B1-kieli aikaistetaan-kielikatastrofi syvenee

Hallitus aikaistaa pakkoruotsin opetusta, mikä johtaa entistä kapeampaan kielivarantoon. Nyt on entistä kovemmin taisteltava pakkoruotsin poistamiseksi!

"Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu. Nyt vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa, taito- ja taideaineita sekä panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. B1-kielen, käytännössä toisen kotimaisen kielen, opetusta aikaistetaan. Nämä ovat kaikki isoja muutoksia, jotka yhdessä rakentavat meille aivan uudenlaista koulua ja koulukulttuuria, painottaa opetusministeri Jukka Gustafsson."

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194750303761/artikkeli/tallainen se on tuntijaon uudistaminen on valmis.html
75421
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 75

Vanhimmat

Tätä olin koko ajan odotellutkin. Varsinkin SDP:n puoluekokouspäätöksen jälkeen. Se oli kuin olikin tarkoin orkestroitu juoni, jotta demariministerit voivat muka kunniallisesti pyörtää kantansa. Nythän he voivat sanoa, että puoluekokouspäätös velvoittaa heitä!

Mutta kuunnelkaa! Tämä on hyvä asia kielivapauden kannalta. Nimittäin suomalaisten inho pakkoruotsitustan kohtaan vain lisääntyy tämän sikamaisen päätöksen myötä.

Ja se tietää koko pakkoruotsituksen nopeampaa murenemista!

Äänestä
  • Ovatko demariministerit sitten jossain vaiheessa olleet ruotsin aikaistamista vastaan?

    Äänestä

  • Uutta kirjoitti:

    Ovatko demariministerit sitten jossain vaiheessa olleet ruotsin aikaistamista vastaan?

    Jukka ja Maria eivät vain olleet aikaistamista vastaan, vaan KOKO pakkoruotsia vastaan!

    Juttakin on kielivapauden lisäämisen kannalla, vaikka pakotettiin pyörtämään kantansa. Eli tuskin on minkään aikaistamisen puolella, todellisuudessa.

    Äänestä

  • Vielä mitä! kirjoitti:

    Jukka ja Maria eivät vain olleet aikaistamista vastaan, vaan KOKO pakkoruotsia vastaan!

    Juttakin on kielivapauden lisäämisen kannalla, vaikka pakotettiin pyörtämään kantansa. Eli tuskin on minkään aikaistamisen puolella, todellisuudessa.

    Jutasta en usko tuota hetkeäkään. Jukan ja Marian vaalikonevastaukset tiedän hyvin enkä ota niitä kovin vakavasti. Mutta nyt olikin kyse nimenomaan aikaistamisesta. Onko mitään näyttöä siitä, että yksikään demariministeri olisi missään vaiheessa vastustanut aikaistamista? Siis näyttöä, ei mitään huhuja.

    Äänestä

  • Uutta kirjoitti:

    Jutasta en usko tuota hetkeäkään. Jukan ja Marian vaalikonevastaukset tiedän hyvin enkä ota niitä kovin vakavasti. Mutta nyt olikin kyse nimenomaan aikaistamisesta. Onko mitään näyttöä siitä, että yksikään demariministeri olisi missään vaiheessa vastustanut aikaistamista? Siis näyttöä, ei mitään huhuja.

    Jutan kielikantasekoilu on meillä hyvin tiedossa. Ja kyse ei todellakaan ollut vahingosta. Sen verran vakavaa hommaa tämä kieliasia on poliitikoille.

    Musita tämä. Kun kääntää takkiaan, niin sen voi tehdä nopeasti uudestaan. Varsinkin kun alla on nöyryytys! Ei vain Jutalla, vaan MONELLA muullakin johtavalla poliitikolla.

    Mutta saahan sitä uskoa mihin haluaa. Kuten siihen, että jotkut vastaukset ovat todempia kuin toiset....

    Äänestä

  • Jaahas! kirjoitti:

    Jutan kielikantasekoilu on meillä hyvin tiedossa. Ja kyse ei todellakaan ollut vahingosta. Sen verran vakavaa hommaa tämä kieliasia on poliitikoille.

    Musita tämä. Kun kääntää takkiaan, niin sen voi tehdä nopeasti uudestaan. Varsinkin kun alla on nöyryytys! Ei vain Jutalla, vaan MONELLA muullakin johtavalla poliitikolla.

    Mutta saahan sitä uskoa mihin haluaa. Kuten siihen, että jotkut vastaukset ovat todempia kuin toiset....

    .

    Pakkoruotsi-Packmannit syö muitten kielikannat sossuissa

    .

    Äänestä

  • "tulihaaan se sieltä"
    Nämä paavo lipposen opetuslapseet on julisteetava ei toivotuiksi henkilöiksi suomkeen.

    Äänestä

  • holvihaanti kirjoitti:

    "tulihaaan se sieltä"
    Nämä paavo lipposen opetuslapseet on julisteetava ei toivotuiksi henkilöiksi suomkeen.

    Siis melkein koko SDP:n puoluejohto ja suurin osa sen eduskuntaryhmästä?
    Älä nyt ihan hölmöjä puhu.

    Äänestä

Siis pakkoruotsia kuudennelle luokalle varhaistettuna tosin entisellä tuntimäärällä.

Aikaistaminen tarkoittaa, että jokaiselle alakoululle on palkattava pätevä ruotsinopettaja. Tämän täytyy näkyä myös viroissa.

Ruotsinopettajien koulutusta siis täytyy lisätä, samoin viroissa jo olevien opettajien täydennyskoulutusta.

Peruskoulun kuudennella on paljon vaikeita asioita niille, joilla on oppimisvaikeuksia tai joiden äidinkieli ei ole koulukieli. Nyt ruotsi siis tulee vielä sekoittamaan uusien sanojen ja käsitteiden paljoutta. Tämä rokottaa monen kokonaisoppimista kuudennella - ja tietysti entiseen tapaan läpi yläkoulun.

Jos tuntimäärää ei lisätä, ruotsia luetaan kahtena vuonna yksi tunti kunakin. Tämä on tuskin kieltenopettajien mieleen. Seuraava kamppailu käydäänkin tuntimäärien lisäämiseksi.

Joka tapauksessa A2-kielen valitsijoiden määrä viitosella vähenee, koska tiedetään, että kuutosella alkaa ruotsi.

Äänestä
  • En usko, että jokaiselle alakoululle palkataan pätevää ruotsinopettajaa. Pakkoruotsia aikaistetaan, mutta tuntimäärää ei lisätä. Näin ollen niillä paikkakunnilla, joilla sijaitsee sekä ala,- että yläkoulu, yläkoulun pakkoruotsinopettajat voivat hyvin hoitaa pakkoruotsin opetusta myös alakoulussa. Kun otetaan huomioon taloudellinen tilanne, etenkin kuntien osalta, kovin helposti ei lisää opettajia palkata.

    6-luokalla oppilaat ovat hyvin pitkälti samanlaisia kuin 7-luokallakin. Pakkoruotsin opetus muuttua jatkossa vain aikaisempaakin tehottomammaksi kun opetus levitetään neljän oppivuoden ajalle.

    Tuntimäärää pakkoruotsiin tuskin lisätään, sillä ne tunnit olisivat pois jostakin muusta ja samalla ärsytettäisiin suomenkielistä valtaväestöä. Tätäkin uudistusta edelsi varmasti tappelu hallituspuolueiden kesken.

    Kataisen hallituksessa kaikille hallituspuolueille piti antaa omat nallekarkkinsa sovun säilyttämiseksi, joten tällä mennään.

    Uudistus tosin astuu voimaan vasti 2016, mitä ennen ehtii vielä tapahtua kaikenlaista.

    Äänestä

  • Håkanin helvetti kirjoitti:

    En usko, että jokaiselle alakoululle palkataan pätevää ruotsinopettajaa. Pakkoruotsia aikaistetaan, mutta tuntimäärää ei lisätä. Näin ollen niillä paikkakunnilla, joilla sijaitsee sekä ala,- että yläkoulu, yläkoulun pakkoruotsinopettajat voivat hyvin hoitaa pakkoruotsin opetusta myös alakoulussa. Kun otetaan huomioon taloudellinen tilanne, etenkin kuntien osalta, kovin helposti ei lisää opettajia palkata.

    6-luokalla oppilaat ovat hyvin pitkälti samanlaisia kuin 7-luokallakin. Pakkoruotsin opetus muuttua jatkossa vain aikaisempaakin tehottomammaksi kun opetus levitetään neljän oppivuoden ajalle.

    Tuntimäärää pakkoruotsiin tuskin lisätään, sillä ne tunnit olisivat pois jostakin muusta ja samalla ärsytettäisiin suomenkielistä valtaväestöä. Tätäkin uudistusta edelsi varmasti tappelu hallituspuolueiden kesken.

    Kataisen hallituksessa kaikille hallituspuolueille piti antaa omat nallekarkkinsa sovun säilyttämiseksi, joten tällä mennään.

    Uudistus tosin astuu voimaan vasti 2016, mitä ennen ehtii vielä tapahtua kaikenlaista.

    ”Tuntimäärää pakkoruotsiin tuskin lisätään, sillä ne tunnit olisivat pois jostakin muusta ja samalla ärsytettäisiin suomenkielistä valtaväestöä. Tätäkin uudistusta edelsi varmasti tappelu hallituspuolueiden kesken.”


    Arvaappa kuinka käy uskonnon tunneille kun Kristilliset ei ole hallituksessa?

    Äänestä

  • 87686 kirjoitti:

    ”Tuntimäärää pakkoruotsiin tuskin lisätään, sillä ne tunnit olisivat pois jostakin muusta ja samalla ärsytettäisiin suomenkielistä valtaväestöä. Tätäkin uudistusta edelsi varmasti tappelu hallituspuolueiden kesken.”


    Arvaappa kuinka käy uskonnon tunneille kun Kristilliset ei ole hallituksessa?

    Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kokoomus ( kokoomuksen koira RKP) on mukana seuraavassa hallituksessa. Seuraava hallitus voi olla perustaltaan yhtä hyvin esim. punamulta perussuomalaiset ja tähän kokoonpanoon mahtuu mainiosti KD mukaan. Mikäli keskusta ja perussuomalaiset ovat hallituksessa, ei uskonnon opetusta varmastikaan vähennetä, sillä puolueissa on omat vankat uskonnolliset siipensä.

    Mikäli verrataan SDP:tä, kokoomusta ja keskustaa, näistä SDP ja keskusta kykenevät neuvottelemaan huomattavasti helpommin perussuomalaiset kanssa kuin kokoomus.

    Mikäli taloudellinen tilanne muuttuu pahemmaksi ja rahaa tungetaan aina vain enemmän muiden maiden auttamiseksi, heilauttaa se kannatusta perussuomalaisille ja keskustalle suotuisaksi erityisesti kokoomuksen kustannuksella.

    Ja kuten kirjoitin, tuntijakouudistus astuu voimaan vasta 2016 ja sitä ennen voi tapahtua vaikka mitä, etenkin nykyisessä sekavassa tilanteessa.

    Äänestä

  • Håkanin helvetti kirjoitti:

    Ei ole mitenkään itsestään selvää, että kokoomus ( kokoomuksen koira RKP) on mukana seuraavassa hallituksessa. Seuraava hallitus voi olla perustaltaan yhtä hyvin esim. punamulta perussuomalaiset ja tähän kokoonpanoon mahtuu mainiosti KD mukaan. Mikäli keskusta ja perussuomalaiset ovat hallituksessa, ei uskonnon opetusta varmastikaan vähennetä, sillä puolueissa on omat vankat uskonnolliset siipensä.

    Mikäli verrataan SDP:tä, kokoomusta ja keskustaa, näistä SDP ja keskusta kykenevät neuvottelemaan huomattavasti helpommin perussuomalaiset kanssa kuin kokoomus.

    Mikäli taloudellinen tilanne muuttuu pahemmaksi ja rahaa tungetaan aina vain enemmän muiden maiden auttamiseksi, heilauttaa se kannatusta perussuomalaisille ja keskustalle suotuisaksi erityisesti kokoomuksen kustannuksella.

    Ja kuten kirjoitin, tuntijakouudistus astuu voimaan vasta 2016 ja sitä ennen voi tapahtua vaikka mitä, etenkin nykyisessä sekavassa tilanteessa.

    Viikon vitsi: "Seuraava hallitus voi olla perustaltaan yhtä hyvin esim. punamulta perussuomalaiset ja tähän kokoonpanoon mahtuu mainiosti KD mukaan."

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    Viikon vitsi: "Seuraava hallitus voi olla perustaltaan yhtä hyvin esim. punamulta perussuomalaiset ja tähän kokoonpanoon mahtuu mainiosti KD mukaan."

    Hallituspuolueet ovat koko ajan vain kasvattaneet kannatustaan, tilapäisiä persuäänestäjiä on valunut takaisin Kepuun ja demareihin ja Kokoomuksen kannatusluvut ovat olleet suorastaan törkeän korkeita, joten nykyisestä hallituskokoonpanosta voi tulla yllättävän pitkäikäinen. Persuilla taas ei missään vaiheessa tule olemaan asiaa hallitukseen elleivät heivaa Halla-ahon jengiä yli laidan ja sitä Soini tuskin uskaltaa tehdä. Soinin prioriteetti on se että PS pysyy koossa eikä romahda täysin, EI se että PS pääsee hallitukseen.

    Äänestä

  • siener kirjoitti:

    Hallituspuolueet ovat koko ajan vain kasvattaneet kannatustaan, tilapäisiä persuäänestäjiä on valunut takaisin Kepuun ja demareihin ja Kokoomuksen kannatusluvut ovat olleet suorastaan törkeän korkeita, joten nykyisestä hallituskokoonpanosta voi tulla yllättävän pitkäikäinen. Persuilla taas ei missään vaiheessa tule olemaan asiaa hallitukseen elleivät heivaa Halla-ahon jengiä yli laidan ja sitä Soini tuskin uskaltaa tehdä. Soinin prioriteetti on se että PS pysyy koossa eikä romahda täysin, EI se että PS pääsee hallitukseen.

    Kaikilla puolueilla on omat änkyränsä ja sisäiset ristiriitansa, myös perussuomalaisilla. Nyt on perussuomalaisilla käynnissä selvästi jonkinlainen siivousoperaatio, missä pahimpia särmiä hiotaan. Esim. luuta kävi tässä maahanmuuttoasioista vastaavassa valiokunnassa.

    Perussuomalaiset voi olla hyvinkin valmis hallitukseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Kokoomus tuskin on silloin hallituskumppani. Keskusta ja SDP varmasti menettelevät. SDP:n ja perussuomalaisten keskinäisestä pelistä kannattaa muistaa, että esim. mitään vakuuksia ei olisi välttämättä vaadittu Urpilaisen toimesta ilman perussuomalaisten vaalimenestystä. Samoin kun SDP nöyryytti aiemmin keväällä Wallinia, kasvatti se heti kannatustaan perussuomalaisten kustannuksella.

    Hallituspuolueiden kannatus voi heilahtaa hyvinkin äkkiä, viimeistään mikäli Suomi syöksyy muun euroalueen mukana lamaan.

    Totuus on toki se, että perussuomalaiset tai kukaan mukaan ei voi lopulta tehdä paljoakaan Euroopan taloudelle, mutta selitä se mahdollisen laman seurauksena työttömiksi joutuville äänestäjille, jotka eivät harjoita EU- ja eurouskontoa. Vastuunkanto on "ihan jees" kunhan todellisen vastuun, ei poliittisen, kantaa joku toinen kuin itse.

    Äänestä

  • Haloo ! kirjoitti :"Svekot luulevat, että poliittinen korruptio kantaa ikuisesti. Että ei tulisi mitään kyllästymispistettä, murtumista ja takaiskua.

    No niinhän ajattelivat Neuvostoliiton johtajatkin...."


    Jos tarkoitata svekoilla ruotsinkieliseen kielivähemmistöömme kuuluvia, niin huomautan, ettei tuolla vähemmistöllä ole itse minkäänlaisia mahdollisuuksia ratkaista tätä kielikysymystä. Ruotsinkielisistä väestöä on yksinkertaisesti aivan liian vähän ja siksi päätösvalta on meidän suomenkielisten käsissä. Mutta ongelmana tässä on se, että melkoinen osa suomenkielisestä poliittisesta eliitistä on kieliasiassa taipunut liki luokille kielivähemmistömme tavoitteiden edessä, mikä minua kyllä askarruttaa. Talouselämän puolellahan aivan samanlaista nöyristelyn henkeä ei (enää) näy, EK:kin on taipunut ottamaan pakkoruotsiin kielteisen kannan.

    Arvostan ruotsinkielistä vähemmistöämme suuresti. Tuon joukon keskuudesta on noussut merkittäviä ajattelijoita ja taiteen edustajia kuten Jean Sibelius. Jääkäriliikkeestä ruotsinkielisten osuus oli liki kolme kertaa suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstämme. C.G.E. Mannerheim oli ruotsinkielinen.
    Kun katsotaan Mannerheim-ristien saajien kielitaustoja, niin ruotsinkielisten osuus oli neljä kerta suurempi kuin heidän osuutensa kaikista sotilaistamme.
    Ei siis mitenkään voida sanoa, että ruotsinkieliset olisivat jotenkin huonompia ja epäisänmaallisempia kuin suomenkieliset suomalaiset. Muttei tämä silti sitä tarkoita, että kaikkien suomalaisten olisi pakko opiskella ruotsia. Rajansa kaikella. Ruotsin osaaminen oli aikoinaan osa suomalaista yleissivistystä, mutta siitä on jo tuollaiset 150 vuotta aikaa. Kielipolitiikka tehdään ajassa ja nimenomaan tulevaisuuteen suuntautuen. Tarvitsemme lisää suurten eurooppalaisten ja aasialaisten kielten osaajia, ja tuossa tavoitteessamme ruotsin kielen pakollisuus haittaa pyrkimyksiämme. Siksi siitä on päästävä eroon mahdollisimman pian.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    Haloo ! kirjoitti :"Svekot luulevat, että poliittinen korruptio kantaa ikuisesti. Että ei tulisi mitään kyllästymispistettä, murtumista ja takaiskua.

    No niinhän ajattelivat Neuvostoliiton johtajatkin...."


    Jos tarkoitata svekoilla ruotsinkieliseen kielivähemmistöömme kuuluvia, niin huomautan, ettei tuolla vähemmistöllä ole itse minkäänlaisia mahdollisuuksia ratkaista tätä kielikysymystä. Ruotsinkielisistä väestöä on yksinkertaisesti aivan liian vähän ja siksi päätösvalta on meidän suomenkielisten käsissä. Mutta ongelmana tässä on se, että melkoinen osa suomenkielisestä poliittisesta eliitistä on kieliasiassa taipunut liki luokille kielivähemmistömme tavoitteiden edessä, mikä minua kyllä askarruttaa. Talouselämän puolellahan aivan samanlaista nöyristelyn henkeä ei (enää) näy, EK:kin on taipunut ottamaan pakkoruotsiin kielteisen kannan.

    Arvostan ruotsinkielistä vähemmistöämme suuresti. Tuon joukon keskuudesta on noussut merkittäviä ajattelijoita ja taiteen edustajia kuten Jean Sibelius. Jääkäriliikkeestä ruotsinkielisten osuus oli liki kolme kertaa suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstämme. C.G.E. Mannerheim oli ruotsinkielinen.
    Kun katsotaan Mannerheim-ristien saajien kielitaustoja, niin ruotsinkielisten osuus oli neljä kerta suurempi kuin heidän osuutensa kaikista sotilaistamme.
    Ei siis mitenkään voida sanoa, että ruotsinkieliset olisivat jotenkin huonompia ja epäisänmaallisempia kuin suomenkieliset suomalaiset. Muttei tämä silti sitä tarkoita, että kaikkien suomalaisten olisi pakko opiskella ruotsia. Rajansa kaikella. Ruotsin osaaminen oli aikoinaan osa suomalaista yleissivistystä, mutta siitä on jo tuollaiset 150 vuotta aikaa. Kielipolitiikka tehdään ajassa ja nimenomaan tulevaisuuteen suuntautuen. Tarvitsemme lisää suurten eurooppalaisten ja aasialaisten kielten osaajia, ja tuossa tavoitteessamme ruotsin kielen pakollisuus haittaa pyrkimyksiämme. Siksi siitä on päästävä eroon mahdollisimman pian.

    Höpsistä. Svekot ovat äänekkäimpi mölisijöitä käyttäen jokaista temppua kirjassa tukeakseen kohtuuttomia etuoikeuksiaan.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    Haloo ! kirjoitti :"Svekot luulevat, että poliittinen korruptio kantaa ikuisesti. Että ei tulisi mitään kyllästymispistettä, murtumista ja takaiskua.

    No niinhän ajattelivat Neuvostoliiton johtajatkin...."


    Jos tarkoitata svekoilla ruotsinkieliseen kielivähemmistöömme kuuluvia, niin huomautan, ettei tuolla vähemmistöllä ole itse minkäänlaisia mahdollisuuksia ratkaista tätä kielikysymystä. Ruotsinkielisistä väestöä on yksinkertaisesti aivan liian vähän ja siksi päätösvalta on meidän suomenkielisten käsissä. Mutta ongelmana tässä on se, että melkoinen osa suomenkielisestä poliittisesta eliitistä on kieliasiassa taipunut liki luokille kielivähemmistömme tavoitteiden edessä, mikä minua kyllä askarruttaa. Talouselämän puolellahan aivan samanlaista nöyristelyn henkeä ei (enää) näy, EK:kin on taipunut ottamaan pakkoruotsiin kielteisen kannan.

    Arvostan ruotsinkielistä vähemmistöämme suuresti. Tuon joukon keskuudesta on noussut merkittäviä ajattelijoita ja taiteen edustajia kuten Jean Sibelius. Jääkäriliikkeestä ruotsinkielisten osuus oli liki kolme kertaa suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstämme. C.G.E. Mannerheim oli ruotsinkielinen.
    Kun katsotaan Mannerheim-ristien saajien kielitaustoja, niin ruotsinkielisten osuus oli neljä kerta suurempi kuin heidän osuutensa kaikista sotilaistamme.
    Ei siis mitenkään voida sanoa, että ruotsinkieliset olisivat jotenkin huonompia ja epäisänmaallisempia kuin suomenkieliset suomalaiset. Muttei tämä silti sitä tarkoita, että kaikkien suomalaisten olisi pakko opiskella ruotsia. Rajansa kaikella. Ruotsin osaaminen oli aikoinaan osa suomalaista yleissivistystä, mutta siitä on jo tuollaiset 150 vuotta aikaa. Kielipolitiikka tehdään ajassa ja nimenomaan tulevaisuuteen suuntautuen. Tarvitsemme lisää suurten eurooppalaisten ja aasialaisten kielten osaajia, ja tuossa tavoitteessamme ruotsin kielen pakollisuus haittaa pyrkimyksiämme. Siksi siitä on päästävä eroon mahdollisimman pian.

    Toisaalta pitäisi huomioida myös että Suomessa oli vuosisatoja historia jossa ainoastaan hyvällä ruotsin kielen taidolla oli mahdollista päästä koulutuksessa pidemmälle. Myöhempinäkin vuosina ruotsin kielen osaaminen oli edellytys pärjäämiseen yhteiskunnassa niin elinkeinoelämässä kuin muillakin aloilla.

    Pitää toki huomioida silti että monet isot suomalaisyritykset nykypäivänä ovat suomenruotsalaisten tahojen perustamia ja omistuksessa. Iso syy Suomenkin menestymiselle löytyy näistä isoista yrityksistä.

    On kuitenkin totta että pakkoruotsi on turhaan laitettu taakka, jolle ei ole enää yhteiskunnallista merkitystä. Sitä ei ollut edes silloin kun pakkoruotsista alunperin päätettiin. Myöhemmin on yritetty väkisin vääntää pakkoruotsin ja Suomen ruotsin kielinen historia toisiinsa. Väkinäisesti on myös tarjottu vastaukseksi "Pohjoismaista yhteistyötä", jonka merkitys on koko ajan rapistunut ja yhteiskieleksikin muuttunut englannin kieli.

    Kaikkein ikävintä on että Suomessa pakkoruotsia perustellaan jopa rasistisilla tavoilla kuten suomen kielisten suomalaisten haukkumisena yms. vaikka itse ajetaan omia tahoja omiin poteroihinsa ja pelätään "geneettistä sekoittumista".

    Äänestä

En usko, että ruotsin osaamisen taito säilyy edes nykysellä tasolla jos otetaan kolmas kieli. Ruotsin oppimisen motivaatio ei siitä nouse, että tulee yksi kieli lisää

Päinvastoin Ruotsi on nyt entistä pahempi haitta oppia englantia ja jotain muuta kieltä.

Vaatimukset pakkoruotsin lopettamiseksi vain vahvistuvat.

Äänestä

Voi per..le mitä typeryyttä Kokoomukselta ja SDPltä!

Äänestä

Ensinnäkin tämä päätös sata pesujen laariin. Toiseksi kansa suorastaan raivostuu, mikä nopeuttaa koko pakkoruotsituksen loppua.

Meille kielivapauden kannattajille tämä on kuin lottovoitto. Svekojen ylimielisyys ja röyhkeys kostautuu varmasti. Suomalaiset eivät todellakaan siedä sikailua.

Äänestä
  • Vaan huomaatteko, ettei media uskalla edes otsikoida asiaa, vaikka on kesän hiljaisin aika.

    Otsikoissa on vain uskonto ja liikunta.

    Äänestä

  • 16 kirjoitti:

    Vaan huomaatteko, ettei media uskalla edes otsikoida asiaa, vaikka on kesän hiljaisin aika.

    Otsikoissa on vain uskonto ja liikunta.

    Koko uudistuksen syy ja pääasia on piilotettu joidenkin uskonnion ja liikunnan varjoon. Puhutaan vain jostain B1-kielestä, jota minäkään en ymmärrä.

    Muuten. Tuo uskonnon aseman muuttaminen on tarkoin harkittu liike svekoilta. Sehän tyypillisesti aiheena nostaa kohua. Niin pakkoruotsipäätös pyrittiin saamaan taka-alallle.

    Äänestä

  • Nimenomaan. kirjoitti:

    Koko uudistuksen syy ja pääasia on piilotettu joidenkin uskonnion ja liikunnan varjoon. Puhutaan vain jostain B1-kielestä, jota minäkään en ymmärrä.

    Muuten. Tuo uskonnon aseman muuttaminen on tarkoin harkittu liike svekoilta. Sehän tyypillisesti aiheena nostaa kohua. Niin pakkoruotsipäätös pyrittiin saamaan taka-alallle.

    Tuskin tuosta mitään kohua pääsee nousemaan. On vaikka kuinka paljon kysymyksiä jotka äänestäjät priorisoivat korkeammalle.

    Äänestä

  • siener kirjoitti:

    Tuskin tuosta mitään kohua pääsee nousemaan. On vaikka kuinka paljon kysymyksiä jotka äänestäjät priorisoivat korkeammalle.

    Tietysti yhteiskunnallisia aiheita ja epäkohtia on satoja olemassa. MIKÄÄN niistä yksin ei vaikuta ihmisten poliittisiin valintoihin. Joten mikä oli pointtisi?

    Mutta monet äänestäjät ovat liikkuvia, varsinkin nykyään. Näihin rajatapauksiin vaikuttaa ratkaisevasti yksikin epäoikeudenmukaisuus.

    Äänestä

  • Logiikka? kirjoitti:

    Tietysti yhteiskunnallisia aiheita ja epäkohtia on satoja olemassa. MIKÄÄN niistä yksin ei vaikuta ihmisten poliittisiin valintoihin. Joten mikä oli pointtisi?

    Mutta monet äänestäjät ovat liikkuvia, varsinkin nykyään. Näihin rajatapauksiin vaikuttaa ratkaisevasti yksikin epäoikeudenmukaisuus.

    "Mutta monet äänestäjät ovat liikkuvia, varsinkin nykyään. Näihin rajatapauksiin vaikuttaa ratkaisevasti yksikin epäoikeudenmukaisuus."

    Kunhan saavat tietää.

    Äänestä

Mutta svekoille! Ylimielisyys kostaustuu aina, Suomalaiset vihaavat sitä johtajiltaaan.

Äänestä
  • Kaikki merkittävät poliittiset murhat on kuitenkin silti ruotsinkielisten tekemiä. Lindh taitaa olla ainut ruotsinkielinen poliitikko historiassa joka murhattu serbin toimesta.

    Äänestä

PS on ainoa puolue joka liputtaa pakkoruyotsia vastaan. Mutta PS poisjättäytyminen hallituksessa tiesi sitä että pakkoruyotsi onkin myötätuulessa. PS on vastuussa siitä ettei ajanut äänestäjänsä asiaa tältäkään osin.

Ihan turha on syyttää niitä jotka avoimesti liputti tämän puolesta. Ne vaan tekivät duuninsa. Soini ei tehny, ja tässä on tulos.

Äänestä
  • Mielenkiintoinen tämä sinun persu-fiksaatiosi, kun muut puhuvat pakkoruotsista ja maan kaksikielisyydestä, niin sinun sydäntä lähellä on aina persu ja Soini.

    Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?

    Äänestä

  • C.E. kirjoitti:

    Mielenkiintoinen tämä sinun persu-fiksaatiosi, kun muut puhuvat pakkoruotsista ja maan kaksikielisyydestä, niin sinun sydäntä lähellä on aina persu ja Soini.

    Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?

    C.E. kirjoitti :"Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?"


    Melko monet kielivähemmistööme kuuluvat ovat sanoneet ja kirjoittaneet, ettei tämä pakkoruotsissa roikkuminen edistä Suomen ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa. Viimeisimmässä Kokoomuksen puoluekokouksessa pari viikkoa sitten kuulin usean ruotsinkielisen kokousedustajan puolustavan puhujapöntössä mahdollisimman vapaata kielivalintaa (tosin Katainen tällä kertaa sai juntattua puoluekokouksen päätöksen mieleisekseen, mutta ajat muuttuvat, ajat muuttuvat).

    Pääsyy, miksi RKP ja sen säätiöt ynnä suomenkieliset "yhteistoimintamiehet ja -naiset" niin raivokkaasti puolustavat rajallisia resurssejamme huonosti allokoivaa pakkoruotsia, lienee se, että he yrittävät voittaa aikaa sementoidakseen kaksikielisyyden Suomessa. Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. Ensin pitää saada pakkoruotsi kaadettua. Se toimii kaksikielisyyden puolustajien kannalta "eteentyönnettynä asemana", josta voidaan kyllä tietyn ajan kuluttua luopua.

    En ole itse koskaan ajamalla ajanut Suomea yksikieliseksi maaksi, enkä osaa sanoa, olisiko tuo muutos nykytilaan eduksi. Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. Jos näin jatkossa tapahtuisi, niin minun mielestäni Suomi voisi jatkossakin olla kaksikielinen maa. Tämä ei ole minulle mikään suuri periaatekysymys. Mutta pakkoruotsin vastustaminen on sitä. Pidän englantia tällä hetkellä maailman tärkeimpänä kielenä, mutten olisi kuitenkaan pakottamassa ketään opiskelemaan nimenomaan englantia. Se olkoon kunkin koululaisen ja hänen vanhempiensa asia. Samoin tulisi olla niin suomenkielisille koululaisille ruotsin kuin ruotsinkielisille koululaiselle suomen. Vaikka arvostankin omaa äidinkieltäni eli suomea suuresti, niin ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että kaikien suomalaisten tulisi osata nimenomaan suomea.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    C.E. kirjoitti :"Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?"


    Melko monet kielivähemmistööme kuuluvat ovat sanoneet ja kirjoittaneet, ettei tämä pakkoruotsissa roikkuminen edistä Suomen ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa. Viimeisimmässä Kokoomuksen puoluekokouksessa pari viikkoa sitten kuulin usean ruotsinkielisen kokousedustajan puolustavan puhujapöntössä mahdollisimman vapaata kielivalintaa (tosin Katainen tällä kertaa sai juntattua puoluekokouksen päätöksen mieleisekseen, mutta ajat muuttuvat, ajat muuttuvat).

    Pääsyy, miksi RKP ja sen säätiöt ynnä suomenkieliset "yhteistoimintamiehet ja -naiset" niin raivokkaasti puolustavat rajallisia resurssejamme huonosti allokoivaa pakkoruotsia, lienee se, että he yrittävät voittaa aikaa sementoidakseen kaksikielisyyden Suomessa. Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. Ensin pitää saada pakkoruotsi kaadettua. Se toimii kaksikielisyyden puolustajien kannalta "eteentyönnettynä asemana", josta voidaan kyllä tietyn ajan kuluttua luopua.

    En ole itse koskaan ajamalla ajanut Suomea yksikieliseksi maaksi, enkä osaa sanoa, olisiko tuo muutos nykytilaan eduksi. Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. Jos näin jatkossa tapahtuisi, niin minun mielestäni Suomi voisi jatkossakin olla kaksikielinen maa. Tämä ei ole minulle mikään suuri periaatekysymys. Mutta pakkoruotsin vastustaminen on sitä. Pidän englantia tällä hetkellä maailman tärkeimpänä kielenä, mutten olisi kuitenkaan pakottamassa ketään opiskelemaan nimenomaan englantia. Se olkoon kunkin koululaisen ja hänen vanhempiensa asia. Samoin tulisi olla niin suomenkielisille koululaisille ruotsin kuin ruotsinkielisille koululaiselle suomen. Vaikka arvostankin omaa äidinkieltäni eli suomea suuresti, niin ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että kaikien suomalaisten tulisi osata nimenomaan suomea.

    Suomea puhuu 99% kansasta. Miksi sinusta on vaikea vaatia, että tämä 1% myös oppisi puhumaan suomea? 80% kansasta haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi. Huhu kertoo, että myös suurin osa kansanedustajista haluaa samaa. Miksi ei työskennellä yli puoluerajojen kielikysymyksessä? Ovatko kansanedustajat pulunnssijoita koko porukka?

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    C.E. kirjoitti :"Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?"


    Melko monet kielivähemmistööme kuuluvat ovat sanoneet ja kirjoittaneet, ettei tämä pakkoruotsissa roikkuminen edistä Suomen ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa. Viimeisimmässä Kokoomuksen puoluekokouksessa pari viikkoa sitten kuulin usean ruotsinkielisen kokousedustajan puolustavan puhujapöntössä mahdollisimman vapaata kielivalintaa (tosin Katainen tällä kertaa sai juntattua puoluekokouksen päätöksen mieleisekseen, mutta ajat muuttuvat, ajat muuttuvat).

    Pääsyy, miksi RKP ja sen säätiöt ynnä suomenkieliset "yhteistoimintamiehet ja -naiset" niin raivokkaasti puolustavat rajallisia resurssejamme huonosti allokoivaa pakkoruotsia, lienee se, että he yrittävät voittaa aikaa sementoidakseen kaksikielisyyden Suomessa. Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. Ensin pitää saada pakkoruotsi kaadettua. Se toimii kaksikielisyyden puolustajien kannalta "eteentyönnettynä asemana", josta voidaan kyllä tietyn ajan kuluttua luopua.

    En ole itse koskaan ajamalla ajanut Suomea yksikieliseksi maaksi, enkä osaa sanoa, olisiko tuo muutos nykytilaan eduksi. Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. Jos näin jatkossa tapahtuisi, niin minun mielestäni Suomi voisi jatkossakin olla kaksikielinen maa. Tämä ei ole minulle mikään suuri periaatekysymys. Mutta pakkoruotsin vastustaminen on sitä. Pidän englantia tällä hetkellä maailman tärkeimpänä kielenä, mutten olisi kuitenkaan pakottamassa ketään opiskelemaan nimenomaan englantia. Se olkoon kunkin koululaisen ja hänen vanhempiensa asia. Samoin tulisi olla niin suomenkielisille koululaisille ruotsin kuin ruotsinkielisille koululaiselle suomen. Vaikka arvostankin omaa äidinkieltäni eli suomea suuresti, niin ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että kaikien suomalaisten tulisi osata nimenomaan suomea.

    Oikeastaan odotin tähän ruotsinkielisten vastauksia, mutta koska he nyt sitten kainosti vaikenevat, niin kyllähän sitä mekin voidaan pohtia, että mitkä syyt ovat niin tärkeitä, ettei pakkoruotsista voida luopua.

    Mitä sinun teoriaasi tulee:"Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi." Niin siinä on varmasti paljon perää asiatasolla, eli varmasti se on yksi ankkuri, joka symboloi ruotsinkielisille Suomen kaksikielisyyttä. Ja kyllä tuota näkökulmaa tukevat useat kannanototkin, joissa uhkakuvina nähdään ruotsinkielestä luopuminen kokonaan, ja kehitys alkaa juuri tästä pakkoruotsin poistosta.

    Toisaalta opponointina tuohon sinun teoriaasi liittyy lähtökohtaan liittyvä näkökulmavirhe. Ajattelet pakkoruotsia ja siihen liitettyä kaksikielisyyttä kuin suomenkielinen. Meille pakkoruotsi ja kaksikielisyys on lähinnä käytännön järjestely, ja kallis sekä hyvin hankala sellainen, ja kaiken lisäksi pääosin meille vaatimuksia asettava, mutta ruotsinkielisille kyse on enemmänkin heidän olemassaoloon yhtenäisenä ryhmänä ja kansana liitettävästä symbolisesta asiasta. Symbolisiin asioihin liittyy aina sekoittuneina emootioita, ja se tarkoittaa että kompromissit ovat hyvin vaikeita.

    Minusta siis selitys, että pakkoruotsi on tärkeää siksi, että sillä suojataan kaksikielisyyttä ja sen jatkuvuutta on enemmänkin sellainen toissijainen selitys, jota voi käyttää kätevästi keskustelussa perusteluna ja justifikaationa, mutta se ei määrittele itse syytä.

    Itselläni on kaksi arvausta mahdollisesta syystä.

    Ensimmäinen arvaus miksi pakkoruotsi on tärkeää liittyy siihen kuinka ruotsinkieliset näkevät itsensä ryhmänä ja kansana. Kuten tiedät, niin ruotsikieliset ovat hyvin heterogeeninen joukko. Jotta voitaisiin määritellä ryhmä dynaamisena asemaansa puolustavana itsenäisenä toimijana, tarvitaan sopiva näkökulma johon koko hajanainen ryhmä mahtuu.

    Jos olet huomannut tämänkin palstan keskusteluista, niin ruotsinkieliset käyttävät hyvin runsaasti historiaan liittyviä argumentteja määritelläkseen omaa ja vastapuoleksi kokemiensa persujen ja fennojen toimintaa. Tämä ei ole sattumaa eikä tahallista keskustelun haittaamista, ainakaan kokonaan, vaan ruotsinkieliset todellakin ajattelevat olevansa ajan virrassa ajelehtiva "gallialainen kylä", joka hajanaisuudestaan huolimatta toimii yhdessä potentiaalisesti vihamielistä enemmistöä vastaan.

    Jotta tämä historialliseen jatkuvuuteen liittyvä vähemmistöryhmäidentiteetti olisi käytännön tasolla toimiva selitys, tarvitaan symboleiksi konkreettisia toiminnan tuloksia joihin voidaan vedota yhteisön koossapitämiseksi ja toiminnan jatkamiseksi. Pakkoruotsin läpisaaminen lienee ollut yksi tällainen symbolinen tapahtuma, toisin sanoen siihen on liitetty ja sidottu paljon arvoja ja arvovaltaa, ja jos siitä luovutaan, niin joudutaan etsimään uusi symboli joka korvaa ja jonka sisäisesti hyvin hajanainen vähemmistöryhmä pystyy hyväksymään koko yhteisön saavutukseksi.

    Pakkoruotsista luopuminen olisi hankalasti selitettävä juttu ruotsinkielisille, ja vielä hankalammaksi muodoistuisi silloin, jos kävisi niin, ettei sillä olisikaan mitään käytännön vaikutuksia, vaan ruotsinlukijoita olisi edelleen kohtuullisesti, oppimistulokset parantuisivat, ja asenne vähemmistöä kohtaan paranisi. Tällöin saattaisi eräät yhteisössä valtaa käyttävät joutua selittelemään ja puolustamaan toimiaan, sekä sitä ovatko he tehneet muitakin virheellisiin oletuksiin perustuvia päätöksiä, joista ovat pitäneet periaatteellisesti kiinni.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    C.E. kirjoitti :"Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?"


    Melko monet kielivähemmistööme kuuluvat ovat sanoneet ja kirjoittaneet, ettei tämä pakkoruotsissa roikkuminen edistä Suomen ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa. Viimeisimmässä Kokoomuksen puoluekokouksessa pari viikkoa sitten kuulin usean ruotsinkielisen kokousedustajan puolustavan puhujapöntössä mahdollisimman vapaata kielivalintaa (tosin Katainen tällä kertaa sai juntattua puoluekokouksen päätöksen mieleisekseen, mutta ajat muuttuvat, ajat muuttuvat).

    Pääsyy, miksi RKP ja sen säätiöt ynnä suomenkieliset "yhteistoimintamiehet ja -naiset" niin raivokkaasti puolustavat rajallisia resurssejamme huonosti allokoivaa pakkoruotsia, lienee se, että he yrittävät voittaa aikaa sementoidakseen kaksikielisyyden Suomessa. Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. Ensin pitää saada pakkoruotsi kaadettua. Se toimii kaksikielisyyden puolustajien kannalta "eteentyönnettynä asemana", josta voidaan kyllä tietyn ajan kuluttua luopua.

    En ole itse koskaan ajamalla ajanut Suomea yksikieliseksi maaksi, enkä osaa sanoa, olisiko tuo muutos nykytilaan eduksi. Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. Jos näin jatkossa tapahtuisi, niin minun mielestäni Suomi voisi jatkossakin olla kaksikielinen maa. Tämä ei ole minulle mikään suuri periaatekysymys. Mutta pakkoruotsin vastustaminen on sitä. Pidän englantia tällä hetkellä maailman tärkeimpänä kielenä, mutten olisi kuitenkaan pakottamassa ketään opiskelemaan nimenomaan englantia. Se olkoon kunkin koululaisen ja hänen vanhempiensa asia. Samoin tulisi olla niin suomenkielisille koululaisille ruotsin kuin ruotsinkielisille koululaiselle suomen. Vaikka arvostankin omaa äidinkieltäni eli suomea suuresti, niin ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että kaikien suomalaisten tulisi osata nimenomaan suomea.

    Toinen näkökulma taas liittyy puhtaasti valtaan. Eli kyse on siitä että pienen vähemmistöryhmän pääpuolueen on saatava riittävän kattava peitto, eli kannatus jotta se pystyy toimimaan ja sillä on itsenäinen toimintakyky.

    Käytännössä puhutaan siis RKP:stä. RKP: llä on olemassa yhteisön sisältä saamalleen kannatukselle kolme potentiaalista uhkatekijää, eli kilpailevat puolueet jotka vievät ruotsinkielisten ääniä ja poliitikkoja toisiin puolueisiin, ja jotka sitten toimivat tämän toisen puolueen intressejä ajaen.

    Toinen potentiaalisesti vaikeampi ongelma liittyy näihin Ahvenanmaan mallin mukaiseen automiaan liittyvää eristymistä eli isolaatiota kannattavien ryhmien olemassaoloon ja niiden kasvupotentiaaliin erityisesti Pohjanmaalla, ja muualla.

    Ja kolmas näiden kaikkien puolueiden perusongelmaan, eli nukkuviin äänestäjiin, tosin RKP:n kohdalla ongelma on siinä, että sen potentiaaliset äänestäjät ovat hyvin rajattu ryhmä, ja jos nämä jättävät äänestämättä niin korvaavaa kannatusta on vaikea saada.

    Kuinka RKP ja kansankäräjät ovat sitten ratkaisseet näitä ongelmia.

    Ensimmäinen ongelma on ratkaistu osittain RKP:n kannattamisen sitomisella yhteisöllisyyteen, eli RKP:n kannattaminen on osa vähemmistökulttuuria. Isompi ongelma ovat nämä muiden puolueiden kannattajat ja poliitikot. Vasemmisto ei ole perinteisesti kuulunut RKP:n kannattajiin, ja nyttemmin kaupungeissa vihreät ja kokoomus ovat alkaneet imuroida kaksikielisiä. Maalla taas KD on perinteisesti ollut vahva paikallisesti ja kepukin on tullut apajille.

    Meidän fennojen näkökulmasta suru on aina suru, mutta ruotsinkielisten näkökulma taas sossu on aina sossu. Jotta yhteistoiminta olisi mahdollista eri puolueiden ruotsinkielisten ja -mielisten välillä, tarvitaan erilaisia organisaatioita, kuten Folktingetiä ja näitä säätiöitä, ja niiden resursseilla koottuja verkostoja, joilla yhteistoimintaa voidaan koordinoida.

    Pakkoruotsi on tällöin kohtuullisen neutraalina ja harmittomana, helppo konkreettinen esimerkki RKP:n saavutuksista omille, ja antaa syy äänestää jatkossakin surujen edustajaa. Näille verkostoille kyse on taas siitä, että pakkoruotsi on ollut niin harmiton, että sen päälle ja nimissä on voitu tehdä muuta yhteistyötä eri ideologioita omaavien toimijoiden välillä.

    Pakkoruotsi on taas tästä isolaatio-ongelmasta käsin hyvä keino vastustaa näiden kasvua, sillä vetoamalla perinteisen toiminnan tuloksiin hyvän yhteistyön ja huolettomuuden kautta, voidaan esittää parempi vaihtoehto ruotsinkielisen kulttuurin säilymiselle. Nämä autonomistit ovat oikeasti todella suuri potentiaalinen uhka, sillä ne toisaalta vievät joko tärkeää kannatusta pääpuolueelta omalle puolueelleen, tai jos ne otetaan mukaan RKP:n toimintaan, niin heidän radikaali näkökulma kangistaa ja heikentää RKP:n markkinavalttina olevaa notkeutta, kun heidän taholta alkaa tulla ehdottomia vaatimuksia ja tiukkoja sekä yksityiskohtaisia päämääriä.

    Nukkuville taas pakkoruotsi on esittää tuloksena, että pientä puoluetta kannattaa äänestää ja se pystyy myös tuloksellisesti saamaan sellaisia tuloksia aikaan, mitä muut puolueet eivät saisi vähemmistön näkökulmasta.

    Opponointi kahdesta näkökulmasta on Kaiteran suunnalta tervetullutta, jos yleensä jaksoit lukea läpi.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    C.E. kirjoitti :"Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?"


    Melko monet kielivähemmistööme kuuluvat ovat sanoneet ja kirjoittaneet, ettei tämä pakkoruotsissa roikkuminen edistä Suomen ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa. Viimeisimmässä Kokoomuksen puoluekokouksessa pari viikkoa sitten kuulin usean ruotsinkielisen kokousedustajan puolustavan puhujapöntössä mahdollisimman vapaata kielivalintaa (tosin Katainen tällä kertaa sai juntattua puoluekokouksen päätöksen mieleisekseen, mutta ajat muuttuvat, ajat muuttuvat).

    Pääsyy, miksi RKP ja sen säätiöt ynnä suomenkieliset "yhteistoimintamiehet ja -naiset" niin raivokkaasti puolustavat rajallisia resurssejamme huonosti allokoivaa pakkoruotsia, lienee se, että he yrittävät voittaa aikaa sementoidakseen kaksikielisyyden Suomessa. Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. Ensin pitää saada pakkoruotsi kaadettua. Se toimii kaksikielisyyden puolustajien kannalta "eteentyönnettynä asemana", josta voidaan kyllä tietyn ajan kuluttua luopua.

    En ole itse koskaan ajamalla ajanut Suomea yksikieliseksi maaksi, enkä osaa sanoa, olisiko tuo muutos nykytilaan eduksi. Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. Jos näin jatkossa tapahtuisi, niin minun mielestäni Suomi voisi jatkossakin olla kaksikielinen maa. Tämä ei ole minulle mikään suuri periaatekysymys. Mutta pakkoruotsin vastustaminen on sitä. Pidän englantia tällä hetkellä maailman tärkeimpänä kielenä, mutten olisi kuitenkaan pakottamassa ketään opiskelemaan nimenomaan englantia. Se olkoon kunkin koululaisen ja hänen vanhempiensa asia. Samoin tulisi olla niin suomenkielisille koululaisille ruotsin kuin ruotsinkielisille koululaiselle suomen. Vaikka arvostankin omaa äidinkieltäni eli suomea suuresti, niin ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että kaikien suomalaisten tulisi osata nimenomaan suomea.

    "Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. "

    Tuo ei ole totta. Mutta olen kyllä havainnut että teillä on ketunhäntä kainalossa tuossa teidän väitetyssä "valinnaisuuskiimassanne".

    JOS olis niin että pakkoruyotsi olisi tae kaksikielisyydelle niin silloin minäkin ehdottomasti tukisin sitä. Näin ei kuitenkaan ole, joten minun kannaltani valinnaisuus olisi suotavaa koska skidini pärjäisi silloin entistäkin paremmin.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    C.E. kirjoitti :"Mutta kysytään nyt vaikka näin, miten pakkoruotsissa pysyminen ja sen aikaistaminen edistää teidän svekojen asemaa siinä määrin, että sitä pitää suurin resurssein puolustaan. Kai teille RKP:n vaalikarjalle tämä on joskus selitetty, miksi pakkoruotsi on tärkeää, vai onko niin ettette itsekään tiedä, vaan tottelette vaan, ja pidätte oikeana mitä johtajanne sanovat?"


    Melko monet kielivähemmistööme kuuluvat ovat sanoneet ja kirjoittaneet, ettei tämä pakkoruotsissa roikkuminen edistä Suomen ruotsinkielisen kielivähemmistön asemaa. Viimeisimmässä Kokoomuksen puoluekokouksessa pari viikkoa sitten kuulin usean ruotsinkielisen kokousedustajan puolustavan puhujapöntössä mahdollisimman vapaata kielivalintaa (tosin Katainen tällä kertaa sai juntattua puoluekokouksen päätöksen mieleisekseen, mutta ajat muuttuvat, ajat muuttuvat).

    Pääsyy, miksi RKP ja sen säätiöt ynnä suomenkieliset "yhteistoimintamiehet ja -naiset" niin raivokkaasti puolustavat rajallisia resurssejamme huonosti allokoivaa pakkoruotsia, lienee se, että he yrittävät voittaa aikaa sementoidakseen kaksikielisyyden Suomessa. Niin kauan kun pakkoruotsi on Suomessa voimassa, Suomea ei voida ajaa yksikieliseksi maaksi. Ensin pitää saada pakkoruotsi kaadettua. Se toimii kaksikielisyyden puolustajien kannalta "eteentyönnettynä asemana", josta voidaan kyllä tietyn ajan kuluttua luopua.

    En ole itse koskaan ajamalla ajanut Suomea yksikieliseksi maaksi, enkä osaa sanoa, olisiko tuo muutos nykytilaan eduksi. Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. Jos näin jatkossa tapahtuisi, niin minun mielestäni Suomi voisi jatkossakin olla kaksikielinen maa. Tämä ei ole minulle mikään suuri periaatekysymys. Mutta pakkoruotsin vastustaminen on sitä. Pidän englantia tällä hetkellä maailman tärkeimpänä kielenä, mutten olisi kuitenkaan pakottamassa ketään opiskelemaan nimenomaan englantia. Se olkoon kunkin koululaisen ja hänen vanhempiensa asia. Samoin tulisi olla niin suomenkielisille koululaisille ruotsin kuin ruotsinkielisille koululaiselle suomen. Vaikka arvostankin omaa äidinkieltäni eli suomea suuresti, niin ei tulisi mieleenkään ehdottaa, että kaikien suomalaisten tulisi osata nimenomaan suomea.

    "Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. "

    Jotkut syntyy vähemmistöön ja jotkut syntyvät vammaisina. Pitäsikö sinusta vammaisten kattaa omat kustannuksensa? Entäs hajaasutusalueet? Siellä suminen on sentään valinta, ja kuitenkin kasvukeskusten veronmaksajat tukevat heitä?

    Kaksikielisyyden ylläpitokustannuksety ovat hyvin pienet ja mitä ilmeisimmin pienemmät kuin kaksikislisyyden hyödyt. Eli pitäisikö hyöty näkyä ruostinkielisten alempana verotuksena?

    Äänestä

  • C.E. kirjoitti:

    Toinen näkökulma taas liittyy puhtaasti valtaan. Eli kyse on siitä että pienen vähemmistöryhmän pääpuolueen on saatava riittävän kattava peitto, eli kannatus jotta se pystyy toimimaan ja sillä on itsenäinen toimintakyky.

    Käytännössä puhutaan siis RKP:stä. RKP: llä on olemassa yhteisön sisältä saamalleen kannatukselle kolme potentiaalista uhkatekijää, eli kilpailevat puolueet jotka vievät ruotsinkielisten ääniä ja poliitikkoja toisiin puolueisiin, ja jotka sitten toimivat tämän toisen puolueen intressejä ajaen.

    Toinen potentiaalisesti vaikeampi ongelma liittyy näihin Ahvenanmaan mallin mukaiseen automiaan liittyvää eristymistä eli isolaatiota kannattavien ryhmien olemassaoloon ja niiden kasvupotentiaaliin erityisesti Pohjanmaalla, ja muualla.

    Ja kolmas näiden kaikkien puolueiden perusongelmaan, eli nukkuviin äänestäjiin, tosin RKP:n kohdalla ongelma on siinä, että sen potentiaaliset äänestäjät ovat hyvin rajattu ryhmä, ja jos nämä jättävät äänestämättä niin korvaavaa kannatusta on vaikea saada.

    Kuinka RKP ja kansankäräjät ovat sitten ratkaisseet näitä ongelmia.

    Ensimmäinen ongelma on ratkaistu osittain RKP:n kannattamisen sitomisella yhteisöllisyyteen, eli RKP:n kannattaminen on osa vähemmistökulttuuria. Isompi ongelma ovat nämä muiden puolueiden kannattajat ja poliitikot. Vasemmisto ei ole perinteisesti kuulunut RKP:n kannattajiin, ja nyttemmin kaupungeissa vihreät ja kokoomus ovat alkaneet imuroida kaksikielisiä. Maalla taas KD on perinteisesti ollut vahva paikallisesti ja kepukin on tullut apajille.

    Meidän fennojen näkökulmasta suru on aina suru, mutta ruotsinkielisten näkökulma taas sossu on aina sossu. Jotta yhteistoiminta olisi mahdollista eri puolueiden ruotsinkielisten ja -mielisten välillä, tarvitaan erilaisia organisaatioita, kuten Folktingetiä ja näitä säätiöitä, ja niiden resursseilla koottuja verkostoja, joilla yhteistoimintaa voidaan koordinoida.

    Pakkoruotsi on tällöin kohtuullisen neutraalina ja harmittomana, helppo konkreettinen esimerkki RKP:n saavutuksista omille, ja antaa syy äänestää jatkossakin surujen edustajaa. Näille verkostoille kyse on taas siitä, että pakkoruotsi on ollut niin harmiton, että sen päälle ja nimissä on voitu tehdä muuta yhteistyötä eri ideologioita omaavien toimijoiden välillä.

    Pakkoruotsi on taas tästä isolaatio-ongelmasta käsin hyvä keino vastustaa näiden kasvua, sillä vetoamalla perinteisen toiminnan tuloksiin hyvän yhteistyön ja huolettomuuden kautta, voidaan esittää parempi vaihtoehto ruotsinkielisen kulttuurin säilymiselle. Nämä autonomistit ovat oikeasti todella suuri potentiaalinen uhka, sillä ne toisaalta vievät joko tärkeää kannatusta pääpuolueelta omalle puolueelleen, tai jos ne otetaan mukaan RKP:n toimintaan, niin heidän radikaali näkökulma kangistaa ja heikentää RKP:n markkinavalttina olevaa notkeutta, kun heidän taholta alkaa tulla ehdottomia vaatimuksia ja tiukkoja sekä yksityiskohtaisia päämääriä.

    Nukkuville taas pakkoruotsi on esittää tuloksena, että pientä puoluetta kannattaa äänestää ja se pystyy myös tuloksellisesti saamaan sellaisia tuloksia aikaan, mitä muut puolueet eivät saisi vähemmistön näkökulmasta.

    Opponointi kahdesta näkökulmasta on Kaiteran suunnalta tervetullutta, jos yleensä jaksoit lukea läpi.

    Hyvä C.E., mielestäni nuo kaksi edellä olevaa kirjoitustasi ovat sangen punnittua tekstiä, ja valaisevat merkittävästi kielivähemmsitömme "kovan ytimen" hengenmaisemaa ja pyrkimyksiä. Minulla ei oikeastaan olen niihin lisättävää tai kommentoitavaa. Uskon, että olet pääsääntöisesti arveluissasi oikeassa.

    Mutta kun tarkastelemme sekä kaksikielisyyttä että pakkoruotsia, niin niiden tukijoina on suomenkielisiä aivan valtavasti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jos ruotsikieliset olisivat jääneet noissa asioissa eduskunnassa yksin, niin Suomestahan olisi tullut virallisesti yksikielinen valtio jos vuosikymmeniä sitten, eikä pakkoruotsista olisi tietenkään ollut koskaan mitään puhettakaan. Mielestäni on täysin selvää, että me suomenkieliset pystymme halutessamme tekemään juuri sellaiset kielilait kuin haluamme, eikä ruotsikielisellä vähemmistöllämme ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä niihin. Tässä mielessä valta ja vastuu on meillä, eikä siksi kannata kielivähemmistöämme kohtuuttomasti syyllistää siitä, että heidän asiansa ovat kansainvälisessä vertailussa aivan loistavasti. Se on osoitus ruotsinkielisten poliitikkojemme taitavuudesta, suomenkielisten poliitikkojen lyhytnäköisyydestä ja kykenemättömyydestä nähdä kielipolitiikka pitkällä tähtäyksellä sekä historian merkityksestä.

    Ruotsi on yksikielinen, koska suomenkielinen vähemmistö on ollut sosiaaliselta asemaltaan valtaväestöön verrattuna varsin alhainen ja suomenkielinen osa on myös ollut varsin passiivinen omien etujensa ajajana. Suomi on kaksikielinen, koska ruotsinkieliset ovat olleet sivistyksellisesti ja sosiaalisen asemansa suhteen selvästi valtaväestöä korkeammalla tasolla ja koska ruotsinkieliset ovat olleet kyllin aktiivisia ja röyhkeitä taistellakseen omien etujensa puolesta joka tasolla. Muttei tätä Suomen tilannetta muuteta herjaamalla ruotsinkielistä vähemmistöämme tai hakkaamalla sen edustajia julkisissa liikennevälineissä.

    Perussuomalaisten kanta pakkoruotsiin tiedetään, muttei tuo puolue kuitenkaan tätä asiaa ratkaise. Muutoksen toteuttamiseen tarvitsemme enemmistön ainakin kahdesta vanhasta suuresta puolueesta. Kokoomuksen osalta olisin pitkässä juoksussa melko optimistinen, sillä Rovaniemen puoluekokouksen pakkoruotsimyönteinen enemmistö syntyi Kokoomuksen puoluejohdon ja järjestölehti Nykypäivän voimakkaan junttatyön tuloksena (sanoisin, että tämä oli once only tilanne), eikä tuloksesta voi suorana lukea sitä, että meidät pakkoruotsin vastustajat olisi lyöty lättäjaloiksi. Palaamme asiaan kahden vuoden kuluttua.

    Vihreän Liiton sisällä on varsin vahva pakkoruotsin vastainen liike ja sama on tilanne niin SDP:n kuin Vasemmistoliitonkin nuorisojärjestöissä. Summaisin tilanteen niin, että pakkoruotsi todennäköisesti poistuu noin 5 - 8:n vuoden sisällä. Mutta tietenkin se vaatii meiltä pakkoruotsin vastusatajilta herkeämätöntä painostustyötä omien kansnaedustajiemme suuntaan. Kaksikielisyyden säilymisen osalta tilanne on pitkälti auki, eikä Suomen yksikielistämiseen ole olemassa lainkaan niin vahvaa kansalaismielipidettä kuin pakkoruotsin poistamiseen. En itsekään ole varma siitä, vastaisiko Ruotsin kielen virallisen aseman poistaminen lopultakaan suomalaisten etuja.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. "

    Jotkut syntyy vähemmistöön ja jotkut syntyvät vammaisina. Pitäsikö sinusta vammaisten kattaa omat kustannuksensa? Entäs hajaasutusalueet? Siellä suminen on sentään valinta, ja kuitenkin kasvukeskusten veronmaksajat tukevat heitä?

    Kaksikielisyyden ylläpitokustannuksety ovat hyvin pienet ja mitä ilmeisimmin pienemmät kuin kaksikislisyyden hyödyt. Eli pitäisikö hyöty näkyä ruostinkielisten alempana verotuksena?

    Rautaako? kirjoitti :"Kaksikielisyyden ylläpitokustannuksety ovat hyvin pienet ja mitä ilmeisimmin pienemmät kuin kaksikielisyyden hyödyt."


    Enpä oikein usko, että kaksikielisyys on mitenkään halpaa. Muistutan siitä, että Ruotsissa merkittävin peruste virallisen yksikielisyyden säilyttämiseen on se, että kaksikielisyyden toteuttaminen olisi liian kallista.

    Kokoomuksen äskettäisessä puoluekokouksessa oli esillä aloite, jossa toivottiin Suomen kaksikielisyyden kustannusten selvittämistä. Tuon aloitteen tyrmäsivät lähinnä ne kokousedustajat, jotka kannattivat pakkoruotsin säilyttämistä. Ymmärrän heidän motiivinsa: jos suomalaisille selviäisi, kuinka hirmuisesti kaksikielisyys todella maksaa, niin kaksikielisyyttä olisi tuntuvasti aiempaa vaikeampi markkinoida suomenkieliselle enemmistölle. En kiistä, etteikö kaksikielisyydestä olisi käytännön hyötyäkin, mutta ihmisillä pitäisi olla aito mahdollisuus verrata etuja ja haittoja keskenään. Siihen vaadittaisiin kutenkin aitoa tietoa siitä, kuinka paljon Suomen kaksikielisyyden ylläpito maksaa vuodessa.

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Myönnän toki, että kaksikielisyyden ylläpito maksaa maltaita, ja että sen tuottamaa kustannusrasitetta olisi ehkä kohdentaa niin, että se kohdistuisi suhteessa enemmän ruotsinkieliseen kuin suomenkielisen väestöön. "

    Jotkut syntyy vähemmistöön ja jotkut syntyvät vammaisina. Pitäsikö sinusta vammaisten kattaa omat kustannuksensa? Entäs hajaasutusalueet? Siellä suminen on sentään valinta, ja kuitenkin kasvukeskusten veronmaksajat tukevat heitä?

    Kaksikielisyyden ylläpitokustannuksety ovat hyvin pienet ja mitä ilmeisimmin pienemmät kuin kaksikislisyyden hyödyt. Eli pitäisikö hyöty näkyä ruostinkielisten alempana verotuksena?

    "Jotkut syntyy vähemmistöön ja jotkut syntyvät vammaisina. Pitäsikö sinusta vammaisten kattaa omat kustannuksensa?"

    Melkoinen vertaus, mutta olen sitä mieltä ettei ketään pitäisi vammauttaa pakkoruotsilla.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    Hyvä C.E., mielestäni nuo kaksi edellä olevaa kirjoitustasi ovat sangen punnittua tekstiä, ja valaisevat merkittävästi kielivähemmsitömme "kovan ytimen" hengenmaisemaa ja pyrkimyksiä. Minulla ei oikeastaan olen niihin lisättävää tai kommentoitavaa. Uskon, että olet pääsääntöisesti arveluissasi oikeassa.

    Mutta kun tarkastelemme sekä kaksikielisyyttä että pakkoruotsia, niin niiden tukijoina on suomenkielisiä aivan valtavasti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jos ruotsikieliset olisivat jääneet noissa asioissa eduskunnassa yksin, niin Suomestahan olisi tullut virallisesti yksikielinen valtio jos vuosikymmeniä sitten, eikä pakkoruotsista olisi tietenkään ollut koskaan mitään puhettakaan. Mielestäni on täysin selvää, että me suomenkieliset pystymme halutessamme tekemään juuri sellaiset kielilait kuin haluamme, eikä ruotsikielisellä vähemmistöllämme ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä niihin. Tässä mielessä valta ja vastuu on meillä, eikä siksi kannata kielivähemmistöämme kohtuuttomasti syyllistää siitä, että heidän asiansa ovat kansainvälisessä vertailussa aivan loistavasti. Se on osoitus ruotsinkielisten poliitikkojemme taitavuudesta, suomenkielisten poliitikkojen lyhytnäköisyydestä ja kykenemättömyydestä nähdä kielipolitiikka pitkällä tähtäyksellä sekä historian merkityksestä.

    Ruotsi on yksikielinen, koska suomenkielinen vähemmistö on ollut sosiaaliselta asemaltaan valtaväestöön verrattuna varsin alhainen ja suomenkielinen osa on myös ollut varsin passiivinen omien etujensa ajajana. Suomi on kaksikielinen, koska ruotsinkieliset ovat olleet sivistyksellisesti ja sosiaalisen asemansa suhteen selvästi valtaväestöä korkeammalla tasolla ja koska ruotsinkieliset ovat olleet kyllin aktiivisia ja röyhkeitä taistellakseen omien etujensa puolesta joka tasolla. Muttei tätä Suomen tilannetta muuteta herjaamalla ruotsinkielistä vähemmistöämme tai hakkaamalla sen edustajia julkisissa liikennevälineissä.

    Perussuomalaisten kanta pakkoruotsiin tiedetään, muttei tuo puolue kuitenkaan tätä asiaa ratkaise. Muutoksen toteuttamiseen tarvitsemme enemmistön ainakin kahdesta vanhasta suuresta puolueesta. Kokoomuksen osalta olisin pitkässä juoksussa melko optimistinen, sillä Rovaniemen puoluekokouksen pakkoruotsimyönteinen enemmistö syntyi Kokoomuksen puoluejohdon ja järjestölehti Nykypäivän voimakkaan junttatyön tuloksena (sanoisin, että tämä oli once only tilanne), eikä tuloksesta voi suorana lukea sitä, että meidät pakkoruotsin vastustajat olisi lyöty lättäjaloiksi. Palaamme asiaan kahden vuoden kuluttua.

    Vihreän Liiton sisällä on varsin vahva pakkoruotsin vastainen liike ja sama on tilanne niin SDP:n kuin Vasemmistoliitonkin nuorisojärjestöissä. Summaisin tilanteen niin, että pakkoruotsi todennäköisesti poistuu noin 5 - 8:n vuoden sisällä. Mutta tietenkin se vaatii meiltä pakkoruotsin vastusatajilta herkeämätöntä painostustyötä omien kansnaedustajiemme suuntaan. Kaksikielisyyden säilymisen osalta tilanne on pitkälti auki, eikä Suomen yksikielistämiseen ole olemassa lainkaan niin vahvaa kansalaismielipidettä kuin pakkoruotsin poistamiseen. En itsekään ole varma siitä, vastaisiko Ruotsin kielen virallisen aseman poistaminen lopultakaan suomalaisten etuja.

    "Mutta kun tarkastelemme sekä kaksikielisyyttä että pakkoruotsia, niin niiden tukijoina on suomenkielisiä aivan valtavasti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jos ruotsikieliset olisivat jääneet noissa asioissa eduskunnassa yksin, niin Suomestahan olisi tullut virallisesti yksikielinen valtio jos vuosikymmeniä sitten, eikä pakkoruotsista olisi tietenkään ollut koskaan mitään puhettakaan."

    Tämä on asia mitä ei voi kieltää, mutta miksi nämä suomenkieliset päättäjät tukevat pakkoruotsia? Vaikea uskoa, että kysymyksessä olisi vain vähemmistön oikeuksien puolustaminen. Millä näitä henkilöitä vedätetään? Takana ovat painostustahot kuten RKP, Folktinget jne.

    Toisaalta voidaan todeta pakkoruotsin lähteneen RKP:n tahdosta ja tiettyjen suomenkielisten päättäjien tukeneen sitä eli kummatkin voivat sen myös poistaa.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    Hyvä C.E., mielestäni nuo kaksi edellä olevaa kirjoitustasi ovat sangen punnittua tekstiä, ja valaisevat merkittävästi kielivähemmsitömme "kovan ytimen" hengenmaisemaa ja pyrkimyksiä. Minulla ei oikeastaan olen niihin lisättävää tai kommentoitavaa. Uskon, että olet pääsääntöisesti arveluissasi oikeassa.

    Mutta kun tarkastelemme sekä kaksikielisyyttä että pakkoruotsia, niin niiden tukijoina on suomenkielisiä aivan valtavasti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jos ruotsikieliset olisivat jääneet noissa asioissa eduskunnassa yksin, niin Suomestahan olisi tullut virallisesti yksikielinen valtio jos vuosikymmeniä sitten, eikä pakkoruotsista olisi tietenkään ollut koskaan mitään puhettakaan. Mielestäni on täysin selvää, että me suomenkieliset pystymme halutessamme tekemään juuri sellaiset kielilait kuin haluamme, eikä ruotsikielisellä vähemmistöllämme ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä niihin. Tässä mielessä valta ja vastuu on meillä, eikä siksi kannata kielivähemmistöämme kohtuuttomasti syyllistää siitä, että heidän asiansa ovat kansainvälisessä vertailussa aivan loistavasti. Se on osoitus ruotsinkielisten poliitikkojemme taitavuudesta, suomenkielisten poliitikkojen lyhytnäköisyydestä ja kykenemättömyydestä nähdä kielipolitiikka pitkällä tähtäyksellä sekä historian merkityksestä.

    Ruotsi on yksikielinen, koska suomenkielinen vähemmistö on ollut sosiaaliselta asemaltaan valtaväestöön verrattuna varsin alhainen ja suomenkielinen osa on myös ollut varsin passiivinen omien etujensa ajajana. Suomi on kaksikielinen, koska ruotsinkieliset ovat olleet sivistyksellisesti ja sosiaalisen asemansa suhteen selvästi valtaväestöä korkeammalla tasolla ja koska ruotsinkieliset ovat olleet kyllin aktiivisia ja röyhkeitä taistellakseen omien etujensa puolesta joka tasolla. Muttei tätä Suomen tilannetta muuteta herjaamalla ruotsinkielistä vähemmistöämme tai hakkaamalla sen edustajia julkisissa liikennevälineissä.

    Perussuomalaisten kanta pakkoruotsiin tiedetään, muttei tuo puolue kuitenkaan tätä asiaa ratkaise. Muutoksen toteuttamiseen tarvitsemme enemmistön ainakin kahdesta vanhasta suuresta puolueesta. Kokoomuksen osalta olisin pitkässä juoksussa melko optimistinen, sillä Rovaniemen puoluekokouksen pakkoruotsimyönteinen enemmistö syntyi Kokoomuksen puoluejohdon ja järjestölehti Nykypäivän voimakkaan junttatyön tuloksena (sanoisin, että tämä oli once only tilanne), eikä tuloksesta voi suorana lukea sitä, että meidät pakkoruotsin vastustajat olisi lyöty lättäjaloiksi. Palaamme asiaan kahden vuoden kuluttua.

    Vihreän Liiton sisällä on varsin vahva pakkoruotsin vastainen liike ja sama on tilanne niin SDP:n kuin Vasemmistoliitonkin nuorisojärjestöissä. Summaisin tilanteen niin, että pakkoruotsi todennäköisesti poistuu noin 5 - 8:n vuoden sisällä. Mutta tietenkin se vaatii meiltä pakkoruotsin vastusatajilta herkeämätöntä painostustyötä omien kansnaedustajiemme suuntaan. Kaksikielisyyden säilymisen osalta tilanne on pitkälti auki, eikä Suomen yksikielistämiseen ole olemassa lainkaan niin vahvaa kansalaismielipidettä kuin pakkoruotsin poistamiseen. En itsekään ole varma siitä, vastaisiko Ruotsin kielen virallisen aseman poistaminen lopultakaan suomalaisten etuja.

    "Mutta kun tarkastelemme sekä kaksikielisyyttä että pakkoruotsia, niin niiden tukijoina on suomenkielisiä aivan valtavasti enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jos ruotsikieliset olisivat jääneet noissa asioissa eduskunnassa yksin, niin Suomestahan olisi tullut virallisesti yksikielinen valtio jos vuosikymmeniä sitten, eikä pakkoruotsista olisi tietenkään ollut koskaan mitään puhettakaan."
    Pitää muistaa että syyt tukea pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä ovat erilaisia suomen- ja ruotsinkielisillä. Kuten edellä esitin ruotsinkielisten näkökulma liittyy siihen, että pakkoruotsi on symboli koko vähemmistölle, ja toisaalta siihen liittyy valtapoliittiista imagoa vähemmistön, eli RKP on onnistunut saamaan jotain konkreettista aikaan, joka jollain tavoin voidaan tulkita vähemmistön etujen ajamiseksi.

    Suomenkielisistä vain osalle näillä perusteilla on merkitystä, vaan kyse on enemmänkin siitä, että RKP on halukas kompromisseihin ja hallituksessa, niin osallistumalla näihin verkostoihin ja tukemalla ruotsinkielisten toimintaa, saadaan myötämielisyyttä ja tukea suomenkielisten omille projekteille RKP:ltä. Siis pitää muistaa että suomenkielisten puolella kilpailu on paljon kovempaa, ja kaikki edut jotka voi hankkia, parantavat tätä asemaa, ja poliitikolle se tarkoittaa että sellainen poliitikko jolla on yhteydet ruotsinkielisiin saa ajettua tavoitteitaan paremmin läpi.

    Lisäksi tällä verkostoitumisella on sekin näkökulma, että ruotsinkielisiä ja heidän edustamaa nordismia, on pidetty hyvin neutraalina ja positiivisena asiana, jonka kautta on ollut saada yhteistyöhön hyvinkin ideologialtaan erilaisia henkilöitä. Verkostot ovat tietenkin myös käyttökelpoinen työkalu saada yhteyttä toisiin samankaltaisiin ja niiden välityksellä voi tunnustella ja valmistella erilaisia mielipiteitä omille aloitteilleen ja hakea tukea.

    Siis suomenkieliset ovat verkostoissa ja tukevat ruotsinkielisyyttä sen vuoksi, että saavat näiden verkostojen kautta mahdollisuuden ajaa paremmin omia tavoitteitaan.

    On vähän epäuskottavaa, että suomenkielisetkään näissä verkostoissa olevat kovin nopeasti ja vapaaehtoisesti lähtisivät niistä vapaaehtoisesti, vaan pikemmin näyttää että vaikka asenneilmapiiri on muuttunut, niin rekrytointi on melkeinpä kiihtynyt näihin verkostoihin.

    Kyllä, vastuu on meillä suomenkielisillä, mutta kielivähemmistö ei ole oikeustoimikelvoton, vaan sillä on sama vastuu jos se on käyttänyt valtaansa siten että lopputuloksena on ollut enemmistön edulle vastakkaisia päätöksiä.

    "Muttei tätä Suomen tilannetta muuteta herjaamalla ruotsinkielistä vähemmistöämme tai hakkaamalla sen edustajia julkisissa liikennevälineissä. "
    Tilannetta auttaisi se jos ruotsinkieliset uskaltaisivat avoimesti keskustella ja olla yhtä kompromissivalmiita tässäkin kysymyksessä, mutta kun jo pakkoruotsin asemasta puhumisesta reaktio on ruotsinkielisiltä tuleva vähättäly, välttely, päällehuutaminen, mustamaalaus, demonisointi, henkilöön ja sen kykyihin kohdistuva suora haukkuminen jne. , niin kai ymmärrät että ihmiset alkavat turhautua. Itse vedän rajan siihen, etten hyväksy fyysistä henkilöön käyvää väkivaltaa, ja en myöskään ymmärrä sitä.

    "En itsekään ole varma siitä, vastaisiko Ruotsin kielen virallisen aseman poistaminen lopultakaan suomalaisten etuja."
    Vaikka pakkoruotsista luovuttaisiinkin, niin niin pitkään kuin Suomi olisi kaksikielinen, ruotsinkieliset voisivat kaksikielisyyden kautta de fakto-vaatimuksin vesittää pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luopumisen, joten yksikielinen Suomi, joissa vähemmistöt on suojattu alueellisesti tai paikallisesti, on ruotsinkielisten asenteet huomioiden ainoa pitkän ajan pysyvä ratkaisu.

    Enkä oikeastaan tiedä mitä etuja nykymouotoinne virallinen kaksikielisyys on Suomelle tuonut, niin ettei samoihin tuloksiin olisi päästy jonkin muun kevyemmän järjestelyn kautta.

    Äänestä

Tyhmät ja lahjattomat ovat paniikissa kun ruotsinkielen opiskelu tulee yhä tärkeämmäksi.

Äänestä
  • Hmm. Pidät siis elinkeinoelämän keskusliittoa tyhmänä ja lahjattomana ?
    http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/englanti_ei_yksin_riita_tyoelamassa_kielikoulutukseen_tarvitaan_remontti-2919

    Jotta kielten opiskelu monipuolistuisi ja Suomessa olisi tulevaisuudessa riittävästi eri kielten taitajia, kielikoulutukseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia sekä perusopetuksessa että lukiossa.

    – EK:n hallituksen linjausten mukaisesti opetuksen järjestäjien tulee tarjota nykyistä laajempi valikoima kieliä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen vaatii.

    Äänestä

"Tyhmät ja lahjattomat ovat paniikissa kun ruotsinkielen opiskelu tulee yhä tärkeämmäksi."

Tulee yhä tärkeämmäksi? Miten niin?

Äänestä

Tarkoitat siis että ahvenanmaalaiset ja ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun opiskelevat vain englantia pakollisena?

Äänestä

Pakkoruotsi pois, sitä mieltä ovat mm. Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Etelä- ja Itä-Suomen aluehallintovirastot.

Ja muuallakin pakkoruotsin vastustus on vahvaa.

Pakkoruotsia ajavat korruptoituneiden hallituspuoluiden johtajat. Kuilu heidän ja todelllisen kieltenopetuksen tarpeen välillä kasvaa koko ajan.

Tästä voi tulla mielenkiintoinen tilanne. Pakkoruotsille ja koko ruotsinkielisyydelle Suomessa voi käydä kuten Berliinin muurille jaetussa Saksassa. Se olisi hauskaa.

Äänestä

Luulevatko RKP älykääpiöt että tuo kaikaistaminen jotenkin kasvattaa pakkoruotsin kannatusta ? Käy kyllä ihan päinvastoin. Ja muistetaan, että RKP aluperäinen tavoite oli aikaistaa pakkoruotsin opetusta jo 1-2 luokille..

Tämä kompromissi oli oikeastaan tappio RKP:lle, ja lisää vaan pakkoruotsin vastutustusta.

JA samalla persujen kannatusta kun asia oikeasti nousee julkisuuteen.

YLE ja HS eivät todellakaan uskalla edes hiiskahtaa asiasta asian uutisoinnissa, maakuntalehdissä on kyllä pakkoruotsitus huomioitu.

Ja TImo Soinin blokissa :))

Äänestä
  • RKP:ssä ei ole älykääpiöitä, vaan hyvin taitavia poliitikkoja, jotka pystyvät vahvistamaan pakkoruotsitusta jopa silloin, kun suuri enemmistö kansasta sitä vastustaa.

    Persut sen sijaan ovat tunareita, jotka eivät edes suuren vaalivoiton jälkeen pysty vaikuttamaan mihinkään mitään. Kunhan soittavat suutaan.

    RKP käyttää vaivihkaa suurta valtaa myös mediassa ja yrityselämässä.

    RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla. Ja sinähän et asialle mitään mahda! Voit toki äänestää persuja ja valittaa asiasta netin keskustelupalstoilla. Mutta se ei muuta mitään.

    Ja jos et sitä vielä tiedä, niin RKP istuu myös seuraavassa hallituksessa. Ja sitä seuraavassa. Ja sitä seuraavassa. Ja niin edelleen, niin pitkälle tulevaisuuteen kuin pystyt kuvittelemaan.

    Äänestä

  • RKP rulaa kirjoitti:

    RKP:ssä ei ole älykääpiöitä, vaan hyvin taitavia poliitikkoja, jotka pystyvät vahvistamaan pakkoruotsitusta jopa silloin, kun suuri enemmistö kansasta sitä vastustaa.

    Persut sen sijaan ovat tunareita, jotka eivät edes suuren vaalivoiton jälkeen pysty vaikuttamaan mihinkään mitään. Kunhan soittavat suutaan.

    RKP käyttää vaivihkaa suurta valtaa myös mediassa ja yrityselämässä.

    RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla. Ja sinähän et asialle mitään mahda! Voit toki äänestää persuja ja valittaa asiasta netin keskustelupalstoilla. Mutta se ei muuta mitään.

    Ja jos et sitä vielä tiedä, niin RKP istuu myös seuraavassa hallituksessa. Ja sitä seuraavassa. Ja sitä seuraavassa. Ja niin edelleen, niin pitkälle tulevaisuuteen kuin pystyt kuvittelemaan.

    "RKP:ssä ei ole älykääpiöitä, vaan hyvin taitavia poliitikkoja, jotka pystyvät vahvistamaan pakkoruotsitusta jopa silloin, kun suuri enemmistö kansasta sitä vastustaa.
    Persut sen sijaan ovat tunareita, jotka eivät edes suuren vaalivoiton jälkeen pysty vaikuttamaan mihinkään mitään. Kunhan soittavat suutaan.
    RKP käyttää vaivihkaa suurta valtaa myös mediassa ja yrityselämässä.
    RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla. Ja sinähän et asialle mitään mahda! Voit toki äänestää persuja ja valittaa asiasta netin keskustelupalstoilla. Mutta se ei muuta mitään.
    Ja jos et sitä vielä tiedä, niin RKP istuu myös seuraavassa hallituksessa. Ja sitä seuraavassa. Ja sitä seuraavassa. Ja niin edelleen, niin pitkälle tulevaisuuteen kuin pystyt kuvittelemaan."


    Näinhän asia on.

    Sveko tuo itse esille, minkälaisia itsekkäitä ja kieroja kusipäitä he ovat.

    Äänestä

  • pakkoruotsinet kirjoitti:

    "RKP:ssä ei ole älykääpiöitä, vaan hyvin taitavia poliitikkoja, jotka pystyvät vahvistamaan pakkoruotsitusta jopa silloin, kun suuri enemmistö kansasta sitä vastustaa.
    Persut sen sijaan ovat tunareita, jotka eivät edes suuren vaalivoiton jälkeen pysty vaikuttamaan mihinkään mitään. Kunhan soittavat suutaan.
    RKP käyttää vaivihkaa suurta valtaa myös mediassa ja yrityselämässä.
    RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla. Ja sinähän et asialle mitään mahda! Voit toki äänestää persuja ja valittaa asiasta netin keskustelupalstoilla. Mutta se ei muuta mitään.
    Ja jos et sitä vielä tiedä, niin RKP istuu myös seuraavassa hallituksessa. Ja sitä seuraavassa. Ja sitä seuraavassa. Ja niin edelleen, niin pitkälle tulevaisuuteen kuin pystyt kuvittelemaan."


    Näinhän asia on.

    Sveko tuo itse esille, minkälaisia itsekkäitä ja kieroja kusipäitä he ovat.

    "Sveko" ei tuota tuonut esille, vaan nimimerkki "RKP rulaa", joka on itse asiassa suomenkielinen provoilija, kuten kuka hyvänsä voi hänen sanavalinnoistaan huomata. Eihän kukaan oikea RKP:läinen luonnehdi omaa politiikkaansa "pakkoruotsitukseksi", vaan tuota ilmaisua käyttää ainoastaan yksikielisyysväki. Kukaan oikea RKP:läinen ei myöskään kirjoittaisi "RKP käyttää vaivihkaa suurta valtaa myös mediassa eikä yrityselämässä" eikä "RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla".

    On päivänselvää, että "RKP rulaa" on pelkkä feikki.

    Äänestä

  • 33 kirjoitti:

    "Sveko" ei tuota tuonut esille, vaan nimimerkki "RKP rulaa", joka on itse asiassa suomenkielinen provoilija, kuten kuka hyvänsä voi hänen sanavalinnoistaan huomata. Eihän kukaan oikea RKP:läinen luonnehdi omaa politiikkaansa "pakkoruotsitukseksi", vaan tuota ilmaisua käyttää ainoastaan yksikielisyysväki. Kukaan oikea RKP:läinen ei myöskään kirjoittaisi "RKP käyttää vaivihkaa suurta valtaa myös mediassa eikä yrityselämässä" eikä "RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla".

    On päivänselvää, että "RKP rulaa" on pelkkä feikki.

    En ole välttämättä samaa mieltä. Ei svekojen ylimielisyydellä ole mitään rajaa. Vaikka se sitten olisikin provo, toi se varmasti aika hyvin esille sen, miten rkp:läiset oikeasti ajattelevat.

    Äänestä

  • pakkoruotsinet kirjoitti:

    En ole välttämättä samaa mieltä. Ei svekojen ylimielisyydellä ole mitään rajaa. Vaikka se sitten olisikin provo, toi se varmasti aika hyvin esille sen, miten rkp:läiset oikeasti ajattelevat.

    Ei ole kyse "ylimielisyydestä" vaan siitä että RKP-osapuoli ei kerta kaikkiaan käytä tiettyjä ilmaisuja (kuten "pakkoruotsittaminen" jne) omasta politiikastaan eikä tosiaankaan sanoisi "RKP käskee sinunkin lapsesi opiskelemaan ruotsia jo 6. luokalla".

    Provo se on, aivan 100%:n varmasti.

    Äänestä

Kokoomus on saanut värisuoran isänmaae liittämiseksi ruotsinvallan alle !
Kokoomuspulue on julistettu valehtelijoiden klubiksi kataisen ansiosta !
Nyt täytyy ruveta puhdistamaaqn suomi hurrien vallan alta, jos ei muuta aloittaa nuijasota puhstamaan suomi hurrien vallan alta.
Esiisäämme ovat taistelleet suomen itsenäseksi ruotsin himuvallan alta,ei sruotsin hirmuvallan alle enää mennä !

Äänestä

Näinpä sitä tulipaloa sammutetaan - heitetään bensaa liekkeihin!
Ja pakkoruotsin suosio se vain kasvaa.....;)

Mut pianhan Angela vihjaa Jykälle että euromaissa pitäisi oikeastaan lukea pakkosaksaa ja Jykä pistää toimeksi - koska ei pysty tälläkään kertaa vastustamaan Angelan toiveita.
Ja pakkosaksa alkaakin jo kolmannella....

Siitäpä sitten seuraakin että kaikkialla pitää olla samalla tavalla kielikiintiöt kuin nykyisillä sveduilla - Roman saa sakujen kiintiösuojatyöpaikan uutisvuodossa jne jne.

Eli lisää pakkotoimia hurrien puolesta niin suosio senkun kasvaa....!

Äänestä

Vesa Kaitera! Kansa on valinnut ja palkannut kansanedustajat edustamaan kansaa. Noin 80% kansasta haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi. Useiden puolueiden johtajisto vastustaa tätä muutosta. Mitä tekee kansanedustajat, jotka ovat pakkoruotsia vastaan? Nostavat korkeaa palkkaa ja nssivat puluja? Suomi ei ole minkään lain tai kriteerin mukaan kaksikielinen maa. Perustuslaki takaa palvelut virastoissa ja tuomioistuimissa molemmilla kielillä. Tulkit riittää toimittamaan nämä palvelut. Virkamiesruotsi on hanurilla sävelletty etu suruille. Kuinka paljon työllistää virkamiesruotsi suruja? Suomenkielisen kouluruotsi ei riitä virkamiesruotsiksi Suomessa, eikä sillä pärjää Ruotsissa, koska riikinruotsin ääntäminen poikkeaa niin paljon muumiruotsin ääntämisestä. Siis. Suomenkielisellä ei ole mitään hyötyä ruotsista Suomessa eikä Ruotsissa. Nyt on tullut aika, että jätätte pulut rauhaan ja alatte toimimaan yli puoluerajojen pakko- ja virkamiesruotsin poistamiseksi. Vai haluatteko että kansa poistaa pakko- ja virkamiesruotsin? Omalla tavallaan.

Äänestä

Tuo 80% on täysin kuvitteellinen luku. Mikään oikea mielipidetutkimus ei näytä tuollaisia lukuja.

Äänestä

Suomi yksikieliseksi kirjoitti :"Noin 80% kansasta haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi. Useiden puolueiden johtajisto vastustaa tätä muutosta."


Meidän pakkoruotsia vastustavien määrä taitaa olla hieman esittämääsi alhaisempi, mutta kuitenkin noin 70%. Meistä suuri osa kuten minäkin haluaa ruotsin vaihtoehtoiseksi kieleksi, ei vapaaehtoiseksi aineeksi. Tarkoituksemme on laajentaa suomalaisten kielipohjaa eikä kaventaa sitä, mihin ruotsin kielen tekeminen vapaaehtoiseksi aineksi hyvinkin voisi johtaa.

Tilanne on todellakin sikäli mielenekiintoinen, että niin Kokoomuksen, SDP:n kuin Keskustankin äänestäjistä selvä enemmistäö vastustaa pakkoruotsia, mutta kuitenkin noiden kolmen puolueen johto selkeästi liputtaa sen puolesta. Keskustan uudesta puheenjohtajasta en tosin ole varma. Aika näyttää.


Suomi yksikieliseksi :"Mitä tekee kansanedustajat, jotka ovat pakkoruotsia vastaan? Nostavat korkeaa palkkaa ja nssivat puluja? Suomi ei ole minkään lain tai kriteerin mukaan kaksikielinen maa. Perustuslaki takaa palvelut virastoissa ja tuomioistuimissa molemmilla kielillä. Tulkit riittää toimittamaan nämä palvelut. Virkamiesruotsi on hanurilla sävelletty etu suruille. Kuinka paljon työllistää virkamiesruotsi suruja? Suomenkielisen kouluruotsi ei riitä virkamiesruotsiksi Suomessa, eikä sillä pärjää Ruotsissa, koska riikinruotsin ääntäminen poikkeaa niin paljon muumiruotsin ääntämisestä. Siis. Suomenkielisellä ei ole mitään hyötyä ruotsista Suomessa eikä Ruotsissa. Nyt on tullut aika, että jätätte pulut rauhaan ja alatte toimimaan yli puoluerajojen pakko- ja virkamiesruotsin poistamiseksi. Vai haluatteko että kansa poistaa pakko- ja virkamiesruotsin? Omalla tavallaan."


Mielenkiintoista todellakin on se, että suuri osa niistä kansanedustajista, jotka vaalikoneille antamiensa vastausten perusteella vastustavat pakkoruotsia, ei valituksi tultuaan ole tehnyt käytännössä mitään pakkoruotsin poistamiseksi. Jotkut ovat jopa täydellisesti kääntäneet kelkkansa, joista esimerkinä kaksi viimeisintä opetusministeriömme. Henna Virkkusen kannanmuutoksen syynä lienee se, että Kokoomuksen johto on niin voimakkaasti pakkoruotsin puolesta, ettei Henna halua tulla heitetyksi puolueen sisäpiiristä kerettiläisten kielipoliittisten näkemysten vuoksi.

Pakkoruotsin ja virkamieruotsin poistaminen on mielestäni järkevää ja pitkässä juoksussa jopa välttämätöntä niukkojen materiaalisten resurssien säästämiseksi. Kaksikielisyyden osalta en menisi tekemään kovin pikaisia johtopäätöksiä. Kaksikielisyyden säilyttämiselle on olemassa OLLEELISESTI parempia syitä kuin pakkoruotsin ylläpitämiseksi. Siksi pakkoruotsin poistaminen voi hyvinkin onnistua alle kymmenssä vuodesa, mutta kaksikielisyys kyllä säilyy vähintään parin sukupolven ajan, ehkä pitempääkin. Näitä kahta asiaa pakkoruotsin ja kaksikielisyyden poitoa ei kannata yhdistää, koska sellainen palvelisi vain pakkoruotsin kannattajien etuja.

Olen perehtynyt suhteellisen hyvin Ranskan Suureen vallankumoukseen. Sen allahan aatelisto ja papisto torjuivat kaikki ehdotuksiet heidän etuoikeuksiensa osittaisestakaan leikkamisesta. Kuningas olisi ollut tähän valmis, mutta nuo kaksi säätyä eivät. Mehän tiedämme, kuinka ankeasti aatelistolle ja papistolle sitten kävikään, kun kansa raivo pääsi valloilleen. Ihan samanlaista kehityskulkua en toivo enkä usko Suomessa tapahtuvan, mutta jos Suomen poliittinen eliitti jatkaa kouristuksenomaista takertumistaan pakkoruotsiin, niin voimme odottaa aika silmittömiäkin väkivaltaisia purkauksia kansan taholta. Ehkä olisi hyvä viimeinkin käyttää näissä kieliasioissakin järkeä, eikä kaikkea tehdä ihan vaikeimman kautta. Ruotsin kieltä tulee tietenkin osata siellä, missä sitä aidosti tarvitaan, muttei muualla.

Äänestä
  • Mehän tiedämme, kuinka ankeasti aatelistolle ja papistolle sitten kävikään, kun kansa raivo pääsi valloilleen. Ihan samanlaista kehityskulkua en toivo enkä usko Suomessa tapahtuvan, mutta jos Suomen poliittinen eliitti jatkaa kouristuksenomaista takertumistaan pakkoruotsiin, niin voimme odottaa aika silmittömiäkin väkivaltaisia purkauksia kansan taholta. >
    Aivan, en minäkään kannata väkivaltaa, mutta ymmärrän niitä, jotka turhautuneina pahoinpitelevät ruotsinkielisiä, vaikka kyseinen yksilö ei RKP:n päällepäsmäröintiin osallituisikaan.
    Demokraattisten vaikuttamiskeinojen puute johtaa helposti väkivaltaan.
    Onhan se nähty esim. arabimaissa.

    Äänestä

  • Mitään väkivaltaisia purkauksia EI käytännössä ole odotettavissa, sillä koko kysymyksellä oln suurelle enemmistölle kansalaisista vain hyvin matala prioriteetti moniin muihin kysymyksiin nähden. Kun äänestäjiltä kysellään mitä asioita he pitävät tärkeinä, kysymys ruotsin pakollisuudesta opetuskielenä hautautuu mappi ö-tasolle talouspolitiikan, verotuksen, sosiaalipolitiikan, terveys- sosiaali- ja koulutuspalveluiden takaamisen, EU-politiikan, rikollisuuden torjunnan, turvallisuuspolitiikan, ympäristöpolitiikan, asuntopolitiikan, maahanmuuttopolitiikan, seksuaalivähemmistökysymysten, alkoholikysymyksen, kuntauudistuksen ja vastaavien alle.

    Se että VAIN vastaa gallupkyselyssä myöntävästi kysymykseen "pitäisikö ruotsin olla vapaaehtoinen oppiaine suomenkielisille koululaisille" (kuten 69% vastasi Suomalaisuuden liiton muotoilemaan kysymykseen Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä) EI tarkoita sitä että välttämättä priorisoisi koko kysymystä kovin korkealle, ja niistäkin jotka priorisoivat kysymyksen suhteellisen korkealle vain harva jaksaa suhtautua kysymykseen mitenkään kiihkeästi. Tämä tuli erittäin havainnollisesti ilmi keväällä 2011, kun eduskuntatalon eteen saapui vain muutama sata mielenosoittajaa vastustamaan "pakkoruotsia", vaikka tapahtumaa oli mainostettu kunnolla jo etukäteen ja osallistujille järjestetty linja-autokuljetuksia eri puolilta Suomea. Siitä oli kaavailtu suurmielenosoitusta, mutta se lässähti surkeasti kasaan.

    Toista oli 30-luvulla, kun AKS:läisten ja muiden yksikielisyyden kannattajien tapana oli hyökätä joukolla ruotsalaisuuden päivän (6.11.) juhlijoiden kimppuun, mikä johti useina vuosina mellakoihin Helsingissä. Pahimpana vuonna 1933 mellakat kestivät neljä päivää ja riehuva yksikielisyysväki saatiin lopulta rauhoittumaan vasta kun poliisin avuksi saatiin palolaitos vesisuihkuineen. Mellakointi liittyi lähinnä siihen, että eduskunta oli käsittelemässä IKL:n ja AKS:n aloitteita virallisen kaksikielisyyden romuttamiseksi. IKL:n edustajat uhkailivat eduskuntapuheissaan ruotsinkielisiä traagisilla seurauksilla, jos heidän vaatimuksiinsa yksikielisen Suomen luomisesta ei suostuta. Eduskunnassa kaksikielisyyden kannattajilla (SDP, RKP, Ruotsalainen Vasemmisto, Kansallinen Edistyspuolue, osa Kokoomuksesta) oli enemmistö eikä vaatimuksilla perustuslain muuttamisesta ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia mennä läpi.

    30-luvulla väkivalta ei siis ollut pelkästään uhka, vaan yksikielisyysväki myös todella turvautui siihen. Se johti siihen, että he leimautuivat vasemmiston ja liberaalin porvariston silmissä entistä enemmän ääriaineksiksi. Lisäksi väkivalta tiivisti ruotsinkielisten omaa rintamaa ja ruotsalaisuuden päivän juhlijoiden määrä kasvoi vuosi vuodelta uhmakkaana reaktiona vastapuolen väkivaltaisuutta vastaan. Jos ruotsinkielisiä nimittäin ryhtyy painostamaan johonkin, seuraukset ovat yleensä päinvastaiset kuin painostaja toivoisi. Jos yksikielisyysväki nyt ryhtyy suoraan tai epäsuoraan uhkailemaan väkivallalla, se tulee vain kostautumaan sen julkisuuskuvalle, kuten se kostautui 30-luvulla. Eihän yksikielisyyysliike silloinkaan saanut tavoitteitaan läpi.

    Tunnen itsekin Ranskan suuren vallankumouksen historian oikein hyvin enkä pidä sitä mitenkään tähän kysymykseen verrattavana, sillä silloin oli kysymys asioista joita Ranskan kansan suuri enemmistö oikeasti piti erittäin tärkeinä itsensä kannalta. Ranskan vallankumoukseen nähden on olemassa sekin ero että säätyvaltiopäiväthän EIVÄT olleet demokraattiset. Suomessa taas vallitsee edustuksellinen demokratia.

    Äänestä

  • Ei väkivaltaa! kirjoitti:

    Mehän tiedämme, kuinka ankeasti aatelistolle ja papistolle sitten kävikään, kun kansa raivo pääsi valloilleen. Ihan samanlaista kehityskulkua en toivo enkä usko Suomessa tapahtuvan, mutta jos Suomen poliittinen eliitti jatkaa kouristuksenomaista takertumistaan pakkoruotsiin, niin voimme odottaa aika silmittömiäkin väkivaltaisia purkauksia kansan taholta. >
    Aivan, en minäkään kannata väkivaltaa, mutta ymmärrän niitä, jotka turhautuneina pahoinpitelevät ruotsinkielisiä, vaikka kyseinen yksilö ei RKP:n päällepäsmäröintiin osallituisikaan.
    Demokraattisten vaikuttamiskeinojen puute johtaa helposti väkivaltaan.
    Onhan se nähty esim. arabimaissa.

    On ERITTÄIN tekopyhää puhua siihen sävyyn, että muka ei kannata väkivaltaa, mutta "ymmärtää" niitä jotka turhautuneina pahoinpitelevät ruotsinkielisiä. Tuollainen etnisperusteisen väkivallan "ymmärtäminen" on vain toinen tapa sanoa KANNATTAVANSA tällaista väkivaltaa. Juuri tuollaisesta väkivallan "ymmärtämisestä" alkaa täysin avoin fasismi. Yksikielisyysliikkeen äärioikeistolainen perusluonne tulee yhä avoimemmin esiin. Kyse on IKL:n ja AKS:n vanhasta perinteestä, jota nyt herätellään henkiin "Suomalaisuuden" liitossa ja sen liepeillä.

    Väkivallan "ymmärtämiseen" on reagoitava järjestelmällisellä nollatoleranssilla.

    Äänestä

  • "Mielenkiintoista todellakin on se, että suuri osa niistä kansanedustajista, jotka vaalikoneille antamiensa vastausten perusteella vastustavat pakkoruotsia, ei valituksi tultuaan ole tehnyt käytännössä mitään pakkoruotsin poistamiseksi. Jotkut ovat jopa täydellisesti kääntäneet kelkkansa, joista esimerkinä kaksi viimeisintä opetusministeriömme."


    Opetusministeriössä on työryhmien jäsenistä n. 80-90:a RKP:läisiä tai sidoksissa RKP:n järjestöihin. Lisäksi kun huomioi esim. Kataisen vahvat puheet pakkoruotsimyönteisyydestä niin vaikeaa on asettua pääministeriä vastaan.

    Suomessa ei ole väkivaltaista mielipidekulttuuria, joten ei sitä pakkoruotsistakaan tule. Toisaalta asia nousee muutamien kuukausien välein julkiseksi puheenaiheeksi niin kauan kunnes sille tehdään jotakin.

    Pakkoruotsin suurempi ongelma on siinä että se vie poliittista uskottavuutta, koska toimitaan täysin kansan tahdon vastaisesti osaamatta perustella päätöksiä uskottavasti.

    Äänestä

  • 32 kirjoitti:

    Mitään väkivaltaisia purkauksia EI käytännössä ole odotettavissa, sillä koko kysymyksellä oln suurelle enemmistölle kansalaisista vain hyvin matala prioriteetti moniin muihin kysymyksiin nähden. Kun äänestäjiltä kysellään mitä asioita he pitävät tärkeinä, kysymys ruotsin pakollisuudesta opetuskielenä hautautuu mappi ö-tasolle talouspolitiikan, verotuksen, sosiaalipolitiikan, terveys- sosiaali- ja koulutuspalveluiden takaamisen, EU-politiikan, rikollisuuden torjunnan, turvallisuuspolitiikan, ympäristöpolitiikan, asuntopolitiikan, maahanmuuttopolitiikan, seksuaalivähemmistökysymysten, alkoholikysymyksen, kuntauudistuksen ja vastaavien alle.

    Se että VAIN vastaa gallupkyselyssä myöntävästi kysymykseen "pitäisikö ruotsin olla vapaaehtoinen oppiaine suomenkielisille koululaisille" (kuten 69% vastasi Suomalaisuuden liiton muotoilemaan kysymykseen Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä) EI tarkoita sitä että välttämättä priorisoisi koko kysymystä kovin korkealle, ja niistäkin jotka priorisoivat kysymyksen suhteellisen korkealle vain harva jaksaa suhtautua kysymykseen mitenkään kiihkeästi. Tämä tuli erittäin havainnollisesti ilmi keväällä 2011, kun eduskuntatalon eteen saapui vain muutama sata mielenosoittajaa vastustamaan "pakkoruotsia", vaikka tapahtumaa oli mainostettu kunnolla jo etukäteen ja osallistujille järjestetty linja-autokuljetuksia eri puolilta Suomea. Siitä oli kaavailtu suurmielenosoitusta, mutta se lässähti surkeasti kasaan.

    Toista oli 30-luvulla, kun AKS:läisten ja muiden yksikielisyyden kannattajien tapana oli hyökätä joukolla ruotsalaisuuden päivän (6.11.) juhlijoiden kimppuun, mikä johti useina vuosina mellakoihin Helsingissä. Pahimpana vuonna 1933 mellakat kestivät neljä päivää ja riehuva yksikielisyysväki saatiin lopulta rauhoittumaan vasta kun poliisin avuksi saatiin palolaitos vesisuihkuineen. Mellakointi liittyi lähinnä siihen, että eduskunta oli käsittelemässä IKL:n ja AKS:n aloitteita virallisen kaksikielisyyden romuttamiseksi. IKL:n edustajat uhkailivat eduskuntapuheissaan ruotsinkielisiä traagisilla seurauksilla, jos heidän vaatimuksiinsa yksikielisen Suomen luomisesta ei suostuta. Eduskunnassa kaksikielisyyden kannattajilla (SDP, RKP, Ruotsalainen Vasemmisto, Kansallinen Edistyspuolue, osa Kokoomuksesta) oli enemmistö eikä vaatimuksilla perustuslain muuttamisesta ollut käytännössä mitään mahdollisuuksia mennä läpi.

    30-luvulla väkivalta ei siis ollut pelkästään uhka, vaan yksikielisyysväki myös todella turvautui siihen. Se johti siihen, että he leimautuivat vasemmiston ja liberaalin porvariston silmissä entistä enemmän ääriaineksiksi. Lisäksi väkivalta tiivisti ruotsinkielisten omaa rintamaa ja ruotsalaisuuden päivän juhlijoiden määrä kasvoi vuosi vuodelta uhmakkaana reaktiona vastapuolen väkivaltaisuutta vastaan. Jos ruotsinkielisiä nimittäin ryhtyy painostamaan johonkin, seuraukset ovat yleensä päinvastaiset kuin painostaja toivoisi. Jos yksikielisyysväki nyt ryhtyy suoraan tai epäsuoraan uhkailemaan väkivallalla, se tulee vain kostautumaan sen julkisuuskuvalle, kuten se kostautui 30-luvulla. Eihän yksikielisyyysliike silloinkaan saanut tavoitteitaan läpi.

    Tunnen itsekin Ranskan suuren vallankumouksen historian oikein hyvin enkä pidä sitä mitenkään tähän kysymykseen verrattavana, sillä silloin oli kysymys asioista joita Ranskan kansan suuri enemmistö oikeasti piti erittäin tärkeinä itsensä kannalta. Ranskan vallankumoukseen nähden on olemassa sekin ero että säätyvaltiopäiväthän EIVÄT olleet demokraattiset. Suomessa taas vallitsee edustuksellinen demokratia.

    "Mitään väkivaltaisia purkauksia EI käytännössä ole odotettavissa, sillä koko kysymyksellä oln suurelle enemmistölle kansalaisista vain hyvin matala prioriteetti moniin muihin kysymyksiin nähden. Kun äänestäjiltä kysellään mitä asioita he pitävät tärkeinä, kysymys ruotsin pakollisuudesta opetuskielenä hautautuu mappi ö-tasolle talouspolitiikan, verotuksen, sosiaalipolitiikan, terveys- sosiaali- ja koulutuspalveluiden takaamisen, EU-politiikan, rikollisuuden torjunnan, turvallisuuspolitiikan, ympäristöpolitiikan, asuntopolitiikan, maahanmuuttopolitiikan, seksuaalivähemmistökysymysten, alkoholikysymyksen, kuntauudistuksen ja vastaavien alle."


    Olet aivan väärässä!

    Pakkoruotsi on julkisuudessa vähän väliä esillä. Jopa pääministeri joutuu vastaamaan julkisesti oman puolueensa pakkoruotsi kysymykseen johon ei mielellään oteta kantaa.

    Pakkoruotsi koskettaa koko väestöä varsin laajamittaisestikin suosien yhtä osapuolta. Monipuolinen kielivalikoima on myös yksi iso ongelma, mutta epäilemättä suurin ongelma on siinä että pakkoruotsi vie uskottavuutta muulta politiikalta.

    Harvoin voidaan perustella asioita niin typerästi ja yliolkaisesti kuin pakkoruotsia perustellaan. Oikeastaan sitä ei edes haluta perustella koska tärkeämpää ovat ne tahot jotka oikeasti päättävät pakkoruotsista. Toisin sanoen opetusministeriön työryhmät.

    Pakkoruotsi pysyy julkisuudessa niin kauan kuin se katoaa. Jossakin vaiheessa ihmetelläänkin Suomessa että miten on Suomessa voinut olla niinkin erikoinen asia kuin "pakkoruotsi". (ihmetelläänhän tätä samaa asiaa ulkomaillakin!).

    Äänestä

  • 324324234 kirjoitti:

    "Mielenkiintoista todellakin on se, että suuri osa niistä kansanedustajista, jotka vaalikoneille antamiensa vastausten perusteella vastustavat pakkoruotsia, ei valituksi tultuaan ole tehnyt käytännössä mitään pakkoruotsin poistamiseksi. Jotkut ovat jopa täydellisesti kääntäneet kelkkansa, joista esimerkinä kaksi viimeisintä opetusministeriömme."


    Opetusministeriössä on työryhmien jäsenistä n. 80-90:a RKP:läisiä tai sidoksissa RKP:n järjestöihin. Lisäksi kun huomioi esim. Kataisen vahvat puheet pakkoruotsimyönteisyydestä niin vaikeaa on asettua pääministeriä vastaan.

    Suomessa ei ole väkivaltaista mielipidekulttuuria, joten ei sitä pakkoruotsistakaan tule. Toisaalta asia nousee muutamien kuukausien välein julkiseksi puheenaiheeksi niin kauan kunnes sille tehdään jotakin.

    Pakkoruotsin suurempi ongelma on siinä että se vie poliittista uskottavuutta, koska toimitaan täysin kansan tahdon vastaisesti osaamatta perustella päätöksiä uskottavasti.

    PAKKKORUOTSI POIS

    Äänestä

Pakkoruotsin aikaistaminen tarkoittaa tosiaan sitä että yläasteella voitaisiin jatko-opiskella ruotsin kieltä.

On edelleen vaikeaa uskoa että oppilaat alkaisivat opiskella lisää muita kieliä pakollisen ruotsin ja vapaavalintaisen (mutta liian tärkeän) englannin kanssa. Olipa kielivalikoimaa tarjolla lisää kouluissa tai ei.

Ehdotus saattaa tuntua järkevältä jos ei ajattele asiaa erikoisemmin mutta jos sitä ajattelee vähänkin niin tässä mennään ojasta allikkoon.

Äänestä

Miksi Suomen pitäisi myydä vientituotteensa ensin Ruotsiin, mistä Ruotsi sitten myy ne voitolla eteenpäin ? Ruotsissa nimenomaan kannustetaan maailmankielten opiskeluun. Suomessa ne uhrataan ruotsin takia!

"Millä tavalla pakkoruotsin varhentaminen "monipuolistaa voimallisesti kielivalikoimaa"?

Kielivalikoimaa monipuolistetaan kieliopintojen valinnanvapaudella kaikilla opintoasteilla siten, että täytyy valita vähintään kaksi vierasta kieltä.

Ruotsisokea hallitus ei tätä ymmärrä.

Lisäksi todetaan, että "varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa".

Suomessa ei ole elävää kaksikielisyyttä siinä mielessä kuin hallitus esittää. Yli yhdeksänkymmentä prosenttia suomalaisista on virallisesti yksikielisiä suomenkielisiä. Ylhäältä päin pakotettua kaksikielisyyttä kutsutaan kansan parissa pilkallisesti pakkoruotsiksi.

Pakotettu kaksikielisyys vain heikentää kieliryhmien välisiä suhteita ja on johtanut huonoihin oppimistuloksiin. Kieliopintojen valinnanvapaus on paras tae kieliryhmien välisille hyville suhteille ja hyvälle motivaatiolle, joka tuo hyviä oppimistuloksia."

http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110019-ruotsin-kielen-opiskelun-varhentaminen-vahingoittaa-suomen-taloutta

Äänestä

Vousikymmeniä olen taistellut Ruotsin pakollista opiskelua vastaan! Lapsenlapset ovat nyt vaarassa menettää oikeuden valita opiskelemansa kielen valinnan? Millä poliitikon päät käännetään pakko-asentoon ruotsinkielen suhteen? Johannes Virolainen ajoi asian peruskouluun ja sai jotain etuja ? Lipponen sai oikeen hienon mitallin ruotsinkielen edustamisesta! Sdp ja Kepu on aina myöntyneet Rkp:n vaatimuksiin, mutta kokoomus on uusi lipovits listalla,ala Käteinen? Kansan mieltä ei tässä asiassa haluta noudattaa ,koska olemme kuulemma ymmärtämättömiä muokkia?

Äänestä

Svenska kulturfongetin ruskeat kirjekuoret muiden hallituspuolueiden edustajille tekivät taas tehtävänsä.

Äänestä

Hyvä Vesa. Ymmärrät mistä on kysymys. Ja ymmärrät myös, että jos kansan mielipiteitä ei kuunnella, niin siitä voi olla vakavia seurauksia. Kaksikielistä Suomea ei ole olemassakaan. Perustuslaissa on maininta, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Ja kahdesta kansalliskielestä on vedetty kaksi virheellistä johtopäätöstä, että Suomi on kaksikielinen maa ja että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Näinhän ei suinkaan ole, vaan Suomessa ei ole ensimmäistäkään virallista kieltä. On vain kaksi kansalliskieltä. Kun perustuslaissa ei mainita mitään virallisesta kielestä, niin Suomi on helppo tehdä virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi Suomeksi. Riittää, kun kirjoittaa kielilait uusiksi. Perustuslakiin ei tarvitse kajota ollenkaan. Ja vielä tuosta "vapaaehtoisesta aineesta". Kaikilla ei ole kielipäätä, joten kaikkien ei myöskään pitäisi opiskella pakolla kieliä, vaan muita aineita. Vesa! Jos perustuslaissa olisi maininta, että saamen kieli on Suomen toinen kansalliskieli, ruotsin tilalta, niin puhuttaisiinko Suomesta kaksikielisenä maana?

Äänestä
  • Suomi yksikieliseksi kirjoitti :"Hyvä Vesa. Ymmärrät mistä on kysymys. Ja ymmärrät myös, että jos kansan mielipiteitä ei kuunnella, niin siitä voi olla vakavia seurauksia."


    Yli 2/3 suomalaisista vastustaa pakkoruotsia ja tämä on jokseenkin sama prosentti, joka on ollut kaikissa kyselyissä pakkoruotsin toteuttamisen jälkeen. Tästä ei voi kuitenkaan automaattisesti vetää sitä johtopäätöstä, että tuo suuri enemmistö olisi valmis "suoraan toimintaan", jos pakkoruotsia ei poisteta.
    Tämä asia saattaa toki vaikuttaa kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen ja esimerkiksi Perussuomalaisten vaalivoiton suuruuteen reilu vuosi sitten tällä pakkoruotsista käydyllä keskustelulla oli oma vaikutuksensa. Se varmaankin osaltaan lisäsi PS:n paikkamäärää.

    Tällä hetkellä "kielisodan" osapuolia ovat ruotsi ja suuret euroopalaiset ja aasialaiset kielet. En suoraan sanoen usko, että Suomen kansa olisi valmis hirveän joukkovoimaisesti nousemaan barrikaadeile sen paremmin ranskan, saksan kuin venäjänkään opiskelun puolesta. En siis usko suureen kielivallankumoukseen, vaan hitaaseen ja kivuliaaseen etenemiseen.

    Jos kuitenkin tilanne muuttuu niin, että ruotsin asemaa yitettäisiin nykyisestä tietoisesti vahvistaa ja että siitä voi perustellusti olettaa suomen kielen aseman heikentyvän, niin silloin kansan vihaista vastausta tuskin tarvitsee kovin kauaa odotella.


    Suomi yksikieliseksi: "Kaksikielistä Suomea ei ole olemassakaan. Perustuslaissa on maininta, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Ja kahdesta kansalliskielestä on vedetty kaksi virheellistä johtopäätöstä, että Suomi on kaksikielinen maa ja että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Näinhän ei suinkaan ole, vaan Suomessa ei ole ensimmäistäkään virallista kieltä. On vain kaksi kansalliskieltä. Kun perustuslaissa ei mainita mitään virallisesta kielestä, niin Suomi on helppo tehdä virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi Suomeksi. Riittää, kun kirjoittaa kielilait uusiksi. Perustuslakiin ei tarvitse kajota ollenkaan."


    Suomessa on kaksikielisiä alueita ja kaksikielisiä perheitä. Mutta se, että koko Suomi olisi aidosti kaksikielinen, on suorastaan käsitteellinen mahdottomuus, virallinen kaksikielisyys on kyllä mahdollinen. Kielilait voidaan kirjoittaa uudelleen, mutta tässä on muistettava se, että perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat tasavertaisia kansalliskieliä, joita tulee lainsäädännössä kohdella yhdenvertaisesti. Jos ja kun poistamme pakkoruotsin, niin ruotsinkielisistä kouluista pitää poistaa pakkosuomi. Jos sitä ei tehdä, niin suomenkielisten koulujen pakkoruotsi joudutaan poistamaan perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kumpaankaan kieliryhmään kuuluvan henkilön saamien palvelujen taso ei saa yksipuolisesti laskea. Jos ja kun muutamme virkamiesruotsia, niin tuo edellinen seikka on pidettävä mielessä.


    Suomi yksikieliseksi : "Ja vielä tuosta "vapaaehtoisesta aineesta". Kaikilla ei ole kielipäätä, joten kaikkien ei myöskään pitäisi opiskella pakolla kieliä, vaan muita aineita. Vesa! Jos perustuslaissa olisi maininta, että saamen kieli on Suomen toinen kansalliskieli, ruotsin tilalta, niin puhuttaisiinko Suomesta kaksikielisenä maana?"


    Mitäö kieliin tulkee, niin olen kanssasi eri mieltä. Koska sekä suomi että ruotsi ovat globaalisti ajatellen hyvin pieniä kieliä, niin olemme jo kättelyssä kielipoliittisessa motissa. Pääsemme siitä eroon vain VAHVALLA satsauksella koululaisten kielten opiskeluun riittävän aikaisessa vaiheessa, jolloin kieliä opitaan suhteessa helpoimmin. Olen täysin tietoinen siitä, että melko monelle kielet tuottavat vaikeuksia ja siksi emme voi kohtuudella vaatia, että kaikkien koululaisten tulisi opiskella useampaa kuin kahta vierasta kieltä. Koska toinen noista kielistä lähes poikkeuksetta on englanti, niin jos pakkoruotsista pidetään kiinni, niin minimiohjelman kielissä suorittavalla koululaisella ei ole kielten osalta lainkaan valitsemismahdollisuuksia. Pakkoruotsi rasittaa ertityisesti tätä ryhmää, hyvin kieliä oppiville ruotsi yhtenä lisäkielenä ei ole ongelma.

    Suomi on suhteessa eniten kehittynyt eurooppalinen maa toisen maailmansodan jälkeen. Yksi kulmakivi tuossa menestystarinassamme on ollut voimakas satsaus kaikkien yhteiskuntaluokkien lasten koulutukseen. Myös kieltenopetus on ollut suhteellisen hyvällä tasolla. Pakkoruotsi on ollut virheliike, eikä se käytännössä toimi. Siitä pitäisi tehdä ajoissa oikeat johtopäätökset, eikä turhaan jatkaa pään lyömistä seinään.

    Äänestä

  • Vesa Kaitera kirjoitti:

    Suomi yksikieliseksi kirjoitti :"Hyvä Vesa. Ymmärrät mistä on kysymys. Ja ymmärrät myös, että jos kansan mielipiteitä ei kuunnella, niin siitä voi olla vakavia seurauksia."


    Yli 2/3 suomalaisista vastustaa pakkoruotsia ja tämä on jokseenkin sama prosentti, joka on ollut kaikissa kyselyissä pakkoruotsin toteuttamisen jälkeen. Tästä ei voi kuitenkaan automaattisesti vetää sitä johtopäätöstä, että tuo suuri enemmistö olisi valmis "suoraan toimintaan", jos pakkoruotsia ei poisteta.
    Tämä asia saattaa toki vaikuttaa kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen ja esimerkiksi Perussuomalaisten vaalivoiton suuruuteen reilu vuosi sitten tällä pakkoruotsista käydyllä keskustelulla oli oma vaikutuksensa. Se varmaankin osaltaan lisäsi PS:n paikkamäärää.

    Tällä hetkellä "kielisodan" osapuolia ovat ruotsi ja suuret euroopalaiset ja aasialaiset kielet. En suoraan sanoen usko, että Suomen kansa olisi valmis hirveän joukkovoimaisesti nousemaan barrikaadeile sen paremmin ranskan, saksan kuin venäjänkään opiskelun puolesta. En siis usko suureen kielivallankumoukseen, vaan hitaaseen ja kivuliaaseen etenemiseen.

    Jos kuitenkin tilanne muuttuu niin, että ruotsin asemaa yitettäisiin nykyisestä tietoisesti vahvistaa ja että siitä voi perustellusti olettaa suomen kielen aseman heikentyvän, niin silloin kansan vihaista vastausta tuskin tarvitsee kovin kauaa odotella.


    Suomi yksikieliseksi: "Kaksikielistä Suomea ei ole olemassakaan. Perustuslaissa on maininta, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Ja kahdesta kansalliskielestä on vedetty kaksi virheellistä johtopäätöstä, että Suomi on kaksikielinen maa ja että Suomessa on kaksi virallista kieltä. Näinhän ei suinkaan ole, vaan Suomessa ei ole ensimmäistäkään virallista kieltä. On vain kaksi kansalliskieltä. Kun perustuslaissa ei mainita mitään virallisesta kielestä, niin Suomi on helppo tehdä virallisesti yksikieliseksi, suomenkieliseksi Suomeksi. Riittää, kun kirjoittaa kielilait uusiksi. Perustuslakiin ei tarvitse kajota ollenkaan."


    Suomessa on kaksikielisiä alueita ja kaksikielisiä perheitä. Mutta se, että koko Suomi olisi aidosti kaksikielinen, on suorastaan käsitteellinen mahdottomuus, virallinen kaksikielisyys on kyllä mahdollinen. Kielilait voidaan kirjoittaa uudelleen, mutta tässä on muistettava se, että perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat tasavertaisia kansalliskieliä, joita tulee lainsäädännössä kohdella yhdenvertaisesti. Jos ja kun poistamme pakkoruotsin, niin ruotsinkielisistä kouluista pitää poistaa pakkosuomi. Jos sitä ei tehdä, niin suomenkielisten koulujen pakkoruotsi joudutaan poistamaan perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kumpaankaan kieliryhmään kuuluvan henkilön saamien palvelujen taso ei saa yksipuolisesti laskea. Jos ja kun muutamme virkamiesruotsia, niin tuo edellinen seikka on pidettävä mielessä.


    Suomi yksikieliseksi : "Ja vielä tuosta "vapaaehtoisesta aineesta". Kaikilla ei ole kielipäätä, joten kaikkien ei myöskään pitäisi opiskella pakolla kieliä, vaan muita aineita. Vesa! Jos perustuslaissa olisi maininta, että saamen kieli on Suomen toinen kansalliskieli, ruotsin tilalta, niin puhuttaisiinko Suomesta kaksikielisenä maana?"


    Mitäö kieliin tulkee, niin olen kanssasi eri mieltä. Koska sekä suomi että ruotsi ovat globaalisti ajatellen hyvin pieniä kieliä, niin olemme jo kättelyssä kielipoliittisessa motissa. Pääsemme siitä eroon vain VAHVALLA satsauksella koululaisten kielten opiskeluun riittävän aikaisessa vaiheessa, jolloin kieliä opitaan suhteessa helpoimmin. Olen täysin tietoinen siitä, että melko monelle kielet tuottavat vaikeuksia ja siksi emme voi kohtuudella vaatia, että kaikkien koululaisten tulisi opiskella useampaa kuin kahta vierasta kieltä. Koska toinen noista kielistä lähes poikkeuksetta on englanti, niin jos pakkoruotsista pidetään kiinni, niin minimiohjelman kielissä suorittavalla koululaisella ei ole kielten osalta lainkaan valitsemismahdollisuuksia. Pakkoruotsi rasittaa ertityisesti tätä ryhmää, hyvin kieliä oppiville ruotsi yhtenä lisäkielenä ei ole ongelma.

    Suomi on suhteessa eniten kehittynyt eurooppalinen maa toisen maailmansodan jälkeen. Yksi kulmakivi tuossa menestystarinassamme on ollut voimakas satsaus kaikkien yhteiskuntaluokkien lasten koulutukseen. Myös kieltenopetus on ollut suhteellisen hyvällä tasolla. Pakkoruotsi on ollut virheliike, eikä se käytännössä toimi. Siitä pitäisi tehdä ajoissa oikeat johtopäätökset, eikä turhaan jatkaa pään lyömistä seinään.

    Pakkoruotsi ei ole toiminut ennenkään, mutta nyt on tullut uusia ongelmakohtia.

    Erittäin suuri ongelma on maahanmuuttajalasten kielitaidon ja oman kaksikielisyyden vahvistaminen - nyt heillä on käytännössä pakkoruotsi aivan kuten muillakin, omalle kielelle ei riittävästi tukea, eikä kukaan puhu heidän kaksikielisyydestään maan rikkautena.

    Oppilaiden työmäärä on kasvanut, sillä arkemme on kiireisempää kuin aikaisemmin ja täynnä erilaisia medioita. Vaikka koulusta vieraantuneet eivät tätä tiedä, sekä peruskoulu että lukio ovat vaativampia kuin aikaisemmin. Esimerkiksi matemaattisten aineiden lukijoilla on äärettömän raskas lukiotaival, siksi yhä harvempi lukee pitkän matematiikan ja laajat fysiikat ja kemiat. Kielipainotteisuutta ei voi lisätä näiden aineiden lukijoiden kohdalla.

    Oppilailla on aikaisempaa enemmän myös erilaisia lukivaikeuksia, dysleksiaa, keskittymisvaikeuksia. Oppimisen ongelmien kohdalla kielten ylipainotus on monelle todella vaikea asia. Pitää olla mahdollisuus rajata opiskelua itselle kaikkein tärkeimpiin asioihin. Pakkoruotsi ja sen viitonen on monelle osoitus siitä, ettei omaa kapasiteettia opiskella - vaikka kysymys ei todellakaan ole siitä.

    Äänestä

Miksi kaikki muut puolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta ovat rkp:n talutushihnassa?

Äänestä
  • Poliitikot pelkäävät ottaa kantaa pakkoruotsiin kriittisesti. Heidät leimataan. Fiksu, lositava Sanna Lauslahtikin sai HBL:n artikkelissa tittelikseen "svenskätare".

    Taustalla joka puolueessa toimii vahva ruotsinkielisten edustajien verkosto, jota on vaikea vastustaa. Ruotsinkieliset ovat myös mukavia, moni ei halua ärsyttää.

    Ihan kylmästi täytyy myös olla niin, että vaalirahoituksessa on virtoja, jotka vievät ruotsinkieltä tukeviin tahoihin.

    Äänestä

  • "Miksi kaikki muut puolueet Perussuomalaisia lukuunottamatta ovat rkp:n talutushihnassa? "


    Muilla puolueilla on pitempi historia vallasta Suomessa ja Suomessa on paljon isoja rahastosäätiöitä ja suomenruotsalaisia pamppuja jotka pitävät kysymystä tärkeimpänä kriteerinä.

    Suomessa on paljon myös ns. "suomenruotsettuneita" suomen kielisiä suomalaisia jotka ovat jopa kovempia pakkoruotsin puolustajia kuin yli 90%:a suomenruotsalaisista.

    Kuitenkin useimpien valtapuolueiden kannattajien ja ehdokkaidenkin kanta pakkoruotsiin on täysin päinvastainen. Kielivapautetta kannatetaan laajasti, mutta ongelma on juuri siinä että jos olet ainoita henkilöitä työryhmissä jotka kyseistä valinnaisuutta kannattavat niin on vaikeaa tehdä toisenlaista päätöstä.

    Suomessa on mm. kaksi viimeisintä opetusministeriä julkisestikin vastustanut pakkoruotsia ja antanut sellaisia lausuntojakin medialle, mutta heti myöhemmin on muuttanut mielipidettään täysin päinvastaiseksi.

    Eli valinnaisuuden kannatus on suurta, mutta harvempi poliitikko uskaltaa vielä ilmasta omaa kantaansa asioihin virallisissa yhteyksissä koska se katkaisisi mahdollisuudet edetä kyseisissä puolueissa.

    Hyvä esimerkki lienee mm. Kokoomus jossa pakkoruotsin vastustus on koko ajan noussut suuremmaksi ja pääministeri Katainenkin joutuu ottamaan asiaan kantaa.

    Pakkoruotsin kohdalla vedotaan usein siihen että "on tärkeämpiäkin asioita". Kuitenkin pakkoruotsi tulee kerta toisensa jälkeen esille koska sitä ei osata perustella mitenkään uskottavasti. Ei roskia voi lakaista maton alle viitaten aina siihen että "on tärkeämpääkin tekemistä".


    Mitä tulee Perussuomalaisten pakkoruotsi vastustukseen niin ei Soinikaan todellisuudessa vastusta pakkoruotsia. Se on vain ns. pelikortti jota viuhutellaan tarpeen mukaan.

    Perussuomalaisissa on kuitenkin tärkeimmät SL:n liiton jäsenet ja yleistä mielipide on vastainen joten yksi aihe helposti lisääkin tuntuvasti Perussuomalaisten kannatusta.

    Suurimpia ongelmia onkin siinä että pakkoruotsi vie uskottavuutta puolueilta koska sitä ei osata perustella muuten kuin pakolla.

    Äänestä

Eiväthän puoleet - jäsenet - ole pakkoruotsituksen kannalla! Vain seteliselkärakaiset puoluepamput junttaavat päätöksiä. Gustukin (ministeri) ilmoitti ennen vaaleja vastustavansa pakkoruotsia!

Mutta asiaan: VIIKKOTUNTIMÄÄRÄ pakkoruotsin osalta pienenee YHTEEN TUNTIIN.

Kannatan kehitystä, aloitetaan opetus eka-luokalta, YKSI PAKKORUOTSI-TUNTI KUUKAUDESSA! Seuraava vaihe: PAKKORUOTSI JO LASTENTARHAAN - YKSI TUNTI VUODESSA!

Sitä saa, mitä tilaa!

Äänestä
  • Ei nyt sentään. Jos ruotsi pysyy pakollisena vaikka tunnin vuodessa, niin siihen vedoten vaaditaan myös virkamiesruotsi jatkossakin. Ruotsin täytyy ehdottomasti olla vapaaehtoinen aine.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Pois pakkoruotsi! kirjoitti:

Hallitus aikaistaa pakkoruotsin opetusta, mikä johtaa entistä kapeampaan kielivarantoon. Nyt on entistä kovemmin taisteltava pakkoruotsin poistamiseksi!

"Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu. Nyt vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa, taito- ja taideaineita sekä panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. B1-kielen, käytännössä toisen kotimaisen kielen, opetusta aikaistetaan. Nämä ovat kaikki isoja muutoksia, jotka yhdessä rakentavat meille aivan uudenlaista koulua ja koulukulttuuria, painottaa opetusministeri Jukka Gustafsson."

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194750303761/artikkeli/tallainen se on tuntijaon uudistaminen on valmis.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu