Lyhyesti sanottuna n. 4 vuotta sitten (kun olin 18v) päädyin baarista jatkoille jätkäporukan seuraan. Olin nauttinut loppuillan pelkkää vettä ja olin mielestäni melko selvässä kunnossa. Kun päästiin perille näiden miesten mökkiin, siihen katkeaakin mun muistikuvat. Muistan heränneeni jossain vaiheessa aikaisin aamulla siihen, että vieressäni nukkuva mies kähmii mua, yrittää melkein tukehduttaa mut suudelmillaan ja kielellään. Muistikuvat on erittäin hatarat, muistan vain tän miehen hokeneen pariin kertaan että 'ota mun muna suuhun!! ota mun muna suuhun!!' ja sitä sinne väkisin työnsi. Sitten katkesi taas filmi, ilmeisesti nukahdin. Aaamupäivästä sitten herään ihan vintti pimeenä tajuamatta mistään mitään. Lattialla nään käytetyn kortsun. Olen enemmän sekavassa tilassa mitä ikinä olen kännissä ollukkaan. Saan kyydin kotiin, sinne menen edelleen sekavassa tilassa tajuamatta yhtään mitään mitä on yöllä tapahtunut.
Menee n. 2 pivää kunnes alkaa pikkuhiljaa nää edellä mainitsemat muistikuvat muistua ja hahmottua mielessä. Alan tosissani pohtia sitä, että mitähän tyrmäystippoja mulle on siellä mestassa syötetty. Ja itketti kun suoraan sanoen v**tutti, kun tajus että mulle on voitu tehdä ihan mitä vaan. Ties vaikka 5 jätkää on raiskannu mut täysin tiedottomassa tilassa?
Noh, en tapahtunutta ottanut niin vakavasti kun ois ehkä pitäny. Annoin asian olla, koska koin ettei se haittaa mun elämää sen kummemmin. Kunnes tapasin n. 2,5v sitten nykyisen poikaystäväni. Tajusin etten kerta kaikkiaan pysty ottamaan sitä munaa suuhun vaikka kuinka haluaisin tuottaa toiselle mielihyvää. Ihmetteli mies siinä suhteen alkupuolella kun ei koskaan saanu suuseksiä, kunnes lopulta uskalsin kertoa menneistä tapahtumista. Hirveen raivokohtauksenhan se sai ja uhosi saman tien hirttävänsä tämän/nämä jätkät jos vaan eteensä löytää. Kun raivo meni ohi, tuntui että asiat pääsi taas unohtumaan.
Kehtasi mieheni jopa silloin tällöin ehdottaa että 'ota multa suihin' vaikka varsin hyvin tiesi mitä olen joutunut kokemaan. Sitten taas riideltiin, mies pyysi anteeks ja kertoi ymmärtävänsä kyllä että vaikeaa tämä on. Lupasi ettei painosta enää. Sama suihinotto pyyntö toistui useaan kertaan parin kuukauden välein. Aina kun puheeksi tuli mun kokemukset, alkoi se sama ****tanan uho...
Nykyään olen pikkuhiljaa (korostan sanaa Pikkuhiljaa) onnistunut 'tutustumaan' tähän suuseksin saloihin... Vaihtelevalla menestyksellä tosin. Toisinaan olen nauttinut täysillä melkein loppuun asti, mutta joskus käy niin että ei tarvitse kun pari kertaa imaista niin meinaa itku päästä. Ja sitten joudunkin kokemaan syyttömänä häpeää siitä, etten kerta kaikkiaan pysty antamaan toiselle kaikkea ihan täysillä. Turhauttaa, kun ei niinkään yksinkertaista asiaa ole oppinut hallitsemaan suht pitkän suhteemme aikana.
Kaikista eniten mua pelottaa se, että kauanko mieheni tätä ongelmaa jaksaa. Entä jos hän jättää mut sen takia, etten kykene antamaan hänelle sitä nautintoa mitä hän ehkä kaikkein eniten kaipaa? Tai entä jos hän päättää lähteä hakemaan tuota nautintoa suhteen ulkopuolelta??? Mä en kestä tuota ajatusta... Suihinotto kun tuntuu olevan lähes joka miehelle se unelma... Kaikesta on tullut melkeinpä pakkopullaa. Annan suuseksiä mieheni mieliksi, vaikka hampaat irvessä, ellen jopa itkua pidätellen joskus. En halua järjestää mitään raivokohtauksia enää yhtään enempää! Tahtoisin olla hänelle se maailman paras ja haluttavin nainen, mutta tarpeeksi tyydyttävä sängyssä en vain pysty olemaan...
Muilla kokemuksia? Miten onnistun 'kouluttamaan' itsestäni tarpeeksi hyvän rakastajan, jotta uskallan ajatella suhteemme kestävän lopullisesti?
Menee n. 2 pivää kunnes alkaa pikkuhiljaa nää edellä mainitsemat muistikuvat muistua ja hahmottua mielessä. Alan tosissani pohtia sitä, että mitähän tyrmäystippoja mulle on siellä mestassa syötetty. Ja itketti kun suoraan sanoen v**tutti, kun tajus että mulle on voitu tehdä ihan mitä vaan. Ties vaikka 5 jätkää on raiskannu mut täysin tiedottomassa tilassa?
Noh, en tapahtunutta ottanut niin vakavasti kun ois ehkä pitäny. Annoin asian olla, koska koin ettei se haittaa mun elämää sen kummemmin. Kunnes tapasin n. 2,5v sitten nykyisen poikaystäväni. Tajusin etten kerta kaikkiaan pysty ottamaan sitä munaa suuhun vaikka kuinka haluaisin tuottaa toiselle mielihyvää. Ihmetteli mies siinä suhteen alkupuolella kun ei koskaan saanu suuseksiä, kunnes lopulta uskalsin kertoa menneistä tapahtumista. Hirveen raivokohtauksenhan se sai ja uhosi saman tien hirttävänsä tämän/nämä jätkät jos vaan eteensä löytää. Kun raivo meni ohi, tuntui että asiat pääsi taas unohtumaan.
Kehtasi mieheni jopa silloin tällöin ehdottaa että 'ota multa suihin' vaikka varsin hyvin tiesi mitä olen joutunut kokemaan. Sitten taas riideltiin, mies pyysi anteeks ja kertoi ymmärtävänsä kyllä että vaikeaa tämä on. Lupasi ettei painosta enää. Sama suihinotto pyyntö toistui useaan kertaan parin kuukauden välein. Aina kun puheeksi tuli mun kokemukset, alkoi se sama ****tanan uho...
Nykyään olen pikkuhiljaa (korostan sanaa Pikkuhiljaa) onnistunut 'tutustumaan' tähän suuseksin saloihin... Vaihtelevalla menestyksellä tosin. Toisinaan olen nauttinut täysillä melkein loppuun asti, mutta joskus käy niin että ei tarvitse kun pari kertaa imaista niin meinaa itku päästä. Ja sitten joudunkin kokemaan syyttömänä häpeää siitä, etten kerta kaikkiaan pysty antamaan toiselle kaikkea ihan täysillä. Turhauttaa, kun ei niinkään yksinkertaista asiaa ole oppinut hallitsemaan suht pitkän suhteemme aikana.
Kaikista eniten mua pelottaa se, että kauanko mieheni tätä ongelmaa jaksaa. Entä jos hän jättää mut sen takia, etten kykene antamaan hänelle sitä nautintoa mitä hän ehkä kaikkein eniten kaipaa? Tai entä jos hän päättää lähteä hakemaan tuota nautintoa suhteen ulkopuolelta??? Mä en kestä tuota ajatusta... Suihinotto kun tuntuu olevan lähes joka miehelle se unelma... Kaikesta on tullut melkeinpä pakkopullaa. Annan suuseksiä mieheni mieliksi, vaikka hampaat irvessä, ellen jopa itkua pidätellen joskus. En halua järjestää mitään raivokohtauksia enää yhtään enempää! Tahtoisin olla hänelle se maailman paras ja haluttavin nainen, mutta tarpeeksi tyydyttävä sängyssä en vain pysty olemaan...
Muilla kokemuksia? Miten onnistun 'kouluttamaan' itsestäni tarpeeksi hyvän rakastajan, jotta uskallan ajatella suhteemme kestävän lopullisesti?
Vastaukset 5
Vanhimmat
No eipä ole ihme, että homma tökkii - sen verran rankka kokemus sinulla taustalla.
Itseäni ei suihinotto erityisesti huvittanut sen jälkeen, kun aiempi poikaystävä suurinpiirtein väkisin "runttasi" suuhun ja heitti spermat kurkkuun... Ei kiva, ei!
Nykyisen mieheni kanssa meni melko pitkään ennen kuin uskalsin antaa mennä. Mies oli kiitettävän kannustava ja kärsivällinen - ja halusin hänet palkita siitä. Hoin itselleni alkuun, että tämä ei ole sama "tapaus" kuin silloin aiemmin, vaan teen tämän mielelläni ja haluan tuottaa miehelleni nautintoa. Siitä se sitten lähti... Ja nykyään olen kuulemma "loistava suustani"... Itseasiassa tuntuu mielettömän hyvältä kun näkee, miten paljon toinen nauttii.
Joten rohkeutta kehiin ja pitkää mieltä :-)
Monenkymmenen - ehkä 30 !! - kokemuksella voin sanoa,että jos tykkää asianosaisesta suihinotto on ihanaa...ja en ole sellaista miestä nähnyt,joka ei siitä tykkäisi.Huonoja kokemuksia on mullakin väkisin suuhun tunkemisesta...ja entäs se hygienia... ikävä on siitä muistuttaa- vaikka joskus olen sitäkin tehnyt.
Suihinotto sopivissa olosuhteissa kiihottaa ainakin minua jos em.olosuhteet ovat kunnossa ..ja sen jälkeenhän voi sitten jatkaa..
Miten onnistun 'kouluttamaan' itsestäni tarpeeksi hyvän rakastajan, jotta uskallan ajatella suhteemme kestävän lopullisesti?
Keskustelemalla, keskustelemalla ja keskustelemalla avoimesti luotettavan ja ymmärtävän miehen kanssa. Miehen pitää olla sellainen joka ei painosta sinua mihinkään vaan suostuu siihen, että ”kouluttautuminen” tapahtuu täysin sinun ehdoillasi niin, että tunnet olosi turvalliseksi
Tuollaista ikävää tapahtumaa ei voi eikä tarvitse unohtaa, riittä kun annat itsellesi anteeksi
Jos sun miehellesi on tärkeintä se, että otat munan suuhun, kuin että olet itse onnellinen, niin jätä se.
Onko tuo nyt niin vaikeaa?
Vähän sama jos se löisi sinua, pyytäisi anteeksi jälkeen päin, ja löisi myöhemmin uudelleen, ja sinä vaan mietit että "entä jos en anna sen lyödä ja se jättää mut"? Sulle on selvästi tapahtunut jotain kamalaa ja traumaattista. Jos mies ei sitä ymmärrä, ja jos mies ei pysty elämään ilman että työntää sen munansa sun suuhun, niin se ei selvästikään rakasta sinua. Sulla ei ole silloin muuta tarkoitusta kuin toimia reikänä hänelle.
Itse en koskaan unissanikaan pakottaisi ketään mihinkään mihin tämä ei suostuisi tai pystyisi. Jos kyseessä on rakkaus, niin on valmis uhraamaan joitakin asioita sen eteen. Mun on vaikea kuvitella tilannetta, jossa mun pitäisi tehdä tietty juttu, kuten harrastaa suuseksiä, enkä voisi jättää sitä pois, siitä huolimatta että on muitakin tapoja harrastaa seksiä. Pitää olla jonkinlainen pakkomielle siihen suuseksiin, jos muut tavat ei kelpaa - ja kyseessä on oma rakas eikä joku yhdentekevä ihminen. Korvaatte sen suuseksin jollain toisella tavalla. Opettelet omassa rauhassa siihen, omalla tahdilla - jos niin haluat tehdä.
Jos olisin miehesi, olisin jo lähtenyt.