Sain eilen neuvolasta lähetteen tuohon kyseiseen kokeeseen, kun painoa oli tullut kuukauden aikana lisää
4 kg (koko raskauden aikana tähän mennessä, eli rv 26, 10 kg) ja muutenkin kaikki tuntui menevän
normaalikäyrien yläpuolelle... Niin haluaisin vaan tietää, kun ekaani odottelen, että kuinka yleistä on,
että lähetetään tohon sokerirasitukseen ja kuinka todennäköistä, että mulla todetaan raskausajan diabetes?
Vai onko nää tosiaan vaan neuvolantädin varotoimenpiteitä ja typerää käyrien kyttäämistä??? Kun itsestäni
ainakin tuntuu tosi turhalta, olen voinut hyvin ja ylpeänä kannan tämän ison vatsani, jonka kokoa kaikki niin
kovasti kauhistelevat! Eikä virtsanäytteissäkään (eikä muissakaan näytteissä) ole koko aikana ollut mitään
valittamista, vaan ihan puhtaita ovat olleet...
Tekis vaan niin mieli haistattaa pitkät v...t neuvolantädille ja kaikille muille kauhistelijoille ja syödä sitä mitä
mieli tekee ja nauttia tästä odotuksesta eikä tuijottaa niitä typeriä käyriä! Entäs jos mulle vaan on tulossa hiukan
tavallista isompikokoinen vauva - onkohan kukaan muistanut ottaa sitä mahdollisuutta huomioon?!?!
4 kg (koko raskauden aikana tähän mennessä, eli rv 26, 10 kg) ja muutenkin kaikki tuntui menevän
normaalikäyrien yläpuolelle... Niin haluaisin vaan tietää, kun ekaani odottelen, että kuinka yleistä on,
että lähetetään tohon sokerirasitukseen ja kuinka todennäköistä, että mulla todetaan raskausajan diabetes?
Vai onko nää tosiaan vaan neuvolantädin varotoimenpiteitä ja typerää käyrien kyttäämistä??? Kun itsestäni
ainakin tuntuu tosi turhalta, olen voinut hyvin ja ylpeänä kannan tämän ison vatsani, jonka kokoa kaikki niin
kovasti kauhistelevat! Eikä virtsanäytteissäkään (eikä muissakaan näytteissä) ole koko aikana ollut mitään
valittamista, vaan ihan puhtaita ovat olleet...
Tekis vaan niin mieli haistattaa pitkät v...t neuvolantädille ja kaikille muille kauhistelijoille ja syödä sitä mitä
mieli tekee ja nauttia tästä odotuksesta eikä tuijottaa niitä typeriä käyriä! Entäs jos mulle vaan on tulossa hiukan
tavallista isompikokoinen vauva - onkohan kukaan muistanut ottaa sitä mahdollisuutta huomioon?!?!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Odotan esikoistani täällä Iso-Britanniassa, ja täällä odottavan äidin painoa ei tarkkailla koko raskausaikana. Sanotaan, että kullakin painonnousu on niin yksilöllistä, ettei siitä voi mitään päätellä, ja että kunhan äidin olo on hyvä, ja muissa tutkimuksissa näkyy, että vauvalla menee hyvin, niin painolla ei ole väliä. Naisia aina muutenkin syyllistetään painosta ihan liikaa, on sitten liian lihava tai liian laiha, on se kasvava masu aina joko liian iso tai liian pieni. Itseänikin hyydyttää tosissaan kaikki käyriin tuijottajat, kyllä uskon, että oma keho tietää ja viestittää, kuinka asiat on. Jos pelkän painonnousun takia marssitetaan rasituskokeeseen niin äläkän nostaisin itse, jos kerran virtsakokeet on näyttäneet puhdasta.
Sinä joa asut iso-britanniassa, sattuuko nimesi olemaan Minna?
Olen aina ollut hoikka, laiha ja jonkin tilaston mukaan keskivaikeahkosti alipainoinen! Olen aina halunnut muutaman kilon lisää, mutta niitä ei vaan ole kroppaani tarttunut, vaikka ruokavalio on välillä ollut pelkkää roskaruokaa.
Nyt sitten ensimmäistäni odotan ja neuvolassa kauhistellaan, että kun en liho! Painoa on kyllä tullut tähän mennessä 4 kiloa ja mielestäni se on tarpeeksi, kun ottaa huomioon istukan ja vauvan tämän hetkisen painon. Vai eikö ole?
Lisäksi olen juossut lääkäriltä lääkärille jonkun monen vuoden takaisin sydänvikaepäilyn takia ja tähän mennessä olen käynyt 4 lääkärillä, eikä kukaan ole kunnon diagnoosia antanut, toinen sanoo, että ei mitän vikaa ja toinen suosittelee vuodelepoa - hoh hoijaa... ja mitään oireitahan mulla ei ole!
Miksi käyt ollenkaan neuvolassa, jos suhtautumisesi on tuollaista? Ei äitejä turhaan lähetetä sokerirasituskokeesen eikä mihinkään muihinkaan tutkimuksiin, vaan halutaan varmistaa sekä äidin että lapsen hyvinvointi. Itse olen yhden kerran käynyt sokerirasituskokeessa raskausaikana, mutta minulla ei todettu raskausdiabetestä. Kahdella tuttavallani puolestaan todettiin, ja heille aloitettiin insuliinihoito. Se ei ole leikin asia, vaan vauva on oikeasti vaarassa, jos tilaa ei hoideta. Sinun lapsesi voi muuten vain olla iso, mutta on hyvä varmistaa, ettei vauvan liikakasvu johdu diabeteksestä. Eivät neuvolan käyrät ole turhia ja typeriä, vaan niiden avulla pyritään seulomaan sairauksia ja saamaan äidille asianmukainen hoito, jos se on tarpeen.
kiitos mielipiteestäsi :) Ensinnäkin, neuvolassa käyn sen takia, että se on äitiys- ja vanhempainrahan saamiseksi
välttämätöntä. Muuten kyllä käyttäisin pelkästään työterveyshuollon palveluita raskauden seurannassa.
Ja mitä tuohon sokerirasitukseen tulee niin kävin siinä tänään ja kaikki arvot olivat täysin normaaleja eli ei
pelkoa raskausajan diabeteksestä. Ja kyllä verikokeita ottanut ihminenkin hieman pyöritteli päätään kun
kerroin, että minut oli lähetetty kokeeseen pelkästään ison vatsani takia.
Sinä saat tietysti olla neuvoloista ja niiden käytännöistä ja käyristä ihan mitä mieltä haluat, mutta minun
mielipiteeni on edelleenkin se, että terveitä lapsia on tähän maailmaan syntynyt jo kauan ennen neuvoloita,
käyriä, kokeita, testejä tai jopa ennen kuin pastörointiakaan on edes keksitty ;) Ja TOTTAKAI on hyvä asia,
että raskautta seurataan ja asioihin puututaan mieluummin ajoissa kuin liian myöhään, mutta tässä minun
tapauksessani pidin (ja pidän edelleen) tätä raskausajan diabetes -epäilyä ihan täydellisenä hätävarjelun liioitteluna!
Kyllä odottava äiti itsekin asioista ja omasta terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan sentään JOTAIN tietää!!!
terveisin,
Onnellinen, sokeriton korppu :)
Ei kai sinun olisi ollut mikään pakko mennä sokerirasituskokeeseen, kun et kerran halunnut. Eiväthän mitkään seulatkaan ole pakollisia. Sinullepa nopeasti tulivat tulokset, kun sait ne samana päivänä tietää. Aikanaan, kun minä kävin testissä, tulivat tulokset neuvolaan. Ja totuus on edelleen se, että raskausdiabetestä ei välttämättä huomaa muusta kuin vauvan nopeasta kasvusta ja sitten sokerirasituskokeessa. Tietysti ennenkin on saatu terveitä lapsia, mutta et kai väitä, että neuvoloista ei ole mihinkään muuhun kuin äitiysrahahakemuksen tekemiseen?
Minulla itselläni on vain hyviä kokemuksia neuvolasta. Jopa vauvojen käyriä pidän tarpeellisina, koska niilläkin voidaan ajoissa havaita, jos jotakin on pielessä.
Ps. En ole neuvolan täti, en ole edes hoitoalalla.
"mielipiteeni on edelleenkin se, että terveitä lapsia on tähän maailmaan syntynyt jo kauan ennen neuvoloita,
käyriä, kokeita, testejä tai jopa ennen kuin pastörointiakaan on edes keksitty ;)"
Tuo on mielipiteesi. Sattuuko sinulla olemaan tietoa siitä, että ennen nykyisen neuvolaverkoston ja muiden tällaisten aikaa lapsista useita kymmeniä prosentteja kuoli joko synnytyksen yhteydessä tai ensimmäisen elinvuoiden aikana? Ja tiedätkö, mikä on kuolleisuusprosentti nykyisin?
Suosittelen, että mietit näitä asioita ja sitten vasta alat päivitellä neuvolan tarkkuutta.
Ja kai mulla omaan mielipiteeseen saa olla oikeus, oli se Sinun tai kenen tahansa muun mielestä
kuinka typerä tahansa! Ole Sinä neuvoloiden kanssa kaikesta yhtä mieltä, minä en ole. Ei pitäisi
olla kenenkään muun päänvaiva...... Suosittelen että mietit sitä.
Miksi sitten halusit tuoda tuon aiheen keskustelupalstalle jollet kestä myös muiden eriäviä mielipiteitä? Tee keskenäsi ihan kuin lystäät, jätä vaikka menemättä koko rasitustestiin. Mutta älä sitten myöskään valita jos jokin menee pieleen. Se on täysin oma valintasi.
Minun mielipiteenäni on ja pysyy se, että monessa muussa maassa oltaisiin onnesta soikeana moisesta äidin&lapsen terveydestä huolehtimisesta ja vielä ilmaiseksi! Mikä siinä rasituksessa on sinulta pois? Yksi ilta ja aamu syömättä ja makean nesteen nauttiminen laboratoriossa parin tunnin istuminen. Se on pientä uhrautumista siihen verrattuna, miten paljon saat unohtaa omaa kivaasi lapsen synnyttyä.
Jos sinua ei hoideta mahdollisen raskausdiabeteksen takia, vauvasi saattaa kuolla sen takia. Sitäkö sinä jäät odottamaan?
Siis ole onnellinen, että meillä on hyvä neuvolaverkosto ja epäilyt mielummin tutkitaan kuin jätetään mitään sattuman varaan.
Ei se vauva kuole jos äidillä on diabeetes! Sokerit kasvattaa lapsesta liian suuren, jollon ongelmana on lapsen ulos saaminen.
Pahimmassa tapauksessa lapsen insuliinit päin prinkkalaa synnytyksen jälkeen ja jos imetys ei auta tasaamaan niin laitetaan letkuihin syöttöön, yleensä letkuissa jokusen tunnin.
Lapsen liikakasvusta voi aiheutua myös sikiökuolema, joka on kyllä harvinaista mutta mahdollista. Keisarileikkauksella isokin lapsi saadaan joka tapauksessa ulos. Raskausdiabetes pitää hoitaa ja äidin verensokerin pitää pysyä aisoissa. Ei kannata vähätellä diabeteksestä aiheutuvia riskejä vauvalle.
Minä en vähättelekään tutkimuksia, kaikissa oon käyny mitä katsotaan tarpeellisiks. Mukava tietää että kaikki menee hyvin.
Aika iso määrä jatkotutkimuksiin osallistuvista pääsee vaan säikähdyksellä, itsekin.
Meille odottaville äideille uusintatutkimuksessa sanottiin että riskit on vauvan liika kasvu -> normaali alatie synnytys ei onnistu ja pahimmillaan joutuu letkuihin ja tarkkailuun.
Diabeetes ei ole vaan pullukoiden ongelma, se kannattaa muistaa.
Kyllä vauva saattaa kuolla synnytyksen jälkeen, jos äidillä on ollut hoitamaton raskausdiabetes. Sattuu olemaan kokemusta asiasta, kun toimin aikanaan synnyttäneiden vuodeosastolla hoitajana.
Kyllähän hoitamaton diabeetes tappaa -aikuisenkin!
Itte juoksen tutkimuksissa jos jotain katsotaan tarpeelliseksi ja kirjoitin niinkuin meille sairaalassa sokerirasituksessa kerrottiin. Ne kai sitten jätti kertomatta?? Toisaalta, me oltiin siä just tutkittavana että jos jotain on..
Raskausdiabeetes yleensä loppuu synnytykseen. Ja taaperon olo helpottuu kun syntyy.
Totuus on nimenomaan se, että jollei äidin raskausdiabetesta _havaita_, vauvalla on todellinen vaara kuolla joko loppuraskaudesta tai syntymän jälkeen muutaman päivän aikana. Jos tautia ei havaita, sitä ei voi hoitaa. Jos kieltäytyy menemästä tutkimukseen, tautia ei voi havaita. Alkuperäinen kirjoittaja protestoi kovasti tätä tutkimusta vastaan, mutta meni ja onneksi hänellä ei sitten todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriötä.
Tapauksessa, josta mainitsin, äiti ei mennyt rasitukseen. Kun vauva sitten syntyi ja menehtyi, sille tehtiin ruumiinavaus, jossa todettiin kuolinsyyksi äidin raskausdiabetes. Äidillä oli sitten jo synnytyksen jälkeen sokeriarvot normaalit, sillä ne normalisoituvat yleensä heti, kun vauva on syntynyt sellaisissa tapauksissa, että on kyseessä vain raskausdiabetes.
Kun raskausdiabetes todetaan ja äitiä hoidetaan/äiti myös itse hoitaa itsensä asianmukaisesti, riski on olematon.
Ennen lääkkeitä sokeritauti oli lähes varma naula arkkuun.
Neuvolatyö on mielestäni arvokasta työtä, mutta olis kiva tietää arvoja miten paljon kuolemantapauksia sattuu muualla maailmassa jossa raskaus lääkäreiden hommaa.
Mulla ei oo mitään tietoa tosta kertomastasi ikävästä tapauksesta, kaikki on mahdollista, mutta varmaan aika harvinaista?
En mene kinaamaan tapauksesta kun siitä en tiedä, mutta ehkä jotain muutakin voi olla vialla jutussa.
"Ennen lääkkeitä sokeritauti oli lähes varma naula arkkuun."
Ennen insuliinin keksimistä ykköstyypin diabetes oli _ihan_ varma naula arkkuun.
itse olen tyytyväinen neuvoloiden tutkimuksiin. mulla rv 10 0 ja neuvolatäti sanoi että mun painoindeksi on hiukan liian korkea (26,2) ja siksi joudun jossain vaiheessa sokerirasitustestiin ja menen mielelläni koska haluan että tulevalla lapsellani on kaikki hyvin ja että myös itse voin hyvin. ei ne musta ole ollenkaan hölynpölyä! kaikkihan on äidin ja lapsen parhaaksi.
Minkähän mölinän sitten pitäisit, jos sinua ei olisikaan ohjattu testeihin ja sinulla olisikin ollut raskausajan diabetes? Se on etu, että meistä pidetään niin hyvää huolta. Eikö tuo rasitustestissä käyminen kuitenkin ollut aika pieni vauva sinun ja vauvasi hyväksi? Ja se ruokavalion muuttaminenkin -jos tilanne niin vaatii- on melko pieni uhraus siihen nähden, miten lyhyt aika on kyseessä ja mikä ihana palkinto kaikesta vaivannäöstä syntyy.
Minä olin ruokavaliolla raskausajan, kävin rasitustesteissä jne. ja ne olivat kyllä pienempiä ketutuksen aiheita koko raskaudessa. Paljon enemmän ketutti sukulaisten puuttuminen elämääni ja loppuajasta terveydenhuoltopuolen välinpitämättömyys oireitani kohtaan. Onneksi kaikki meni lopulta hyvin :)
Kyllä mäkin vähän ihmettelen, että sokerirasitukseen määrätään pelkästään painoindeksin tai mahan kasvun / painon perusteella. Neuvolasta sanottiin, että jos painoindeksi on yli 30, joutuu automaattisesti sokerirasitustestiin... Miksiköhän? Mulla BMI 35, enkä ymmärrä mitenkään miksi painon vuoksi sokerirasitukseen, kun muuten olen kunnossa, kaikki arvot ok, ja painoa on tullut nyt (rv29) n.5kg. Ei siis mielestäni mitenkään liikaa...
Kaverillani taas paino ei noussut alussa ollenkaa, ja rv26-28 paino yhtäkkiä nousi noin neljä kiloa. Neuvolasta laittoivat heti sokerirasitustestiin, eikä hänellä ollut raskausajan diabetestä, vaan paino nousi ihan vaan siksi, että kaverillani tuli turvotusta jne.
Toisaalta, toinen kaverini lihoi raskausaikana 30 kg, ihan vain syömällä. Raskausajan diabetestä ei edes tutkittu! Mutta vauva ei ollut liian iso, ihan normaalikokoinen poika tuli, eli siis ilmeisesti diabetestä ei ollut hänelläkään.
Niin yksilöllistä tämä paino ja painoindeksi, että mun mielestä sen perusteella ei kannata ketään sokerirasitukseen lähettää. Kyllä sen sitten ehtii, jos virtsassa näkyy jotain.
minulla oli raskausajan diabetes, joka todettiin juuri sokerirasituksessa. pissanäytteet olivat aina puhtaita, mutta ylipainoni (joka on raskausdiabetesriskiä lisäävä) takia menin rasitustestiin. iso vaiva tuo ei todellakaan ollut siihen nähden, että tiesin sitten mm. kiinnittää huomiota syömisiini eikä lapsi päässyt kasvamaan liian suureksi / kärsinyt sokeriheilahduksista. painoni ei noussut raskausaikana kuin 7 kiloa.