Paattisten helluntailaisten solu kokoontui kodissani. Kahvipöydässä Mika sanoi toiselle helluntailaismiehelle; ai sulla on tommonen HOMOPARTA
Kaverin naamasta näki että sanottu, loukkasi, mutta jatkoi sitten aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Minä olin tällaisesta puheesta aivan ihmmeissäni. Minun Raamatussani kaikki ilvehtiminen ja herjaava puhe on Kristittyen kesken täysin kielletty.
Meidän tulee tehdä vain sitä mikä rakentaa Kristittyjen välistä yhteyttä ja tämä ei rakentanut.
Tämän solun jälkeen nälvinnän kohteeksi joutunut mies ei enää tullut soluumme.
Kysyin terapeutiltani mikä tämmöinen homoparta on ja mitä se tarkoittaa. Hän ei osannut vastata siihen
helluntailaiset ovat omastamielestään pyhiä aikuiskasteensa jälkeen ja saavat ja voivat tehdä aivan mitä tahansa ja sen ainakin tämä tuntemani helluntailaiset ovat tehneet.
Kaverin naamasta näki että sanottu, loukkasi, mutta jatkoi sitten aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Minä olin tällaisesta puheesta aivan ihmmeissäni. Minun Raamatussani kaikki ilvehtiminen ja herjaava puhe on Kristittyen kesken täysin kielletty.
Meidän tulee tehdä vain sitä mikä rakentaa Kristittyjen välistä yhteyttä ja tämä ei rakentanut.
Tämän solun jälkeen nälvinnän kohteeksi joutunut mies ei enää tullut soluumme.
Kysyin terapeutiltani mikä tämmöinen homoparta on ja mitä se tarkoittaa. Hän ei osannut vastata siihen
helluntailaiset ovat omastamielestään pyhiä aikuiskasteensa jälkeen ja saavat ja voivat tehdä aivan mitä tahansa ja sen ainakin tämä tuntemani helluntailaiset ovat tehneet.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei kai se ole herjaamista jos sillä oikesti oli homoparta?
Vai onko totuuden kertominen kielletty raamatun mukaan?
kuinkas aloittaja voi pitää kotonaan helluntailaissolua, jos suhtautuu helluntailaisiin näin:
helluntailaiset ovat omastamielestään pyhiä aikuiskasteensa jälkeen ja saavat ja voivat tehdä aivan mitä tahansa ja sen ainakin tämä tuntemani helluntailaiset ovat tehneet.
Parta ja sen näkeminen tänä aikana reagoittaa ihmistä mitä ihmeellisemmin. Itselläni on "reilun" kokoinen parta ollut yli 20 vuotta ja se ihmetyttää monia. Siis ensi alkuun. Ymmärrän, miten tämä reagointi liittyy aikaamme, jossa ihminen on tasapäistetty. Siis rajat miehen ja naisen olemuksessa on hämärtyneet.
Taas tuohon liitty, ettei taas se reagoita ihmistä, jos mies on meikattu, korvakorut tai naisellinen ponihäntä jne.... tai vastaavasti naisen olemus on miesmäinen.
No, se ei liene uutta ja outoa, jos helluntalainen nälvii miestä parrastaan.
Kommenttia aloitukseen!
Olihan se toki ajattelematon ja mautonkin tuollainen kommentti toiselle uskoveljelle! Voin vain kuvitella miltä toisesta osapuolesta on tuntunut !? Mutta hiukan ajattelematonta on myös se, että toit tuon asian tänne kaikkien ihmisten puitavaksi, jotka ei millääntavoin voi tilannetta parantaa! Ennemminkin vain pahentaa!
Mielestäni olisit tehnyt kaikille osapuolille hyvän työn huomauttamalla veljen asiattomasta puheesta heti! Olisitte myös voineet käsitellä tuot asia loppuun jo siellä kyseisessä piirissänne samantien johon olitte kokoontuneet!
Itse käyn myös uskovien veljespiirissä lähes joka viikko kunhan vain tilanteet sen sallii ja mahdollistaa. (Piiriin osallistuu myös muutama luterilainen)! Me puhumme ja käsittelemme monenlaisia asioita ja kysymyksiä! Hengellisiä, seurakunnallisia, kuin myös yhteiskunnallisistakin asioita! Itselleni ei tulisi mieleenkään, jotta toisin jonkun veljen "tökerön sanomisen" tänne palstalle puitavaksi! Ne kertakaikkiaan eivät kuulu tänne yleisille palstoille ruodittaviksi! Asiat pitää selvittää paikanpäällä uskovien kesken ja että ne jäävät myös sinne lopullisesti eivätkä kulkeudu tänne!
Kaikenlaiset asiat kuten "tökeröt kommentitkin" on paljolti korjattavissa ja sovitettavissa kunhan ne asiallisesti heti asianosaisten kesken käsitellään ja sovitaan! Tällainenkin tapaus voisi olla "kasvun paikka", jopa siis uskovallekin ihmiselle, siis kasvaa "ulos" tyhmistä kommenteistaan!
Niin uskomattomissa kuin uskovissakin on monenlaista sukankuluttujaa ja soutajaa! Me jokainen olemme omanlaisiamme ja teemme ja sohellamme jokainen yksilöllisesti elämässämme omalla tavallamme, niin teoissamme kuin puheissammekin monenmoista! Jos asioita ei käsitellä, jäämme silloin tuossakohtaa "kasvamatta" ja teemme myöhemmin samat asiat uudelleen ja uudelleen!
Täällä keskustelupalstalla kun tuollaisiakin asioita käsitellään, on palstalla hääräävät "asiantuntijat" heti hanakasti kommentoimassa, että; "mitäpä muuta niiltä voi odottaa, tuollaisiahan ne helluntailaiset ovat kaikki", ja siten koko muu maailma jää näkemättä, että siellähän niitä on vielä pahempiakin tarjolla kuin jonkun helluntailaisen ajattelematon "parta tölväisy"!
Kirjoitit:
>>helluntailaiset ovat omastamielestään pyhiä aikuiskasteensa jälkeen ja saavat ja voivat tehdä aivan mitä tahansa ja sen ainakin tämä tuntemani helluntailaiset ovat tehneet.
Mathetes.
Jos oikein rehellisiä ollaan ja on näkökyky asioihin, niin eikö tämän päivän hellntalaisuudessa ole melkoinen ristiriita /ristiriitausuus.
Mitä tunnen ja tiedän eri puolueita ja heidän opillisia painotuksiaan, niin eikö helluntaipuolue painota voimakkaimmin Hengen täyttymisen tärkeyttä. Siis miten tärkeää on ihmisen olla täyttynyt Pyhällä Hengellä. Näin sivullisena kuvittelisin, miten tämä puoluen jäsenet erotautuisivat tällä alueella muiden puolueiden jäsenistä,- mutta kun ei. Todellisuutta lie, miten Pyhän Hengen oleminen sisimmässään on jo harvinaisempaa,- puhumattakaan, että ihminen oliksi täynnä Henkeä.
Niin, tästä aiheesta voisi tehdä vaikka väitöskirjasen. Jos/kun ihminen on täynnä Pyhää Henkeä, niin tälle ihmiselle on jo kauhistus nälviä toista ihmistä. Keroa manne vitsejä tai arvostella toisen ihmisen ulkonäköä jne.... Todellisesti jos ihminen on täynnä Pyhää Henkeä, niin hän omaa rohekuden tuoda JUMALAN tahtoa ja aivoituksia esille. Niin, tällä asialla ei ole mitään tekemistä kielilläpuhumisen kanssa,- joka taas on armolahja.
Tiedän paljon helluntalaisia, jotka puhuvat kielillä,- mutteivat ole täynnä henkeä. tai ovat jopa Hengettömiä.
Niin, miksi Helluntalaisuudessa tämä alue on näivettynyt samalle tasolle muiden puolueiden kanssa,- vaikka ,- ainakin ennen puolue tunnettiin Hengellä täyttymisen tärkeyden merkityjksestä,- joka tietenkin oli ja on edelleen hyvä asia.
PS.
Elämme Laudekian srk aikaa ja erikosesti syvää sokeutta ja täysin vääristynyttä itsetuntoa . Tila, joka on Laudekian seurakunnan sanoma.
vastausta - ml213 !
Ymmärsin kirjoituksestasi jotenkin siten, että kun joku helluntailainen sanoo tai toimii jotenkin "hengellisyydestä poikkeavasti", niin kyseessä on aina silloin helluntailainen tapa!? Niinkö sinä näet asian? Mutta asiahan ei ole niin!
Hengellä täyttymisestä!
Tosi on, että helluntailaisuus "korostaa" Jumalan hengen voimavaikutuksia ja hengellä täyttymistä, mutta sehän on täysin Raamatullinen asia tuo, vai kuinka sen itse koet? Jos joku sanoissaan onkin taitamaton, (mehän olemme vain ihmisiä), niin eihän se vielä kerro ihmisen koko olemuksesta kovinkaan paljoa, eikä siitäkään etteikö henkilö olisi Jeesukseen uskossa! Henkilö vain itse lienee taitamaton ja hetkellisesti valvomattomassa tilassa, mutta jo kenties hetkenpäästä hän jo katuu syvästi sanomisiaan, mikäli hän siis on aidosti Jumalan hengellä varustettu!
Kirjoitit:
>>Tiedän paljon helluntalaisia, jotka puhuvat kielillä,- mutteivat ole täynnä henkeä. tai ovat jopa Hengettömiä.Jos oikein rehellisiä ollaan ja on näkökyky asioihin, niin eikö tämän päivän hellntalaisuudessa ole melkoinen ristiriita /ristiriitausuus.
Se on todella hyvä asia, jos ihminen onb täynnä Henkeä ja tätä helluntalaisuus korostaa.
Mutta, tarkoitin miksi tämä sitten ei näy heöuntalaisudessa /helluntalaisissa eli he ovat samanlaisia kuin muutkin puolueet jäsenineen. Itse uskon ja näen, miten ongelma on juuri siinä kun opetus tältä alueelta on vinoitunut. Hengellä täyttyminen todellisuudessa ilmentyy erikoisesti Hengellisten asioiden rohkeudessa,- voimakkaana elämisenä niissä.
Niin, minulla ei ole helluntlaisia vastaan tms, vaan pohdin asiaa tällä foorujmilla,- helluntalaisuus.
PS.
Eli helluntalais pulue jäseniin ei eroa muista puolueista millään lailla,- eio hyvässä, jos ei pahassakaan. Ihmiselle on yks hailee minkä puolueen jäsen on ja parempi on jos on puolueeton JUMALAN saurakunnassa.
Tuli näin aamutuimaan mieleen. Niin, eikö se jo kerro ihmisen sydämentilasta jotain, jos tämä ihminen puolustelee tai pyrkii selittelemään tämän aloituksen mukaista käyttäytymistä. Ymmärrän viestisi sisältöä , miten pyrit puolustelemaan tätä käyttäytymistä, koska kyseessä on puolueesi. Luterilaisesitä lienisimme yhtä mieltä?
Niin, itse en hyväksy tai selittele tätä kielteistä käyttä'ytymistä koskipa se itseäni tai puolisoani tai naapuriani tai ketään muita. Hengettömyyttä ja sillä siisti.
"". Älköön suustanne lähtekö mitään sopimatonta puhetta vaan ainoastaan sellaista, mikä on hyvää, tarpeellista ja rakentavaa, mieluista niille, jotka kuulevat.
Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivää varten.
Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä.
Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi. """
Vieläkin haluian painottaa, miten Hengellä täyttymisen Raamatun mukainen opetus johtaa ihnmisen käyttäytymisen JUMALAN mukaiseen käyttäytymiseen ja helluntalaisoppi tästä alueesta on täysin vinoutunut ja ristitiitaonen ja siki tämä hedelmä helluntalaisuudessa. Hedelmä, jossa ihminen mahdollistuu puhumaan kielillä, mutta on hengetön ja omaa kielteisen käyttäytymisen /lihassa elämisen Hengessä elämisen sijaan.
Eli tullaan jälleen mielikuvaan; Hedelmistään te tunnette heidät,- olkoompa ihminen vaikka hottentotti puolueen jäsen.
Korjaus edelliseen. Toki helluntaipuolueessa/kin on jäseniä, jotka ymmärtävät Hengellä täyttymisen oikein ja siksi esim. aloitusta eivät puolustele tai hyväksy ja omaavat Hengen ohjaaman käyttäytymisen itsessään. Näitä ihmisiähän on joka puolueessa, mutta tätäkään hyvää ei voi yleistää koko puolueen jäseniä koskeviksi.
olisi vaan vastannut-ei parta pahoille kasva,,,turpajouhet joutaville..
Aloittajan viittama efesolaiskirjeen kohtaan liittyy lause: "Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä" (4:30) - rietas puhe, yhtä hyvin kuin katkeruus, kiivaus ja vihan pitämäinen ovat kaikki asioita, jotka murehduttavat Pyhää Henkeä. Itse asiassa efesolaiskirje sanoo, että (4:31)"KAIKKI PAHUUS olkoon kaukana teistä"
Kahvipöydässä tehty lausahdus "ai sulla on tommonen homoparta" täytyy kuitenkin ottaa vain yhtenä lausahduksena, joka ei kuvaa sanojan koko persoonaa eikä varsinkaan hänen sydämessään olevaa uskoa tai uskosta osattomuutta. Mitään puolusteltavaa sanojalla ei tietenkään ole, hänen suunsa lausui loukkaavaa, rietasta ja kristittyjen väliseen kanssakäymiseen täysin sopimatonta. Hänen tulee tunnustaa sanomisensa synniksi ja vastaanottaa täysi anteeksiantamus Jeesukselta.
Kun humaamme jonkun veljemme lankeavan, tässä tapauksessa kielen, syntiin, on meidän kysyttävä samalla myös itseltämme, olenko minä aina puhdas puheessa ja sanoissani. Jaakobin kirjeessä Jumala ottaa esille meidän kielemme ja puheemme. Kysymys ei ole enemmästä eikä vähemmästä kuin siitä, olemmeko me täydellisiä miehiä?
Jaak.3:2 "2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin HÄN ON TÄYDELLINEN MIES ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa."
Ja edelleen jakeet 6-11: "Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt;
mutta KIELTÄ EI KUKAAN IHMINEN VOI KESYTTÄÄ; se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä. Kielellä me kiitämme Herraa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja; samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni. Uhkuuko lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?"
Kukaan meistä ei osaa Raamatun mukaan kesyttää kieltänsä. Ahdistuneena, tunnekuohussa, loukatuksi tulleena, yrittäessämme laskea sukkelaa huumoria tai puhuessamme uskosta osattomien kanssa puheemme ei koskaan ole aina täydellistä, pyhää ja oikeaa. Kuinka helposti uskovat miehet syyllistyvät huumorissaan kaksimielisyyteen, vaikka he vitsiin sisältyvän haureuden olevan kahistus Jumalan silmissä? Kuinka kyvyttömiä me olemme loukattuina purkamaan vihaamme oikein ja sen sijaan syyllistymme sanoillamme kostoon tai toisen persoonan väheksymiseen.
Piirinne mies saattoi hyvinkin kokea omassatunnossaan ahdistusta illan jälkeen ja tunnustaa lausahduksensa synniksi. Piirissä hän vielä halusi "säilyttää kasvonsa" ja ohittaa sanansa vain kevyenä heittona. Puhuuko hän jatkuvasti riettaasti, loukkaako hän toisia toistuvasti, se on ratkaisevaa seuratessamme Jeesusta.
Tietoisessa synnissä eläminen on uskovalle mahdotonta. Pyhä Henki muistuttaa häntä siitä ja vie meidät päivittäiseen parannukseen, vaikka emme suinkaan kaikilta osin pysty käytöstämme muuttamaan ja tulemaan "täydellisiksi miehiksi". Johannes kirjoittaa meille parannuksen tekemisestä ja tietoisen synnin tekemisestä näin (1.Joh.
"Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niin kuin hän on puhdas", "Kuka ikinä hänessä ysyy,hän ei tee syntiä, kuka ikinä syntiä tekee (preesens-muoto: jatkuvasti ja tietoisesti), hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut".
Surukseni tunnen monia helluntaiveljiä, jotka saivat huomattavan omaisuuden WinCapita-huijauksella tunnustamatta sitä synniksi ja luopumalla vääryydellä ansaitusta omaisuudesta, veljiä, jotka puolustelevat haureellisia suhteita, veljiä jotka elävät valheessa ja petoksessa (päihteet ja kaksinaismoraali) - näissä ei ole kysymys enää mistään lipsahduksesta. Miksi loukattu tai ryhmä ei voisi käsitellä kyseistä tilannetta, jotta väliinne ei jäisi hiertämään mikään; saamme armosta rohkauden tuoda kaikki asiat valoon Jeesuksen ristin luokse?
Sekä ml123 ja Lipsahdus ja synti - täyttä asiaa veljet! Erässä täkäläisessä kristillisessä järjestössä johtaja puhuu paljon rakkaudesta ja armosta sekä Pyhän Hengen täyteydestä - talouspäällikkö ja kaksi taloustoimiston työntekijää ovat todistaneet johtajan harjoittavan talousasioissa koko ajan vääryyttä! Minunkin vastuualueen rahoitusta hän käytti väärin - kun huomautin asiasta, tämä hengen mies raivostui ja sanoi, että hän tekee mitä haluaa. "Valheveljet" yksinkertaisesti pystyvät puhumaan hengellisiä ja elämään samalla synnissä - Paavali sanoo suoraan, että on olemassa tuollaisia valheveljiä, jotka valehtelevat. He soluttautuivat sisällä uskovien piireihin,mutta olivat valehtelevia teeskentelijöitä.
2.Kor.11:14 "Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei ole siis pajon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen".
Ajattelen edellä oleen Raamatun kohdasta näin: moni elää synnissä, piilottelee syntielämäänsä tekemättä parannusta, on uskovien kesken "hurskaan oloinen", mutta on todellisuudessa "uskovaksi tekeytyvä valehtelija". Toiseksi ja hyvin tärkeää on huomata, että syntiin langennut, sanoissaan tai vaelluksessaan lipsahtanut kristitty on aito veljemme ja sisaremme Kristuksessa, jos hän ei jää elämään syntiinsä ja näin erkaantumaan siitä armosta, johon hän on kutsuttu. Efesolaiskirjeessa Paavali varoittaa, ettemme enää eläisi syntielämää ja päästäisi tuntoamme turtumaan, omaatuntoamme kovettumaan (4:17-19). Sitten tulee se, mihin uskovien yhteys perustuu: (Ef.4:25 "Puhukaa sen tähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisesensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä". Paattisten hellurisolu: ottakaa asia esille veljellisessä rakkaudessa, vain puhumalla totta uskovat ovat toistensa jäseniä - jos jätämme jälkeemme selvittämättömiä asioita ja loukaavia sanoja sekä tekoja, yhteytemme kärsii välittömästi.
Lähellämme on valheveljiä, mutta ON MYÖS OIKEITA VELJIÄ JA SISARIA KRISTUKSESSA, JOTKA ELÄVÄT ARMOSSA JA TOTUUDESSA. Emme saa murehtia nykyistä luopumuksen tilaa niin, ettemme kokisi todellista iloa yhteyttä muiden omantunnon kristittyjen kanssa.
Olen luonteeltani leikkisä ja huumorintajuinen, joten uskonelämäni alkuaikoina — ja usein vieläkin — murehdutan omaatuntoani ja ehkä lähimmäisiänikin olevinaan "vain leikkisillä" puheilla, mutta jälkeenpäin huomaan kuitenkin omatuntoni nuhtelun.
Tästäkin on kahdenlaista näkemystä. Eräät sanovat että "kyllä Jumala tuntee huumorin ja leikin", mutta Jeesus opetti että kaikki turha puhe on pahasta, josta meidän on tehtävä tili Jumalalle.
Todennäköisesti myös Loot oli "leikkisä huumorimies", jota hänen vävykokelaat eivät toden tullen uskoneet, vaan luulivan hänen, no - -
1. Mooseksen kirja 19
"Silloin Loot meni puhuttelemaan vävyjänsä, joiden oli aikomus ottaa hänen tyttärensä, ja sanoi: "Nouskaa, lähtekää pois tästä paikasta, sillä Herra hävittää tämän kaupungin". Mutta hänen vävynsä luulivat hänen laskevan leikkiä."
Palstalle on muodostunut kuva ekivaarista tosikkona sekä valheveljenä, joka kirjoittaa yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista, mutta koko ajan toista evankeliumia mukaillen.
Miksi näin?
Jaa käsittääkseni kukaan meistä ei ole täydellinen, mutta minusta pitäisi olla kyllä aika varovainen jos sanotaan, että tuolla ei ole oikeaa Pyhää Henkeä tai että tuo ei oikeasti pelastu tai ole uskossa.
Luin kommentit pikaisesti läpi - mielestäni ei siellä kukaan kenenkään uskoa tai hengellistä tilaa kyseenalaistanut. Itse sain vastauksista sen kuvan, että olemme kaikki vaillinaisia ja syntisiä ja lankeilemme toistuvasti - ja kaiken lisäksi kukaan ei voi "kieltänsä kesyttää", joten puheemmekin on aina vaillinaista.
Parasta on kuitenkin, joka on tullut kommenteissa esille, että saamme tehdä parannusta, tunnustaa syntimme ja saada ne myös anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Meillä ei ole valtaa antaa kadotustuomiota kenellekään, sen tekee Jeesus viimeisellä tuomiolla. Sen sijaan meillä on Jumalan Sanan mukainen kehotus ojentaa toisiamme rakkaudessa, jotta emme jää sellaiseen tietoiseen syntiin, joka veisi meidät kokonaan pois armon valtakunnasta. Nuhteluhan on aina äärimmäisen vaikeaa ja vastenmielistä, mutta iankaiikisen elämän toivon tähden se olisi sekä Jeesuksen, että Paavalin sanojen mukaan tehtävä. Eivät kumpikaan, Jeeus ja Paavali, ottaneet esille syntiä ja sen monia vaaroja kovuutensa tähden, vaan rakkaus vaati heitä puhumaan totta, että ME PYSYISIMME JEESUKSEN LÄHELLÄ ja eläisimme Pyhän Hengen täyteydessä.
Näissä asioissa on todellakin oltava varovainen, mutta ei millään lailla teennäisen rakkaudellinen ja katsoa kaikkea sormien läpi. Rakkaus ilman totuutta on aina teeskentelyä.
Olen sitä mieltä, että Paattisten veljespiirin yhden lausahduksen tuominen tällaiseen julkiseen keskusteluun oli taitamatonta. Kuten jotkut ovat jo todenneet, asia olisi pitänyt käsitellä heti ja jos myöhemmin, niin miesten piirin kesken. Jos piirin vetäjä oli epävarma siitä, miten pitäisi toimia,niin asiaa olisi voinut kysyä ja sen puolesta rukoilla Paatiisten paimenen ja/tai muiden ymmärtäväisten ja kokeneiden uskovien kanssa. Näin julkisuuteen tuotuna asia saa helposti liian suuret mittasuhteet ja voi vaikuttaa Paattisten veljespiirin jäsenten väleihin. Toivon, ettei niin käy - puhukaa asia puhki, rukoilkaa ja jatkakaa matkaanne puhtaalla omallatunnolla ja keskinäisessä rakkaudessa!
Huumorintaju ja leikkisyys on Jumalan meille antama lahja. Ilkeily, loukkaavat sanat ja pahansuopa sarkasmi eivät ole kristillistä, jumalallista huumoria. Eron kyllä tiedämme kaikki omassatunnossamme.
Kun tuossa keskustelussa ei paljastettu "homoparran" eikä sen sanan sanojan henkilöllisyyttä, niin mielestäni avaus oli ihan hyvä ja asiallinen keskustelu asiasta saattaisi olla jopa rakentavaa?
En vieläkään tiedä eikä minun ole tarpeellista tietääkään, millainen 'homoparta' on. Itselläni on ylähuulessa viikset, koska huomasin että ylähuuleni ärsyyntyi partaa ajaessa ja siihen tuli jopa rakkuloita. Johtuisiko siitä kun minulla oli alle kouluikäisenä ollessani melko vaikea 'maitorupi' ylähuulessani?
* Ekivaari, kommenttisi antoi taas ymmärtää, että päätät itse, mikä on oikein ja mikä väärin, omassatunnossasi. Omatunto voi valehdella ja johtaa harhaan. Jumalan sana on omantunnon yläpuolella, ja Pyhä Henki ohjaa senkautta valisemaan, Jumalan ja omantunnon välillä.
* Hitler, Stalin, Biochino, nyt syyrian johtjan omatunto ohjaa johtajaa aivan hakoteille, jos olisi, ja jos olisi nämä mainitut ja heidän kaltaisensa diktaattorit olleet elävässä uskossa Jumalaan, olisi maailma säästynyt kaikelta siltä phalta, mitä näiden antikristksein omatunto salli tehdä, luulleen olevansa oikeassa ja vielä Jumalan nimeen murhatessaan ja raiskatessaan miljoonien ihmisten elämän. Omatunto omassa käytössä ei aina ole totuudellinen, eikä oikea vaa'ankieli.
* Mm: kirkon omatunto on vinksahtanut pois totuudesta pahasti, seksuaalisesti mätä, kirkon siunauksella meinas Suomi langeta homo-pressan ansaan kirkko-valtuusto menee Jumalan sanan yläpuolelle ja päättää, mikä on syntiä ja mikä ei, silloin Jumalan sana on hylätty. Se hakee ihmisten suosiota ja latistaa totuutta joka on Jumalan sanassa, eli Kristuksessa Jeesuksessa.
* Sinun omatuntosi antaa myöten epäuskolle, eikä voi tunnustaa Jeesusta Jumalaksi, et usko Sanaa, vaan petollista sydäntäsi, josta elämä lähtee. Hylkäät totuuden vain siksi, koska omatuntosi ei ole herännyt tuntemaan Jeesusta Kristusta, muuta kuin kirjaimen kautta nimellisesti, aivan samoin kuin jos tuntee naapurinsa nimeltä, joka lukee hänen ovessaan, nimen tiedät, mutta et välttämättä ole koskaan nähnyt naapuriasi. Ja aivan samanlaisen tuntemisen ja tietäminen Jeesuksesta on sinun nimellisuskosi.
* Et tunne Jeesusta, vaikka tiedät Hänestä ainakin nimen. Sisäinen henkohtainen tunteminen puuttuu, siksi et voi uskoa Häneen, kuin omalla määrittelemälläsi tavalla, ja olet tehnyt Hänestä mukavan ja kivan kaverin, josta kiva puhella ja Hänen nimeään käyttää väärin omiin fraaseihisi näyttävästi.
Miksi kiusaat ekivaaria vai oletko hölmö änkyrä, vänkyrä puun takaa huutelija?
Kirkot ovat ihmisten tekemiä kiinteistö- ja oppirakennelmia, joihin sinun, Mohikaani, on turha verrata Jumalan herättämää omaatuntoani.
Jos pidät lainaamiani raamatunjakeita fraaseina, niin se on sinun oma asiasi. Koska et halua vastata asiaan asiallisesti, vaan käyt kiinni minun henkilökohtaisiin heikkouksiini, jätän ne räksytyksesi omaan arvoonsa.
— ekivaari
Kahvipöydässä istui solun johtjaja helluntialainen, joka ei puuttunut asiaan mitenkään.
Itse saatoin tämän törekyden sanojan tietoon.
Mikään ei solussa muuttunut ja seuraava herjauksen kohde olin minä.
Minä olin kuulemma "herkkä"
Mitään keskustelua näiden aina ja kaikessa olevien mielestään "pyhien! helluntailaisten kanssa ei ole koskaan voitu käydä.
Me kaikki hairahdumme puheesssa, mutta me voimme pyytää anteeksi. Olemme itse saaneet niinplaljon anteeksi ja kaikki olemme rikkinäisiä niin pitkään kuin matkalla olemme.
Saman solun nainen teki minusta perättömän tutkintapyynnön poliisille. Jonka vuoksi kuitenkin jouduin käymään poliisilaitoksella.
Minusta teidän helluntailaisten tulee tutkia ajatuksianne ja tekojanne Raamatun sanan valossa eikä kokoajan puhua kulkevanne "hengen! johdatuksessa.
Me muut Kristukseen uskovat joudumme aina Jumalan sanan edessä tilille ja polvillemme pyytämään Jumalalta anteeksi syntejämme ja vetoamaan Kristuksen sovitustyöhön Ristillä.
Vedän sen johtopäätöksen, että olet ketjun aloittaja, vaikkakin eri nimimerkkillä tällä kertaa?
"Saman solun nainen teki minusta perättömän tutkintapyynnön poliisille. Jonka vuoksi kuitenkin jouduin käymään poliisilaitoksella."
Solussasi joku heitti loukkaavan huulen, mutta vielä pahempaa - siskosi Kristuksessa teki sinusta "perättömän tutkintapyynnön". Et kerro mistä ja miten asia eteni, jäikö tämäkin asia vaivaamaan solulaisia, ja saiko valhe aikaan suuren särön keskinäisessä rakkaudessanne? Solustanne puuttuu nyt sitä avoimuutta ja rehellisyyttä, jonka tulee vallita uskovien kesken. Sisko Kristuksessa teki tutkintapyynnön ja seuraavalla kerrallako istuitta samassa solussa kuin mitään ei olisi tapahtunut, hymyilitte ja kiititti Taivaallista Isäänne keskinäisestä rakkaudesta, jonka Hän lupauksensa mukaan on sydämiinne vuodattanut? MIKÄ ESTÄÄ TEITÄ PUHUMASTA JA SELVITTÄMÄSTÄ SYNTYNEITÄ TILANTEITA HETI KESKENÄNNE, pyytämään toisiltanne anteeksi, jos on anteeksi pyydettävää ja jatkamaan matkaanne ja piiriänne Jumalan totuudellisen ja rakkaudellisen Sanan edessä?
"Minusta teidän helluntailaisten tulee tutkia ajatuksianne ja tekojanne Raamatun sanan valossa eikä kokoajan puhua kulkevanne "hengen! johdatuksessa."
Tämä koskee kaikkia niitä kristittyjä, jotka väittävät tuntevansa Jeesuksen, saaneensa Häneltä synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän sekä Pyhän Hengen läsnälolon elääkseen arjessa Jeesuksen lähellä armossa ja totuudesssa.
"Me muut Kristukseen uskovat joudumme aina Jumalan sanan edessä tilille ja polvillemme pyytämään Jumalalta anteeksi syntejämme ja vetoamaan Kristuksen sovitustyöhön Ristillä."
Amen, näin on! Lauseeseesi on kuitenkin tehtävä yksi tärkeä korjaus: "Me KAIKKI Kristukseen uskovat...". Koetko todella, että erityisesti helluntailaisuudessa on niitä, jotka eivät elä Jeesuksen lähellä syntejänsä tunnustaen ja Hänen armostaan arjen taisteluihin voimaa saavina? Ovatko helluntailaiset mielestäsi erityisellä tavalla "unohtaneet ensimmäisen rakkauden"? Eikö laajaa luopumista Jumalan Sanasta ole kaikkialla kristillisyyden nimissä kulkevassa?
Jokin aikaa sitten eräs kristitty ihmetteli, kun lauloin kitarani säestyksellä hengelisessä tilaisuudessa laulun, jossa tunnustettiin syntejä ja kiitettiin samalla myös Jumalaa. Hän tuli luokseni ja sanoi: "Onko sinulla vielä synnin tuntoa, minä olen päässyt niistä jo aikoja sitten eroon". Olen keskustellut hänen kanssaan ja hän on myöntänyt tekevänsä kristillisen yhteisönsä johdossa taloudellisia väärinkäytöksiä - avustusrahoja saa hänen mukaansa käyttää niin kuin järjestöä huvittaa, Rayn määräykset ja laki eivät heitä sido. Yhdeksän järjestön työntekijää on kertonut minulle, että johtaja on narsisti. Talouspäällikkö sanoi minulle, että johtaja harrastaa vääryyttä. Monet uskovat ovat omantuntonsa tähden lähteneet pois ja jotkut kärsivät toimeentulon ja työyhteisön menetettyään masennuksesta. Kun synnintunto puuttuu, me haluamme maallista hyvää enemmän kuin Jeesuksen seuraamista hyvällä omallatunnolla, maksoi se sitten mitä maksoi. Jeesuksen seuraaminen on päivittäistä ristin ottamista ja sen seurauksena on usein myös kärsimys. Monet ovat jääneet mainitsemaani järjestöön, peittelevät järjestön vääryyksiä, mutta saavat samalla pitää toimeentulonsa ja taloudellisesti turvatun elämän.
Joskus voi joutua elämässä valitsemaan "Totuuden" ja "muotojumalisuuden" välillä. Jos valitsee totuudessa pysymisen, niin pitkälle, kuin ymmärtää Sanasta, niin voi käydä niin, että joutuu vainottavaksi. Vain jumalisuuden ulkokuoren varassa elävä saattaa päästä paljon helpommalla.
2.Tim. 3 "heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta" ja "Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi."
Juuri noista syistä en käy hellarien soluissa. Kyllä helluntailainen aina löytää jonkin syyn keljuilla toisille, muka keikin varjolla jos ei muuten.Aina löytyy aihe nälvimiseen.
Liekö taustalla kateus, vai uskonnollisuuden sairatuttama mieli. Ehkä hän itse kokee parran syntinä, ja tietenkinhän sitä ei sillin toisilla saisi olla.
Minulla on tuttavapiirissäni eräs hoitoalan henkilö, joita ei juuri tuollaisista syistä huolita oman paikkakunnan työpaikkoihin, joutuu kulkemaan kauempana töissä. viisastelua ja keljuilua ei työkaveritkaan rupea sietämään
Lisään edell.Ja tämä viisasteleva ja keljuileva tuttaviipiini kuuluva henkilö on helluntailainen sairaanhoitaja!
helluntailaisilla ei ole "jumalan" palveluksissaan synnintunnustusta, koska he eivät mielestään aikuiskasteen jälkeen ole syntisiä tai tee syntiä
eikä heillä myöskään ole uskontunnustusta, joten jokainen voi olla missä "uskossa" tahansa.
tärkeintä on että "henki" liikkuu ja että puhuja puhuu "hengessä" - kukaan ei tarkista missä hengessä nämä asiat tehdään.
Raamatun maukaan kaikki henget tulee koetella.
Varmaan monissa suunnissa on uskovia, joiden seurassa ei koe lepäävänsä: aivan kuin ei olisi lupaa olla oma itsensä. Hengellisesti ei koe yhteyttä.Yhdessä oleminen enemmänkin ahdistaa kuin antaa kokemuksen yhteisestä uskosta.
Synnin tunnon puuttuminen on vakava merkki väärästä hengellistymisestä ja voi jatkuessaan viedä hengen vapaudesta lihan vapauteen. Omatunto paatuu vähitellen ja uskon taipaleelle aralla tunnolla lähtenyt ei välitä omasta, eikä myöskään yhteisönsä vääryyksistä ja moraalittomuudesta. Jos henkilö ei anna Pyhän Hengen muistuttaa synnistä, hänellä on varaa tehdä ja sanoa väärin ja samalla hän kokee oikeudekseen olla kova ja ankara muita kohtaan, Omaa hengellisyyttään korostaen hän voi puhua kovastikin "hengessä" Kristuksen seuraamisesta, mutta hän vaatii sitä muilta, ei itseltään. Sanat ovat vielä oikeita, mutta teot eivät: sanasta armo on tullut peitto kaikelle vääryydelle. Ilman synnintuntoa ei voi olla parannuksen tekoakaan omista synneistä.
Eräs helluntailaiseurakuntaan kuuluva tuttavani tunnusti, että häntä ahdistaa seurakunnassa oleminen. Syynä oli ns. lakihenkisyys. Siinähän ihminen luulee, että hän omilla teoillaan ja erinomaisuudellaan miellyttää Jumalaa ja saa Häneltä ansiota tähän elämään. Näin hän on itseriittoinen ja pitää itseään erinomaisena kristittynä, mutta samalla hän arvioi muut sen mukaan, miten hyvin he "täyttävät ne mitat, jotta hän uskoville väärässä hengellisyydessään on määritellyt". Tämä on aivan jotain muuta, millaisen kuvan Jeesus ja Paavali antavat uskovasta ihmisestä. Lakihenkisyyteen eivät mahdu Jeesuksen vuorisaarnan "hengessä köyhyys" (täysi riippuvuus Jeesuksen läsnäolosta ja armosta), "murheellisuus" (syvä tietoisuus omasta heikkoudesta ja syntisyydestä), hiljaisuus (armon tarve ilman mitään puolusteluja tai itsensä korottamista hengellisemmäksi kuin onkaan) eikä myöskään "vanhurskauden isoaminen ja janoaminen" (kerran armon kokeneena minulla ei ole siihen enää kaipuuta).
Tällaisen valmiin ja synnittömän uskovan rinnalla oleva, armosta elävä uudestisyntynyt kristitty voi masentua, sillä hän ei milään voi täyttää sitä mittaa, mitä yhteisön "lakihenkisyys" ja pinnallinen kokemus Kristuksesta vaatii: yhteisö kokee olevansa muita korkeammalla tasolla uskossaan ja pystyvänsä elämään hyvää, Jumalan mielen mukaista elämää. Hehän eivät tunnusta syntejään ja ovat näin sokeita todelliselle tilanteellen. Ylistys, teennäisyys, voitokkaat saarnat täyttävät kokoussalin - mutta syntisen kaipuu ristin juurelle menoista puuttuu. Toinen mahdollisuus on tietenkin se, että joku aina menee menoon mukaan ja alkaa muiden mukana elää siinä kuvitelmassa, että hänestä on juuri tässä yhteisössä tulut hyvä ihminen.
Saavatko meitä kohtaavat lähimmäiset sellaisen kokemuksen, että meidän kanssa on helppo olla ja saa hengittää? Tuleeko syntiselle sellainen kokemus, että jos tuo on saanut kokea ristin armon, se on minullekin mahdollista?
Toisen ihmisen toistuva piikittely ja arvosteleminen ovat merkkejä siitä, että synnintuntoa, Jeesuksen läheityyden tuntoa ja armon kaipuuta ja siitä iloitsemista ole. Ilo tulee vain siitä, että "onpa ihanaa, kun meistä on tullut näin hyviä uskovia".
Partaa on joskus pidetty syntinä. Puhuttiin partasynnistä. Partasynti.
25. Pankaa sen tähden pois valhe ja puhukaa lähimmäisenne kanssa totta, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.
26. Vihastukaa mutta älkää tehkö syntiä. Älköön aurinko laskeko vihanne yli.
27. Älkää antako tilaa Paholaiselle.
28. Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan pikemminkin tehköön työtä, ahkeroiden käsillään sitä, mikä on hyvää, niin että hänellä olisi antaa tarvitsevalle.
29. Älköön suustanne lähtekö mitään sopimatonta puhetta vaan ainoastaan sellaista, mikä on hyvää, tarpeellista ja rakentavaa, mieluista niille, jotka kuulevat.
30. Älkää tehkö murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on annettu teille sinetiksi lunastuksen päivää varten.
31. Kaikki katkeruus, kiukku, viha, huuto ja herjaaminen, kaikenlainen pahuus olkoon pois teistä.
32. Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja hyväsydämisiä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa antanut teille anteeksi.
Miten tuo Raamatun kohta vääntyy helluntailaisten suussa - te kun kaiken vääristelette ?
Olette omahyväisiä kuten Jeesuksen ajan Fariseukset ja Kirjanoppineet ja ette mielestänne tarvitse Kristusta sovittamaan teidän syntäjänne kuten minä.