Itä-Karjalan hallinnon korkea virkamiehet Aarne Vuolle ja Aulis Alanen, kertoivat radio-ohjelmassa, että heille tuli Kaarlo Hillilältä (lapsilahtari ja Kekkosen nuolukaveri) suullinen käsky 1942 tammikuussa "venäläisväestön hyvinvoinnin ja ravinnon rajoittamisesta leireillä". Myöhemmin tuo käsky saapui kirjallisesti vuorineuvos Kotilaiselta ja varmentajana eversti Nordström. Eversti Ajaruuri valvoi sitä tarkasti. Siinä sanottiin "olevan tarpeetonta ylläpitää korkeaa ravintotilannetta, tai laisinkaan lääkehoitoa venäläisväestön keskuudessa".
Käsky on sota-arkistossa läpilyöntipaperina, josta mm. Ylikangas joutui väittelemään vähättelijöiden kanssa. He selittivät sen olevan ilman allekirjoituksia. Kaikki läpilyönnit ovat ilman allekirjoitusta, mutta asianmukaisilla aikalaisleimoilla varustettu. Hillilä itki kuolemansa saakka, että "häntä pidetään natsina, vaikka isänmaan etu oli vain mielessä".
Käsky on sota-arkistossa läpilyöntipaperina, josta mm. Ylikangas joutui väittelemään vähättelijöiden kanssa. He selittivät sen olevan ilman allekirjoituksia. Kaikki läpilyönnit ovat ilman allekirjoitusta, mutta asianmukaisilla aikalaisleimoilla varustettu. Hillilä itki kuolemansa saakka, että "häntä pidetään natsina, vaikka isänmaan etu oli vain mielessä".
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo Suomipoika oli niiiiiin hellä vangeille ja aliroduille. Ei se ollut paha omalle punikkiporukallekaan 1918. Ollaan me niin hyviä ja vanhurskaitra ihmisiääää!
Valehtelet! Olen Klenkka! Suomalaiset ruokkivat ja herättivät henkiin kaikki Aasiankin venäläiset aina Jeganteriburgiin saakka. Putkinen laski, että niitä oli noin 89 miljoonaa. Tä'hteiksi jäi kapallinen timantteja ja 8409 junalaistia rumrumvehnää.
Professori Alanen suri ja oli pelokkaan järkyttynyt vielä 1960-luvulla kaikesta siellä hallinnossakin tapahtuneesta väkivallasta yliopistolla. Itä-Karjalan sotilashallintoon pesiytyi nopeasti perverssit ja julmat mielipuolet. Niin vuorineuvoksia ja everstejä, kun olivatkin. Paikalla heidän käytös valui sitten viimeiseenkin vartiomieheen. Heistä muuten moni oli Munsalan soutukerhon jäsen ja 1944 elokuussa jo Ruåttissa nisua syömässä ja niiskuttamassa.
huolehti karjalaisväestöstä erittäin hyvin. Hieman heikompaa oli koteihinsa jääneen venäläisväestön huolto.
Leireille koottu osa venäläisväestöä jäi muonituksen ja muun huollon suhteen heikoimmalle. Se johtui maassa vallitsevasta suuresta elintarvikepulasta.
Tilanne helpottui vasta syksyllä -42.