"Rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä seuraava Roti-järjestelmä arvioi Suomen korjausvelaksi 30–50 miljardia euroa. "Korjausvelka uhkaa kasvaa hallitsemattomaksi", toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja Jari Syrjälä.
"Velka kasvaa edelleen, sillä rakennuskannan kuluminen on korjaamista suurempaa. Talojen todellinen kunto on jäänyt liian vähälle huomiolle, monissa rakennuksissa iänkin perusteella odotettavat korjaukset tulevat omistajille yllätyksinä."
"Korjausvelassa tikittää aito pommi", Syrjälä muistuttaa.
Ytimessä 1960-80-lukujen kerrostalot
Korjaustarpeen perusmassan muodostavat 1960–1980- lukujen kerrostalot, joissa asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Putki- ja julkisivuremonttien lisäksi tarvitaan muun muassa ikkuna-, vesikatto- ja taloteknisiä peruskorjauksia.
Uuden tarkastelukulman tuovat vaatimukset ja tarvittavat panostukset energiatehokkuuden nostamiseen. Purkaminen onkin tulevaisuudessa yhä todennäköisempi vaihtoehto energiasyöpöille, heikkokuntoisille ja vaikeasti korjattaville tai toiseen käyttötarkoitukseen muunnettaville rakennuksille.
Aiheesta lisää
Putkiremonttien määrä tuplaantuu ensi vuosikymmenellä - "edessä voi olla suma" päivitetty 22.5.2012
Yle: Pinnoittamalla tehty putkiremontti voi vaarantaa terveytesi 17.2.2012
Näin Suomessa: 100 vesivuotovahinkoa joka päivä! 26.6.2012
Nopeasti kasvavan korjaustarpeen hallitsemiseksi ympäristöministeriö asetti keväällä 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vuoteen 2017 ulottuva korjausrakentamisen strategia.
"Korjausvelkapommin purkamiseksi pitää ensimmäiseksi saada jo tehdyt asiat, valtioneuvoston päätös korjausrakentamisesta sekä korjausrakentamisen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma, käytännön toimenpiteiksi. Päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta korjausvelan ja sen kasvun vaikutuksista tulee lisätä, samoin energiatehokkaan peruskorjauksen välttämättömyydestä ilmastomuutoksen torjunnassa", Syrjälä toteaa.
"
"Velka kasvaa edelleen, sillä rakennuskannan kuluminen on korjaamista suurempaa. Talojen todellinen kunto on jäänyt liian vähälle huomiolle, monissa rakennuksissa iänkin perusteella odotettavat korjaukset tulevat omistajille yllätyksinä."
"Korjausvelassa tikittää aito pommi", Syrjälä muistuttaa.
Ytimessä 1960-80-lukujen kerrostalot
Korjaustarpeen perusmassan muodostavat 1960–1980- lukujen kerrostalot, joissa asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Putki- ja julkisivuremonttien lisäksi tarvitaan muun muassa ikkuna-, vesikatto- ja taloteknisiä peruskorjauksia.
Uuden tarkastelukulman tuovat vaatimukset ja tarvittavat panostukset energiatehokkuuden nostamiseen. Purkaminen onkin tulevaisuudessa yhä todennäköisempi vaihtoehto energiasyöpöille, heikkokuntoisille ja vaikeasti korjattaville tai toiseen käyttötarkoitukseen muunnettaville rakennuksille.
Aiheesta lisää
Putkiremonttien määrä tuplaantuu ensi vuosikymmenellä - "edessä voi olla suma" päivitetty 22.5.2012
Yle: Pinnoittamalla tehty putkiremontti voi vaarantaa terveytesi 17.2.2012
Näin Suomessa: 100 vesivuotovahinkoa joka päivä! 26.6.2012
Nopeasti kasvavan korjaustarpeen hallitsemiseksi ympäristöministeriö asetti keväällä 2005 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vuoteen 2017 ulottuva korjausrakentamisen strategia.
"Korjausvelkapommin purkamiseksi pitää ensimmäiseksi saada jo tehdyt asiat, valtioneuvoston päätös korjausrakentamisesta sekä korjausrakentamisen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma, käytännön toimenpiteiksi. Päättäjien ja suuren yleisön tietoisuutta korjausvelan ja sen kasvun vaikutuksista tulee lisätä, samoin energiatehokkaan peruskorjauksen välttämättömyydestä ilmastomuutoksen torjunnassa", Syrjälä toteaa.
"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jutta jakaa muille!