Kiestingin-Louhen maantien läpimurtotaist.

>>Onkohan tästä löydettävissä tietoa netistä? kirjoissa varmasti on, minulla vaan ei juuri tähän hätään kirjoja mahd. saada.

Kiitos paljon vastauksesta ja tiedoista kirjoja koskien ! Huomenna suunnittelen ottaa suunnan kohti kirjastoa.

kiinnostaa, niin kannattaa katsoa, mitä mukana ollut kirjoittaa Kiestingin taisteluista.
Wolf H. Halsti: Kesäsota 1941.

Ajelin kesällä 2011 Kiestingin suunnalla. Kuljin idästä länteen, Louhesta Kuusamoon. Tässä suppea matkatarina oleellisesta kohdasta.

Louhen tienhaarasta lähtee länteen tie A136.
Pääjärvelle on matkaa 103 kilometriä.
Suoperään, Kuusamon tulli ja raja-asemalle 156 km.

Näin alkuun tie on kulunutta asvalttia. Junanrata, joka johtaa Pääjärvelle, jää pohjoispuolelle tietä. Tien eteläpuolella on Louhen lentokenttä, nyt pusikoitunut, mutta sota-aikana venäläisten ahkerasti käyttämä.

Noin 11 kilometrin jälkeen tie ylittää Kierettijoen. Sitten tie kulkee erämaataipaleita, kunnes saavutaan tien ja rautatien risteykseen. Rautatie luikahtaa tässä kohtaa tien eteläpuolelle. Louhen tienhaarasta tähän on matkaa 25 kilometriä.

Jatkosodassa Vahvennettu Jatkaväkirykmentti 53 (Osasto Turtola) eteni lännestä rautatietä pitkin näille main ja hallitsi jonkin aikaa tulellaan myös tätä tien ja rautatien risteystä. Idästä rataa pitkin vastaan hyökkäili venäläisten panssarijuna, jota saksalaisten Stuka-lentäjät kurittivat.

Taistelunäyttämölle saapui venäläisten 88. Jalkaväkidivisioona elokuun puolivälissä 1941. Tämä oli strateginen reservi. Divisioona kuljetettiin pääosin rautateitse Louheen ja sieltä rintamalle, mutta yksi rykmentti laivattiin Arkangelista Tšuuppaan ja Vienan Kemiin, joista sekin tuotiin rautatiekuljetuksilla rintamalle.

Vihollisdivisioona motitti Osasto Turtolan. Syntyi ns. Kiestingin motti, jossa kokonainen rykmentti oli vaarallisesti saarroksissa ja lähellä perikatoa.

Osasto Turtolan onnistui kuitenkin murtautua ulos ja vetäytyä taaksepäin vajaat kymmenen kilometriä syyskuun alussa 1941. Rintamalinjat vakiintuivat asemasodaksi sitten siinä. Ulosmurtautumiseen liittyvän tiedustelun aikana Osaston komentaja, everstiluutnantti Jussi Turtola kaatui.

Tämä tien ja rautatien risteys on periaatteessa kaikkein lähin kohta, mihin asti suomalais-saksalaiset joukot pääsivät Muurmannin radan katkaisuyrityksissään Pohjois-Suomen rintamalla. Risteyksestä on matkaa Muurmannin radalle, Louhen juna-asemalle, 33 kilometriä.

Karttakuva (etulinja oli hetken osapuilleen kuvan keskellä, valkean ristin tienoilla):

http://wikimapia.org#lat=65.9986841&lon=32.3499299&z=12&l=0&m=b

Idästä, rautatien ylityksen jälkeen parin kilometrin päästä tullaan kylään nimeltä Suurijärvi (Sosnovyi, Сосно́вый). Kylä on mäntykankaalla, ja sen venäjänkielinen nimi ”Sosnovyi” tarkoittaakin ”mäntyistä”.

Kylässä on 600-700 asukasta, jotka saavat elantonsa pääosin metsätaloudesta. Läheisellä juna-asemalla on raakapuun kuormausasema.

Jatkosodassa Kiestingin motin etureuna oli suurinpiirtein Suurijärven kohdalla.
Varsinainen kylä ja maantie olivat venäläisten hallussa. Venäläisten taistelu suomalaista kärkirykmenttiä vastaan oli ankara, mutta lopulta onnistunut.

Venäläisten tappiot olivat kuitenkin raskaat. Taistelun ja kaatuneiden muistoksi kylän alueelle on pystytetty monumentti. Siinä ovat hopeinen punasoturin patsas ja marmorilaattoja, joihin on kaiverrettu noin 5000 kaatuneen nimet. Monumentti sijaitsee kylän kohdalla, aivan tien varressa, tien eteläpuolella ja näkyy tielle hyvin.

Suurijärven kkylään liittyy myös Kalle Päätalo, joka haavoittui hyökkäyksessä tähän kohtaan maantielle taistelujen verisimpänä päivänä 14.8.1941. Kirjailija Päätalo on kuvannut taistelua teoksessaan Liekkejä laulumailla.

Paljonko Venäläisiä ja Suomalaisia kuoli ja haavoittui tässä Kiestiki-Louhessa ?

Hyvin Kalle Päätalo kuvasi myös sen ettei Jussi Turtola ollut henkisesti tasapainossa, kun äksyili joka suuntaan. Hänellähän ei ollut kunnon rintamakokemusta ja silti hänen piti päästä koknaisen vahvennetun rykmentin komentajaksi. Siilasvuo ei luottanut tähän, joten se oli omiaan nakertamaan yhteistyötä. Turtolan kaatuminen voidaan lukea harkittuun tekoon. Everstiluutnatti Somersalo kaatui myös tämän suunnan taisteluissa ja hänellä oli paraatiunivormu päällä ja suoraan hevosen selästä putosi kuin teeri oksalta. Kokanaisuutena koko Kiestingin operaatio oli typerä sotatoimi, kun ison osan ajasta joukot tekivät kapulasiltaa. Venäläiset lisäsivät senmukaan voimaa kuin tarvetta ilmeni.

Martti Turtola:
Kyllä täällä kaatuakin voidaan: suomalainen upseerikohtalo 1941. 2001.