http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kokoomus ja Sdp ottavat mittaa toisistaan/a1341204250459
HS on alkanut tukemaan demareita kuin yllättäen. Syyhän on selvä. SDP on alentunut Kokoomuksen lailla RKP:n hyysääjäksi. Sehän riittää tuolle svekolehdelle.
Kuulemma SDP ei enää peesaa pesuja! Eipä niin, kun demarit pettivät vaalilupauksensa. Ensin kalastelivat pesujen ääniä ja sitten käänsivät takkinsa.
Ja tällainen toiminta on maamme ykköslehden mielestä suositeltavaa!?
HS on alkanut tukemaan demareita kuin yllättäen. Syyhän on selvä. SDP on alentunut Kokoomuksen lailla RKP:n hyysääjäksi. Sehän riittää tuolle svekolehdelle.
Kuulemma SDP ei enää peesaa pesuja! Eipä niin, kun demarit pettivät vaalilupauksensa. Ensin kalastelivat pesujen ääniä ja sitten käänsivät takkinsa.
Ja tällainen toiminta on maamme ykköslehden mielestä suositeltavaa!?
Vastaukset 6
Vanhimmat
On todella huolestuttava ilmiö, että maamme päälehti kannattaa poliittista kieroilua vasten kansan etua ja tahtoa.
Eihän se tietysti ole mikään salaisuus, että politiikka on likaista peliä. Mutta jos "kolmas valtiomahti" menee siihen mukaan, ollaan huonossa jamassa!
Ei Hesari ole koskaan ollutkaan poliittisesti neutraali lehti eikä sitä pidä siltä olettaakaan. On muistettava että Erkon suku oli keskeisesti mukana Kansallisen Edistyspuolueen toiminnassa ja että Edistyspuolue kuului 30-luvun kielitaistelun aikana virallisen kaksikielisyyden tukipilareihin tässä maassa SDP:n ja RKP:n ohella. Hesari oli siihen aikaan virallisestikin Edistyspuolueen pää-äänenkannattaja. Edistyspuoluetta ei enää ole, mutta Erkon suvun poliittinen perinne jatkuu.
Sanoma Oy heittää nyt porkkanan demareille. Aiemmin tuli keppiä.
Niin paimennetaan suurpuolue RKP:n lakeijaksi.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Olen luullut, että hesari on aina tukenut demareita. Viime viikolla arvosteltiin Kokoomusta pääkirjoituksessa. Vaalityö on alkanut.
No ei olisi ensimmäinen kerta kun HS tukee demareita.
Virallisen kaksikielisyyden tukeminen on kyllä aina ollut SDP:n linja ja oli sitä jo 20- ja 30-luvuilla, jolloin asiasta kiisteltiin oikein kunnolla ja Kokoomus oli ainoana puolueena jakautunut kahtia tämän asian suhteen. 30-luvulla eduskunta sai äänestää useaan otteeseen IKL:n ja Maalaisliiton aloitteista, jotka olisivat vieneet perustuslaista maininnan ruotsista toisena kansalliskielenä. Kaikki tällaiset yksikielisyysaloitteet kaatuivat eduskunnassa. Kun ajatellaan 30-luvun kielitaistelua, rintamalinja EI siis kulkenut kieliryhmien välillä, vaan suomenkielisten sisällä siten että huomattava osa suomenkielistä poliittista kenttää oli kielikysymyksessä virallisen kaksikielisyyden kannalla, samoin kuin RKP. Jako näytti tältä.
"Kaksikielisyysrintama" (Eduskunnan enemmistö):
SDP
RKP
Ruotsalainen Vasemmisto
Kansallinen Edistyspuolue
osa Kokoomuksesta
"Yksikielisyysrintama" (Eduskunnan vähemmistö):
IKL
Maalaisliitto
Kansanpuolue
Pienviljelijäin puolue
osa Kokoomuksesta