Sosialidemokraatit luovat sellaisen hallitusmuodon, missä on mahdollista, että ministeriksi tulee aivan kuka tahansa, koska oman puolueen valtiosihteeri "hoitavat homman".
http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
Valtiosihteerijärjestelmä
on tarpeen sanelema
Poliittisten valtiosihteerien virkojen perustaminen on etenemässä hyvää vauhtia. Risto Volasen johtamassa valmistelussa on edetty siten, että uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta.
Sanapari poliittinen valtiosihteeri nostattaa monilla niskakarvat pystyyn, ja sillä on myös helppo nostattaa populistista politiikanvastaisuutta. Taasko lisää byrokratiaa ja uusi poliittisia virkoja, arvatenkin palkkiosellaisia?
Todellisuus on kuitenkin vähemmän sensaatiomainen ja ihan yleisen edun tarpeista lähtevä. Ministerit ovat oikeasti tärkeitä ja kiireellisiä ihmisiä, eivät vain tärkeileviä rasitteita veronmaksajille.
Valtioneuvoston jäsenet ovat paljon vartijoita kansalaisten edunvalvojina. Kun pääsee esimerkiksi lehtijutussa kurkistamaan kenen tahansa ministerin kalenteriin, herää epäilys, miten tuollaisella aikataululla pystyy hoitamaan kunnolla mitään asioita – varsinkaan minulle itselleni äänestäjänä tärkeitä asioita.
Neuvottelujen, tapaamisten, EU- matkojen ja muiden pakollisten vierailujen ohella pitäisi paneutua esille tuleviin ratkaisuihin ja miettiä uusia visioita yhä tiukemmissa budjettiraameissa.
Kakkosmiehen (tarkoittaa tietenkin myös naista) pestaaminen lisää ministerin johtaman hallinnonalan tehoa periaatteessa tuplasti. Voidaan kysyä, eivätkö virkamiehet ja poliittiset avustajat voisi ajaa samaa asiaa. Virkamiesten tehtävä on kuitenkin valmistella ja toteuttaa poliittisia ratkaisuja virkamiesvastuulla ja avustajat ovat tarpeellisia omassa roolissaan.
Poliittinen valtiosihteeri, jota jossain järjestelmissä kutsutaan apulaisministeriksi tai varaministeriksi, edustaa kuitenkin ministeriön poliittista johtoa ja ohjausta. Hän sitouttaa ministerin ratkaisuissa, joita hän tekee poliittisessa roolissaan. Se ei ole enempää avustajan kuin virkamiehenkään tehtävä eikä mahdollisuus.
Ministerin sijaista kaivataan lisääntyvissä EU-tehtävissä samoin kuin monilukuisissa kotimaan kuvioissa. Hallitus aikoo edetä asiassa mahdollisimman pehmeästi, joten poliittiset valtiosihteerit tulevat ainakin tässä vaiheessa vain muutamaan ruuhkaisimpaan ministeriöön.
Pääministerin alaista valtioneuvoston kansliaa johtaa nykyisinkin poliittinen valtiosihteeri Risto Volanen. Sektoriministeriöihin jää virkamieskansliapäälliköt, joiden varpaita ei ministeritason vahvistus mitenkään tallo.
Poliittiset valtiosihteerit sihteereineen tietenkin maksavat, mutta uudistus on sen väärti. Veronmaksajan kannalta tärkeintä on hallintokulujen optimointi, ei minimointi. Uuteen valtiosihteerijärjestelmään sijoitettavan rahan tuotto tulee epäilemättä olemaan hyvä.
Pääkirjoitus | Tiistaina 20.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html
Valtiosihteerijärjestelmä
on tarpeen sanelema
Poliittisten valtiosihteerien virkojen perustaminen on etenemässä hyvää vauhtia. Risto Volasen johtamassa valmistelussa on edetty siten, että uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta.
Sanapari poliittinen valtiosihteeri nostattaa monilla niskakarvat pystyyn, ja sillä on myös helppo nostattaa populistista politiikanvastaisuutta. Taasko lisää byrokratiaa ja uusi poliittisia virkoja, arvatenkin palkkiosellaisia?
Todellisuus on kuitenkin vähemmän sensaatiomainen ja ihan yleisen edun tarpeista lähtevä. Ministerit ovat oikeasti tärkeitä ja kiireellisiä ihmisiä, eivät vain tärkeileviä rasitteita veronmaksajille.
Valtioneuvoston jäsenet ovat paljon vartijoita kansalaisten edunvalvojina. Kun pääsee esimerkiksi lehtijutussa kurkistamaan kenen tahansa ministerin kalenteriin, herää epäilys, miten tuollaisella aikataululla pystyy hoitamaan kunnolla mitään asioita – varsinkaan minulle itselleni äänestäjänä tärkeitä asioita.
Neuvottelujen, tapaamisten, EU- matkojen ja muiden pakollisten vierailujen ohella pitäisi paneutua esille tuleviin ratkaisuihin ja miettiä uusia visioita yhä tiukemmissa budjettiraameissa.
Kakkosmiehen (tarkoittaa tietenkin myös naista) pestaaminen lisää ministerin johtaman hallinnonalan tehoa periaatteessa tuplasti. Voidaan kysyä, eivätkö virkamiehet ja poliittiset avustajat voisi ajaa samaa asiaa. Virkamiesten tehtävä on kuitenkin valmistella ja toteuttaa poliittisia ratkaisuja virkamiesvastuulla ja avustajat ovat tarpeellisia omassa roolissaan.
Poliittinen valtiosihteeri, jota jossain järjestelmissä kutsutaan apulaisministeriksi tai varaministeriksi, edustaa kuitenkin ministeriön poliittista johtoa ja ohjausta. Hän sitouttaa ministerin ratkaisuissa, joita hän tekee poliittisessa roolissaan. Se ei ole enempää avustajan kuin virkamiehenkään tehtävä eikä mahdollisuus.
Ministerin sijaista kaivataan lisääntyvissä EU-tehtävissä samoin kuin monilukuisissa kotimaan kuvioissa. Hallitus aikoo edetä asiassa mahdollisimman pehmeästi, joten poliittiset valtiosihteerit tulevat ainakin tässä vaiheessa vain muutamaan ruuhkaisimpaan ministeriöön.
Pääministerin alaista valtioneuvoston kansliaa johtaa nykyisinkin poliittinen valtiosihteeri Risto Volanen. Sektoriministeriöihin jää virkamieskansliapäälliköt, joiden varpaita ei ministeritason vahvistus mitenkään tallo.
Poliittiset valtiosihteerit sihteereineen tietenkin maksavat, mutta uudistus on sen väärti. Veronmaksajan kannalta tärkeintä on hallintokulujen optimointi, ei minimointi. Uuteen valtiosihteerijärjestelmään sijoitettavan rahan tuotto tulee epäilemättä olemaan hyvä.
Pääkirjoitus | Tiistaina 20.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Demarit yrittivät ajaa asiaa jo Lipposen hallituksissa, mutta se ei mennyt eteenpäin, koska kokoomus asetti ehtoja poliittisille nimityksille.
Toivottavasti keskusta nyt jatkaisi kokoomuksen periaatetta ja vaatisi, että poliittiset virkanimitykset todella eriytetään sellaisiksi, joista virkamies eroaa samalla kun ministerikin eroaa ja vaihtuu toisen puolueen ministeriksi, ja että kaikki muut ministeriöiden "epäpoliittiset" virat eivät enää tämän jälkeen ole minkään puolueen "mandaatteja".
Olisi nimittäin aika eriyttää poliittiset virat asiantuntijaviroista. Toivottavasti keskustalla on tästä selkeä visio ja vahva oma tahto, ettei keskusta mene demareiden apupuolueena läänittämään puoluevaltaa ministeriöihin tavalla, joka kuuluu 60-luvulle.
täysin sosialidemokraattien ehdoin. Suomenmaassakaan ei Juho Mauno esitä mitään reunaehtoja. Sosialidemokraatit seuraavaksi vakinaistavat omat valtiosihteerinsä niin kuin hallinnon tapana on.
Ministeriksi kelpaa nykyäänkin kuka tahansa.
Nytkin lähes kaikki kepuministerit ovat enemmän tai vähemmän kyvyttömiä ja lahjattomia. Kaiken huippu oli Jätemäki, oikein pääministeriksi
Itsestäsi ei olisi mihinkään kunhan haukut ja kieroilet. Olet tosi ongelmalapsi.