydmanin puhetta eduskunnassa seuraavaan sävyyn:

        Ed. Rydmanin lausuntoa olisi kuunnellut hämmästyksellä ellei olisi ymmärtänyt, että se oli tarpeellinen sen ruotsalais-edistysmielis-sosialistisen rintaman lujittamiseksi joka täällä on pyrkinyt valtaan.

        ...

        Kun olemme jälleen astuneet taistelun tielle, olemme suomalaisuuden luonnollisen kehityksen tiellä ja olemme varmat siitä että se tie vie voittoon, vaikka ruotsalaisillamme on tällä hetkellä suomalaisen nurjan parlamentaarisen järjestelmän luomat edut puolellaan marxilaisten tarjotessa heille mainion selkänojan. Jos te ruotsalaiset tulette saavuttamaan voiton, se vain hetkeksi kykenee jarruttamaan suomalaiskansallisen hengen voittoa tässä maassa, jonka vuoksi olisi parasta että ruotsalaisemme luopuisivat turhasta taistelusta joka lopulta kuitenkin päättyy meidän voittoomme.

        ...

        Mutta sellainen puolue joka asettuu ruotsalaistemme kanssa yhteisrintamaan kansallisen taistelumme suurena taitekohtana, sellainen puolue jolla on riveissään sellaisia suomalaisuuden asian ajajia kuin edustajat Rydman ja Mantere, se tekisi viisaimmin että poistaisi puolueensa nimen edestä mainesanan "kansallinen". Sellaisen puolueen pelkkä olemassaolo on suomalaiselle kansallisuudelle häpeäksi.

        (jatkoa edelliseen viestiini)

        Samana päivänä, 3.11.1933, Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja Eero Rydman kommentoi Simojoen puhetta eduskunnassa näillä sanoilla:

        Ed. Simojoella ja minulla on niin erilaiset käsitykset siitä mitä ylevä isäntämieli vaatii oikealta mieheltä, me seisomme tässä niin aivan eri tasolla, että minä pidän toivottomana tässä suhteessa ruveta ajatuksenvaihtoon hänen kanssaan.

        (Välihuuto vasemmalta: Oikein!)


      • Pinus sylvestris
        Pinus sylvestris kirjoitti:

        (jatkoa edelliseen viestiini)

        Samana päivänä, 3.11.1933, Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja Eero Rydman kommentoi Simojoen puhetta eduskunnassa näillä sanoilla:

        Ed. Simojoella ja minulla on niin erilaiset käsitykset siitä mitä ylevä isäntämieli vaatii oikealta mieheltä, me seisomme tässä niin aivan eri tasolla, että minä pidän toivottomana tässä suhteessa ruveta ajatuksenvaihtoon hänen kanssaan.

        (Välihuuto vasemmalta: Oikein!)

        (jatkoa edelliseen viestiini)

        Samana päivänä, 3.11.1933, Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja Urho Toivola kommentoi Simojoen puhetta eduskunnassa seuraavasti, viitaten siihen että IKL:n kansanedustajat olivat kaikki pukeutuneet mustiin fasistipaitoihin (välihuudoissa viitataan myös siihen että IKL:n kansanedustaja K.R. Kares oli ennen itsenäistymistä kuulunut ns. myöntyväisyysmiehiin suhteessa Venäjään):

        Eräs täällä aikaisemmin puhuneista edustajista päätti lausuntonsa sanaan "häpeä". Hän tarkoitti, että ne jotka olivat asettuneet esillä olevassa asiassa sille kannalle ettei lakiehdotusta siinä muodossa missä se eduskunnassa on esitetty lakialoitteena hyväksyttäisi, että ne antavat ruotsalaisille sellaista tukea joka on kansallinen häpeä. Ja hän sanoi lisäksi, että sellaisen puolueen olemassaolo, joka tälle kannalle uskaltaa asettua, on häpeä, varsinkin kun se liittää nimeensä sanan "kansallinen". Ja kun minä katsoin miestä joka nuo sanat lausui, satuin huomaamaan, että hänen päällään oli sellaisen mallin mukaan tehty puku, jota käyttävät paljon eteläisemmässä maassa miehet jotka ovat ottaneet vallan käsiinsä väkivalloin ja tätä valtaa käyttäessään sortaneet sananmukaisesti orjuuteen erään kansanpirstaleen (Välihuuto oikealta: Asiaan!), ja tuossa puvussa (Välihuuto oikealta:Asiaan!) minä näin silloin myöskin tunnusmerkin siitä, mitä politiikkaa täällä tänä iltana noiden puseroiden turvin on tahdottu ajaa. Siihen puseroon sisältyy määrätty kielipolitiikka, joka on hyvin läheisessä yhteydessä hallitusmuodon 14§:n kanssa. Minä olen asiassa, kun palautan mieleen sen, millä tavalla diktatuurit, joita - puseroita käyttäen - täällä matkitaan (Välihuuto oikealta: Asiaan!), millä tavalla ne kielellisiä vähemmistöjä kohtelevat.

        ...

        Olisi onnettomuus Suomen kansalle, jos me lähtisimme sille tielle, jolle nuo puserot viittaavat (Välihuuto vasemmalta: Oikein!).

        ...

        Me muistamme ajan, jolloin Suomen oikeus ja Suomen olemassaolo kansana oli uhattu. Me nuorimmat edustajat olimme silloin poikasia. Ja me tunsimme silloin poikasina, että oli häpeä, että ne miehet jotka nyt tahtovat tekeytyä isänmaallisuuden ylipapeiksi tässä maassa, että ne neuvoivat, eräät heistä, Suomen kansaa nöyrtymään (Välihuuto vasemmalta: Kares!) sen itäisen vaaran edessä mikä meitä uhkasi (Välihuuto vasemmalta: Kares oli niitä!). Silloin meitä uhkasi kansana sama vaara, jonka nyt ruotsalainen vähemmistö tuntee itseään uhkaavan.

        ...

        Minä en ennusta mitään muuta tekoa meidän ruotsalaisen vähemmistömme taholta kuin sen, että se samalla innolla millä monet muutkin vähemmistöt ryhtyisi puolustamaan uhattua asemaansa, käyttäisi niitä keinoja jotka sillä on käsissään, saadakseen puolelleen maailman myötätunnon. Maailman myötätunto, sen merkityksen me tiedämme, jotka muistamme mitä aseita Suomi oikeustaistelussaan käytti pari kolmekymmentä vuotta sitten. Tuo maailman myötätunto on äärettömän mahtava tekijä lopukseenkin kansojen elämässä ja se on mahtava tekijä sellaisen kansan elämässä, joka on 160-miljoonaisen kansan rinnalla, kansan joka lisääntyy vuosittain 3½ miljoonalla, meidän maamme väkiluvulla. Kun näin on, hyvät herrat, niin meillä ei ole varaa katsella näitä asioita ryhmä-, luokka- tai muiden pyyteiden valossa, vaan yhteisen, koko kansan edun kannalta (Eduskunnasta: Hyvä!). Ja tämä yhteinen, koko kansan etu vaatii, että me tämän asian hoidamme niin ettei tosiaankaan synny vihaa ja riitaa kahden tässä maassa elävän, kahta eri kieltä puhuvan kansanosan välillä, vaan että ne voivat jatkuvasti vuosikymmenestä vuosikymmeneen rinnakkain tehdä työtä lujemman, voimakkaamman, onnellisemman Suomen luomiseksi (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!).


      • Nettisuom. (-fenno)
        Pinus sylvestris kirjoitti:

        (jatkoa edelliseen viestiini)

        Samana päivänä, 3.11.1933, Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja Urho Toivola kommentoi Simojoen puhetta eduskunnassa seuraavasti, viitaten siihen että IKL:n kansanedustajat olivat kaikki pukeutuneet mustiin fasistipaitoihin (välihuudoissa viitataan myös siihen että IKL:n kansanedustaja K.R. Kares oli ennen itsenäistymistä kuulunut ns. myöntyväisyysmiehiin suhteessa Venäjään):

        Eräs täällä aikaisemmin puhuneista edustajista päätti lausuntonsa sanaan "häpeä". Hän tarkoitti, että ne jotka olivat asettuneet esillä olevassa asiassa sille kannalle ettei lakiehdotusta siinä muodossa missä se eduskunnassa on esitetty lakialoitteena hyväksyttäisi, että ne antavat ruotsalaisille sellaista tukea joka on kansallinen häpeä. Ja hän sanoi lisäksi, että sellaisen puolueen olemassaolo, joka tälle kannalle uskaltaa asettua, on häpeä, varsinkin kun se liittää nimeensä sanan "kansallinen". Ja kun minä katsoin miestä joka nuo sanat lausui, satuin huomaamaan, että hänen päällään oli sellaisen mallin mukaan tehty puku, jota käyttävät paljon eteläisemmässä maassa miehet jotka ovat ottaneet vallan käsiinsä väkivalloin ja tätä valtaa käyttäessään sortaneet sananmukaisesti orjuuteen erään kansanpirstaleen (Välihuuto oikealta: Asiaan!), ja tuossa puvussa (Välihuuto oikealta:Asiaan!) minä näin silloin myöskin tunnusmerkin siitä, mitä politiikkaa täällä tänä iltana noiden puseroiden turvin on tahdottu ajaa. Siihen puseroon sisältyy määrätty kielipolitiikka, joka on hyvin läheisessä yhteydessä hallitusmuodon 14§:n kanssa. Minä olen asiassa, kun palautan mieleen sen, millä tavalla diktatuurit, joita - puseroita käyttäen - täällä matkitaan (Välihuuto oikealta: Asiaan!), millä tavalla ne kielellisiä vähemmistöjä kohtelevat.

        ...

        Olisi onnettomuus Suomen kansalle, jos me lähtisimme sille tielle, jolle nuo puserot viittaavat (Välihuuto vasemmalta: Oikein!).

        ...

        Me muistamme ajan, jolloin Suomen oikeus ja Suomen olemassaolo kansana oli uhattu. Me nuorimmat edustajat olimme silloin poikasia. Ja me tunsimme silloin poikasina, että oli häpeä, että ne miehet jotka nyt tahtovat tekeytyä isänmaallisuuden ylipapeiksi tässä maassa, että ne neuvoivat, eräät heistä, Suomen kansaa nöyrtymään (Välihuuto vasemmalta: Kares!) sen itäisen vaaran edessä mikä meitä uhkasi (Välihuuto vasemmalta: Kares oli niitä!). Silloin meitä uhkasi kansana sama vaara, jonka nyt ruotsalainen vähemmistö tuntee itseään uhkaavan.

        ...

        Minä en ennusta mitään muuta tekoa meidän ruotsalaisen vähemmistömme taholta kuin sen, että se samalla innolla millä monet muutkin vähemmistöt ryhtyisi puolustamaan uhattua asemaansa, käyttäisi niitä keinoja jotka sillä on käsissään, saadakseen puolelleen maailman myötätunnon. Maailman myötätunto, sen merkityksen me tiedämme, jotka muistamme mitä aseita Suomi oikeustaistelussaan käytti pari kolmekymmentä vuotta sitten. Tuo maailman myötätunto on äärettömän mahtava tekijä lopukseenkin kansojen elämässä ja se on mahtava tekijä sellaisen kansan elämässä, joka on 160-miljoonaisen kansan rinnalla, kansan joka lisääntyy vuosittain 3½ miljoonalla, meidän maamme väkiluvulla. Kun näin on, hyvät herrat, niin meillä ei ole varaa katsella näitä asioita ryhmä-, luokka- tai muiden pyyteiden valossa, vaan yhteisen, koko kansan edun kannalta (Eduskunnasta: Hyvä!). Ja tämä yhteinen, koko kansan etu vaatii, että me tämän asian hoidamme niin ettei tosiaankaan synny vihaa ja riitaa kahden tässä maassa elävän, kahta eri kieltä puhuvan kansanosan välillä, vaan että ne voivat jatkuvasti vuosikymmenestä vuosikymmeneen rinnakkain tehdä työtä lujemman, voimakkaamman, onnellisemman Suomen luomiseksi (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!).

        Täydennän kansanedustaja Urho Toivolan lauseen ajankohtaisella lisällä hakasulkeisiin.

        "Ja tämä yhteinen, koko kansan etu vaatii, että me tämän asian [koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsin poistamisen] hoidamme niin ettei tosiaankaan synny vihaa ja riitaa kahden tässä maassa elävän, kahta eri kieltä puhuvan kansanosan välillä, vaan että ne voivat jatkuvasti vuosikymmenestä vuosikymmeneen rinnakkain tehdä työtä lujemman, voimakkaamman, onnellisemman Suomen luomiseksi (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!)."

        Miten sen teemme, kun osalle asia on yhdentekevä ja evvk-asia, osalle elämän ja kuoleman kysymys?


      • rautaako?
        Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

        Täydennän kansanedustaja Urho Toivolan lauseen ajankohtaisella lisällä hakasulkeisiin.

        "Ja tämä yhteinen, koko kansan etu vaatii, että me tämän asian [koulutuksen ja virkakoneiston pakkoruotsin poistamisen] hoidamme niin ettei tosiaankaan synny vihaa ja riitaa kahden tässä maassa elävän, kahta eri kieltä puhuvan kansanosan välillä, vaan että ne voivat jatkuvasti vuosikymmenestä vuosikymmeneen rinnakkain tehdä työtä lujemman, voimakkaamman, onnellisemman Suomen luomiseksi (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!)."

        Miten sen teemme, kun osalle asia on yhdentekevä ja evvk-asia, osalle elämän ja kuoleman kysymys?

        Täydennän kansanedustaja Urho Toivolan lauseen ajankohtaisella mutta myös ajattomalla lisällä hakasulkeisiin.

        "Ja tämä yhteinen, koko kansan etu vaatii, että me tämän asian [turhan vastakkainasettelun ja vihanlietsomisen lopettaminen] hoidamme niin ettei tosiaankaan synny vihaa ja riitaa kahden tässä maassa elävän, kahta eri kieltä puhuvan kansanosan välillä, vaan että ne voivat jatkuvasti vuosikymmenestä vuosikymmeneen rinnakkain tehdä työtä lujemman, voimakkaamman, onnellisemman Suomen luomiseksi (Eduskunnasta: Hyvä, hyvä!)."

        Miten sen teemme, kun osalle asia on yhdentekevä ja evvk-asia, osalle elämän ja kuoleman kysymys?

        Ei tuo niin vaikeeta ole. Juicea lainaten: Ollaan ihmisiksi!

        Ylösnousemus päälle kaiken,
        ylösnousemus päivä uus.
        Ylösnousemus siihen on meillä
        yksi ainoa mahdollisuus:
        Ollaan ihmisiksi!

        Siinä on vinha perä. Uusi Testamentti ja Koraani yhdessä lauseessa ja vailla staoja vuosia sitten vanhentunutta sälää.


    • Kenen vastuulla?

      Kysymys: ”Toimiiko suomalainen yhteiskunta ruotsiksi Perä-Pohjolassa, Etelä-Karjalassa ja Satakunnassa vai onko ns. kaksikielisyys jäänyt siellä kuolleeksi kirjaimeksi? "

      Ankdam vastasi: Ei sen tarvitse mainitsemillasi alueilla toimia, eikä toimikaan. Lainsäädäntömme puhuu yksi- ja kaksikielisistä kunnista ja virkamiesten kielitaitovaatimukset sekä kansalaisten palvelut riippuvat siitä minkäkielisessä kunnassa he asuvat.

      ’Rautaako’vastasi: ”Ei toimi, eikä ole jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Kaksikielisyydemme määritelmä ei liity siihen että kakki ja kaikkiallla olisi kaksikielsitä.”

      Kuitenkin perustuslain mukaan valtion viranomaisten luona ja tuomioistuimissa voidaan asioida suomeksi tai ruotsiksi paikkakunnasta riippumatta.

      Konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella (Wikipedia).
      Perustuslain mukaan kaksikielisyys koskee myös Perä-Pohjolaa, Etelä-Karjalaa kuin Satakuntaakin, vaikkei näissä montakaan ruotsinkielistä asu.

      • saarahk

        Sensijaan noissa kunnissa asuu kasvava määrä monia muita kieliä puhuvia kansalaisia, jotka saattavat tarvita palveluja muulla kielellä. Kuurojen kielen, tataarin, saamen lisäksi palveluja tarvitaan venäjäksi, viroksi, somaliksi, jne jne

        On järjetöntä törsätä kielenopetusresursseja kohtuuttoman paljon pakkoruotsin opetukseen, koska tässä maassa tarvitaan monipuolisempaa kielenosaamista, rikkaampaa kielivarantoa.


      • tuhlaus lopetettava
        saarahk kirjoitti:

        Sensijaan noissa kunnissa asuu kasvava määrä monia muita kieliä puhuvia kansalaisia, jotka saattavat tarvita palveluja muulla kielellä. Kuurojen kielen, tataarin, saamen lisäksi palveluja tarvitaan venäjäksi, viroksi, somaliksi, jne jne

        On järjetöntä törsätä kielenopetusresursseja kohtuuttoman paljon pakkoruotsin opetukseen, koska tässä maassa tarvitaan monipuolisempaa kielenosaamista, rikkaampaa kielivarantoa.

        Aivan.

        Uussuomalaiset uusine äidinkielineen kaipaavat sekä tukea äidinkielen säilyttämisesssä että palveluita tilanteessa, jossa muiden kielten osaamista ei joko vielä ole tai muisti on jo hapertunut tai asiat ovat liian vaikeita muilla kielillä. Tätä työtä ei tehdä pakkoruotsin avulla vaan vapaan kielivalinnan ja erilaisten äidinkielten vahvistamisen avulla sekä tulkkipalvelujen saatavuutta ja hoitohenkilökunnan monikulttuurisuutta vaalimalla.

        Suomessa tulisi voida opiskella englannin rinnalla yhtä maailmankieltä, ei pakolla ruotsia. Me tarvitsisimme aidosti peruskoulusta alkaen venäjää, ranskaa, saksaa, espanjaa tai vaikkapa kiinaa lukeneita. Tätä puuttuvaa kielivarantoa ei nyt korvaa mikään. Se on myös kulttuurinen muuri, sillä suomenkieliset eivät voi rakentaa samaa avointa eurooppalaisuutta ja maailmankansalaisuutta erilaisine kulttuurisiltoineen, joka on mahdollista muiden maiden kansalaisille. Meillä on pakkoskandinaaviska ja vain yksi suunta kulttuurivaihdolle.

        On myös tärkeää, että meillä kuten muissakin maissa, on lupa keskittyä muuhun osaamiseen kuin kieliin. Niin kauan kuin pakkoruotsi on meillä nykyisenkaltainen kahle, siitä ei voi vapautua vaikka oppimisen ongelmat edellyttäisivätkin vieraiden kielten rajaamista vahvaan englantiin ja muiden taitojen painottamiseen kuten matemaattisluonnontieteelliseen ja tekniseen osaamiseen.

        Nykyisin pakkoruotsi haittaa aivan koko koulutustamme, ei vain kielten opiskelua.

        On aika olla eurooppalaisia. On aika vapaalle kielivalinnalle. Pakkoruotsi on hirvittävä vääryys, se on suuren luokan tyhmyyttä ja se maksaa meille tulevaisuutemme, lastemme tulevaisuuden.


      • saarahk
        tuhlaus lopetettava kirjoitti:

        Aivan.

        Uussuomalaiset uusine äidinkielineen kaipaavat sekä tukea äidinkielen säilyttämisesssä että palveluita tilanteessa, jossa muiden kielten osaamista ei joko vielä ole tai muisti on jo hapertunut tai asiat ovat liian vaikeita muilla kielillä. Tätä työtä ei tehdä pakkoruotsin avulla vaan vapaan kielivalinnan ja erilaisten äidinkielten vahvistamisen avulla sekä tulkkipalvelujen saatavuutta ja hoitohenkilökunnan monikulttuurisuutta vaalimalla.

        Suomessa tulisi voida opiskella englannin rinnalla yhtä maailmankieltä, ei pakolla ruotsia. Me tarvitsisimme aidosti peruskoulusta alkaen venäjää, ranskaa, saksaa, espanjaa tai vaikkapa kiinaa lukeneita. Tätä puuttuvaa kielivarantoa ei nyt korvaa mikään. Se on myös kulttuurinen muuri, sillä suomenkieliset eivät voi rakentaa samaa avointa eurooppalaisuutta ja maailmankansalaisuutta erilaisine kulttuurisiltoineen, joka on mahdollista muiden maiden kansalaisille. Meillä on pakkoskandinaaviska ja vain yksi suunta kulttuurivaihdolle.

        On myös tärkeää, että meillä kuten muissakin maissa, on lupa keskittyä muuhun osaamiseen kuin kieliin. Niin kauan kuin pakkoruotsi on meillä nykyisenkaltainen kahle, siitä ei voi vapautua vaikka oppimisen ongelmat edellyttäisivätkin vieraiden kielten rajaamista vahvaan englantiin ja muiden taitojen painottamiseen kuten matemaattisluonnontieteelliseen ja tekniseen osaamiseen.

        Nykyisin pakkoruotsi haittaa aivan koko koulutustamme, ei vain kielten opiskelua.

        On aika olla eurooppalaisia. On aika vapaalle kielivalinnalle. Pakkoruotsi on hirvittävä vääryys, se on suuren luokan tyhmyyttä ja se maksaa meille tulevaisuutemme, lastemme tulevaisuuden.

        Juuri noin, pakkoruotsi on todella suuri riippakivi koulutuksessa.

        Jos esim pakkoruotsiin törsätyt rahat olisi sijoitettu luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun, tutkimukseen, tuotekehittelyyn, meillä voisi olla nyt uusia innovaatioita, uutta teollisuutta, uusia työpaikkoja ja enemmän verotuloja, mitä tarvittaisiin nyt kipeästi kun Nokia on kaatunut.

        Pakkoruotsin opiskelu ei auta meitä tippaakaan tässä tilanteessa. Se on vain vienyt meitä syvemmälle suohon.


      • rautaako?
        saarahk kirjoitti:

        Juuri noin, pakkoruotsi on todella suuri riippakivi koulutuksessa.

        Jos esim pakkoruotsiin törsätyt rahat olisi sijoitettu luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun, tutkimukseen, tuotekehittelyyn, meillä voisi olla nyt uusia innovaatioita, uutta teollisuutta, uusia työpaikkoja ja enemmän verotuloja, mitä tarvittaisiin nyt kipeästi kun Nokia on kaatunut.

        Pakkoruotsin opiskelu ei auta meitä tippaakaan tässä tilanteessa. Se on vain vienyt meitä syvemmälle suohon.

        "Juuri noin, pakkoruotsi on todella suuri riippakivi koulutuksessa. "

        Yo-kirjoituksissa ruotsi on vapaaehtoinen ja kuitenkin noin 60% kirjoitaa sen. Se on valinnaisista aineista yksi suosituimmista!

        Eli kaikki muut vähemmän suositut pakolliset aineet lienee vielä suurempi riippakivi. Onpa meillä riippakiviä koulutuksessa, ja kuitenkin me pärjäämme erinomaisestim kansainvälisessä vertailussa. Ehkä oppi ei sittenkään ojaan kaada. Eikö varsinkaan pakollinen oppivelvollisuus.


      • höh2
        rautaako? kirjoitti:

        "Juuri noin, pakkoruotsi on todella suuri riippakivi koulutuksessa. "

        Yo-kirjoituksissa ruotsi on vapaaehtoinen ja kuitenkin noin 60% kirjoitaa sen. Se on valinnaisista aineista yksi suosituimmista!

        Eli kaikki muut vähemmän suositut pakolliset aineet lienee vielä suurempi riippakivi. Onpa meillä riippakiviä koulutuksessa, ja kuitenkin me pärjäämme erinomaisestim kansainvälisessä vertailussa. Ehkä oppi ei sittenkään ojaan kaada. Eikö varsinkaan pakollinen oppivelvollisuus.

        "Yo-kirjoituksissa ruotsi on vapaaehtoinen ja kuitenkin noin 60% kirjoitaa sen. Se on valinnaisista aineista yksi suosituimmista!"

        Kun on ollut pakko lukea ruotsia peruskoulussa kolme ja lukiossa kolme vuotta, tietysti se osa joukosta, jolle kielet ovat kohtuullisen helppoja kirjoittaa tuon pakollisen kielen.

        On kuitenkin mukavaa, että pakkoruotsittajakin katsoo, että vapaaehtoinen ruotsi yo-kirjoituksissa on jo ok, eikä enää itke pakollisen kokeen perään.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Juuri noin, pakkoruotsi on todella suuri riippakivi koulutuksessa. "

        Yo-kirjoituksissa ruotsi on vapaaehtoinen ja kuitenkin noin 60% kirjoitaa sen. Se on valinnaisista aineista yksi suosituimmista!

        Eli kaikki muut vähemmän suositut pakolliset aineet lienee vielä suurempi riippakivi. Onpa meillä riippakiviä koulutuksessa, ja kuitenkin me pärjäämme erinomaisestim kansainvälisessä vertailussa. Ehkä oppi ei sittenkään ojaan kaada. Eikö varsinkaan pakollinen oppivelvollisuus.

        Yo-ruotsi on täysin joutavanpäiväinen aine, siitä pääsee läpi vaikka ei osaa oikeastaan yhtään mitään.

        Lukion ruotsin kursseihin käytetyt resurssit ovat täysin hukkaan heitettyä aikaa ja rahaa. Miljoona kertaa tärkeämpää olisi satsata pakkoruotsiin tärsätyt resurssit oikeasti tarpeellisiin opintoihin, jotka hyödytttäisivät tämän päivän suomalaisia ja Suomea ja sen taloutta ja elinkeinoelämää.


    • Burjan

      Tässä maassa tarvita mitään muuta kuin suomenkielenkoulutusta ulkomaalaisille jotka tänne tulee. ei suomenkansa ole velvollinen opiskelemaan maahanmuuttajien kieliä. Kaikki jotka tänne tulee, syytä opetella suomenkieli (tai englantia osattava),
      en minäkään muualla ilkiäisi sanoa että opetelkaa minun kieli.
      Maassa maan tavalla ja kielellä.

      • saarahk

        niNn juuri, tsemppiä sinulle kotoutumisessa tähän maahan. Toivon että voisit ylläpitää oman kielesi, se voi olla arvokas lisä tämän maan kielivarantoon.
        Opiskele silti kunnolla suomi ja englanti. Hyvää jatkoa sinulle.


      • rautaako?

        "Maassa maan tavalla ja kielellä. "

        Eli ruotsiksi ja suomeksi? Vai ruotsiksi tai suomeksi? Sitähän tuo lause tarkoittaa.

        Oletettavasti kirjoittaja kuitenkin tarkoitti: Maassa mun kielellä, koska se on mulle helpompaa.


      • saarahk
        rautaako? kirjoitti:

        "Maassa maan tavalla ja kielellä. "

        Eli ruotsiksi ja suomeksi? Vai ruotsiksi tai suomeksi? Sitähän tuo lause tarkoittaa.

        Oletettavasti kirjoittaja kuitenkin tarkoitti: Maassa mun kielellä, koska se on mulle helpompaa.

        Älä viitsi valehdella, rautaako?. Tämä maa toimii suomen kielellä ja sen rinnalla puhutaan kymmeniä muitya kieliä.

        Suomen kieli on ehdottoman tärkeä jos aikoo työllistyä ja elää tässä maassa.


      • FörlåtAttJagStör

        Suomen kieli kirjoitetaan erikseen.

        Kuuluu sanoa minun kieleni, ei minun kieli.

        Voisitkohan aloittaa ihan itsestäsi tuon suomen kielen opiskelun? Ja tulla vasta sitten vaatimaan muilta mitään. Oletettavasti et hallitse muitakaan kieliä tuon kummemmin...?


      • heikki-poika
        FörlåtAttJagStör kirjoitti:

        Suomen kieli kirjoitetaan erikseen.

        Kuuluu sanoa minun kieleni, ei minun kieli.

        Voisitkohan aloittaa ihan itsestäsi tuon suomen kielen opiskelun? Ja tulla vasta sitten vaatimaan muilta mitään. Oletettavasti et hallitse muitakaan kieliä tuon kummemmin...?

        Suomalaisen huono kielipää koskee myös hänen oman äidinkielen taitoaan...


    • alas kähmijävirat

      SUOMALAINEN YHTEISKUNTA NÄYTTÄÄ TOIMIVAN VAIN VERONMAKSJIEN KUKKAROSTA MAKSETUILLA RKP-LÄISILLÄ

      Pakkoruotsittajat kähmivät virkoja verkostoitumalla biaudet-malliin (kouluttamaton
      sai viran ohitettuaan loppututkinnon suorittaneet, poliittisin perustein) ja tietenkin
      veronmaksajien laskuun,
      pätevyytenä pakkoruotsitus ja Rkp-läisyys

      Yleen Rkp-läinen veronmaksajien laskuun
      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=782818

      Rkp :n Mary Gestrin valvomaan suomenkielistä yle-keskustelua internettiin

      • rautaako?

        "ja tietenkin
        veronmaksajien laskuun,
        pätevyytenä pakkoruotsitus ja Rkp-läisyys"

        PS toimii myös verovaroillamme ja niitä tuhraantuu paljon enemmän kuin RKP:e. Mutta heidän pätevyys on nolla ainakin tähän asti mitä maan asioiden hoitamiseen tulee.


    • ...---...

      Kyllähän Suomessa suurimmat sosiaalihuollot kustannukset tulee poliitikoista ja virkamiehistä lakeijoineen, työttömät on pieni kustannus heihin verrattuna.
      Hurja Talonen ja Mahti Ahnesaari suurimpia Suomi syöjiä RKP:n kanssa.

    • Nettisuom. (-fenno)

      rautaako? tuolla ylempänä 27.6.2012 14:14 näin: "Ei tuo niin vaikeeta ole. Juicea lainaten: Ollaan ihmisiksi!"

      Siis pitää käyttäytyä kunnon ihmisten tavoin, kunnollisesti, säädyllisesti, siivosti esimerkiksi kultaisen säännön ja kategorisen imperatiivin säätämissä rajoissa.

      "rautaako?" 26.6.2012 15:27 näin: "Hyvin harvoin täällä ylipäättään perustellaan yhtään mitään. Ja miten kumoat seuraavat väitteet: 1) Pakkoruotsi on maamme eduskunnan enemmistöpäätöksellä päätettävissä, ja poliitikkomme kielijakauma on sama kuin äänestäjäkunnan. Kyseessä on 95% suomenkielisten päättäjien päätös, joka koskee suomenkielisiä lapsia."

      Miksi tuo väite pitäisi kumota eli osoittaa perättömäksi? Tarkoitushan on saada poliitikot toisessa merkityksessä kumoamaan eli romuttamaan vanha säädös. Joka vuosi pykäliä romutetaan uusien tieltä tai vanhoja parannellen.

      "2) Ruotsinkieli kuuluu KANSALLISEEN yleisivistykseen"

      Aikoinaan yleissivistykseen kuului latina, mutta ei ole enää aikoihin kuulunut. Monin verroin suuremmalla syyllä ruotsi ei kuulu yleissivistykseen muille kuin sitä äidinkielenään puhuville. Suomen kieli kuuluu suomenkielisten kansalliseen yleissivistykseen. Suomi ja ruotsi kuuluvat vain tuolla tavoin kansalliseen yleissivistykseen: suomi suomenkielisille, ruotsi ruotsinkielisille; molemmat kielet eivät kuulu molemmille.

      "3) Ruotsinkieli on monelle suomenkieliselle tärkeä ja hyödyllinen kieli, vaikka kukaan ei etuukäteen pysty sanomaan kenelle."

      Sama koskee muitakin kieliä, koska ne eivät ole kaikille universaaleja aineita, kuten matematiikka tai fysiikka tai musiikki tai ... Siksi kielet on säädettävä koulutuksessa valinnaisiksi.

      "4) Peruskoulussamme melkein kaikkia aineet ovat kaikille pakollisia."

      Siis melkein, joten ruotsi voidaan myös liittää pakollisten joukosta vaalinnaisiin.

      "5) Aineiden pakollisuus on sekä pedagogisesti että taloudellisesti kohtalaisen hyvin toimiva järjestelmä (ainakaan ei voida väittää että jonkun tietyn aineen pakolisuuden taloudellinen tai pedagoginen vaikutus olisi eri kuin toisen)."

      Kielten valinnaisuus on kansantaloudellisesti parhaiten toimivin järjestelmä. Se tuottaa taloudelle eniten hyötyä, kuten EK:n esittämistä vaatimuksista voi päätellä.

    • pakkoruotsinet

      Tulipahan tämä ketju selatessa hyvin taas esille surujen ylimielisyys. Pakkoruotsille sen sijaan ei perusteita tullut.

      Svekot ovat niin tyhmiä, etteivät he tajua, että joka kerta, kun he vetävät esiin historian, kun puhutaan pakkoruotsista, todistaa tämä vain sitä, kuinka merkityksetön kieli ruotsi nykyään on.

      Jos ruotsi olisi merkityksellisempi kieli kuin venäjä, saksa ym.kielet, ei surujen tarvitsisi hakea perusteita historiasta vaan tämän päivän faktat riittäisivät, kuten ne riittävät venäjän, saksan ym. kielten merkityksen tiedostamiseen.

      Tänä päivänä opiskellaan niitä kieliä, joita tarvitaan 2020-luvulla eikä 1800-luvulla.

    • pakkoruotsinet

      Ankdam. "Ei kansalaisen perusoikeuksia jaeta suhteessa väestöosuuksiin vaan ne kuulu jokaiselle suomalaiselle 1:1"

      Perusoikeuksia ei jaeta suhteessa väestönosuuksiin, mutta niiden toteuttaminen käytännössä tietenkin tulee suhteuttaa väestönosuuksiin.

      • pakkoruotsinet

        Edellinen tarkoittaa mm. sitä, että julkisten palveluiden takia suomalaisista 5 %:n pitää osata ruotsia ja 90 %:n pitää osata suomea.


    • jokohma

      Entäs jos kaksikielisyys olisi yli sen 50 %:n? Luulenpa että kaksikielisiä on yli 80 %.

    • humahuta

      Ei kaksikielisiä ole kuin korkeintaan 70 % suomalaisista.

    • voidaan tsekata

      Tässä vapaan kielivalinnan perusteet, jonka on laatinut Vuoksenniskan koulun vanhempaintoimikunta. Ne eivät todellakaan ole 30-luvulta, pakon kannattajien vastineet kyllä!

      Pakollinen ruotsin kieli on korvattava valinnaisilla kielillä seuraavista syistä:

      1. Pakollisuus tuottaa vahinkoa ruotsin ja ruotsinkielisten imagolle ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria kohtaan.

      2. Pakollisuus syö resursseja monipuoliselta kielten opiskelulta niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

      3. Kaikille ei ole mahdollista omaksua kahta vierasta kieltä

      4. Elinkeinoelämä tarvitsee monipuolista kielitaitoa

      5. Erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kannalta yksipuolinen resurssien suuntaaminen tarpeettomaan kieleen on taloudellisesti sekä kilpailullisesti vahingollista.

      6. Pakollisuuden aiheuttamiin rakenteisiin kulutetaan valtavia summia säästökuurilla elävän julkisen vallan varoja

      7. Vapaaehtoisenakin ruotsin opiskelu Suomessa jatkuu riittävissä määrin.

      8. Ruotsi on suurimmassa osassa Suomea jokapäiväisessä elämässä tarpeeton kieli

      9. Pakollisuuteen perustuva ruotsinopetus ei vastaa kansan enemmistön tahtoa, eli demokratia ei toteudu tässä asiassa.

      10. Pelkkään pakollisuuteen perustuva opiskelu murentaa nuorten kunnioitusta lakia ja koululaitosta kohtaan

      11. Pakollinen ruotsi antaa merkittävälle kilpailijamaallemme Ruotsille huomattavan taloudellisen ja koulutuksellisen edun Suomeen nähden.

      12. Virkamiesruotsin vaatimus estää usein pätevän ulkomailta muuttaneen ammattilaisen palkkaamisen koulutustaan vastaavaan tehtävään.

      13. Kansainvälisesti tunnustamiemme oikeusperiaatteiden mukaan on kestämätöntä, että huonosti suomea puhuvan n. 100 000 ruotsinkielisen takia 5 miljoonaa muuta kansalaista pakotetaan hankkimaan valmiudet palvella heitä ruotsiksi.

      14. Suomi on kaksikielinen vain paperilla, todellisuus ja kielilaki ovat pahasti ristiriidassa keskenään suurimmassa osassa Suomea.

      Pakkoruotsiahan ei vielä kolkytluvulla ollutkaan - eikä kaikille pakollista virkaruotsia. Riesaa ruotsista toki kaikille opiskelijoille oli tuolloinkin.

      • ruotsi on kivaa

        Ei se pakkoliikunta ja matikkakaan kaikkia miellytä. Mutta ei siitä viitsi adressia alkaa keräämään, vaikka nopeasti saisi varmaan tuhansia allekirjoittajia.


      • sori mutta
        ruotsi on kivaa kirjoitti:

        Ei se pakkoliikunta ja matikkakaan kaikkia miellytä. Mutta ei siitä viitsi adressia alkaa keräämään, vaikka nopeasti saisi varmaan tuhansia allekirjoittajia.

        Sanat hyötyliikunta ja hyötymatematiikka ovat todellisia - sen sijaan hyötyruotsi on vain niillä, joille ruotsi olisi kelvannut myös vapaaehtoisesti.

        Ajattele nyt hyvä ihminen. Kaikkialla maailmassa liikutaan ja lasketaan ja opiskellaan, mutta pakkoruotsi on vain meillä - eikä perusteita heru!


      • Jatkoa edelliseen
        sori mutta kirjoitti:

        Sanat hyötyliikunta ja hyötymatematiikka ovat todellisia - sen sijaan hyötyruotsi on vain niillä, joille ruotsi olisi kelvannut myös vapaaehtoisesti.

        Ajattele nyt hyvä ihminen. Kaikkialla maailmassa liikutaan ja lasketaan ja opiskellaan, mutta pakkoruotsi on vain meillä - eikä perusteita heru!

        Tuota voi jatkaa, sinun sanojasi mukaillen: "Kaikkialla maailmassa liikutaan ja lasketaan ja opiskellaan, mutta pakkosuomi on vain meillä."

        Aivan yhtä totta.


      • iloitkaamme
        Jatkoa edelliseen kirjoitti:

        Tuota voi jatkaa, sinun sanojasi mukaillen: "Kaikkialla maailmassa liikutaan ja lasketaan ja opiskellaan, mutta pakkosuomi on vain meillä."

        Aivan yhtä totta.

        Pakkosuomihan poistuu pakkoruotsin mukana, iloitkaamme!

        Tosin pakkosuomesta on tässä maassa aitoa hyötyä, mitä ruotsista ei ole. Mutta ihan sama, poistukoon vapaan kielivalinnan tieltä. Useimmat ruotsinkieliset ruotsinkieliset valitsevat sen kuitenkin. Ja pääkaupunkiseudullahan useimmat ruotsinkieliset nuoret puhuvat suomea toisen vanhempansakin kanssa.


    • Astrid5
      • ei p'rsu

        Jos laittaisin adressin pakkomatikkaa ja pakkoliikuntaa vastaan, saisin heti varmasti tuhansia allekirjoittajia.

        Mutta semmoisten adressien pykäämiseen täytyy olla joko elämäänsä kyllästynyt tai muuten perzu.


    • kolopesijä

      Tai molempia...tirsk!

    • Per-kel

      Det är surt, sa räven om rönnbären.- Sama suomeksi :)

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1998
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1037
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      877
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      763
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      751
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      13
      725
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      686
    8. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      685
    9. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      669
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      210
      668
    Aihe