"
Oravanhäntä kainalossa
Yhdysvaltalaiset yhtiöt eivät uskalla ryhtyä rakentamaan uusia ydinvoimaloita.
Kaarina Järventaus, Washington
Yhdysvaltain energiaministeriön ydinvoimaosasto ponnistelee saadakseen sähköyhtiöt jälleen innostumaan ydinvoiman rakentamisesta. Maan sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana 35 prosenttia, mutta uusia ydinvoimaloita ei ole valmistunut vuosikausiin.
"Voimaloita eivät huoleta turvallisuus- tai ydinjätekysymykset, vaan keskeiset kysymykset liittyvät talouteen ja kannattavuuteen. Yhtiöitä mietityttää, miten ne järjestävät avoimilla sähkömarkkinoilla rahoituksen ydinvoimaloille", kuvaa Yhdysvaltain energiaministeriön ydinenergiaosaston johtaja William Magwood. Hän antoi haastattelun joukolle eurooppalaisia tiedotusvälineitä virastossaan Washingtonissa.
Kolme sähköyhtiöiden yhteenliittymää on vastikään tehnyt ministeriölle ehdotuksia toimista, joiden avulla voimaloiden rakentaminen kävisi kannattavaksi "aivan lähitulevaisuudessa", Magwood kertoo.
Säästäminen kannatti paremmin
Yhdysvaltojen 104:stä sähköä tuottavasta reaktorista vain neljä on valmistunut 1990-luvulla. 1970-luvulla rakennettiin erilaisia voimaloita niin innokkaasti, että 1980-luvulla oli sähköstä ylitarjontaa.
Sittemmin verkkoa on täydennetty varovasti. Oli kannattavampaa panostaa säästämiseen ja tehostamiseen. "Meillä on sähkölaitoksia, jotka maksavat asiakkailleen siitä, etteivät nämä käytä energiaa, koska se tulee halvemmaksi kuin minkä tahansa voimalan rakennus."
Kolmas syy olivat vuonna 1979 sattuneen Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuuden jälkiseuraukset. Silloin reaktorin sydän suli osittain, ja lähialueilta jouduttiin evakuoimaan 100000 ihmistä.
"Jälkikeskustelu johti parempiin turvallisuusmääräyksiin. Ne kuitenkin loivat epävarmuutta siitä, kauanko ydinvoimalan rakentaminen kestäisi."
Monilla paikkakunnilla vastustettiin uusia ydinvoimaloita. Nyt rakentamista harkitaankin vain paikkoihin, joissa on jo voimaloita.
Lupamenettely voi venyä
Vaikka sähköntuotannon lisärakentaminen olisi nyt ajankohtaista, viranomaiskäsittely epäilyttää yhä yhtiöitä. Yhdysvalloissa on uusi lupakäytäntö, jota ei ole vielä testattu.
"Aiemmin yhtiöt tarvitsivat ensin rakennusluvan ja sen jälkeen siitä täysin riippumattoman käyttöluvan. On helppo ymmärtää, miksi ajatus on huono", Magwood sanoo.
Alaa on jäänyt hiertämään ikävä kokemus Long Islandilta New Yorkin naapurista. "Shorehamin voimala sai rakennusluvan, mutta 5,5 miljardia dollaria maksanut laitos ei koskaan saanut käyttölupaa."
Nyt on käytössä yksivaiheinen lupamenettely, jota ennen ydinturvaviranomaisten on hyväksyttävä reaktorityyppi. "Yhtiöitä arveluttaa: entä jos menettely viekin vuoden tai viisi vuotta pitempään kuin on luultu? Siinä tapauksessa ydinvoimalaan investoidut miljardit jäävät vuosiksi odottamaan", Magwood kuvaa.
Ministeriö tekee yhtiöiden kanssa yhteistyötä osallistumalla joihinkin kustannuksiin ja demonstroimalla lupaprosesseja.
Ensimmäinen maksaa eniten
Yhtiöt ovat haluttomia päänaukaisijan rooliin. "Kaksi kolme ensimmäistä voimalaa maksavat enemmän kuin seuraavat", Magwood toteaa. "Kukaan ei halua olla alkukustannusten maksaja."
Myös ensimmäisten voimaloiden rahoituskorot ovat korkeat, koska rahoittajat suhtautuvat niihin varautuneesti. Magwood pitää kiinnostavana Suomen mallia, jossa sähköä käyttävät asiakkaat rahoittavat voimalainvestoinnin.
Suomen viidennen ydinvoimalan mahdolliset oppirahat maksanee pitkälti laitoksen toimittava ranskalaisyhtiö, sillä Teollisuuden Voima on tehnyt sen kanssa kiinteähintaisen avaimet käteen -sopimuksen. Yhtiö ei suostu kertomaan, mitä mahdollisten viivytysten korvaamisesta on sovittu.
Verohelpotuksia on ehdotettu
Yhdysvalloissa senaatin energiavaliokunta on ehdottanut verohelpotuksia ydinvoimaloille. "On mietittävä, tuetaanko muutaman ensimmäisen voimalan rahoitusta. Poliittinen keskustelu aiheesta on vielä kesken senaatissa", Magwood sanoo.
Energiaministeriön tuki on auttanut tuulivoiman lähes kilpailukykyiseksi osissa Yhdysvaltoja. "Siihen on päästy tutkimustyön avulla. Uskomme, että samantapainen kehitystyö on tarpeen ydinvoiman ja muiden energioiden kohdalla."
Jos rakentamispäätöksiä tehdään lähivuosina, voimalat olisivat jo markkinoilla olevia malleja – pitkälti samoja kevytvesireaktoreita, joita Suomen TVO:llekin tarjottiin.
Seuraava reaktorisukupolvi olisi hyvin erilainen, Magwood kertoo. Ministeriö arvioi, että 15–20 vuoden päästä voitaisiin alkaa rakentaa kaasujäähdytteisiä reaktoreita. Ne tuottaisivat suoraan vetyä, jota Yhdysvalloissa kaavaillaan tulevaisuuden energiaratkaisuksi.
"
http://www.vihrealanka.fi/2004/23/ydinvoimankannattavuus.html
Oravanhäntä kainalossa
Yhdysvaltalaiset yhtiöt eivät uskalla ryhtyä rakentamaan uusia ydinvoimaloita.
Kaarina Järventaus, Washington
Yhdysvaltain energiaministeriön ydinvoimaosasto ponnistelee saadakseen sähköyhtiöt jälleen innostumaan ydinvoiman rakentamisesta. Maan sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana 35 prosenttia, mutta uusia ydinvoimaloita ei ole valmistunut vuosikausiin.
"Voimaloita eivät huoleta turvallisuus- tai ydinjätekysymykset, vaan keskeiset kysymykset liittyvät talouteen ja kannattavuuteen. Yhtiöitä mietityttää, miten ne järjestävät avoimilla sähkömarkkinoilla rahoituksen ydinvoimaloille", kuvaa Yhdysvaltain energiaministeriön ydinenergiaosaston johtaja William Magwood. Hän antoi haastattelun joukolle eurooppalaisia tiedotusvälineitä virastossaan Washingtonissa.
Kolme sähköyhtiöiden yhteenliittymää on vastikään tehnyt ministeriölle ehdotuksia toimista, joiden avulla voimaloiden rakentaminen kävisi kannattavaksi "aivan lähitulevaisuudessa", Magwood kertoo.
Säästäminen kannatti paremmin
Yhdysvaltojen 104:stä sähköä tuottavasta reaktorista vain neljä on valmistunut 1990-luvulla. 1970-luvulla rakennettiin erilaisia voimaloita niin innokkaasti, että 1980-luvulla oli sähköstä ylitarjontaa.
Sittemmin verkkoa on täydennetty varovasti. Oli kannattavampaa panostaa säästämiseen ja tehostamiseen. "Meillä on sähkölaitoksia, jotka maksavat asiakkailleen siitä, etteivät nämä käytä energiaa, koska se tulee halvemmaksi kuin minkä tahansa voimalan rakennus."
Kolmas syy olivat vuonna 1979 sattuneen Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuuden jälkiseuraukset. Silloin reaktorin sydän suli osittain, ja lähialueilta jouduttiin evakuoimaan 100000 ihmistä.
"Jälkikeskustelu johti parempiin turvallisuusmääräyksiin. Ne kuitenkin loivat epävarmuutta siitä, kauanko ydinvoimalan rakentaminen kestäisi."
Monilla paikkakunnilla vastustettiin uusia ydinvoimaloita. Nyt rakentamista harkitaankin vain paikkoihin, joissa on jo voimaloita.
Lupamenettely voi venyä
Vaikka sähköntuotannon lisärakentaminen olisi nyt ajankohtaista, viranomaiskäsittely epäilyttää yhä yhtiöitä. Yhdysvalloissa on uusi lupakäytäntö, jota ei ole vielä testattu.
"Aiemmin yhtiöt tarvitsivat ensin rakennusluvan ja sen jälkeen siitä täysin riippumattoman käyttöluvan. On helppo ymmärtää, miksi ajatus on huono", Magwood sanoo.
Alaa on jäänyt hiertämään ikävä kokemus Long Islandilta New Yorkin naapurista. "Shorehamin voimala sai rakennusluvan, mutta 5,5 miljardia dollaria maksanut laitos ei koskaan saanut käyttölupaa."
Nyt on käytössä yksivaiheinen lupamenettely, jota ennen ydinturvaviranomaisten on hyväksyttävä reaktorityyppi. "Yhtiöitä arveluttaa: entä jos menettely viekin vuoden tai viisi vuotta pitempään kuin on luultu? Siinä tapauksessa ydinvoimalaan investoidut miljardit jäävät vuosiksi odottamaan", Magwood kuvaa.
Ministeriö tekee yhtiöiden kanssa yhteistyötä osallistumalla joihinkin kustannuksiin ja demonstroimalla lupaprosesseja.
Ensimmäinen maksaa eniten
Yhtiöt ovat haluttomia päänaukaisijan rooliin. "Kaksi kolme ensimmäistä voimalaa maksavat enemmän kuin seuraavat", Magwood toteaa. "Kukaan ei halua olla alkukustannusten maksaja."
Myös ensimmäisten voimaloiden rahoituskorot ovat korkeat, koska rahoittajat suhtautuvat niihin varautuneesti. Magwood pitää kiinnostavana Suomen mallia, jossa sähköä käyttävät asiakkaat rahoittavat voimalainvestoinnin.
Suomen viidennen ydinvoimalan mahdolliset oppirahat maksanee pitkälti laitoksen toimittava ranskalaisyhtiö, sillä Teollisuuden Voima on tehnyt sen kanssa kiinteähintaisen avaimet käteen -sopimuksen. Yhtiö ei suostu kertomaan, mitä mahdollisten viivytysten korvaamisesta on sovittu.
Verohelpotuksia on ehdotettu
Yhdysvalloissa senaatin energiavaliokunta on ehdottanut verohelpotuksia ydinvoimaloille. "On mietittävä, tuetaanko muutaman ensimmäisen voimalan rahoitusta. Poliittinen keskustelu aiheesta on vielä kesken senaatissa", Magwood sanoo.
Energiaministeriön tuki on auttanut tuulivoiman lähes kilpailukykyiseksi osissa Yhdysvaltoja. "Siihen on päästy tutkimustyön avulla. Uskomme, että samantapainen kehitystyö on tarpeen ydinvoiman ja muiden energioiden kohdalla."
Jos rakentamispäätöksiä tehdään lähivuosina, voimalat olisivat jo markkinoilla olevia malleja – pitkälti samoja kevytvesireaktoreita, joita Suomen TVO:llekin tarjottiin.
Seuraava reaktorisukupolvi olisi hyvin erilainen, Magwood kertoo. Ministeriö arvioi, että 15–20 vuoden päästä voitaisiin alkaa rakentaa kaasujäähdytteisiä reaktoreita. Ne tuottaisivat suoraan vetyä, jota Yhdysvalloissa kaavaillaan tulevaisuuden energiaratkaisuksi.
"
http://www.vihrealanka.fi/2004/23/ydinvoimankannattavuus.html
Vastaukset 25
Vanhimmat
"
Yhdysvalloissa on äskettäin uudistettu sen ydinvahinkojen korvaamista koskeva lainsäädäntö (Price-Anderson Act). Sen mukaan laitoksenhaltija on velvollinen ottamaan kolmannelle osapuolelle aiheutuvien vahinkojen varalta vakuutuksen, jonka korvauskatto on noin 140 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Tämän lisäksi 116 ydinlaitosta muodostaa takausrenkaan siten, että kunkin laitoksen takausosuus on noin 44 miljoonaa erityisnosto-oikeutta. Jos takaus on maksettava, kerätään kunkin laitoksen suoritettava osuus vähitellen vuotuisena maksuna. Näin ollen 116 laitoksen yhteinen takausrengas antaa vakuutuksen mukaanlukien käytettäväksi yhteensä runsaan 5 miljardin erityisnosto-oikeuden suuruisen takuun vahinkojen korvaamisesta.
Yhdysvaltojen lainsäädäntöä muutettaneen piakkoin siten, että kunkin laitoksen takausosuus olisi 75,5 miljoonaa dollaria (valuuttakurssin 10.11.1993 mukaan tämä olisi noin 55 milj. erityisosto-oikeutta).
"
(FINLEX)
http://www.finlex.fi/linkit/he/19940010
TVO:n kustantamasta VTT:n julkaisusta T2127 tiivistin samaa asiaa:
1. taso:
vakuutus 200miljoonaa dollaria/reaktoriyksikkö
2. taso
vakuutuspoolin puitteissa 88 miljoonaa dollaria/reaktoriyksikkö.
Taso 1 ja 2 yhdessä 9.5 miljardia dollaria.
2. taso takautuvina vakuutusmaksuina jos taso 1 ylittyy
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2127.pdf
sivu 23-24
Vakuutuksettakaukset ovat siis Jenkkilässä paljon pienemmät.
Luultavimmin USA:ssa kyse on lähinnä seuraavista seikoista:
1) Kun vielä pitkitetään, niin valtio takaa ja jopa tukee, selkä seinää vasten, ydinvoimalaitoksia
2) Case Long Island kummittelee takuulla mielessä. Kuka haluaisi ehdointahdoin menettää 5-10mrd USD? Nykyisestä lupamenettelystä ei ole esimerkkejä
3) Sentitkin lasketaan. Ei haluta olla se kalleimmin maksava päänavaaja ja antaa kilpailijalle selvää taloudellista etua valmiiksi neuvotellun paketin pienemmästä byrokratiasta ja joka suhteesta (paperisota, lainakulut, oma rahoitusosuu, kokonaishinta nyt mainitakseni) halvemmista kuluista.
"Vakuutuksettakaukset ovat siis Jenkkilässä paljon pienemmät."
Minusta korvausvastuu on jenkeissä helkutin paljon suurempi.
Vakuutusmaksuistahan ei puhuta noissa lainauksissa mainittu mitään, vain korvausvastuusta. Suomen vakuutusmaksuista olen löytänyt yhden ainoan jutun:
"
...
Onnettomuuksien varalle ydinvoimayhtiöiden on kansainvälisen sopimuksen mukaan maksettava erityistä ydinvastuuvakuutusta. Vakuutusmaksu laitosyksikköä kohti on 2-4 miljoonaa markkaa vuodessa, joka on noin 0,02...0,05 p/kWh eli alle 0,5% kokonaiskustannuksista.
"
Enemmän kirjoituksessa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000003953989
(Vakuutusmaksut)
Erikoista jenkeissä on jälkikäteen tapahtuva vakuutusmaksu toisessa portaassa - näin sen ymmärsin.
Korvausvelvollisuus jenkeissä on noin 10 miljardia taalaa, jota voi hyvin verrata Suomen ydinvoimaloiden 0,25 miljardin euron korvausvastuuseen (ollaan nostamassa n. 0.7 miljardiin euroon).
Kaikissa näissä vakuutuspooli-(vakuutusrengas-)asetelmissa on eräs riski - kahden tai useamman vahingon tapahtuminen lyhyin väliajoin. Mutta ollaan tyytyväisiä, jos
- korvattavaa ei tule lainkaan
- jos tulee, niin korkeintaan yksi onnettomuus
"1) Kun vielä pitkitetään, niin valtio takaa ja jopa tukee, selkä seinää vasten, ydinvoimalaitoksia."
Noin varmaan tulee käymään. Suomessa ydinvoima itse asiassa saa paljonkin tukea - piilotukea.
"Meillä on sähkölaitoksia, jotka maksavat asiakkailleen siitä, etteivät nämä käytä energiaa, koska se tulee halvemmaksi kuin minkä tahansa voimalan rakennus."
Tuo onkin pahuksen tehokas tapa säästää energiaa!
"Los Alamosin ydinasevoimalan turvallisuus huolettaa
(21.7. 09:49)
Ydinaseen kehittelyä varten 61 vuotta sitten perustetun Los Alamosin voimalan turvatoimista on käynnistetty uudet tutkimukset. New Mexicossa sijaitseva 12 000 työntekijän voimala on jo pitkään ollut Yhdysvaltain energiaviranomaisten murheenkryyninä.
Marraskuussa 2002 voimalassa epäiltiin laitevarkauksia. Nyt viranomaiset tutkivat mahdollista tietovuotoa. Nimettöminä pysyttelevät vihjeenantajat ovat kertoneet, että voimalasta on lähetetty sähköpostina salaiseksi luokiteltua tietoa ainakin 17 kertaa viime kuukausien aikana.
Voimalan turvallisuutta tarkkailevan yhtiön mukaan mm. Los Alamosin lakimies lähetti viime viikolla kotitietokoneeltaan salaista tietoa eteenpäin useille vastaanottajille.
Toissa viikolla Los Alamosista oli jonkin aikaa kadoksissa kaksi ydinasetietoa sisältävää levykettä. Laboratorioista on pysäytetty toistaiseksi kaikki muut paitsi välttämättömät toiminnat. (STT)"
"Los Alamosin ydinasevoimalan turvallisuus huolettaa
(21.7. 09:49)
Ydinaseen kehittelyä varten 61 vuotta sitten perustetun Los Alamosin voimalan turvatoimista on käynnistetty uudet tutkimukset. New Mexicossa sijaitseva 12 000 työntekijän voimala on jo pitkään ollut Yhdysvaltain energiaviranomaisten murheenkryyninä.
..."
Siis: jenkkilässä ydinasevoimala energiaviranomaisten murheenkryyninä. Milloin meillä?
Hullun lailla duunareita siellä on.
USA:ssa ydinasemateriaalituotanto kuulu Department of Energyn hallinnonalaan. Tämä on puhtaasti hallinnollinen ratkaisu, sähköä Alamosissa ei silti tehdä. Sotilastekniikassa hyvistä toimintatavoista on joustettu ja joustetaan aika yleisesti - oli kyse mistä vain aseista - ja se on ydinaseiden historiassa monta kertaa aiheuttanut murheita.
Mitä sen sijaan tulee ydinvoiman käyttöön sähköntuotannossa vapaille sähkömarkkinoille, on ydinvoiman turvallisuushistoria selvästi sen vaihtoehtoja parempi.
Harmiahan siitä tulee kun ne on yhdessä.
Eikä niitä oikein erilleen saadakkaan.
"Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuuden jälkiseuraukset. Silloin reaktorin sydän suli osittain, ja lähialueilta jouduttiin evakuoimaan 100000 ihmistä."
Tuo kuulostaa mielenkiintoiselta... Voisitko kertoa lisää...
Evakuoitiinko ihmiset vain varmuuden vuoksi?
Jouduttiinko suuria maa-alueita evakuoimaan lopullisesti?
Säteilylle altistuneiden määrä?
Paljonko ihmisiä kuoli tuossa onnettomuudessa?
Kirjoitus ei ollut omani, vaan ´kopio Vihreän Langan nettikirjoituksesta, joten lisäkysymyksiä voi tehdä vaikka sinne päin tai avata täällä TMI:stä uuden keskustelun. Mielenkiintoista se olisikin, tiedän kovin vähän siitä. Esim. siihen liittyvä laajamittainen evakuointi on unohtunut multa.
Mutta tähän tiivistelmä onnettomuudesta:
"
1979 Yhdysvallat Three Mile Island (Harrisburg)
Reaktorin ydin suli osittain ja radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön. Suuronnettomuus vältettiin erittäin täpärästi. Reaktori oli ollut toiminnassa vain kolme kuukautta. Onnettomuus alkoi, kun yksi venttiili jumittui, jonka jälkeen työntekijät tekivät useita tulkinta- ja toimenpidevirheitä. Noin 100 000 ihmistä pakeni tai evakuoitiin voimalan lähialueilta. Onnettomuuden puhdistustyöt kestivät noin 10 vuotta ja maksoivat yli miljardi dollaria. Three Mile Islandin onnettomuus oli vakavin ydinonnettomuus Yhdysvalloissa, eikä sen jälkeen Yhdysvalloissa ole aloitettu ainoatakaan uutta ydinvoimalahanketta
"
http://www.ydinvoima.net/ajankohtaista/vakavinta_ydinonnettomuutta.html
Tapaus näyttää olevan oiva esimerkki jenkkilän asukkaiden valistautuneisuudesta oman turvallisuutensa suhteen.
Ei evakuoitu 100000 ihmistä. Tuhansia kuitenkin lähti omatoimisesti pois vaikka syytä ei olisi ollut, tietäähän sen millaisia jotkut ovat: ydinvoimalaa säikytään valtavasti vaikka tosiasiassa hallitsematon massiivinen liikenne aiheutti selvästi suuremman terveysriskin kuin itse onnettomuus.
Ironisinta on, että jos onnettomuudesta todella olisi jonkinlainen suojautumista vaativa päästö aiheutunut - millaista Harrisburgissa ei toki ollut, olihan voimalassa suojarakennus - pahin mahdollinen tilanne väestönsuojelun kannalta on juuri jonkinlainen massiivinen, suunnittelematon joukkopako: juuri sellaisissa olosuhteissa on paljon ihmisiä altistuneina päästölle ja tukkoiset tiet estävät suojautumisen tai suojaväistön. Säntäilemällä ihmiset siis aiheuttivat itselleen vain suuremman riskin SIINÄKIN TAPAUKSESSA, että suojautumista vaativa päästö olisi todella sattunut.
Sinua luotettavammasta lähteestä sanottiin että 100000. Toistaiseksi uskon sitä.
Koska selviä vastauksia ei kuulunut niin hain itse...
"Evakuoitiinko ihmiset vain varmuuden vuoksi?"
Evakuoinnista en löytänyt selviä tietoja, mutta mikäli ihmisiä evakuoitiin, niin se johtui vain siitä ettei tilannetta ymmärretty. Ts. ylireagointia.
"Jouduttiinko suuria maa-alueita evakuoimaan lopullisesti?"
Jos ketään ylipäätään evakuoitiin, niin ketään ei oikeasti jouduttu evakuoimaan. Saati sitten lopullisesti.
"Säteilylle altistuneiden määrä?"
Tästäkään en löytänyt mitään tarkempia tietoja, mutta säteily altistukset ihmisille olivat vain vähäisiä, eikä siitä aiheutunut mitään merkittävää terveyshaittaa.
"Paljonko ihmisiä kuoli tuossa onnettomuudessa?"
Minun tietääkseni: Ei yhtäkään.
Reaktoriastia ei puhjennut, ja ydinpolttoaine pysyi reaktorin sisällä, vaikka osa polttoaine sauvoista suli...
Säteilyn nousu rajoittui oikeastaan vain laitoksen sisälle.
Kysyy ja hokee yhtä putkea rientäen jo itse vastaamaankin päättömyyksilleen.
Eipä tällainen palsta muita enää kaipaakkaan kuin Vastaajan.
Jokaisella keskustelupalstalla on ilmeisesti oma Vastaajansa – yliaktiivinen, idealistinen ja eteensä tulevat kysymykset tunnepohjalla ratkaiseva vouhottaja, joka ei suostu ymmärtämään minkäänlaista järkipuhetta. Valitettavasti.
Ainoa lohtu asiassa on se, että tuollaiset Vastaajat ovat negatiivista mainosta ajamilleen asioille.
Tämän nimenomaisen Vastaajan takia en viitsi käydä edes lukemassa tätä palstaa viikkokausiin. Pöljyys tekee pahoinvointiseksi!
Jenkkilässä ei ydinvoima kannata, ainakaan sen rakentaminen.
Suomessa taas se kuulemma on kaikkein edullisinta.
Ero vakuutusmaksuissa ei voi olla niin suuri. Tai jos on, niin on jo korkea aika korjata tilanne. Sopiva taso olisi sama kuin Saksassa, eli korvausvastuu tulisi 10-kertaistaa.
Kuka keksii, missä perimmäinen syy jenkkilän ydinvoiman kannattamattomuuteen on? Tai miksi se perimmiltään Suomessa on kannattavaa?
Mutta silti ilmeisesti kannattavaa...
"There are now 104 fully licensed nuclear power reactors in the USA, though only 103 are operational *. Four more are partly built and have valid construction licenses."
"* Browns Ferry 1 has been shut since 1985"
Eli neljä on osittain rakennettu ja rakennusluvat niillä on. Kolme reaktoria käynnistettiin viimeksi 90 -luvulla (Comanche peak 1 (1990), 2 (1996) ja Watts Bar (1996)).
"The industry envisages 50,000 MWe of new nuclear capacity by 2020"
2020 mennessä kapasiteettia on suunnitteilla 50 000 MWe:n verran.
Vuoden 1986 jälkeen kapasiteetti on lähes tuplaantunut ja 70 -luvulta se on 7 kertaistunut.
Käsittääkseni Yhdysvaltain kohdalla rakentamista hidastaa monimutkainen ja hyvin kallis lupahakemusprosessi, jolla haetaan vain rakennuslupaa. Prosessi oli muistaakseni todella kallis, eikä se ole koskaan läpihuutojuttu. Lisäksi edes rakennuslupa ei takaa käyttölupaa, joka on haettava erikseen laitoksen jo valmistuttua. Jos lupaa ei saakkaan, jää valmistunut voimala tyhjän pantiksi. Tämä on myös hidastanut neljän jo rakenteilla olevan valmistumista, mutta yksi niistä tullee käynnistymään vuoteen 2010 mennessä.
Monimutkainen lupaprosessi on hidatanut rakentamista, mutta kun useiden jo suljettaviksi reaktoreiden käyttölupia on pidennetty, on energiayhtiöt alkaneet keräämään rohkeutta rakentamisten suunnittelemisen aloittamiseksi.
""Aiemmin yhtiöt tarvitsivat ensin rakennusluvan ja sen jälkeen siitä täysin riippumattoman käyttöluvan. On helppo ymmärtää, miksi ajatus on huono", Magwood sanoo.
Alaa on jäänyt hiertämään ikävä kokemus Long Islandilta New Yorkin naapurista. "Shorehamin voimala sai rakennusluvan, mutta 5,5 miljardia dollaria maksanut laitos ei koskaan saanut käyttölupaa.""
Tuossahan tuo oli, mutta uusi järjestelmä:
"Nyt on käytössä yksivaiheinen lupamenettely, jota ennen ydinturvaviranomaisten on hyväksyttävä reaktorityyppi. "Yhtiöitä arveluttaa: entä jos menettely viekin vuoden tai viisi vuotta pitempään kuin on luultu? Siinä tapauksessa ydinvoimalaan investoidut miljardit jäävät vuosiksi odottamaan", Magwood kuvaa."
Kyllähän sijoittavat haluavat rahoilleen vastinetta nopeampaa, kuin esimerkiksi 15 vuoden päästä.
"Myös ensimmäisten voimaloiden rahoituskorot ovat korkeat, koska rahoittajat suhtautuvat niihin varautuneesti."
Jep, koska ei tiedetä, milloin lupa saadaan.
"Jos rakentamispäätöksiä tehdään lähivuosina, voimalat olisivat jo markkinoilla olevia malleja – pitkälti samoja kevytvesireaktoreita, joita Suomen TVO:llekin tarjottiin.
Seuraava reaktorisukupolvi olisi hyvin erilainen, Magwood kertoo. Ministeriö arvioi, että 15–20 vuoden päästä voitaisiin alkaa rakentaa kaasujäähdytteisiä reaktoreita. Ne tuottaisivat suoraan vetyä, jota Yhdysvalloissa kaavaillaan tulevaisuuden energiaratkaisuksi.
"
Uusia reaktorityyppejä on kehitteillä. Itse sähkön hinta ei Yhdysvaltain voimaloilla ole kova (2 senttiä / kWh).
En mä oikein selvää saa tosta jutusta. Ensin pitäisi selvittää, muuttiko TMI jotain ihan konkreettisemmin kuin "Jälkikeskustelu johti parempiin turvallisuusmääräyksiin. Ne kuitenkin loivat epävarmuutta siitä, kauanko ydinvoimalan rakentaminen kestäisi."
Vihreän Langan jutussa sanotaan myös:
"Voimaloita eivät huoleta turvallisuus- tai ydinjätekysymykset, vaan keskeiset kysymykset liittyvät talouteen ja kannattavuuteen. Yhtiöitä mietityttää, miten ne järjestävät avoimilla sähkömarkkinoilla rahoituksen ydinvoimaloille"
Eli milloin sähkömarkkinat avautui jenkeissä?
Kyllä jenkit vielä saavat ydinvoimalansa käyttöön ja uusia rakennettua, se on selvä. Sitä mukaa kun niitä tulee lisää, alkaa uutisointikin toimimaan sieltä päin.
'Vety-ydinvoimala' on kiinnostava. Sillä kai tehdään vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin 'sähköydinvoimalalla'?
Kirjoitit:
"Kyllähän sijoittavat haluavat rahoilleen vastinetta nopeampaa, kuin esimerkiksi 15 vuoden päästä."
Mikä on TVO:n laskema aika Olkiluoto3:sta?
"En mä oikein selvää saa tosta jutusta. Ensin pitäisi selvittää, muuttiko TMI jotain ihan konkreettisemmin kuin "Jälkikeskustelu johti parempiin turvallisuusmääräyksiin. Ne kuitenkin loivat epävarmuutta siitä, kauanko ydinvoimalan rakentaminen kestäisi.""
Ei se rakentaminen oikeastaan. Uusia reaktoreita on kehitteillä, jotka valmistuu nopeampaa ja jotka ovat entistä turvallisempia. Lähinnä kysymyksenä on ollut ilmeisesti lupahakemuksen käsittelyn pituus.
""Yhtiöitä mietityttää, miten ne järjestävät avoimilla sähkömarkkinoilla rahoituksen ydinvoimaloille""
Yhdysvaltain suurimmat ydinvoimaomistajayhtiöt on viime aikoina tehneet runsaasti jo olemassa olevien voimaloiden hankintoja sähkömarkkinoiden avauduttua ja ne ovat myös yhtyneet toisiinsa. Liekkö jonkinlaista murroskautta elelevät siellä.
"Eli milloin sähkömarkkinat avautui jenkeissä?"
Käsittääkseni vuonna 1999, mutta vain osassa osavaltioita.
"'Vety-ydinvoimala' on kiinnostava. Sillä kai tehdään vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin 'sähköydinvoimalalla'?"
Vuosien 2010 - 2030 välillä on tarkoitus käynnistää kuusi neljännen sukupolven reaktoritekniikkaan perustuvaa laitosta. Näistä neljän jäähdytyslämpötila on 750-1000 astetta celsiusta (nykyiset kevytvesireaktorit: 300 astetta celsiusta). Korkea lämpötila sallii vedyn tuotannon uudella menetelmällä. Jäähdytysmetodeina on kaasu (helium), fluoridisuolat ja nestemäinen lyijy.
Vedyn tuotanto:
Ensimmäinen ja perimmäinen vaihtoehto on elektrolyysi.
Toisena vaihtoehtona on vedyn tuottaminen maakaasusta. Tämä vaatii yli 900 asteen lämpötiloja ja tuottaa sivutuotteena hiilidioksidia. Ei siis kovin varteenotettava menetelmä.
Uusin vaihtoehto:
Endoterminen prosessi korkeassa lämpötilassa (750-1000 astetta) ja pienessä paineessa rikkihaposta vettä, rikkidioksidia ja happea.
H2SO4 ==> H2O + SO2 + 1/2O2
johon sitten esitellään jodi eksotermisesti matalassa lämpötilassa (120 astetta).
I2 + SO2 + 2H2O ==> 2HI + H2SO4
Vety ja jodi sitten eroaa endotermisessä prosessissa vedyksi ja jodiksi (korkeassa paineessa 350 asteessa).
2HI ==> H2 + I2
Nettoreaktiona voidaan katsoa, että
H2O ==> H2 + 1/2O2
Eli vedestä vetyä ja happea.
"Sillä kai tehdään vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin 'sähköydinvoimalalla'?"
Elektrolyysillä tuottaessa hyötyprosentti (pelkästään sähköä ajatellen) on n. 80% hyötysuhde. Sähköntuotannon hyötysuhde on kuitenkin vaikuttava tekijä ja se puottaa hyötysuhteen yleensä sinne 25-40%:iin. Vedyntuotantoydinvoimaloilla hyötyprosentti tulee olemaan 50% luokkaa ja laitokset, jotka tuottavat sekä vetyä ja siinä ohessa sähköä tulevat saavuttamaan 60% hyötysuhteen.
Paljonko maksaa, kysyt kuitenki. Maakaasusta vedyn tuottaminen maksoi jenkkilässä vuonna 2003 1.4$/kg ja hiilidioksidin erottaminen nosti hinnan 1.6$/kg. Laskujen mukaan 2400MW:n voimalan tuottama vety maksaisi 1.42-1.53$/kg. Tämä laitos tuottaisi sivutuotteena myös sähköä ( * jolla voitaisi tuottaa jälleen vetyä elektrolyysillä :D).
* Ei kuitenkaan tarvista, koska kyseinen laitos tuottaisi vetyä 800 tonnia päivässä (riittäisi arviolta 1.5 miljoonalle vetyautolle). Vedyn elektrolyysituottamisen tehostuminen korkeassa lämpötilassa kuitenkin suosisi myös tätä.
"Mikä on TVO:n laskema aika Olkiluoto3:sta?"
Eikös sen pitäisi saada verkkoon vuonna 2009 (5 vuoden päästä).
" OL3:n sähköntuotanto alkaa toteutusaikataulun
mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla."
Yhdysvalloissa kahdeksan osavaltiota ja New York City ovat nostaneet kanteen maan viittä suurinta voimayhtiötä vastaan hiilidioksidin tuottamisesta. Kanteessa vaaditaan voimayhtiöitä vähentämään hiilidioksidipäästöjä 3% vuodessa kymmenen vuoden aikana. Yhtenä syynä kanteelle mainitaan liittovaltion haluttomuus tehdä asiassa yhtään mitään.
http://www.newscientist.com/news/news.jsp?id=ns99996194
Ei tupakkateollisuuttakaan voitu syyttää muusta kuin tutkimustietojen salailusta. Laillista liiketoimintaa ne harjoittavat.
Tämä ei sitten ollut puolustuspuheenvuoro. Millekkään.
Syyllinen hiilidioksidipäästöihin on Greenpeace ja muut Vastaajan kaltaiset hörhöt joiden valheellisen propagandan vuoksi ihmiskunta on panostanut saastuttaviin energiantuotantomuotoihin eikä saasteettomaan ydinvoimaan. Näiden hörhöjen vuoksi maailmassa kuolee satoja tuhansia ihmisiä ja vammautuu monin verroin suurempi joukko pienhiukkasten ja muun saasteen vuoksi.
Pallo hallussa:
"
Yhdysvaltojen energiapolitiikka tienhaarassa
Worldwatch Instituutti julkaisi syyskuun terrori-iskujen jälkeen kannanoton Yhdysvaltain energiapolitiikasta. Järjestö kysyy, miten Yhdysvaltain öljyriippuvuus vaikuttaa USAn sotavoimien läsnäoloon Saudi-Arabiassa, maassa joka on radikaalien muslimi-fundamentalistien kotiseutua, miten öljyriippuvuus vaikeuttaa USAn terrorisminvastaista taistelua Lähi-Idässä, ja ovatko ydinvoimalat terroristien uusi kohde. Worldwatch Instituutti vastaa, että se ainakin on selvää, että USAn energiantuotannon infrastruktuurissa on vakavia heikkouksia.
25 prosenttia Yhdysvaltojen maahantuomasta öljystä tulee Lähi-Idästä. Tarjolla on turvallisempiakin energialähteitä, ja niiden käyttö yleistyy jatkuvasti.
Tuulivoima maan nopeimmin kasvava energianlähde
Tuulivoima on Yhdysvaltain nopeimmin kasvava energianlähde. Kun Somersetin ja Mill Runin tuulipuistojen myllyt Pennsylvaniassa käynnistyivät lokakuun lopussa, maan tuulivoimatuotanto kolminkertaistui kerralla. Kahden uuden tuulipuiston 16 turbiinia tuottaa sähköä 8000 kotitalouteen, yhteensä 25 megawattia. (Somersetin tuulipuisto sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä United Airlinesin lennon 93 turmapaikasta.)
Jos tuulivoimatekniikka yleistyisi ja tekniikka sen sallisi, Yhdysvalloissa riittäisi tuulta kattamaan koko maan energiatarve. Stanfordin yliopiston tutkijat Mark Jacobson ja Gilber Masters ovat laskeneet, että USA voisi korvata kaksi kolmasosaa hiilivoimaloistaan tuulienergialla.
Toiminnanjohtaja John Hanger ympäristöjärjestö Penn Futuresta sanoo, että tuulienergian hinta alkaa pian kilpailla hiilivoiman kanssa.
-Jos amerikkalaiset olisivat halukkaita maksamaan 10 - 20 prosenttia nykyistä enemmän energiastaan, suuri osa maan energiasta voisi tulla tuulesta, Hanger sanoo.
Vety yleistyy lähivuosina
Worldwatch Instituutti tarjoaa energiapoliittisessa kannanotossaan tilalle kahta vaihtoehtoista energiantuotantomuotoa: "mikrovoimaa" ja vetyenergiaa.
"Mikrovoima" eli energian hajautettu tuotanto pienissä paikallisissa tuulivoima-, aurinkoenergia- tai polttokennolaitoksissa tekisi voimalaitoksista terroristeja vähemmän houkuttelevia.
Teollisuus on kiinnostunut vedystä energialähteenä. Energiayhtiö Siemens Westinghouse rakentaa Pittsburghiin uuden polttokennotehtaan vuonna 2003.
John Hanger PennFuturesta ennustaa, että polttokennotekniikka tulee olemaan kaupallisesti hyödynnettävissä ja yleistymään kymmenen, jopa viiden vuoden sisällä.
Maan johto toisilla linjoilla
Vuoden 1998 tilastojen mukaan amerikkalaisten käyttämästä energiasta yli 80 prosenttia tulee fossiilisista polttoaineista (öljy 39 %, maakaasu 23 %, hiili 23 %), vajaa 10 prosenttia ydinvoimasta, 4 prosenttia vesivoimasta ja vain murto-osa uusiutuvista energiamuodoista.
Presidentti Bushin energiaohjelma luottaa jatkossakin enemmän öljyyn, hiileen ja maakaasuun kuin ekoenergiaan tai säästötoimiin. Vaihtoehtoiset energiamuodot ja energiansäästö ovat toukokuussa julkaistussa Kansallisessa energiaohjelmassa toissijaisessa asemassa. Nykyhallitus haluaisi valjastaa luonnonsuojelualueita niin mantereella kuin Alaskassa energiantuotantoon. Myös ydinvoiman lisäys on kuulunut hallituksen suunnitelmiin.
Pittsburghin yliopiston ympäristöopintojen laitoksen vetäjä professori Steve Farber on sitä mieltä, että syyskuun 11. päivän terrori-isku paljasti ydinvoiman todelliset kustannukset. Myös Farber uskoo, että pienen mittakaavan paikallinen energiantuotanto voi nousta tulevaisuudessa kannattavammaksi vaihtoehdoksi kuin suuret terrori-iskuille otolliset voimalaitokset.
Energiansäästöä kulutuksen kasvun hillitsemiseksi
Bushin hallinnon keväisten (ennen lamaa tehtyjen) arvioiden mukaan pelkästään öljyn kulutus kasvaa Yhdysvalloissa seuraavan 20 vuoden aikana kolmanneksen nykyisestä. Näiden laskemien mukaan maa tarvitsee ainakin 1300 uutta voimalaa seuraavan 20 vuoden aikana.
Ympäristöjärjestöjen laskelmat osoittavat, että maan koko energiantarve voisi kuitenkin olla paljon arvioitua pienempi, jos maa ottaisi energiansäästötoimet tosissaan. Maan suurin ympäristöjärjestö Sierra Club arvioi, että energiansäästötoimilla voitaisiin päästä yli 600 uuden voimalan rakentamisesta, ja uusiutuvat energialähteet voisivat tuottaa energiaa 180 uuden voimalan verran.
Erään laskelman mukaan esimerkiksi iso osa siitä öljystä, mitä Alaskan luonnonsuojelualue voisi tuottaa vuodessa säästyisi jo sillä, että amerikkalaiset tarkistaisivat renkaidensa ilmanpaineen.
Ympäristöjärjestöt ovat olleet presidentti Bushin hallinnon kovimpia arvostelijoita, mutta syyskuun tapahtumien jälkeen kansalaisjärjestöt ovat vaimentaneet kritiikkiään ja asettuneet yhteen riviin taistelussa terrorismia vastaan. Järjestöt aikovat kuitenkin korottaa äänensä jälleen jos --tai kun-- hallinto toimii taas vastoin järjestöjen ajamia asioita.
Toimittaja Kirsi Jansa
"
http://www.yle.fi/pallohallussa/111101.html#usa