http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/henkinen-vakivalta/
Henkinen väkivalta
Parisuhteessa voi esiintyä myös henkistä väkivaltaa. Usein uhrit kokevat henkisen väkivallan fyysistä raskaammaksi. Fyysistä väkivaltaa edeltää lähes poikkeuksetta henkinen väkivalta.
Henkistä väkivaltaa on toisen mitätöinti, halventaminen ja solvaaminen. Puolison pilkkaaminen ja nimittely erikoisesti toisten läsnä ollessa satuttaa ja murentaa itsetuntoa. Tavaroiden rikkominen on henkistä väkivaltaa, vaikka sitä ei aina sellaiseksi mielletä.
Henkinen väkivalta alkaa usein hyvin huomaamattomasti. Väkivallan kohde alkaa esimerkiksi muuttaa arkipäivän tekemisiään tai pukeutumistaan toisen miellyttämiseksi. Hän voi rajoittaa ystävien ja sukulaisten tapaamisia, jottei toinen osoittaisi mieltään. Elinpiiri alkaa kaventua vähitellen.
Pitkälle mennessään henkistä väkivaltaa harjoittava puoliso kontrolloi ja hallitsee toisen osapuolen kaikkia tekemisiä ja eristää hänet sosiaalisesti.
Fyysisellä väkivallalla uhkailu ei sekään ole koskaan hyväksyttävää parisuhteessa. Väkivallan pelko ahdistaa, lamauttaa ja masentaa. Väkivaltaisesti käyttäytyvä puoliso ei välttämättä enää käytäkään fyysistä väkivaltaa, jos sitä on aiemmin esiintynyt. Uhka asiasta riittää antamaan valta-aseman toiselle. Monet naiset kokevat parisuhdeväkivallassa pahimmaksi asiaksi pelossa elämisen ja uhkailun.
Taloudellinen väkivalta
Henkistä väkivaltaa on myös kaikista raha-asioista yksin, neuvottelematta päättäminen. Tätä voi pahentaa tilanne, jossa puoliso hoitaa kotona lapsia eikä käy kodin ulkopuolella töissä. Puoliso voi jättää toisen ilman käyttövaroja, antaa nöyryyttävän vähän viikkorahaa tai vaatia pikkutarkkaa selvitystä kaikista menoista.
Hengellinen väkivalta
Uskoon tai uskontoon liittyvien asioiden kautta uhria voidaan syyllistää, manipuloida, väheksyä tai alistaa. Tällöin puhutaan hengellisestä väkivallasta.
Henkinen väkivalta
Parisuhteessa voi esiintyä myös henkistä väkivaltaa. Usein uhrit kokevat henkisen väkivallan fyysistä raskaammaksi. Fyysistä väkivaltaa edeltää lähes poikkeuksetta henkinen väkivalta.
Henkistä väkivaltaa on toisen mitätöinti, halventaminen ja solvaaminen. Puolison pilkkaaminen ja nimittely erikoisesti toisten läsnä ollessa satuttaa ja murentaa itsetuntoa. Tavaroiden rikkominen on henkistä väkivaltaa, vaikka sitä ei aina sellaiseksi mielletä.
Henkinen väkivalta alkaa usein hyvin huomaamattomasti. Väkivallan kohde alkaa esimerkiksi muuttaa arkipäivän tekemisiään tai pukeutumistaan toisen miellyttämiseksi. Hän voi rajoittaa ystävien ja sukulaisten tapaamisia, jottei toinen osoittaisi mieltään. Elinpiiri alkaa kaventua vähitellen.
Pitkälle mennessään henkistä väkivaltaa harjoittava puoliso kontrolloi ja hallitsee toisen osapuolen kaikkia tekemisiä ja eristää hänet sosiaalisesti.
Fyysisellä väkivallalla uhkailu ei sekään ole koskaan hyväksyttävää parisuhteessa. Väkivallan pelko ahdistaa, lamauttaa ja masentaa. Väkivaltaisesti käyttäytyvä puoliso ei välttämättä enää käytäkään fyysistä väkivaltaa, jos sitä on aiemmin esiintynyt. Uhka asiasta riittää antamaan valta-aseman toiselle. Monet naiset kokevat parisuhdeväkivallassa pahimmaksi asiaksi pelossa elämisen ja uhkailun.
Taloudellinen väkivalta
Henkistä väkivaltaa on myös kaikista raha-asioista yksin, neuvottelematta päättäminen. Tätä voi pahentaa tilanne, jossa puoliso hoitaa kotona lapsia eikä käy kodin ulkopuolella töissä. Puoliso voi jättää toisen ilman käyttövaroja, antaa nöyryyttävän vähän viikkorahaa tai vaatia pikkutarkkaa selvitystä kaikista menoista.
Hengellinen väkivalta
Uskoon tai uskontoon liittyvien asioiden kautta uhria voidaan syyllistää, manipuloida, väheksyä tai alistaa. Tällöin puhutaan hengellisestä väkivallasta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalinen_kaltoinkohtelu/
Seksuaalinen kaltoinkohtelu
Seksuaalinen kaltoinkohtelu on vasten omaa tahtoa tapahtuvaa seksuaalista toimintaa. Seksuaalista kaltoinkohtelua ovat myös yli 16-vuotiaan alle 16-vuotiaaseen kohdistamat seksuaaliset teot, vaikka alaikäinen ajattelisi haluavansa intiimin suhteen tai seksiä.
Poikkeuksena tästä ovat iältään ja henkiseltä kehitykseltään lähellä toisiaan olevien nuorten väliset seksisuhteet, silloin kun kyseessä on molemminpuolinen suostumus eli seurustelusuhde.
Alle 18-vuotiaan kanssa luottamussuhteessa oleva aikuinen tai toinen alaikäinen (valmentaja, opettaja, lääkäri tms.) ei saa tehdä seksuaalista tekoa nuorelle. Alle 18-vuotiaalta ei myöskään saa ostaa seksuaalipalveluja.
Seksuaalista kaltoinkohtelua voi olla esimerkiksi
seksiin tai vartaloon liittyvä seksuaalinen vihjailu
uhkailu, kiristäminen, johdattelu, viettely, lahjonta tai pakottaminen yhdyntään, suuseksiin tai suutelemiseen
seksiin liittyvien asioiden katsomaan ja kuuntelemaan pakottaminen
pakottaminen koskemaan itseään tai toista, väkisin koskettelu
luvatta kuvaaminen seksuaalisiin tarkoituksiin ja seksuaalisten kuvien levittäminen (myös internetin kautta)
raiskaus
seksuaalisten tekojen ostaminen tavaralla, päihteillä tai rahalla
seksuaalista kaltoinkohtelua on myös, jos toinen osapuoli on esimerkiksi sammuneena tai muuten tiedottomassa tilassa ja toinen osapuoli suorittaa tälle jonkin seksuaalisen teon
kaltoinkohtelua voi tapahtua kasvotusten, puhelimen tai internetin välityksellä
kaltoinkohtelija voi olla mies tai nainen, aikuinen tai toinen alaikäinen
http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalinen_kaltoinkohtelu/mita_voi_tapahtua_kehossa_ja_mie/
Mitä voi tapahtua kehossa ja mielessä?
Uhriksi joutuminen aiheuttaa usein ikäviä tunteita ja ajatuksia. Seksuaalisen kaltoinkohtelun uhriksi joutuminen voi olla niin pelottava, uhkaava tai loukkaava asia elämässä, että sen seurauksena seksuaalisuus voi joutua ikään kuin hyllylle. Esimerkiksi voi tuntua siltä, ettei haluaisi olla lainkaan seksuaalinen olento ja tekisi mieli mennä piiloon, vaikkapa pukeutumalla löysiin vaatteisiin.
Mieleen saattaa palata muistoja tapahtuneesta tai voi tulla paniikkikohtauksia. Tyypillistä on myös tuntea itsensä väsyneeksi ja jollain tavalla oudoksi ja erilaiseksi. Muut ihmiset saattavat pelottaa. Seksuaalisen kaltoinkohtelun jälkeen mukavat mielikuvat itsestä ja omasta viehättävyydestä voivat hetkeksi hävitä tai ne muuttuvat kielteisiksi.
Kaltoinkohtelusta toipumiseen voi liittyä monenlaisia tunteita. Usein uhriksi joutuminen aiheuttaa syyllisyyden- ja häpeäntunteita, vaikkei seksuaalinen kaltoinkohtelu ole koskaan nuoren itsensä vika. Tekijä on toiminut väärin.
Kun lukee näitä kriteereitä Henkinen väkivalta ja Seksuaalinen kaltoinkohtelu ei voi kuin itkeä.
Vaikka tuossa henkisessä väkivallassa puhutaan "vain" parisuhteesta, isä jyräsi sillä tyttärensä meitä oli viisi.
Kaikki kyseenalaistaminen tai vastustaminen oli kunnioituksen puutetta ja johti aina suoraan ruumiilliseen väkivaltaan.
Ehkä siksi ettei noita määreitä ollut olemassakaan.
Isäni lisäksi tapasin ensimmäisen muna-jussin vasta kaupungissa. Häpeä ja pelko nousivat vanhastaan kääntyen inhoksi.
http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/vakivalta/henkinen-vakivalta-satuttaa-sisaltapain/
Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin
Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka ei toteudu fyysisessä muodossa. Henkiseen väkivaltaan ei aina haeta apua, koska sitä voi olla vaikea tunnistaa tai koska sitä ei tulla ajatella varsinaiseksi väkivallaksi. Se onkin eräänlaista piiloväkivaltaa, sillä se kaihertaa ihmistä sisältä eikä jätä ulkoisia tuntomerkkejä, kuten mustelmia tai haavoja.
Henkistä väkivaltaa voi kohdata monessa eri paikassa ja sitä on eri asteista. Henkinen väkivalta voi toteutua esimerkiksi välinpitämättömänä kohteluna ja haukkumisena tai väkivallalla uhkailuna ja pelotteluna. Henkisen väkivallan seuraukset ovat psyykkisiä. Pelko väkivallan tekijöitä kohtaan, ahdistuksen, arvottomuuden ja syyllisyyden tunteet ovat tyypillisiä. Henkinen väkivalta voi vahingoittaa syvästi esimerkiksi itsetuntoa ja omanarvontuntoa sekä aiheuttaa masennusta.
"Ei se, että se löi tuntunut lopulta miltään vaan se, että sain jatkuvasti kuulla omasta huonoudestani. Se satutti eniten. Mustelmat kyllä hävisivät viikossa."
Henkinen väkivalta liittyy usein perheväkivaltaan. Fyysisen pahoinpitelyn lisäksi puoliso voi nimitellä, arvostella ja nöyryyttää muuten toista perheenjäsentä. Myös työpaikka- ja koulukiusaaminen ovat useimmiten henkistä väkivaltaa. Koulukiusaamiseen voi liittyä kuitenkin esimerkiksi tönimistä tai lyömistä, mikä on vakavasti otettava fyysinen väkivallan teko
Henkisen väkivallan piirteitä:
Nöyryyttävä kohtelu, kuten
syyttely
arvostelu tai aliarvioiminen
haukkuminen tai nimittely
muuten loukkaaminen
Välinpitämätön kohtelu
Välinpitämättömyys väkivallan uhrin tunteita kohtaan.
Oikeuksiasi tasa-arvoiseen kohteluun ei kunnioiteta.
Hallintaan pyrkiminen, kuten
uhkailu, kiristäminen tai pelottelu. Perheessä puoliso voi esimerkiksi kohdella lapsianne ilkeästi saadakseen sinut tekemään asiat niin kuin haluaa. Henkinen väkivalta perheessä aiheuttaa vahinkoa myös lapsille.
tarkkailu ja toiminnan rajoittaminen. Perheessä sinun esimerkiksi odotetaan olevan ”tilivelvollinen” menemisistäsi ja tekemisistäsi puolisollesi etkä saa itse päättää asioistasi.
vaatimukset tai pakottaminen toimimaan kuten toinen haluaa esimerkiksi väkivallalla uhkaamalla.
eristäminen, esimerkiksi ihmissuhteisiin vaikuttamalla tai niistä kieltämällä.
”Syyttämällä minua ongelmista hän sai minut uskomaan olevani vastuussa tilanteesta ja näin ollen uskomaan, että huonosti kohtelu on kohdallani oikeutettua. Hän myös eristi minut uhkauksilla kotiin, jolloin en päässyt hakemaan tukea ystäviltäni. Tällöin hänen oli helppo kontrolloida minua. Tunsin itseni yksinäiseksi ja hylätyksi.”
Mitä henkinen väkivalta ei ole?
Henkinen väkivalta saattaa joskus limittyä huonon tai asiattoman käytöksen kanssa. On normaalia, että ihmisten käytös saattaa joskus loukata ja tulemme itsekin loukanneeksi toisia. Emme kuitenkaan aina tarkoita käyttäytymisellämme tai sanomallamme sitä, miten toinen sen on tulkinnut.
Jos huomaa loukkaantuneensa, asiasta kannattaa keskustella ja selvittää, mitä toinen toiminnallaan tarkoitti ja tuoda esiin, miten itse asian näki. Avoin keskustelu voi auttaa meitä tuntemaan paremmin toisiamme. Epäselvät ja selvittämättömät asiat saattavat helposti jäädä kaivelemaan. Huomaamattaan toista loukannut ja muita ihmisiä kunnioittava henkilö usein ymmärtää toisten mahdolliset erilaiset tulkinnat ja on esimerkiksi halukas keskustelemaan ja selvittämään asiaa.
Toisaalta monella eri tavalla tulkittavissa tai asiattomalta vaikuttava käyttäytyminen voi olla tahallista. Usein henkinen väkivalta niin työpaikalla kuin parisuhteessa on toistuvaa. Henkisen väkivallan tekijä ei välttämättä tunne syyllisyyttä toiminnastaan tai ota huomioon muiden ihmisten mielipiteitä ja tunteita.
Henkisen väkivallan tekijä voi käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan miellyttävästi jolloin muiden on vaikea uskoa uhrin kertomusta todeksi. Tällaiset tilanteet ovat hyvin vaikeita, mutta asiasta kannattaa silti keskustella. Jos tähän ei ole mahdollisuutta väkivallan tekijän kanssa, niin apua kannattaa hakea itselle muualta esimerkiksi keskustelemalla ja purkamalla tilannetta jonkun luotettavan henkilön kanssa.
http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/vakivalta/perhevakivalta/
Väkivallalla voi olla muun muassa seuraavia vaikutuksia lapseen:
kehityksen viivästyminen ja oppimisen vaikeudet
itsetunnon ongelmat
muihin ihmisiin luottamisen vaikeudet
tunne-elämän ongelmat, kuten tunteiden latteus tai kontrolloimattomuus
psyykkiset ongelmat kuten käytösongelmat (esim. aggressiivisuus, varastelu) ja masennus
väkivaltaisen käyttäytymisen jatkaminen omassa elämässään
Suojaa lasta väkivallalta ja tarjoa lapselle apua:
Perheväkivalta luo pelkoa ja epävarmuutta lapsen elämään. Lapsen tulee kokea, että hän on suojelemisen arvoinen ja tarvitsee vierelleen turvallisen ja hänen reaktioitaan ymmärtävän aikuisen. Kuuntele, mitä lapsella on sanottavaa. Lapsen ei koskaan tulisi kasvaa väkivaltaisessa kodissa. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus lapsen kunnan sosiaalitoimeen.
Kuka tahansa aikuinen voi toimia lapsen kuuntelijana, mutta traumaattisen tilanteen käsittelyyn kannattaa hakea ammattiapua. Mistä apua lapselle ja nuorelle?
Kerro lapselle, mitä on tapahtunut ja miksi sekä se, että tilanne ei ole lapsen syytä. Tällä voidaan ehkäistä syyllisyyden tunnetta, joka voi seurata esimerkiksi siitä, ettei lapsi tiedä, miksi vanhemmat löivät toisiaan.
Tee lapsen kanssa turvasuunnitelma, josta käy ilmi, miten vaaratilanteessa toimitaan.
Viestitä lapselle, että väkivallan lopettaminen väliin menemälle ei ole hänen vastuullaan, vaan että avun hakeminen ja turvaan meneminen ovat oikeita tapoja toimia. Voit lukea esimerkiksi yhdessä lapsen ja nuoren kanssa heille suunnatuista ohjeista: miten selvitä väkivallasta?
http://www.e-mielenterveys.fi/vaikeat-elamantilanteet/traumaattinen-synnytys/
Traumaattinen synnytyskokemus voi olla seurausta esimerkiksi seuraavista asioista:
pitkä synnytys
voimakkaat kivut, tehoton kivunlievitys
kokemus siitä, ettei synnytyshenkilökunta tai muu tukihenkilö kuuntele tai kohtele arvostavasti, tuen puute
tiedon puute, epätietoisuus
suunnittelemattomat tapahtumat tai toimenpiteet, kuten äkilliseen keisarinleikkaukseen (sektio) päätyminen tai vaikea repeäminen
pelko omasta tai lapsen turvallisuudesta
fyysiset vammat joko itsellä tai lapsella
lapsen kuolema
Traumaattisen tapahtuman kokeneet pyrkivät usein välttämään tapahtumasta muistuttavia asioita tai yrittävät torjua tapahtuman ajatuksistaan. Tästä huolimatta tapahtuma saattaa tunkea jatkuvasti mieleen ahdistavina muistikuvina. Traumasta kärsivät saattavat nähdä myös tapahtumaan liittyviä painajaisia sekä kokevat ahdistusta, pelkoa ja masennusta.
Vaikeasta synnytyskokemuksesta voi neuvolan ohella puhua esimerkiksi kriisityöntekijän vastaanotolla. SOS-kriisikeskus. Alueelliset kriisikeskukset. Tapahtumasta puhuminen auttaa jäsentämään sitä ja edistää toipumista.
Lue lisää traumaattisista kriiseistä.
Lue lisää myös synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Traumaattinen kriisi vaikuttaa yleensä jonkin aikaa arjen järjestymiseen ja omaan jaksamiseen, siksikin avun hakeminen tarvittaessa on tärkeää. Järkyttävästä kokemuksesta toipuminen voi kuitenkin pitällä tähtäimellä jopa lisätä ihmisen voimavaroja. ”Selvisin tästäkin!”
Traumaattisesta synnytyksestä toipumiseen tuo oman lisänsä se, että myös vauvaa on jaksettava hoitaa. Vauva on tullut maailmaan järkyttävien hetkien kautta ja järkytys voi olla niin suuri, ettei oikein tiedä, miten olla ja jaksaa lapsen kanssa. Tämä ja kokemus itsessään voi aiheuttaa voimakasta syyllisyyttä ja huonommuuden tunnetta. ”Miksi minä tunnen näin?”
Kokemukseen liittyvä suru voi tuntua siltä, kuin se ei olisi hyväksyttyä. Äidistä saattaa tuntua siltä, että hänen kuuluisi olla onnellinen lapsesta eikä hänellä saisi olla kielteisiä tunteita tai ettei hän saisi kiinnittää huomiota omaan kehoonsa. Kuitenkin myös hyvän synnytyskokemuksen jälkeen rakkaus vauvaan kehittyy yleensä pikkuhiljaa. Oman kehon muutosten miettiminen on luonnollista.
Myös hormonitasojen vaihtelut vaikuttavat synnytyksen jälkeiseen mielialaan. Itselleen kannattaa olla armollinen ja ymmärtää, että vanhemmuus ja synnytys aiheuttavat monenlaisia tunteita. Jos synnytyskokemus on ollut järkyttävä, tunteet ovat todennäköisesti erityisen pinnassa. Traumaattisen tapahtuman aiheuttama järkytys ja suru on oikeutettua ja siitä toipumiseen on oikeus hakea halutessaan apua.
Esikoiseni syntyi perätilassa ja jäi päästään kiinni kohdunkaulaan. Hänet kiskottiin ulos, koska happivajaus ja sydän äänet loppuivat. Napanuora kun meni tukkoon perätilan vuoksi.
Kädet halvaantuivat ja pään kannattajalihas repeytyi..
hän oli 4 kk ikään lastoissa ja suurin pään kannattajalihas leikattiin kun oli 9,5 kk..
X-mies ilmoitti että syy on minun:" tavara on niin iso ettei siitä ole iloa ja suvullani on suuri tyhjäpää.."
Huom! minulla oli kokemus kuudesta miehestä aikaisemmin X-miehelle oli kolmas ja kyllä tällä oli se katkarapu. Isäni oli 20 cm pitempi kuin appi, silti perintö hatut sopivat vain isälleni, muille ne olivat PIENIÄ vaikka anopin veli oli isää 24 cm lyhyempi..
X-mies makasi siskoni kanssa kun olin laitoksella. Hän ei halunnut tietää mikä vauvalla on, eikä kertonut töissä lapsen syntyneen ennen kuin lastat saatiin pois..
asperger.foorumi.org
Kirjoituksia henkisestä väkivallasta tarvittaisiin!
Kysy foorumin ylläpidolta kansalaisaloitteista
Foorumia muokataan sinne kirjoittavien tarpeista käsin, autismiaihe vain yksi osa foorumia.
Kiitos yhteistyöstänne jo etukäteen!
http://aspergerinfo.foorumi.org/viewtopic.php?f=81&t=282
Minä koin kouluaikonani 80-luvulla opettajan henkistä/ruumiillista väkivaltaa.
Esim. Oli eturivin porukkaa luokassa, joita se nimitteli toivottomat tapaukset, joista ei ole mihinkään. Joskus saimme "eturivin porukka" ruumillista väkivaltaa koulupäivän päätteeksi jouduimme tekemään etunojapunnerruksia ja muita ikäviä voimisteluliikkeitä. Kun olin vielä niin nuori en uskaltanut kertoa niistä vanhenmmille.
Tästä alkoi kehittyä minun paniikki/ahdistuneisuushäiriö.