31 vuotta kovaa työtä, käykä kateeksi.

ai niin siinähän se lukee keppanapullon kyljessä, 3,8 prosenttia..

Veroprosenttisi mikä kirjoitti:

ai niin siinähän se lukee keppanapullon kyljessä, 3,8 prosenttia..

Nyt ei juhlita kun muut joutuu tekemään töitä.

Eikö niin? kirjoitti:

Nyt ei juhlita kun muut joutuu tekemään töitä.

tässä, täytyy levätä että jaksaa taas syyslomaan..

Eikö niin? kirjoitti:

Nyt ei juhlita kun muut joutuu tekemään töitä.

-

-

-

Eikö niin? kirjoitti:

Nyt ei juhlita kun muut joutuu tekemään töitä.

-

Tuet ovat "kertakorvauksia" ei niitä "maksella talvella" sen enempää kuin kesällä. Viljatila saa hehtaarien ja viljeltyjen kasvien mukaan. Karjatila myös, ja esim. maidosta per litra.

Karjatilalla hoidetaan eläimet kesät talvet. VIljatilalla hoidetaan koneiden kunnostelu tms. muu vähäinen, muuta työtä nyt ei montaa tuntia ole. Viljelynsuunnittelua, tuotantopanosten hankintaa yms.
MUTTA, tässäpä se onkin että näitä ei ole tarkoitettukaan laskettavaksi tuntia kohti. Eikä näistä mitään tukia makseta. Tuki tulee hehtaareille/viljelykasveille.

Tuki ei ole palkkaa kuten esim. tehdastyöläisen palkka omaan pussiin, tuki on kompensaatiota menetetystä tuotosta, keinotekoisen hinnanlaskun myötä.

Tuki ei ole todellakaan mitään palkkaa joka tulee jokaisesta tunnista. Viljatila saa rahaa tasan ainoastaan tuet syksyllä hehtaariensa mukaan, ja myydyistä viljelykasveista milloin sitten myydäänkään. Sillä rahalla on sitten selvittävä koko vuosi. Talvella ei ole montaa tuntia varsinaista viljelytyötä, kaikkea muuta napluuta kyllä.
Tuki ei ole korvausta suoraan euro/työtunti, vaan korvausta siitä että tuotteesta ei saa käypää hintaa myydessä.

x määrä viljaa hehtaarista
x määrä kuluja per hehtaari (siemen, lannoite, kasvinsuojelu, työ ym)
x määrä rahaa viljatonnista
kun viljatonnin hintaa laskettu 100-->50:iin (hatusta esimerkki) on tuki kompensoimassa tätä laskua. Muutoin menee tappiolle tuottaminen.

Sitten työtulo lasketaan loppuvuonna, lasketaan tulot ja menot ja suhteutetaan näppiin jäävä raha työtunteihin. Tämä ei ole niin yksinkertaista kuin palkansaajalla, joka vain tekee x määrän rahaa tunnista, x määrän tunteja.

Viljelijä ei voi vaikuttaa oikeastaan mihinkään. kauppa/teollisuus sanelee hinnat millä ostetaan vaikkapa vilja. Muutamasta ostajasta pääsee valitsemaan, jotka ovat kaiken lisäksi keskenään sopineet suurimmaksi osaksi asiakkaista/hinnoista (kartelli)
Kauppa/teollisuus sanelee millä hinnalla saa siemeniä, lannotteita, polttoainetta ym. ota tai jätä.. muutamasta myyjästä pääsee valitsemaan jotka ovat kaiken lisäksi keskenään sopineet suurimmaksi osaksi asiakkaista/hinnoista (kartelli)

Tukimäärät sanellaan rysselistä. Osa kansallisesti omien pahvihousujen päätöksillä.

Kauppa/teollisuus tietää tasan tarkkaan viljeltävät ha:it, viljeltävät kasvit, varastomäärät tiken/pankkien/omien selvitystensä mukaan ja näin ollen pystyvät muovaamaan hintansa entistä tarkemmin niin, että kaikki tuki ja muukin raha oikeastaan vain kulkee viljelijän lompakon kautta. Se ulosmitataan samoin tein tämän oravanpyörän pyöriessä. Kauppa on pahin rosmo.

Kun viljan hinta nousee, nousee rehun hinta karjatilalle, toki kauppa nostaa sen hintaa hiukan viljanhintaa enemmän jolloin se pääsee nipistämään vielä hiukan lisää itselleen. Lannoitteen hinta nousee viljan hinnan noustessa, lannoite valmistaja ulosmittaa viljasta saatavaa parempaa hintaa. Näin ollen kauppa nostaa lannoitteen hintaa, hiukan enemmän mitä valmistaja jotta oma siivu on taas vähän pulleampi..

Tämä vetkulointi toimii kaikessa ja joka suuntaan. Yhteistä on se, että viljelijät on ne jotka jäävät aina viimeiseksi, jolle jätetään vain sellainen jämä että juuri ja juuri hirttoköysi on sen verran löysä että se kestää hengissä/ jatkaa.. Pankkien/EU:n myöntämät avokätiset investointi avut ja halpa laina "koukuttaa" monet velkahelvettiin jolloin saadaan tämän juoksupyörään uusia juoksijoita, pakko on jatkaa kun velat niskassa..

Ja kaiken päälle koko suuri yleisö, kuluttaja syyllistää viljelijää tuista, rikastumisesta, ryöväämisestä koska ruoka maksaa niin paljon vaikka viljeliä saa muutaman hassun prosentin mistään tuotteesta, saati ole millään tavalla vaikuttanut tuotteen hintaan.

Uskokaa huviksenne, suurin osa johtuu tietämättömyydestä, te ette vain tiedä mitä se tämänpäivän maatalous on.

Eikö niin? kirjoitti:

Nyt ei juhlita kun muut joutuu tekemään töitä.

-

- kirjoitti:

-

Isäni teki 44 vuotta duunarina ja kunnon veronmaksajana hommia ilman yhteiskunnan tukia.

Pienempää suuta kirjoitti:

Isäni teki 44 vuotta duunarina ja kunnon veronmaksajana hommia ilman yhteiskunnan tukia.

rajasuojalla turvattuna, niipä niin..

Niin, kesälomahan kirjoitti:

tässä, täytyy levätä että jaksaa taas syyslomaan..

Täytyy kesällä ottaa vähän iisimmin, syödä vaikka muiden eväät, että saa taas kerran kerättyä kunnon rasvat, että jaksaa sitten koko pitkän talveen vaan maata.

Niin, kesälomahan kirjoitti:

tässä, täytyy levätä että jaksaa taas syyslomaan..

-

Siis ajattele.
työtön ihminen saa peruspäivärahaa vuodessa noin 8700 euroa. eikä tee mitään. suurin osa työttömistä tahtomattaan. ansiosidonnainen tietenkin nostaa tuota päivärahan määrää. Nämä kaksi ihmistä pitivät maatilan toiminnassa. Työllistivät siinä sivussa muitakin maatalouteen sidoksissa olevia ihmisiä. Esimerkiksi Elykeskuksien tarkastajia, maataloussihteeriä, elintarviketeollisuuden työntekijöitä ym.
Nämä ihmiset olivat osa yhteiskuntaa omalta osaltaan.
Eläimet pitää hoitaa vuoden jokaisena päivänä. Myös juhlapyhinä. Ja kun viljelijä on lomalla niin yhteiskunta maksaa palkan lomittajalle. Se on aikoja sitten sovittu neuvotteluteitse. Saavutettu etu.
Mutta ilmeisesti olet pihalla kun lumiukko tästä maatalouden systeemistä. Luulet että vain kesällä tehdään maataloustöitä.

Markku viljelijä. kirjoitti:

Täytyy kesällä ottaa vähän iisimmin, syödä vaikka muiden eväät, että saa taas kerran kerättyä kunnon rasvat, että jaksaa sitten koko pitkän talveen vaan maata.

kohta edessä ja talviloma se vasta raskas on..

Markku viljelijä. kirjoitti:

Täytyy kesällä ottaa vähän iisimmin, syödä vaikka muiden eväät, että saa taas kerran kerättyä kunnon rasvat, että jaksaa sitten koko pitkän talveen vaan maata.

kohta edessä ja talviloma se vasta raskas on..

Markku viljelijä. kirjoitti:

Täytyy kesällä ottaa vähän iisimmin, syödä vaikka muiden eväät, että saa taas kerran kerättyä kunnon rasvat, että jaksaa sitten koko pitkän talveen vaan maata.

kohta edessä ja talviloma se vasta raskas on..

Niin, joululoma kirjoitti:

kohta edessä ja talviloma se vasta raskas on..

Nuorena pitäis jäädä isolle eläkkeelle kyllä hikoiluttaa.

Niin, kesälomahan kirjoitti:

tässä, täytyy levätä että jaksaa taas syyslomaan..

-

Niin, kesälomahan kirjoitti:

tässä, täytyy levätä että jaksaa taas syyslomaan..

-

Veroprosenttisi mikä kirjoitti:

ai niin siinähän se lukee keppanapullon kyljessä, 3,8 prosenttia..

-

Kansa maksaa. kirjoitti:

Nuorena pitäis jäädä isolle eläkkeelle kyllä hikoiluttaa.

maataloudessa on onneksi pienet eläkkeet ja pääsevät muita myöhemmin eläkkeelle..

eläintenhoitaja kirjoitti:

Siis ajattele.
työtön ihminen saa peruspäivärahaa vuodessa noin 8700 euroa. eikä tee mitään. suurin osa työttömistä tahtomattaan. ansiosidonnainen tietenkin nostaa tuota päivärahan määrää. Nämä kaksi ihmistä pitivät maatilan toiminnassa. Työllistivät siinä sivussa muitakin maatalouteen sidoksissa olevia ihmisiä. Esimerkiksi Elykeskuksien tarkastajia, maataloussihteeriä, elintarviketeollisuuden työntekijöitä ym.
Nämä ihmiset olivat osa yhteiskuntaa omalta osaltaan.
Eläimet pitää hoitaa vuoden jokaisena päivänä. Myös juhlapyhinä. Ja kun viljelijä on lomalla niin yhteiskunta maksaa palkan lomittajalle. Se on aikoja sitten sovittu neuvotteluteitse. Saavutettu etu.
Mutta ilmeisesti olet pihalla kun lumiukko tästä maatalouden systeemistä. Luulet että vain kesällä tehdään maataloustöitä.

Lue lisää

-

---

Niin, joululoma kirjoitti:

kohta edessä ja talviloma se vasta raskas on..

---

No miksi ei olisi töitä kahdelle. Siellähän on todella paljon töitä. Siellähän on myös pienet vasikat, suuret vasikat ja hiehot lehmien lisäksi. Jokaisella eläimellä on nimet ja niille jutellaan ja niitä harjaillaan jne. Eläimet saavat yksilöllistä hoitoa ja ne ovat näitä onnellisia eläimiä.

"Miks kaks tarvii Ympäri vuoden noin pienelle karjalle navettaan???? "

Jotta tulisi niitä "työ"tunteja...

http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es074.pdf

"Kansainvälisen IFDN-vertailun mukaan (Hemme 2007) keskikokoisella
suomalaistilalla (24 lehmää) maitoa tuotettiin vuonna 2006 työtunnissa 44 litraa, kun esim. Ruotsissa samaan aikaan saavutettu tuotos oli keskikokoisessa 50 lehmän karjassa 127 litraa ja Tanskassa sadan lehmän karjassa 260 litraa. Työn tuottavuudessa suomalainen maidontuotanto on siis merkittävästi jäljessä lähimpiä kilpailijamaitamme."

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen tulokset/Maidontuotanto 2005

"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."

Täällä on maidontuotantoa tuettu niin rankasti jo ennen EU-aikaa että tuollaiset täysin järjettömät pienet navetat voivat antaa elannon kahdelle hengelle.

Tuottavuuttako? kirjoitti:

"Miks kaks tarvii Ympäri vuoden noin pienelle karjalle navettaan???? "

Jotta tulisi niitä "työ"tunteja...

http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es074.pdf

"Kansainvälisen IFDN-vertailun mukaan (Hemme 2007) keskikokoisella
suomalaistilalla (24 lehmää) maitoa tuotettiin vuonna 2006 työtunnissa 44 litraa, kun esim. Ruotsissa samaan aikaan saavutettu tuotos oli keskikokoisessa 50 lehmän karjassa 127 litraa ja Tanskassa sadan lehmän karjassa 260 litraa. Työn tuottavuudessa suomalainen maidontuotanto on siis merkittävästi jäljessä lähimpiä kilpailijamaitamme."

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen tulokset/Maidontuotanto 2005

"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."

Täällä on maidontuotantoa tuettu niin rankasti jo ennen EU-aikaa että tuollaiset täysin järjettömät pienet navetat voivat antaa elannon kahdelle hengelle.

Lue lisää

Suomessa tuotantoeläimistä pidetäänkin hyvää huolta. Onko se mielestäsi väärin, että eläinten kanssa ollaan paljon. Maataloustöihin lasketaan paljon, paljon muutakin kuin navettatyöt. On kirjallisia töitä, kiimojen ja poikimisten seurantaa jne. On siis paljon sellaista työtä, joista tavallinen kaduntallaaja ei tiedä mitään.

Tuottavuuttako? kirjoitti:

"Miks kaks tarvii Ympäri vuoden noin pienelle karjalle navettaan???? "

Jotta tulisi niitä "työ"tunteja...

http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es074.pdf

"Kansainvälisen IFDN-vertailun mukaan (Hemme 2007) keskikokoisella
suomalaistilalla (24 lehmää) maitoa tuotettiin vuonna 2006 työtunnissa 44 litraa, kun esim. Ruotsissa samaan aikaan saavutettu tuotos oli keskikokoisessa 50 lehmän karjassa 127 litraa ja Tanskassa sadan lehmän karjassa 260 litraa. Työn tuottavuudessa suomalainen maidontuotanto on siis merkittävästi jäljessä lähimpiä kilpailijamaitamme."

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Nauta/Maitotilojen tulokset/Maidontuotanto 2005

"Kotieläintyötuntia kohti maitoa tuotettiin 69 kg, lisäystä edelliseen vuoteen on 11 kg. Tanskassa vastaava lukema on 250, Hollannissa 170 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti."

Täällä on maidontuotantoa tuettu niin rankasti jo ennen EU-aikaa että tuollaiset täysin järjettömät pienet navetat voivat antaa elannon kahdelle hengelle.

Lue lisää

tuon "tutkimuksen" esittely, kaikkihan me tiedämme miten paljon pimeää työvoimaa Euroopassa käytetään, onhan tuötanto tehokasta tuntia kohden kun lypsäjiä ei ole ollenkaan..

No miksi kirjoitti:

No miksi ei olisi töitä kahdelle. Siellähän on todella paljon töitä. Siellähän on myös pienet vasikat, suuret vasikat ja hiehot lehmien lisäksi. Jokaisella eläimellä on nimet ja niille jutellaan ja niitä harjaillaan jne. Eläimet saavat yksilöllistä hoitoa ja ne ovat näitä onnellisia eläimiä.

Lue lisää

-

Esim. lypsykarjatila. Joka IKINEN päivä on navetassa käytävä. Joka IKINEN päivä eläimet on ruokittava ja hoidettava. Jos esim. aamutöissä menee 3h, iltatöissä 3h.

On tiloja joilla enemmän/vähemmän. Esimerkki tila nyt tuo. Pelkät navettatyöt tuossa. Maatilalla on todella paljon muutakin työtä, joten vaikkapa keskim. 1h päivään lisää. Kesällä tosiaan montakin lisää.

No sitten, vuodessa päiviä 365, siitä vähennät sen 2vkoa tilallisen lomat pois, 14pv.

351pv * 7h = 2457h ....

Ja tässä siis yksi henkilö, todella monella tilalla tuon saman tuntimäärän tekee se pariskunta, kaksi ihmistä. Monella kolme ihmistä.. Riippuu karjamäärästä ja lähes kaikesta.
Uskokaa nyt hyvät ihmiset että ne eläimet on hoidettava JOKAINEN päivä vuodessa. Sitä ei äkkinäinen tajuakkaan mitä se tarkoittaa, kun on itsellä 7-puol4 työ, vkonloput vapaat, ei tunnu monikaan käsittävän että karjatilalla joka päivä on työpäivä.

Tuo ei todellakaan ole liioittelua! Soita johonkin tilalle, kysy sopiiko tulla "apuriksi" menet vaikka viikoksi kesällä karjatilalle, otat sekkarikellon mukaan ja vaikkapa edes niin että koko ajan näet vaikkapa isännän. Seuraat sitä siitä kun se herää, kun se menee nukkumaan. Ja otat ajan, viikon ajan. Huomio että heräät yölläkin sitten sen perästä sinne navettaan kun se lehmä poikii.

Sopiii kokeilla, jokainen joka epäilee. Se on ihan varma että löytyy montakin tilaa joka tuohon suostuu, menette vain seuraamaan, voin vannoa että silmät avautuu monella! Se ei ole retostelua, se on varmasti monelle tilalliselle mieleen että saisi oikoa väärinkäsityksiä, saisi tietämättömyydestä johtuvia huuteluita vähemälle.

Tällä palstalla on moneen kertaan ilmoitettu viljelijälle 2400 tuntia vuodessa jos tekee 12 tuntisia työpäiviä niin se on puoli vuotta yhteen soittoon ilman vapaapäiviä. Kyllä siinä tulee viljelijälle piiiiitkä kesä meinaan.

tuon 2400 tuntia se keskimäärainen maatilolla tehty tuntimäärä, karjatiloilla luku on 4200 tuntia ja tietysti kahdelle hengelle, siitä tulee 7-8 tuntia päivä, kesällä enemmän ja talvella vähemmän..

Mista keksitte kirjoitti:

tuon 2400 tuntia se keskimäärainen maatilolla tehty tuntimäärä, karjatiloilla luku on 4200 tuntia ja tietysti kahdelle hengelle, siitä tulee 7-8 tuntia päivä, kesällä enemmän ja talvella vähemmän..

Lue lisää

Miten karjanhoito vie kesällä enemmän aikaa kuin talvella........

ottoerkki kirjoitti:

Miten karjanhoito vie kesällä enemmän aikaa kuin talvella........

KarjaTILOILLA, ei karjanhoito..

Toki hiukan voi aikaa tulla lisää esim. laitumille viennistä ja hausta päivittäin ym. Mutta lähinnä meinaa sitä että talvella karja on pääsääntöisesti navetassa sisällä kaiken aikaa. Rehua/peltoviljelyä ei tehdä. Joten siitä tämä että tiloilla enemmän tunteja kesällä kuin talvella.

sanoihan aloittaja selvästi minkä kokoinen tila hanellä on..

Et taida tietää, ettei jokainen tila saa jokaista tukimuotoa. Tuki määräytyy sijainnin lisäksi viljeltävistä kasveista (esim. lypsytilalla useinkin viljeltävälle ohralle ei saa pohjoista hehtaaritukea(osa kansal. ha-tukea)), eläinlajeista ja vielä siitä mihin tukiehtoihin tilalla on mahdollista sitoutua. Eli et voi ottaa luetteloa tukimuodoista ja sen mukaan laskea paljonko jonkin kokoinen tila jossainpäin Suomea saa tukea. Ei kaikki Etelä-Savon 41 hehtaarin lypsytilat saa samanlaisia tukia. Esimerkkisi tilalla on myös oltava muutakin kotieläintaloutta kuin lypsylehmiä, nimittäin lypsylehmille ei saa mitään eläintukea. Toisekseen investointiavustus (ja kenties luettelosi muut tuet) on erikseen ely-keskukselta haettava tukimuoto, jonka saadakseen on oltava suunniteltu, toteutettava investointi ja sille tarvittavat laskelmat ja/tai piirrustukset. Avutuksen saa ulos vain toteutuneita investointikuluja vastaan ja avutus ei kata koko investointikulua. Joka tilalla ei tehdä avustettavia investointeja vuosittain eli sikäli ihmettelen investointiavustuksen luettelointia tässä yhteydessä.

Aloittajalta ei siis varmastikkaan jäänyt mitään tukia mainitsematta. Hän hakee niitä tukia, mitä hänen tilallaan on mahdollista hakea ja sillä hyvä. Jos omistaa lypsylehmiä ei voi hakea eläintukia kuin teurastetuista hiehoista ja niitä ei taas lypsytilalla juurikaan ole (siis toivottavasti ei ole, sillä hiehoista on tarkoitus aina kasvattaa uusia lypsäjiä eikä teuraita!) ja peltopuolella taas merkitsee hehtaarien lisäksi myös se viljeltävä kasvi. Nuorten viljelijöiden tukea aloittaja tuskin enää puolisonsa kanssa saa ja suurimmat investoinnitkin on jo varmaankin tehty. Jopa-vain, et ole selvästikkään mikään asiantuntija maatalousasioissa.

maatal.yrittäjätär kirjoitti:

Et taida tietää, ettei jokainen tila saa jokaista tukimuotoa. Tuki määräytyy sijainnin lisäksi viljeltävistä kasveista (esim. lypsytilalla useinkin viljeltävälle ohralle ei saa pohjoista hehtaaritukea(osa kansal. ha-tukea)), eläinlajeista ja vielä siitä mihin tukiehtoihin tilalla on mahdollista sitoutua. Eli et voi ottaa luetteloa tukimuodoista ja sen mukaan laskea paljonko jonkin kokoinen tila jossainpäin Suomea saa tukea. Ei kaikki Etelä-Savon 41 hehtaarin lypsytilat saa samanlaisia tukia. Esimerkkisi tilalla on myös oltava muutakin kotieläintaloutta kuin lypsylehmiä, nimittäin lypsylehmille ei saa mitään eläintukea. Toisekseen investointiavustus (ja kenties luettelosi muut tuet) on erikseen ely-keskukselta haettava tukimuoto, jonka saadakseen on oltava suunniteltu, toteutettava investointi ja sille tarvittavat laskelmat ja/tai piirrustukset. Avutuksen saa ulos vain toteutuneita investointikuluja vastaan ja avutus ei kata koko investointikulua. Joka tilalla ei tehdä avustettavia investointeja vuosittain eli sikäli ihmettelen investointiavustuksen luettelointia tässä yhteydessä.

Aloittajalta ei siis varmastikkaan jäänyt mitään tukia mainitsematta. Hän hakee niitä tukia, mitä hänen tilallaan on mahdollista hakea ja sillä hyvä. Jos omistaa lypsylehmiä ei voi hakea eläintukia kuin teurastetuista hiehoista ja niitä ei taas lypsytilalla juurikaan ole (siis toivottavasti ei ole, sillä hiehoista on tarkoitus aina kasvattaa uusia lypsäjiä eikä teuraita!) ja peltopuolella taas merkitsee hehtaarien lisäksi myös se viljeltävä kasvi. Nuorten viljelijöiden tukea aloittaja tuskin enää puolisonsa kanssa saa ja suurimmat investoinnitkin on jo varmaankin tehty. Jopa-vain, et ole selvästikkään mikään asiantuntija maatalousasioissa.

Lue lisää

Lainaus aloituksesta:

"Vuonna 2004 saimme maataloustukea n.15000 €. Peltoa on vähän alle 30 ha, lehmiä 16 kpl, tyypillinen Etelä-Savolainen tila. tuet ovat keskimäärin alle 30000 € per tila. "

Jos tilalla ei ole ihan töpeksitty tukien haussa niin kotieläintilan hehtaarituki on noin 600 / ha, jos 29 hehtaaria niin siitä tulee jo yksistään 17.400 euroa.

Lehmille ei saa eläintukea ei mutta maitotukea kyllä. Jos keskituotos edes kohtuullinen 8000 litraa niin jos tila on C1:llä niin 8 c/l tukea eli 16 * 8.000 * 0,08 = 10.240 euroa ja C2:lla 16 * 8.000 * 0,09 = 11.520.

Näin ollen aloituksen 15.000 euroa tukea per vuosi tälle tilalle ei voi olla totta, jotakin on jätetty pois kun pelkät hehtaarituet ovat jo enemmän. Sen sijaan näinkin pieni kotieläintila C-alueella nousee tukimäärässä aika lähelle sitä 31.000 euron keskiarvoa joka tukia keskimäärin tulee per tila vuodessa.

aloittajahan kertoo kaiken totuudenmukaisesti, voitko kertoa mitä totuutta yritetään peitellä. Ilman kansallista pohjoita tukea tuotanto maassamme olisi mahdotonta, toki eduskunta ja äänestäjät tästä ovat tietoisia joten lopeta valehtelu tältäkin osin..

Johan sen viime eduskuntavaaleissa huomasi ,keskusta ei saanut maaseudulta kuin maidontuottajien äänet, joiden asiaa se hallituksessa ollessaan ajoi.

Niin, sillä tuetaan sitä omavaraisuutta/huoltovarmuutta. Jos maito ei saisi kansallista tukea ollenkaan. Ei täällä maitota tuotettaisi oikeastaan tippaakaan.

Sitten se vasta maksaisikin kun ulkoa pitäisi jostain tuoda. Ja kuten jokainen asioista mitään tietävä tietää, suomalainen maito on jos ei nyt puhtainta niin 3 joukossa maailmassa! Kuin myös se että se tulee tuosta ihan naapurista, ei lentämällä muilta mailta. tuoretta tavaraa siis.

Toki se on edelleenkin niin että viljelijät ei ole tukia halunneet. JOS sinä, kuluttajat on valmiit maksamaan käypäsen hinnan, mikä tarkoittaa sitä että kulut ja kohtuullinen tulo tuottajalle, jalostajalle ja kaupalle niin tuet sopii lakkauttaa vaikka heti.
Muista ottaa huomioon että muilla mailla myös tuet pois, joten ulkoa tulevien tuotteiden hinta nousisi myös käypään hintaan, jolloin näin halpoja tuotteita et enää saisi mistään mitä nyt kaupan hintalaput näyttää.

ei riitä yksinkertaisten asioiden tajuamiseen, aloittaja on ilmoittanut tuet aivan oikein, POHJOINEN TUKI EI OLE TUOTANTOTUKEA VAAN KORVAUSTA POHJOISISTA OLOSUHTEISTAMME, EU:n peruskirjan ja liittymäsopimuksemme mukaan, seikka jolle viljelijät ei voi mitään..

Kyllä aloittaja puhuu asiaa. Vasta kommentoijat oletuksia ja lähinnä kakkaa.

Onko sinusta väärin, että eläimet saavat hoitajia tilanväen ollessa lomalla. Ajattelepa eläinten kannalta. Kyllä eläimistä pitää huolehtia vuorokauden jokaisena tuntina.
Veronmaksajat maksavat myös valtion virkamiesten palkat ja eläkkeet ym. ym.
Eikö sinusta ole tärkeää, että maan joka osassa on maataloutta. Muissa maissa kyllä osataan arvostaa maataloutta ja esim. Tanskassa eläkeyhtiöt sijoittavat tanskalaiseen maatalouteen ostamalla maatiloja. Yhtiö toimii vain tilan omistajana. Viljelijä huolehtii käytännön töistä.

Oma maatalous tuo kansantalouteen työtä, veroja, varmuutta uutta jaettavaa , arviolta 10 miljardin arvosta..

1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia

2 Työttomyys räjähtäisi käsiin, lasku siitä 2 miljardia

3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi

4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
miljardia
5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia

6 EU:lle olisi silti maksettava jäsenmaksua 1,5 miljrdia7

Huonot olosuhteet esim. viljelykasvien tuotantoon ei ole myöskään viljelijöiden vika.
Kun EU:hun mentäessä on päätetty keinotekoisesti laskea tuotteen hintaa kuluttajalle siellä kaupassa, niin, myös sinun leipäsi hintaa, on samalla otettu lähtökohdaksi että joka puolella suomea on oltava mahdollisuus edelleenkin viljellä kuten siihenkin asti. Se että tuotteiden hinnat väkisin lasketaan, ilman mitään kompensaatiota (tukia) olisi tarkoittanut kuolin iskua ties kuinka monille tiloille, ykskaks. Tämän takia esim. pohjoisempia alueita = lyhyempi kasvukausi jne. on päätetty tuke hiukan eri tavalla.

En puolustele noita, kerron miksi näin on että sinä, moni muukin tietämätön ymmärtäisi ettei tämä ole viljelijöidenkään mielestä hyvä. Ei viljelijät ole tukia halunneet, paras olisi että tuotteista saisi käypäsen hinnan. Tarkoittaisi tosiaan sitä että sinunkin leipäpussiisi ilmestyisi aika reipas hinnan korotus.. mutta hei, eipähän olisi tukia.

Miten se voi olla vastikkeetonta, kun se kerran laskee tuotteiden hintaa kaupassa roimasti?
Veronmaksajaa ei rangaista, veronmaksajalle taataan edullisempia tuotteita, kaupan hintalapun mukaan. Toki samalla menee oma mahdollisuus vaikuttaa minne euronsa laittaisi. Korostan vielä, älä syyllistä viljelijää, he eivät ole tätä systeemiä halunneet/tukia vaatineet/järjestelmää luoneet.
Tämä nyt vain on tämän hetkinen systeemi, herrojen päähänpisto millä saadaan hintoja kaupassa alas.

Miksi muuten niputat viljelijöiden eläkkeet tuohon, meinaat että kaikki muut veronmaksajat maksaa ne? Kyllä se taitaa kuitenkin niin olla että jokainen täällä maksaa omista tuloistaan eläkettään. Viljelijä vieläpä pakotettuna.

"Mielenkiintoinen kokeilu saattaisi olla, että maatilat Tanskan malliin siirrettäisiin jonkun sellaisen omistukseen, jonka kompetenssi riittäisi kannattavan toiminnan pyörittämiseen ilman tukia."

Mielenkiintoinen kokeilu olisi myös, jos pörssiyhtiöt, pankit, kauppaketjut ynnä muu liiketoiminta siirrettäisiin jonkun sellaisen omistukseen, jonka kompetenssi riittäisi niiden hoitamiseen, ettei porukkaa tarvitsis potkia kilometritehtaalle ja tuotantoa ulkomaille. Ai juu, Neuvostoliitossahan tuollainen reformi toteutettiinkin, niin maatalouden kuin muunkin liiketoiminnan osalta.

Eikö pohjoisesta etelään ole sama matka kuin etelästä pohjoiseen.

Ranskalaiset ainakin pitävät tärkeänä, että jopa vuoristoalueillakin voidaan viljellä. Miksi suomalaiset eivät haluaisi pitää yhtä hyvää huolta maataloudesta kuin muut EU-maat?

Mielenkiintoinen kokeilu se olisi tosiaankin! Itsekin tahtoisin sellaisen ihmisen tai yhtiön nähdä joka sitä kannattavasti tekisi jopa ilman tukia. Koska, tälläkin hetkellä suurinosa tanskan tiloista tekee tappiota. Isotkin tilat joita täällä ihannoitu, tanskalaiset itsekkin ovat sanoneet että tilanne on mennyt ihan ketuille, tilojen työtulot on miinuksella. Isoilla investointi/aloitustuilla tehdään isot navetat tai sikalat ja yksi pyörittää sitä joitakin vuosia --> konkurssi. Seuraava ostaja ostaa lainalla koko hoidon ja pyörittää omilla tuillaan sitä aikansa kunnes taas nurin.. Ja taas seuraava tilalle.

Tahtoisin tosiaankin nähdä miten se pyörii kannattavasti, edes tukien kanssa!

Näyttäisitkö sinä mallia suomessa? Ihan varmasti löytyy tiloja/tila joka antaa sinulle mahdollisuuden näyttää tehokkuutesi.

Veronmaksajien rahoilla kaikkien pulliaisten, mamujen, kreikkalaisten/koko euroopan/venäjän/venäjän paskalaitosten/venäjän mereen päästöjen maksaminen tulisi ehdottomasti lopettaa ensin!
Ota huomioon että jokainen tuottajakin on veronmaksaja, ei se sinun pussista ole pelkästään pois.

Tuki on korvausta keinotekoiselle hinnan alennukselle kun EU:hun on liitytty. Keinotekoinen hinnanlasku tehtiin että kaupasta, sinäkin, saa halvempia tuotteita. Tuet on kompensoimassa sitä että tuottajat ei saa oikeaa käypää hintaa tuotteesta tämän "sanelun" takia.

Lomitusjärjestelmä, johon joitakin euroja veroistakin tulee on tehty vähän tämän kansallisen huoltovarmuus ajattelun perustalta myös. Että on kotimaista tuotantoa, kun se kotieläintenpito nyt pitää ne ihmiset melkeinpä 24/7 siinä niiden ääressä, oli arki tai pyhä niin aina ne eläimet on hoidettava. Tämä on siis "yhteisen hyvän" eteen, ja siksi siihen joitakin yhteisiä euroja käytetään. Toki se yksi tietty tilallinen, monikin tekee sitä elääkseen. Saadakseen rahaa, mutta kyllä siinä on isossa mittakaavassa sekin "yhteinen hyvä" Onpahan sentään muutamia vielä jotka kaikesta loan heitosta huolimatta jaksaa joka päivä eläimet hoitaa jotta meillä on kotimaisiakin tuotteita.

Se on totta että tukialueet, korkeampi tuki pohjoisessa ohjaa varsinkin maidontuotannon typerästi pohjoiseen, kauaksi ruuhkasuomesta. Mutta siitä on turha syyttää viljelijöitä. He eivät ole tätä asiaa tahtoneet saati päättäneet. Älä vihaa pelaajaa, vihaa peliä.

kotimainen! kirjoitti:

Veronmaksajien rahoilla kaikkien pulliaisten, mamujen, kreikkalaisten/koko euroopan/venäjän/venäjän paskalaitosten/venäjän mereen päästöjen maksaminen tulisi ehdottomasti lopettaa ensin!
Ota huomioon että jokainen tuottajakin on veronmaksaja, ei se sinun pussista ole pelkästään pois.

Tuki on korvausta keinotekoiselle hinnan alennukselle kun EU:hun on liitytty. Keinotekoinen hinnanlasku tehtiin että kaupasta, sinäkin, saa halvempia tuotteita. Tuet on kompensoimassa sitä että tuottajat ei saa oikeaa käypää hintaa tuotteesta tämän "sanelun" takia.

Lomitusjärjestelmä, johon joitakin euroja veroistakin tulee on tehty vähän tämän kansallisen huoltovarmuus ajattelun perustalta myös. Että on kotimaista tuotantoa, kun se kotieläintenpito nyt pitää ne ihmiset melkeinpä 24/7 siinä niiden ääressä, oli arki tai pyhä niin aina ne eläimet on hoidettava. Tämä on siis "yhteisen hyvän" eteen, ja siksi siihen joitakin yhteisiä euroja käytetään. Toki se yksi tietty tilallinen, monikin tekee sitä elääkseen. Saadakseen rahaa, mutta kyllä siinä on isossa mittakaavassa sekin "yhteinen hyvä" Onpahan sentään muutamia vielä jotka kaikesta loan heitosta huolimatta jaksaa joka päivä eläimet hoitaa jotta meillä on kotimaisiakin tuotteita.

Se on totta että tukialueet, korkeampi tuki pohjoisessa ohjaa varsinkin maidontuotannon typerästi pohjoiseen, kauaksi ruuhkasuomesta. Mutta siitä on turha syyttää viljelijöitä. He eivät ole tätä asiaa tahtoneet saati päättäneet. Älä vihaa pelaajaa, vihaa peliä.

Lue lisää

-

tarvitse perustella, todistustaakka on niillä jotka väittää ettei ne pidä paikkaansa.

Faktoja ei kirjoitti:

tarvitse perustella, todistustaakka on niillä jotka väittää ettei ne pidä paikkaansa.

"5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia"

Tämä on kaikkea muuta kuin fakta. Itse asiassa sanatarkasti näin kirjoitettuna tämä on ihan täyttä p..skaa.. Yritetään kertoa että maataloudesta tulisi noin paljon verotuloja. Koska maataloustulo eli karkeasti verotettava tulo on noin 0,7 miljardia niin siitä ei voi maksaa veroja 1,5 miljardia. Miten tämä on mahdollista??? No siten että verottaja tilastoi kaikkien niiden perhekuntien kaikkien henkilöiden tulot maatalouden harjoittajien tuloiksi jotka palauttavat 2-verolomakkeen. Näin esimerkiksi opettajavaimon tai lääkärivaimon kaikki palkkatulot tilastoidaan maatalouden harjoittajien tuloksi. Jos "Maataloudelta" muutetaan "Maatalouden harjoittajilta" niin luku sinällään on oikein, tässä vain annetaan ymmärtää että nuo verotulot tulisivat maataloudesta kun ne todellisuudessa tulevat suurimmaksi osaksi palkoista, vain luokkaa 0,2 miljardia tulee maataloudesta.

Faktoja ei kirjoitti:

tarvitse perustella, todistustaakka on niillä jotka väittää ettei ne pidä paikkaansa.

"3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi"

Huoltovarmuutta ei menetettäisi yhtään mihinkään. Vai perustuuko se huoltovarmuus tällä hetkellä siihen että tuotanto tuottaa sen huoltovarmuuden? No ei, vaan siihen että varastossa on vaikeita aikoja varten viljaa yms joilla selvitään pahimman yli. Mitään ei siis menettäisi, parhaassa tapauksessa saataisiin varmuusvarastot ostettua halvemmalla.

Taakkaa... kirjoitti:

"3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi"

Huoltovarmuutta ei menetettäisi yhtään mihinkään. Vai perustuuko se huoltovarmuus tällä hetkellä siihen että tuotanto tuottaa sen huoltovarmuuden? No ei, vaan siihen että varastossa on vaikeita aikoja varten viljaa yms joilla selvitään pahimman yli. Mitään ei siis menettäisi, parhaassa tapauksessa saataisiin varmuusvarastot ostettua halvemmalla.

Lue lisää

Huoltovarmuus ei tarkoita varastoja. Huoltovarmuus tarkoittaa sitä että esim. sotatilanteessa, tai pohjois-korean tyylisessä tilanteessa missä muut maat laittavat hanat/rajat kiinni syynä sota tai kauppapakotteet tms. saataisiin omassa maassa omalla tuotannolla elintarvikkeita.

Sodassa olevalla joukko-osastollakaan huoltovarmuus ei tarkoita sitä varastoa mikä heillä on mukana/olemassa jäädessä esim. saarroksiin, vaan sitä "reittiä" josta esim. ruokaa saadaan jatkuvasti tulemaan.

Menetettäisiin siis todellakin huoltovarmuus, jos kotimainen tuotanto ajetaan alas.
Tällä hetkellä saadaan ulkomailta ostettua halvalla, KOSKA meillä on omaakin tuotantoa.

Kuvittele tilanne: tarvitset tuotetta x, jos saat sen 6:sta eri paikasta, jokainen noista paikoista kilpailee siitä kuka saa kaupan kanssasi = hinta laskee väkisinkin kun pääset "huudattamaan" Ei ole pakko ostaa kalliilla, koska on omaakin tuotantoa.

Jos taas esim. tilanne missä täällä meillä ei olisi ollenkaan omaa tuotantoa, olisi PAKKO ostaa muualta. No, tässä tilanteessa myyjät tietää ettei saada muualta, ei ole omaa tuotantoa jolla selvitä joten hinta voikin olla paljon kovempi. Myyjät sanoo ota tai jätä.. ja sinun on pakko ottaa.

Se on ihan 100% varma että nyt kyllä saadaan muualta tänne halvalla, tottakai kun muualta tulevien on saadakseen jalansijaa markkinoilta laskettava hintaa. Mutta jos meillä ei olisi omaa tuotantoa, tai se ajetaan alas, hinta nousee muualta ostettuna takuuvarmasti!

Markkinatalouden perusperiaatteet. Kysyntä/tarjonta. En minäkään antaisi halvalla jos ostajan on pakko ostaa vaikka hinta olisikin korkea. Jos taas ostajalla on vaihtoehtoja, myydäkseni tuotetta minun olisi pakko laskea hinta sellaiseksi että kauppa syntyy.

Taakkaa... kirjoitti:

"5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia"

Tämä on kaikkea muuta kuin fakta. Itse asiassa sanatarkasti näin kirjoitettuna tämä on ihan täyttä p..skaa.. Yritetään kertoa että maataloudesta tulisi noin paljon verotuloja. Koska maataloustulo eli karkeasti verotettava tulo on noin 0,7 miljardia niin siitä ei voi maksaa veroja 1,5 miljardia. Miten tämä on mahdollista??? No siten että verottaja tilastoi kaikkien niiden perhekuntien kaikkien henkilöiden tulot maatalouden harjoittajien tuloiksi jotka palauttavat 2-verolomakkeen. Näin esimerkiksi opettajavaimon tai lääkärivaimon kaikki palkkatulot tilastoidaan maatalouden harjoittajien tuloksi. Jos "Maataloudelta" muutetaan "Maatalouden harjoittajilta" niin luku sinällään on oikein, tässä vain annetaan ymmärtää että nuo verotulot tulisivat maataloudesta kun ne todellisuudessa tulevat suurimmaksi osaksi palkoista, vain luokkaa 0,2 miljardia tulee maataloudesta.

Lue lisää

Miten on sitten mahdollista, että maatalouden harjoittajat rikastuu "tekemättä mitään" "syljeskelemällä kattoon" ? Jos ja kun maataloustulo, verotettava sellainen on noin pieni? Jaetaan tuo kaikkien kesken, ja katsotaan miten paljon sitä maajussit "rikastuu".. Ja ota huomioon että maataloustukien huom! kyllä, TUKIEN, EI TUKIAISTEN, joukossa on sellaisia jotka ei ole millään tavalla maatalouteen edes liittyviä. Saati yksityisiä henkilöitä, perheitä/ihmisiä jotka elääkseen harjoittavat maatalouden töitä. Esim. vapo, joka on tukilistoissa kärkipäässä, pelkästään valtavien ha määrien takia jotka ovat ruokohelvellä.

Tuosta sinunkin pieneksi sanomastasi verotettavasta maataloustulosta vähennät vielä verot niin avot, kylläpä maataloudesta kaikki rikastuu! ?

Kotimainen! kirjoitti:

Huoltovarmuus ei tarkoita varastoja. Huoltovarmuus tarkoittaa sitä että esim. sotatilanteessa, tai pohjois-korean tyylisessä tilanteessa missä muut maat laittavat hanat/rajat kiinni syynä sota tai kauppapakotteet tms. saataisiin omassa maassa omalla tuotannolla elintarvikkeita.

Sodassa olevalla joukko-osastollakaan huoltovarmuus ei tarkoita sitä varastoa mikä heillä on mukana/olemassa jäädessä esim. saarroksiin, vaan sitä "reittiä" josta esim. ruokaa saadaan jatkuvasti tulemaan.

Menetettäisiin siis todellakin huoltovarmuus, jos kotimainen tuotanto ajetaan alas.
Tällä hetkellä saadaan ulkomailta ostettua halvalla, KOSKA meillä on omaakin tuotantoa.

Kuvittele tilanne: tarvitset tuotetta x, jos saat sen 6:sta eri paikasta, jokainen noista paikoista kilpailee siitä kuka saa kaupan kanssasi = hinta laskee väkisinkin kun pääset "huudattamaan" Ei ole pakko ostaa kalliilla, koska on omaakin tuotantoa.

Jos taas esim. tilanne missä täällä meillä ei olisi ollenkaan omaa tuotantoa, olisi PAKKO ostaa muualta. No, tässä tilanteessa myyjät tietää ettei saada muualta, ei ole omaa tuotantoa jolla selvitä joten hinta voikin olla paljon kovempi. Myyjät sanoo ota tai jätä.. ja sinun on pakko ottaa.

Se on ihan 100% varma että nyt kyllä saadaan muualta tänne halvalla, tottakai kun muualta tulevien on saadakseen jalansijaa markkinoilta laskettava hintaa. Mutta jos meillä ei olisi omaa tuotantoa, tai se ajetaan alas, hinta nousee muualta ostettuna takuuvarmasti!

Markkinatalouden perusperiaatteet. Kysyntä/tarjonta. En minäkään antaisi halvalla jos ostajan on pakko ostaa vaikka hinta olisikin korkea. Jos taas ostajalla on vaihtoehtoja, myydäkseni tuotetta minun olisi pakko laskea hinta sellaiseksi että kauppa syntyy.

Lue lisää

Edellinen kirjoittaja ei nyt ymmärrä, että ulkoatuleva
myyjä ei suinkaan ole yksi taho, vaan kysymyksessä
on monta eri myyjää, jotka kilpailevat keskenään
siinäkin tapauksessa, että suomalaista tuottajaa
ei olisikaan enää olemassa.

Hinnat saattaisivat kilpailun vuoksi jopa laskea.
Tosin suomalaisen alkutuotannon jäljiltä jäävä
potti on vain 1.5 mrd€ vuodessa, joten volyymi
on verraten pieni suomalaisen alkutuotannon
loppumisen jälkeenkin.

Se kuitenkin on selvää, että kilpailu pitää
hinnat aisoissa ja siis nykyistä kotimaista
tasoa alhaisempana kuten jo nytkin.

jopa_vain kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja ei nyt ymmärrä, että ulkoatuleva
myyjä ei suinkaan ole yksi taho, vaan kysymyksessä
on monta eri myyjää, jotka kilpailevat keskenään
siinäkin tapauksessa, että suomalaista tuottajaa
ei olisikaan enää olemassa.

Hinnat saattaisivat kilpailun vuoksi jopa laskea.
Tosin suomalaisen alkutuotannon jäljiltä jäävä
potti on vain 1.5 mrd€ vuodessa, joten volyymi
on verraten pieni suomalaisen alkutuotannon
loppumisen jälkeenkin.

Se kuitenkin on selvää, että kilpailu pitää
hinnat aisoissa ja siis nykyistä kotimaista
tasoa alhaisempana kuten jo nytkin.

Lue lisää

meille missä on se kauppa/paikka mistä voi ostaa 5-6 miljoonaisen kansan einekset, 1,5 miljardilla, voin avittaa sen verran ettei sellaista paikkaa ole olemassakaan..

jopa_vain kerro kirjoitti:

meille missä on se kauppa/paikka mistä voi ostaa 5-6 miljoonaisen kansan einekset, 1,5 miljardilla, voin avittaa sen verran ettei sellaista paikkaa ole olemassakaan..

Elintarvikkeiden tuonnin osalta luotan täysin elintarviketeollisuuden,
S-kaupan ja K-kaupan sisäänostajien kompetenssin riittävyyteen.

Jo tänä vuonna elintarvikkeita tuotaneen ulkoa yli 3.5 mrd€ arvosta.

Kotimaisen alkutuotannon osuus 1.5 mrd€ vain.

jopa_vain kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja ei nyt ymmärrä, että ulkoatuleva
myyjä ei suinkaan ole yksi taho, vaan kysymyksessä
on monta eri myyjää, jotka kilpailevat keskenään
siinäkin tapauksessa, että suomalaista tuottajaa
ei olisikaan enää olemassa.

Hinnat saattaisivat kilpailun vuoksi jopa laskea.
Tosin suomalaisen alkutuotannon jäljiltä jäävä
potti on vain 1.5 mrd€ vuodessa, joten volyymi
on verraten pieni suomalaisen alkutuotannon
loppumisen jälkeenkin.

Se kuitenkin on selvää, että kilpailu pitää
hinnat aisoissa ja siis nykyistä kotimaista
tasoa alhaisempana kuten jo nytkin.

Lue lisää

MIssä se lukee etten sitä ymmärrä? En ole väittänyt että se olisi yksi taho. Sinä et nyt tajua sitä, että miten se että meillä on omakin tuotanto, voi heikentää tuossa tarjouskilpailussa?? Miten se, että sinun ei ole pakko ostaa keneltäkään yhtään mitään jos ei hinta miellytä, nostaisi heidän tarjouksiaan verraten siihen että sinulla ei olisi omaa tuotantoa/tuotetta, jolloin sinun OLISI PAKKO OSTAA JOLTAKIN! ??

On myyjiä sitten 5 tai 25, jos he tietävät että joltakin heiltä sinun on pakko ostaa, verraten tilanteeseen että sinun ei ole pakko ostaa keneltäkään kun on omakin tuote taskussa, hinta on ihan eri.

Miten voi olla mahdollista että kuvittelet että meidän oma tuote, oma tuotanto heikentää asemaamme tuossa kilpailussa, kun myyät kilpailevat hinnoillaan kuka pääsee kaupoille? On käsittämätöntä tuo ajattelutapasi ettei muka asiaamme/hintakilpailussa auttaisi se että meillä on omakin tuotanto olemassa. Emme ole riippuvaisia muista.

jopa_vain kirjoitti:

Edellinen kirjoittaja ei nyt ymmärrä, että ulkoatuleva
myyjä ei suinkaan ole yksi taho, vaan kysymyksessä
on monta eri myyjää, jotka kilpailevat keskenään
siinäkin tapauksessa, että suomalaista tuottajaa
ei olisikaan enää olemassa.

Hinnat saattaisivat kilpailun vuoksi jopa laskea.
Tosin suomalaisen alkutuotannon jäljiltä jäävä
potti on vain 1.5 mrd€ vuodessa, joten volyymi
on verraten pieni suomalaisen alkutuotannon
loppumisen jälkeenkin.

Se kuitenkin on selvää, että kilpailu pitää
hinnat aisoissa ja siis nykyistä kotimaista
tasoa alhaisempana kuten jo nytkin.

Lue lisää

Luetun ymmärtämistä!:

"Kuvittele tilanne: tarvitset tuotetta x, jos saat sen 6:sta eri paikasta, jokainen noista paikoista kilpailee siitä kuka saa kaupan kanssasi = hinta laskee väkisinkin kun pääset "huudattamaan" Ei ole pakko ostaa kalliilla, koska on omaakin tuotantoa.

Jos taas esim. tilanne missä täällä meillä ei olisi ollenkaan omaa tuotantoa, olisi PAKKO ostaa muualta. No, tässä tilanteessa myyjät tietää ettei saada muualta, ei ole omaa tuotantoa jolla selvitä joten hinta voikin olla paljon kovempi. Myyjät sanoo ota tai jätä.. ja sinun on pakko ottaa."


Mitä tuossa edellesi kirjoitin? Lukeeko siinä jotenkin että tarkoitan olevan vain yksi taho myymässä? Vai lukeeko siinä että esim. 6 paikasta.. Myyjät tietää...

Minusta on päivänselvää että kirjoitin tilanteen olevan juurikin se että on monta myyjää.

jopa_vain kirjoitti:

Elintarvikkeiden tuonnin osalta luotan täysin elintarviketeollisuuden,
S-kaupan ja K-kaupan sisäänostajien kompetenssin riittävyyteen.

Jo tänä vuonna elintarvikkeita tuotaneen ulkoa yli 3.5 mrd€ arvosta.

Kotimaisen alkutuotannon osuus 1.5 mrd€ vain.

Lue lisää

Et voi verrata suoraan summina mitä tuodaan ulkoa, mitä ei ja kotimaisen arvoa. Ulkoa tuodaan valtavasti semmoista mitä täällä ei tuoteta, eikä voida tuottaa.

Tyyliin kahvi, appelsiinit, mandariinit, banaanit... vain muutama, kuinka valtavasti onkaan kaupoissa sellaista, mitä täältä ei saa!? Mietippä hetki..

Maito, liha, kananmuna, vilja (eli meilkeinpä leipä ja leivonnaiset, kaikkea missä jauho pääasiassa) on se mitä pitäisi katsoa. kasvihuonetuotteet.

Jos näiden tuotanto täällä lopettaisiin, niiden hinta ulkoa tuotuna toisi sinulle tuohon aika monta miljardia lisää laskua...

jopa_vain kirjoitti:

Elintarvikkeiden tuonnin osalta luotan täysin elintarviketeollisuuden,
S-kaupan ja K-kaupan sisäänostajien kompetenssin riittävyyteen.

Jo tänä vuonna elintarvikkeita tuotaneen ulkoa yli 3.5 mrd€ arvosta.

Kotimaisen alkutuotannon osuus 1.5 mrd€ vain.

Lue lisää

Elintarviketeollisuudella, S ja K ketjulla on oma lehmä ojassa ja pahasti. Heihin en luottaisi, tai faktojani nojaisi. Toki voi ottaa suunta viivoja noista summista.

Mutta miksi et vastannut kysymykseen? Missä on se kauppa josta tuolla summalla saadaan kaikki se, mitä täällä tällä hetkellä tuotetaan. Jos sitä ei täällä tuotettaisi, olisi myyjän markkinat. Hinta ihan toinen kuin nyt ulkoa tuovilla.

kotimainen! kirjoitti:

Luetun ymmärtämistä!:

"Kuvittele tilanne: tarvitset tuotetta x, jos saat sen 6:sta eri paikasta, jokainen noista paikoista kilpailee siitä kuka saa kaupan kanssasi = hinta laskee väkisinkin kun pääset "huudattamaan" Ei ole pakko ostaa kalliilla, koska on omaakin tuotantoa.

Jos taas esim. tilanne missä täällä meillä ei olisi ollenkaan omaa tuotantoa, olisi PAKKO ostaa muualta. No, tässä tilanteessa myyjät tietää ettei saada muualta, ei ole omaa tuotantoa jolla selvitä joten hinta voikin olla paljon kovempi. Myyjät sanoo ota tai jätä.. ja sinun on pakko ottaa."


Mitä tuossa edellesi kirjoitin? Lukeeko siinä jotenkin että tarkoitan olevan vain yksi taho myymässä? Vai lukeeko siinä että esim. 6 paikasta.. Myyjät tietää...

Minusta on päivänselvää että kirjoitin tilanteen olevan juurikin se että on monta myyjää.

Lue lisää

Kun tarkastelee jo nykyisin ruokakaupan
hyllystä löytyviä ulkomaisia elintarvikkeita,
ne ovat usein hinnaltaan edullisemmat kuin
vastaava, raskailla kansallisilla tukiaisilla
tuotéttu kotimainen.

Ei näyttäisi vaikuttavan hinnoitteluun kotimaan
tuotanto.

Suomen maataloustuotannon osuus on niin vähäinen
globaalissa mittakaavassa, että sen olemassaolo
tai puuttuminen ruuan hintaa Suomessakaan
ratkaise.

Olisi muuten inhimillisesti oikea teko katkaista
täpinä-Reiskoilta hulvaton ja kansantalouden kannalta
tarpeeton, surkuhupaisa huhkiminen perheviljelmillään
lakkauttamalla kansallinen tuki.

jopa_vain kirjoitti:

Kun tarkastelee jo nykyisin ruokakaupan
hyllystä löytyviä ulkomaisia elintarvikkeita,
ne ovat usein hinnaltaan edullisemmat kuin
vastaava, raskailla kansallisilla tukiaisilla
tuotéttu kotimainen.

Ei näyttäisi vaikuttavan hinnoitteluun kotimaan
tuotanto.

Suomen maataloustuotannon osuus on niin vähäinen
globaalissa mittakaavassa, että sen olemassaolo
tai puuttuminen ruuan hintaa Suomessakaan
ratkaise.

Olisi muuten inhimillisesti oikea teko katkaista
täpinä-Reiskoilta hulvaton ja kansantalouden kannalta
tarpeeton, surkuhupaisa huhkiminen perheviljelmillään
lakkauttamalla kansallinen tuki.

Lue lisää

Voi hyvä Luoja! Oletko todellakin noin jälkeenjäänyt? Vai todella pätevä trolli. Silkkaa ja säälittävää paskanjauhamista, keksit koko ajan uusia väitteteitä, et ymmärrä asioista mitään ja luetun ymmärtämisessäkin tuntuu olevan vikaa.

Juuri tuota olen yittänyt sinulle selittää! Todellakin, kun katsoo niitä hintoja NYT, kun meillä on oma tuotanto, ne saadaan ulkoa halvalla, KOSKA ne tänne päästäkseen heidän tarvitsee myydä halvalla. Tottakai kauppa/teollisuus niitä roudaa tänne halvalla, koska

1. heidän katteet siinä välissä isommat, ulkomaiset kilpailee hinnan niin alas millä myyvät, ottaen huomioon vielä sen alennuksen joka tulee siitä että meillä on itselläkin ko. tuote/tuotanto.

2. Saavat sillä verukkeella poljettua meidän tuotteidemme hintaa, eli kyykytettyä suomalaista tuottajaa yhä vain lisää. Tämä on todellakin kuluttajan etu. Ei se että suomesta lopetettaisiin tuotanto.

Hinnoitteluun todellakin vaikuttaa juurikin kotimainen tuotanto!

Osuus on todellakin vähäinen Globaalissa kaavassa, mutta valtava täällä meillä: Se todellakin vaikuttaa TÄÄLLÄ MEILLÄ hintoihin. Juurikin sen takia että ulkoa tulevat joutuvat kilpailemaan meidän omaakin tuotantoa vastaan. Ja kauppa sillä verukkeella vetää kaikkia hintoja alas, varmistellen itselleen mahd. suuren katteen.
Etkö nyt hyvänen aika vain tajua vai haluta tajuta??

Viimeinen lauseesi kertookin sen. Olet vain uskomaton kusipää joka vain kiusallaan huvikseen kirjoittaa paskaa ja trollaa, jollain tapaa häiriintynyt yksilö joka haluaisi nähdä toisten kärsivän. Minusta alkaa tuntua että tämähän nykyinen on ihan hyvä systeemi, tuottaa suunnatonta nautintoa että kaltaisesi kumipää kärsii siitä että tuetaan omaa maataloutta. :)

kotimainen! kirjoitti:

Voi hyvä Luoja! Oletko todellakin noin jälkeenjäänyt? Vai todella pätevä trolli. Silkkaa ja säälittävää paskanjauhamista, keksit koko ajan uusia väitteteitä, et ymmärrä asioista mitään ja luetun ymmärtämisessäkin tuntuu olevan vikaa.

Juuri tuota olen yittänyt sinulle selittää! Todellakin, kun katsoo niitä hintoja NYT, kun meillä on oma tuotanto, ne saadaan ulkoa halvalla, KOSKA ne tänne päästäkseen heidän tarvitsee myydä halvalla. Tottakai kauppa/teollisuus niitä roudaa tänne halvalla, koska

1. heidän katteet siinä välissä isommat, ulkomaiset kilpailee hinnan niin alas millä myyvät, ottaen huomioon vielä sen alennuksen joka tulee siitä että meillä on itselläkin ko. tuote/tuotanto.

2. Saavat sillä verukkeella poljettua meidän tuotteidemme hintaa, eli kyykytettyä suomalaista tuottajaa yhä vain lisää. Tämä on todellakin kuluttajan etu. Ei se että suomesta lopetettaisiin tuotanto.

Hinnoitteluun todellakin vaikuttaa juurikin kotimainen tuotanto!

Osuus on todellakin vähäinen Globaalissa kaavassa, mutta valtava täällä meillä: Se todellakin vaikuttaa TÄÄLLÄ MEILLÄ hintoihin. Juurikin sen takia että ulkoa tulevat joutuvat kilpailemaan meidän omaakin tuotantoa vastaan. Ja kauppa sillä verukkeella vetää kaikkia hintoja alas, varmistellen itselleen mahd. suuren katteen.
Etkö nyt hyvänen aika vain tajua vai haluta tajuta??

Viimeinen lauseesi kertookin sen. Olet vain uskomaton kusipää joka vain kiusallaan huvikseen kirjoittaa paskaa ja trollaa, jollain tapaa häiriintynyt yksilö joka haluaisi nähdä toisten kärsivän. Minusta alkaa tuntua että tämähän nykyinen on ihan hyvä systeemi, tuottaa suunnatonta nautintoa että kaltaisesi kumipää kärsii siitä että tuetaan omaa maataloutta. :)

Lue lisää

näin..

Mites rahtikustannukset, varastotappiot, varmuus, hinta, laatu, hullu lehmä, dioksiini, viemäriliete, pakkasneste ja ennenkaikkea vaikka ei lisäkustannuksia tulikaan NIIN PALJONKO HALVEMMALLA SAISIMME SITTEN RUOKAMME ?

Paljon kysymyksiä ? kirjoitti:

Mites rahtikustannukset, varastotappiot, varmuus, hinta, laatu, hullu lehmä, dioksiini, viemäriliete, pakkasneste ja ennenkaikkea vaikka ei lisäkustannuksia tulikaan NIIN PALJONKO HALVEMMALLA SAISIMME SITTEN RUOKAMME ?

Lue lisää

Ruokaa tuskin paljon nykyistä halvemmalla, mutta ei
kalliimmallakaan. Kilpailu ja etevät sisäänostajat
niin elintarviketeollisuudessa kuin kaupassakin
kyllä suitsevat hinnoittelun kohtuulliseksi
senkin jälkeen kun (nytkin jo kalliimpi)
kotimainen tuotanto on poissa pelistä.

Kansantaloudelle syntyy sen sijaan säästöä
n. 3 mrd€ vuodessa maataloustukiaisten
loppumisesta, viljelijäin lomarahojen
loppumisesta sekä pitkällä tähtäyksellä
myös viljelijäin eläkekorvauksista, joista
valtio maksaa nykyisi liki 80% eli yli 650 milj. €
vuodessa.

jopa_vain kirjoitti:

Ruokaa tuskin paljon nykyistä halvemmalla, mutta ei
kalliimmallakaan. Kilpailu ja etevät sisäänostajat
niin elintarviketeollisuudessa kuin kaupassakin
kyllä suitsevat hinnoittelun kohtuulliseksi
senkin jälkeen kun (nytkin jo kalliimpi)
kotimainen tuotanto on poissa pelistä.

Kansantaloudelle syntyy sen sijaan säästöä
n. 3 mrd€ vuodessa maataloustukiaisten
loppumisesta, viljelijäin lomarahojen
loppumisesta sekä pitkällä tähtäyksellä
myös viljelijäin eläkekorvauksista, joista
valtio maksaa nykyisi liki 80% eli yli 650 milj. €
vuodessa.

Lue lisää

pahasti, ei säästöä ruokakustannuksissa mutta maksumme EU:lle lisääntyisi 1 miljardilla, säästä lomarahoissa tapahtuu vain jos lomittajat työllistyvat ja eläkkeissä ei säästöä ollenkaan, päin vastoin eläkelulut kasvaisi kun eäkemaksut viljelijöiltä loppuisivat..

"1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia

4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
miljardia"

Vaikka näihin - suorastaan mieltä vailla oleviin päästöihin -
ei pitäisikään puuttua, niin varsin huvittava on
verrata näitä kahta 'faktaa' keskenään.

Näiden kirjoittajan - tai kopioinuthan hän on ne jostain -
ajatus ei ole oikein jaksanut kahta riviä
kauempaa pysyä kuosissa.

Hänellekin tiedoksi, että ulkomailta ostettava lisäruoka
kasvattaisi Suomen laskua alle 1.5 mrd eurolla. Kun tuet,
lomarahat ja eläkkeet ovat 3 mrd € luokkaa, jo pelkästään
niistä säästyvällä rahalla homma olisi hoidossa.

jopa_vain kirjoitti:

"1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia

4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
miljardia"

Vaikka näihin - suorastaan mieltä vailla oleviin päästöihin -
ei pitäisikään puuttua, niin varsin huvittava on
verrata näitä kahta 'faktaa' keskenään.

Näiden kirjoittajan - tai kopioinuthan hän on ne jostain -
ajatus ei ole oikein jaksanut kahta riviä
kauempaa pysyä kuosissa.

Hänellekin tiedoksi, että ulkomailta ostettava lisäruoka
kasvattaisi Suomen laskua alle 1.5 mrd eurolla. Kun tuet,
lomarahat ja eläkkeet ovat 3 mrd € luokkaa, jo pelkästään
niistä säästyvällä rahalla homma olisi hoidossa.

Lue lisää

Oma maatalous tuo kansantalouteen työtä, veroja, varmuutta uutta jaettavaa , arviolta 10 miljardin arvosta..

1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia

2 Työttomyys räjähtäisi käsiin, lasku siitä 2 miljardia

3 Huoltovarmuus menettäisiin, varastoja ym. 1 miljardi

4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
miljardia
5 Verotulot maataloudelta 1,5 miljardia

6 EU:lle olisi silti maksettava jäsenmaksua 1,5 miljrdia7

jopa_vain kirjoitti:

"1 Ruoka olisi ostettava ulkomailta, lasku 4 miljardia

4 Ulkomaille menevä raha pois kansantaloudesta, lasku 1-2
miljardia"

Vaikka näihin - suorastaan mieltä vailla oleviin päästöihin -
ei pitäisikään puuttua, niin varsin huvittava on
verrata näitä kahta 'faktaa' keskenään.

Näiden kirjoittajan - tai kopioinuthan hän on ne jostain -
ajatus ei ole oikein jaksanut kahta riviä
kauempaa pysyä kuosissa.

Hänellekin tiedoksi, että ulkomailta ostettava lisäruoka
kasvattaisi Suomen laskua alle 1.5 mrd eurolla. Kun tuet,
lomarahat ja eläkkeet ovat 3 mrd € luokkaa, jo pelkästään
niistä säästyvällä rahalla homma olisi hoidossa.

Lue lisää

Siis kotimaisen alkutuotannon arvo kotimaan kulutuksessa on 1.5 miljardia, mutta ennenkuin se päätyy kaupan hyllylle sen jalostusarvo nousee moninkertaiseksi. Koska korvaava tuonti olisi myös suurelta osin jalostettua tavaraa, niin kotimaisen alkutuotannon korvaamiseen tarvittavavan tuonnin arvo olisi moninkertainen verrattuna pelkän raaka-aineen hintaan. jopa_vainilta on itsepetosta kuvitella, että sen saisi pelkällä raaka-aineen hinnalla, ja että kotimainen jalostava teollisuus siirtyisi käyttämään tuontitavaraa. Kyllä ne S- ja K-kaupan sisäänostajat ostaa tavaransa sieltä mistä halvimmalla saa, ja monen tuotteen kohdalla olisi edullisinta jalostaa tuotteet lähtömaassa.

Samasta syystä on järjetöntä rinnastaa elintarvikkeiden tuonti (3.5 miljardia) ja suomessa käytettävän kotimaisen alkutuotannon arvo (1.5 miljardia). Tuo vaan kertoo, että vaikka ulkomaisen tavaran osuus on määrällisesti pieni, se on rahallisesti suuri. Kuinka suuri sen hinta olisikaan, jos kaikki ruoka olisi tuontitavaraa?

"Edellinen kirjoittaja ei nyt ymmärrä, että ulkoatuleva
myyjä ei suinkaan ole yksi taho, vaan kysymyksessä
on monta eri myyjää, jotka kilpailevat keskenään
siinäkin tapauksessa, että suomalaista tuottajaa
ei olisikaan enää olemassa.
Hinnat saattaisivat kilpailun vuoksi jopa laskea". Jopa_vain

No laskiko sokerin hinta Virossa ja Islannissa kun oma tuotanto lopetettiin.

"Jo tänä vuonna elintarvikkeita tuotaneen ulkoa yli 3.5 mrd€ arvosta.
Kotimaisen alkutuotannon osuus 1.5 mrd€ vain", Jopa_vain

Ei voi muuta sanoa kuin tarkoitushakuisuuttakin tuossa Jopa_vainin vertauksessa. Jos kerran puhutaan leintarvikkeista niin silloin pitää puhua myös suomalaisen alkutotannon osuudessa elintarvikkeista.

Siis: "Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa. Ala kehittyy vakaasti maailmantalouden nopeasti muuttuvissa suhdanteissa".
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia".
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php

Tuosta voidaan karkeasti laksea että kotimaassa tuotetun alkutuotannon arvo elintarvikkeeksi jalostettuna on noin 8 miljardia euroa. Mutta tuosta puuttuu vielä ne elintarvikkeet joita ei jalosteta kuten perunat, juurikkaat, vihannekset, ja suoramyynti tiloilta tai myynti toreilla. Mutta jospa Jopa_vain osoittaisit tämän väitteeni vääräksi.

jegyl. kirjoitti:

"Edellinen kirjoittaja ei nyt ymmärrä, että ulkoatuleva
myyjä ei suinkaan ole yksi taho, vaan kysymyksessä
on monta eri myyjää, jotka kilpailevat keskenään
siinäkin tapauksessa, että suomalaista tuottajaa
ei olisikaan enää olemassa.
Hinnat saattaisivat kilpailun vuoksi jopa laskea". Jopa_vain

No laskiko sokerin hinta Virossa ja Islannissa kun oma tuotanto lopetettiin.

"Jo tänä vuonna elintarvikkeita tuotaneen ulkoa yli 3.5 mrd€ arvosta.
Kotimaisen alkutuotannon osuus 1.5 mrd€ vain", Jopa_vain

Ei voi muuta sanoa kuin tarkoitushakuisuuttakin tuossa Jopa_vainin vertauksessa. Jos kerran puhutaan leintarvikkeista niin silloin pitää puhua myös suomalaisen alkutotannon osuudessa elintarvikkeista.

Siis: "Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa. Ala kehittyy vakaasti maailmantalouden nopeasti muuttuvissa suhdanteissa".
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia".
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php

Tuosta voidaan karkeasti laksea että kotimaassa tuotetun alkutuotannon arvo elintarvikkeeksi jalostettuna on noin 8 miljardia euroa. Mutta tuosta puuttuu vielä ne elintarvikkeet joita ei jalosteta kuten perunat, juurikkaat, vihannekset, ja suoramyynti tiloilta tai myynti toreilla. Mutta jospa Jopa_vain osoittaisit tämän väitteeni vääräksi.

Lue lisää

"Tuosta voidaan karkeasti laksea että kotimaassa tuotetun alkutuotannon arvo elintarvikkeeksi jalostettuna on noin 8 miljardia euroa."

Lukema pitää sisällään myös alkoholin valmistuksen ja
viennin. Kotimaisen ruuan osuus lienee elintarviketuotannosta
1.5 /2.4 eli n. 63 %

jopa_vain kirjoitti:

"Tuosta voidaan karkeasti laksea että kotimaassa tuotetun alkutuotannon arvo elintarvikkeeksi jalostettuna on noin 8 miljardia euroa."

Lukema pitää sisällään myös alkoholin valmistuksen ja
viennin. Kotimaisen ruuan osuus lienee elintarviketuotannosta
1.5 /2.4 eli n. 63 %

Lue lisää

mutta kotimainen osuus on n 80 prosenttia ja oikeastaan 100 prosenttia, elintarvikeviennillä maksetaan tuontia..

Joutsenlipun puuttuminen kertoo, että raaka-aineen alkuperä vaihtelee, saattaa olla ulkomaista tai kotimaista tai molempia.

Suomalaisilla lihataloilla on jo nyt tuotantoa Baltiassa ja Puolassa. Jos kotimainen raaka-aine loppuisi, miksi ne eivät jalostaisi raaka-aineensa jo lähtömaassa? Siellä on tehokkaat tuotantolaitokset ja halpa työvoima.

Kannattaisiko Baltiasta tai Puolasta tuoda raakamaitoa meillä jalostettavaksi? Jos, niin miksi? Entä vihannessäilykkeet, pantaisiinko kurkut ja sipulit purkkiin Puolassa vai rahdattaisiin meille purkitettavaksi?

Se, että meille tuodaan jotain raaka-aine eriä jalostukseen on suurelta osin kotimaisen tuotannon täydennystä, mutta jos se loppuu putoaa pohja myös suurelta osalta meikäläistä elintarviketeollisuutta. Kaikki muukin teollisuus haketuu halvan työvoiman ääreen jos vaan mahdollista.

http://twitter.com/panimoliitto/status/190769608066732032

Linkki jäi pois.

Vielä kerran: Elintarvikkeiden valmistus kotimaisista raaka-aineista 4,0 mrd. euroa
Elintarvikkeiden valmistus tuontiraaka-aineesta 0,9 mrd. euroa.

Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa. Ala kehittyy vakaasti maailmantalouden nopeasti muuttuvissa suhdanteissa.
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia.
Kotimaisen valmistuksen osuus elintarvikkeiden vähittäismyynnistä on 79 prosenttia.
Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia työllisestä työvoimasta.
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php

"Suomen elintarviketeollisuus
valmistautuu vauhdikkaasti siihen, että
kotimainen tuotanto vähenee merkittävästi jos
ei kohta peräti lopahda."
Se valmistautuminen näkyy siinä, kun perustetaan tuotantolaitoksia Baltiaan, Venäjälle ja Puolaan. Sieltä käsin pystytään hyvin hoitamaan Suomen elintarvikkeet, mikäli kotimainen raaka-aine loppuu tai käy niukaksi.

"Suomalainen ruoka on pärjännyt kotimaassaan huomattavasti paremmin kuin EU-kauden alussa pelättiin. Jotkut ennustivat, että ulkomainen ruoka vyöryy Suomeen, mutta näin ei käynyt. Kotimaisen ruuan osuus on yhä yli 80 prosenttia esimerkiksi K-ryhmän elintarvikemyynnistä, tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo Ruokakeskosta kertoo.
Kotimaisuuden arvostus näkyy sekä kuluttajien valinnoissa että gallupien vastauksissa, tutkija Sanna Piiroinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta vahvistaa. Kotimaisen ruuan arvostus ei ole juuri muuttunut EU-aikana. Ennen puhuttiin paljon hinnasta, nyt kiinnostavat laatu, turvallisuus ja terveellisyys. Kuluttajat voidaan jakaa entistä selvemmin erilaisia asioita arvostaviin ryhmiin. Puhutaan kulutuksen pirstaloitumisesta. Kaupasta haetaan ruokaa monenlaisiin tarpeisiin ja monin eri perustein."

-

Elintarviketalouden arvoketju on myös suuri työllistäjä. Kotimaisen maatalouden aikaansaamat välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat runsaat 300 000 henkeä eli noin 14 % ammatissa toimivasta väestöstä. Noin 150 000 maatalouden ulkopuolisen työpaikan arvioidaan olevan vahvasti riippuvainen kotimaisesta maataloudesta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden työllisyysnäkökohdat korostuvat entisestään, kun niitä tarkastellaan aluetalouden näkökulmasta. Maatalouden ja elintarviketeollisuuden yhteenlaskettu osuus työllisestä työvoimasta on Etelä-Suomessa maan muita alueita pienempi. Maatalousväestön alhaisesta suhteellisesta osuudesta huolimatta sijaitsee neljän eteläisimmän läänin alueella lähes 50 % koko elintarviketaloudessa toimivasta työllisestä työvoimasta.

Vaikka laitat tänne Jopa_vain millaisia laskemia hyvänsä ja sinun omasta mielestäsi tuet ja maanviljelijöiden eläkkeet voisi lopettaa ja vaikka kuinka solvaisit meitä viljelijöita, sillä ei ole mitään vaikutusta siihen mitä hallitus ja eduskunta päättää.
Onneksi näin. Suomessakin on näitä itse omia mielipiteitään ehdottomina totuuksina pitäviä. Mutta suomessa ei myöskään ole menestyneet ääripään puolueet ja liikkeet, siksi suomessa on hyvä elää. Maatalous suomessa jatkuu koska meidän päättäjämme ovat järkeviä ja päätökset ovat demokraattisia kompromisseja eri näkemysten välillä. Ei yksi maatalousvihaaja joka olisi hallituksessa voisi lopettaa maatalotta suomessa vaikka edustaisi Jopa_vainin jyrkkiä ja ehdottomia mielipiteitä. Hallitus on ollut vallassa 15 kuukautta eikä maatalouspolitiikka kuitenkaan ole juuri muuttunut edellisen hallituksen linjoista on minusta osoitus siitä että se oli silloinkin oikeaa.

"Mutta mielestäsi on hyväksi lisätä elintarvikkeiden kuljetuksia meille Suomen ulkopuolelta? Oletko tullut ajatelleeksi sitäkään, että ihmisiä asuu kehäkolmosen ulkopuolellakin, siis muitakin kuin maanviljelijöitä ja ruokaa mekin tarvitsemme? Ei sitä kaikkea maitoa sinne teille etelään rahdata. Toisekseen maidontuotanto on kylläkin keskittynyt lähinnä Pohjanmaalle ja sieltähän on sama matka niin etelään kuin pohjoiseen :)"

Tilanne on se että C-alueella tuotetaan noin 75% maidosta ja ab-alueella noin 25%. Väestöstä taas suhde ei ole ihan että 75% asuu ab-alueella mutta aika lähellä aletaan olla... Aika paljon saatte maitoa juoda että siitä ei suurinta osaa rahdattaisi ab-alueelle... Ja toisekseen, Tukholman ympäristöstä kerättävä ruotsalainen maito on pääkaupunkiseudulla enemmän lähimaitoa kuin vaikkapa Kiuruveden suunnasta tuleva...

Maidontuotannosta lähes puolet on c2:lla, lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla mutta varsinkin Ylä-Savossa (Kiuruvesi, Nivala). Tosin Kokkolasta taisi kuntaliitoksen myötä tulla suurin maitopitäjä mutta sekin on Keski-Pohjanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata.

Korjauksia... kirjoitti:

"Mutta mielestäsi on hyväksi lisätä elintarvikkeiden kuljetuksia meille Suomen ulkopuolelta? Oletko tullut ajatelleeksi sitäkään, että ihmisiä asuu kehäkolmosen ulkopuolellakin, siis muitakin kuin maanviljelijöitä ja ruokaa mekin tarvitsemme? Ei sitä kaikkea maitoa sinne teille etelään rahdata. Toisekseen maidontuotanto on kylläkin keskittynyt lähinnä Pohjanmaalle ja sieltähän on sama matka niin etelään kuin pohjoiseen :)"

Tilanne on se että C-alueella tuotetaan noin 75% maidosta ja ab-alueella noin 25%. Väestöstä taas suhde ei ole ihan että 75% asuu ab-alueella mutta aika lähellä aletaan olla... Aika paljon saatte maitoa juoda että siitä ei suurinta osaa rahdattaisi ab-alueelle... Ja toisekseen, Tukholman ympäristöstä kerättävä ruotsalainen maito on pääkaupunkiseudulla enemmän lähimaitoa kuin vaikkapa Kiuruveden suunnasta tuleva...

Maidontuotannosta lähes puolet on c2:lla, lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla mutta varsinkin Ylä-Savossa (Kiuruvesi, Nivala). Tosin Kokkolasta taisi kuntaliitoksen myötä tulla suurin maitopitäjä mutta sekin on Keski-Pohjanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata.

Lue lisää

Et nyt oikein ymmärtänyt. Asiahan on niin, että elämää on täällä kehäkolmosen sisäpuolellakin ja pointti oli se, että jos ahdistaa ruokakuljetukset Suomen sisällä, niin miksi olisi yhtään hyväksyttävämpää rahdata ruokaa Suomen ulkopuolelta. Kyse ei ole pelkästään Tukholman seudusta. En ymmärrä, että jopa_vain marisee toisaalta elintarvikekuljetuksista ja toisaalta taas elintarvikkeiden tuontia muista maista voisi hänen mielestään lisätä. Mikä idea tässä nyt on? Tukholma on lähialuetta Helsingin seudulle, mutta ei koko Suomelle, joten ei voida katsoa asioita vain kehäkolmosen sisäpuolelta!

"pilkunviilaukseen" sortuen on muuten huomautettava, ettei Nivala todellakaan ole Ylä-Savossa. Ja tiedän koko Pohjanmaa-alueen olevan maitoaluetta, Pohjoisesta etelään :D

korjauksenkorjauksia kirjoitti:

Et nyt oikein ymmärtänyt. Asiahan on niin, että elämää on täällä kehäkolmosen sisäpuolellakin ja pointti oli se, että jos ahdistaa ruokakuljetukset Suomen sisällä, niin miksi olisi yhtään hyväksyttävämpää rahdata ruokaa Suomen ulkopuolelta. Kyse ei ole pelkästään Tukholman seudusta. En ymmärrä, että jopa_vain marisee toisaalta elintarvikekuljetuksista ja toisaalta taas elintarvikkeiden tuontia muista maista voisi hänen mielestään lisätä. Mikä idea tässä nyt on? Tukholma on lähialuetta Helsingin seudulle, mutta ei koko Suomelle, joten ei voida katsoa asioita vain kehäkolmosen sisäpuolelta!

"pilkunviilaukseen" sortuen on muuten huomautettava, ettei Nivala todellakaan ole Ylä-Savossa. Ja tiedän koko Pohjanmaa-alueen olevan maitoaluetta, Pohjoisesta etelään :D

Lue lisää

"Tukholma on lähialuetta Helsingin seudulle, mutta ei koko Suomelle, joten ei voida katsoa asioita vain kehäkolmosen sisäpuolelta!"

Helsingin seudulla tai vaikutusalueella nyt vaan sattuu asumaan neljännes väestöstä... Jos maatalouspolitiikka olisi hoidettu edes yhtään järkevällä tavalla niin elintarvikkeet Helsingin seudulle tuotettaisiin korkeintaan Tampereen korkeudella, nykyinen politiikka lisää aivan tarpeettomasti elintarvikeketjun kustannuksia. Laskehan huviksesi mitä maksaa maitolitran tai teurasmullin haku Utsjoelta, paljonko tulee kustannuksia per litra / per mulli.

Korjauksia... kirjoitti:

"Tukholma on lähialuetta Helsingin seudulle, mutta ei koko Suomelle, joten ei voida katsoa asioita vain kehäkolmosen sisäpuolelta!"

Helsingin seudulla tai vaikutusalueella nyt vaan sattuu asumaan neljännes väestöstä... Jos maatalouspolitiikka olisi hoidettu edes yhtään järkevällä tavalla niin elintarvikkeet Helsingin seudulle tuotettaisiin korkeintaan Tampereen korkeudella, nykyinen politiikka lisää aivan tarpeettomasti elintarvikeketjun kustannuksia. Laskehan huviksesi mitä maksaa maitolitran tai teurasmullin haku Utsjoelta, paljonko tulee kustannuksia per litra / per mulli.

Lue lisää

ei pääkaupunki seutua ruokita Utsjoelta ei edes keskisestä Suomesta vaan pääosa tulee ihan Helsigin lähiympäristöstä..

Tuki suusi, kirjoitti:

ei pääkaupunki seutua ruokita Utsjoelta ei edes keskisestä Suomesta vaan pääosa tulee ihan Helsigin lähiympäristöstä..

Kustannuksia tulee.
JA TUKEA TUEN PÄÄLLE!

Näin kertoo MAVI nettisivuillaan:
_________________________________________________________________
Lihan kuljetusavustus vuodelta 2011 on haettavissa 09.07.2012

Valtioneuvosto on antanut asetuksen 973/2011 vuodelta 2011
maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta. Asetuksen mukaan
kuljetusavustusta voidaan maksaa kirjanpitovelvollisille
lihan ostajille Lapin maakunnassa sijaitsevalta tuotantopaikalta
teurastamoon tai pienteurastamoon tapahtuvista nautojen, sikojen,
lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksista.
_________________________________________________________________

Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.

jopa_vain kirjoitti:

Kustannuksia tulee.
JA TUKEA TUEN PÄÄLLE!

Näin kertoo MAVI nettisivuillaan:
_________________________________________________________________
Lihan kuljetusavustus vuodelta 2011 on haettavissa 09.07.2012

Valtioneuvosto on antanut asetuksen 973/2011 vuodelta 2011
maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta. Asetuksen mukaan
kuljetusavustusta voidaan maksaa kirjanpitovelvollisille
lihan ostajille Lapin maakunnassa sijaitsevalta tuotantopaikalta
teurastamoon tai pienteurastamoon tapahtuvista nautojen, sikojen,
lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksista.
_________________________________________________________________

Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.

Lue lisää

27.12.2011 "Epäsuhta: Ruotsissa kuljetustukea maksetaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa"
http://www.kainuunsanomat.fi/Paakirjoitukset/1194711982611/artikkeli/kuljetustuki uusiksi.html

jahas, kirjoitti:

27.12.2011 "Epäsuhta: Ruotsissa kuljetustukea maksetaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa"
http://www.kainuunsanomat.fi/Paakirjoitukset/1194711982611/artikkeli/kuljetustuki uusiksi.html

Lue lisää

"SAK:n aluepoliittisena yleistavoitteena on pysyvän työllisyyden edistäminen
maan eri osissa ja hyvinvointipalvelujen sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien
tarjoaminen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

Hallitus on myös käynnistänyt toimia alueellisten yritystukien käytön tehostamiseksi
ja rahoituksen turvaamiseksi.

Suoria yritystukia ovat aluetuki, sektorikohtainen tuki, harvaan asuttujen maakuntien
kuljetustuki sekä pk-yritysten alueperustein korotettu poisto-oikeus".
http://netti.sak.fi/sak/pdf/puhv0206.pdf

Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa;)

Jegyl. kirjoitti:

"SAK:n aluepoliittisena yleistavoitteena on pysyvän työllisyyden edistäminen
maan eri osissa ja hyvinvointipalvelujen sekä tasa-arvoisten mahdollisuuksien
tarjoaminen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta.

Hallitus on myös käynnistänyt toimia alueellisten yritystukien käytön tehostamiseksi
ja rahoituksen turvaamiseksi.

Suoria yritystukia ovat aluetuki, sektorikohtainen tuki, harvaan asuttujen maakuntien
kuljetustuki sekä pk-yritysten alueperustein korotettu poisto-oikeus".
http://netti.sak.fi/sak/pdf/puhv0206.pdf

Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa;)

Lue lisää

Yritystuet
Yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen saatavilla olevat tuet ovat valtaosin aluepoliittisia ja niiden suuruus määräytyy yrityksen maantieteellisen sijainnin perusteella. Sekä Suomen että Ruotsin Tornionlaakso kuuluvat korkeimpaan tukialueeseen.
Investointituki (TE-keskus)
PK-yritysten kehittämistuki (TE-keskus)
Pienyritystuki (TE-keskus)
Kansainvälistymistuki (TE-keskus)
Energiatuki (TE-keskus)
Kuljetustuki (TE-Keskus)
Toimintaympäristötuki (TE-keskus)
Työllistämistuki
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/lansipohjanyrittajat/ylitornio/rajayrittajan-abc/yritystuet/

Kappas_vain kirjoitti:

Yritystuet
Yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen saatavilla olevat tuet ovat valtaosin aluepoliittisia ja niiden suuruus määräytyy yrityksen maantieteellisen sijainnin perusteella. Sekä Suomen että Ruotsin Tornionlaakso kuuluvat korkeimpaan tukialueeseen.
Investointituki (TE-keskus)
PK-yritysten kehittämistuki (TE-keskus)
Pienyritystuki (TE-keskus)
Kansainvälistymistuki (TE-keskus)
Energiatuki (TE-keskus)
Kuljetustuki (TE-Keskus)
Toimintaympäristötuki (TE-keskus)
Työllistämistuki
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/lansipohjanyrittajat/ylitornio/rajayrittajan-abc/yritystuet/

Lue lisää

- Tilatuki
- Maatalouden ympäristötuki
- Luonnonhaittakorvaus
- Eläinten hyvinvoinnin tuki
- Kansalliset kasvintuotannon tuet
- Maidon tuotantotuki ja maitokiintiöjärjestelmä
- Eläintuet ja -palkkiot
- Erikoistuet
- Valkuais- ja öljykasvipalkkio
- Tärkkelysperunapalkkio
- Porotalous
- Mehiläistalouden tuki
- Sato- ja tulvavahingot
- Tilaneuvonta
- Maatilojen energiaohjelma
- Maatalousyrittäjien opintoraha
- Maatalouden investointituet
- Sokerialan monipuolistamistuki
- Nuoren viljelijän aloitustuki
- Elinkeinosuunnitelman tuki
- Maaseudun hanketuet
- Ympäristötuet yhdistyksille
- Yritystoiminnan tuet
- Toimintaryhmät
- Poro- ja luontaiselinkeinojen rahoitustuet
- Kolttalain mukaiset tuet
- Tuettu rakentaminen

Näistä tällaisista kertyy vuodessa rutkasti yli
2.000 milj. euron verorasistus.

Teollisuusyritysten tuki on vain parisataa
miljoonaa euroa eli kymmenesosa.

Maataloustuet ovat enimmäkseen vastikkeetonta tukea.

jopa_vain kirjoitti:

- Tilatuki
- Maatalouden ympäristötuki
- Luonnonhaittakorvaus
- Eläinten hyvinvoinnin tuki
- Kansalliset kasvintuotannon tuet
- Maidon tuotantotuki ja maitokiintiöjärjestelmä
- Eläintuet ja -palkkiot
- Erikoistuet
- Valkuais- ja öljykasvipalkkio
- Tärkkelysperunapalkkio
- Porotalous
- Mehiläistalouden tuki
- Sato- ja tulvavahingot
- Tilaneuvonta
- Maatilojen energiaohjelma
- Maatalousyrittäjien opintoraha
- Maatalouden investointituet
- Sokerialan monipuolistamistuki
- Nuoren viljelijän aloitustuki
- Elinkeinosuunnitelman tuki
- Maaseudun hanketuet
- Ympäristötuet yhdistyksille
- Yritystoiminnan tuet
- Toimintaryhmät
- Poro- ja luontaiselinkeinojen rahoitustuet
- Kolttalain mukaiset tuet
- Tuettu rakentaminen

Näistä tällaisista kertyy vuodessa rutkasti yli
2.000 milj. euron verorasistus.

Teollisuusyritysten tuki on vain parisataa
miljoonaa euroa eli kymmenesosa.

Maataloustuet ovat enimmäkseen vastikkeetonta tukea.

Lue lisää

Onko hallitus siis pettänyt äänestäjien lupauksen kun ei ole poistanut "vastikkeettomia" tukia kuten ennen vaaleja korrottin käyvän jos kepu ei ole hallituksessa. Olisikohan sittenkin vain tämän palstan vaalilupauksia eikä nykyisen hallituksen puolueilla ole mitään tekemistä niiden kanssa.

Kun aloitit jutun miten pohjoiseen annetaan tukia maatalouteen niin minä laitoin vastineeksi mitä pohjoisen muille yrityksille annetaan. Tapasi mukaan laitoit sitten kaikki maataloustuet pohjoisn tuiksi, esimerkiksi sokerialan monipuolistamistukea ei sa varmaan yksikään lapin maatiloista koska lapissa ei kasvateta sokerijuurikasta.

Kappas_vain kirjoitti:

Onko hallitus siis pettänyt äänestäjien lupauksen kun ei ole poistanut "vastikkeettomia" tukia kuten ennen vaaleja korrottin käyvän jos kepu ei ole hallituksessa. Olisikohan sittenkin vain tämän palstan vaalilupauksia eikä nykyisen hallituksen puolueilla ole mitään tekemistä niiden kanssa.

Kun aloitit jutun miten pohjoiseen annetaan tukia maatalouteen niin minä laitoin vastineeksi mitä pohjoisen muille yrityksille annetaan. Tapasi mukaan laitoit sitten kaikki maataloustuet pohjoisn tuiksi, esimerkiksi sokerialan monipuolistamistukea ei sa varmaan yksikään lapin maatiloista koska lapissa ei kasvateta sokerijuurikasta.

Lue lisää

"Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on käynyt läpi suomalaiset verotuet ja löytänyt näitä parisataa. Kyse ei ole pikkusummasta, sillä verotukien yhteismäärä 17,6 miljardia euroa".
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/11/05/verotukiin-uppoaa-jattimaisia-summia/201015453/12

jopa_vain kirjoitti:

Kustannuksia tulee.
JA TUKEA TUEN PÄÄLLE!

Näin kertoo MAVI nettisivuillaan:
_________________________________________________________________
Lihan kuljetusavustus vuodelta 2011 on haettavissa 09.07.2012

Valtioneuvosto on antanut asetuksen 973/2011 vuodelta 2011
maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta. Asetuksen mukaan
kuljetusavustusta voidaan maksaa kirjanpitovelvollisille
lihan ostajille Lapin maakunnassa sijaitsevalta tuotantopaikalta
teurastamoon tai pienteurastamoon tapahtuvista nautojen, sikojen,
lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksista.
_________________________________________________________________

Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa.

Lue lisää

kusaisun, mitä tekemistä kuljetusfirmoille maksettavan tuella on tekemistä pääkaupunkiseudun ruokkimisen kansa, saati yleensä maatalouden, nuppisi viiraa pahasti..

Kuudestatoista (16) lehmästä saatu vuotuinen maitomäärä
kieppunee 150.000 kg:n pinnassa, luultavasti
ennemmin alle kuin päälle.

Kun aloittajan mukaan työtunteja vuodessa kuluu
4200, niin kotieläintyötuntia kohti maitoa
kertyy 35,71 kg.

Se on järkyttävän vähän. Jopa Suomen oloihin.

Jo vuonna 2005 Suomessa tuotettiin maitoa keskimäärin
sentään 69 kg/kotieläintyötunti. Joka sekin on vähän,
jos verrataan sitä Ruotsiin tai Tanskaan.

Tanskassa lukema oli 250 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti.

Ja näitä k i v i r i i p p a -puuhastelijoita on
maitotiloistamme enemmistö. On vain hyvä, että
ne vähenevät, mutta vähenemisvauhti saisis olla
vielä nykyistä merkittävästi suurempi.

Vauhti nousee kun poistamme kehitystä estävät
kansalliset, yli 1.100 M€ nousevat tukiaiset.

jopa_vain kirjoitti:

Kuudestatoista (16) lehmästä saatu vuotuinen maitomäärä
kieppunee 150.000 kg:n pinnassa, luultavasti
ennemmin alle kuin päälle.

Kun aloittajan mukaan työtunteja vuodessa kuluu
4200, niin kotieläintyötuntia kohti maitoa
kertyy 35,71 kg.

Se on järkyttävän vähän. Jopa Suomen oloihin.

Jo vuonna 2005 Suomessa tuotettiin maitoa keskimäärin
sentään 69 kg/kotieläintyötunti. Joka sekin on vähän,
jos verrataan sitä Ruotsiin tai Tanskaan.

Tanskassa lukema oli 250 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti.

Ja näitä k i v i r i i p p a -puuhastelijoita on
maitotiloistamme enemmistö. On vain hyvä, että
ne vähenevät, mutta vähenemisvauhti saisis olla
vielä nykyistä merkittävästi suurempi.

Vauhti nousee kun poistamme kehitystä estävät
kansalliset, yli 1.100 M€ nousevat tukiaiset.

Lue lisää

Onko sinulla laskelma josta ilmenee että kustannuksia voidaan karsia tuo 1,1 M€ inusta melko suuri summa.
Tuottavuuden nostamiseksi taas tarvitaan valtavasti pääomaa, suuret navetat ja lypsyrobotit. 1,1Me tuet pois ja sitten pitäisi vielä invesdoita kymmeniä miljoonia, onko se sinusta mahdollista.
Siinä saattaa käydä kuten tanskalle jonka maataloudella on velkaa jo 50M€.
Mutta niinhän se taitaa olla että maksatetaan velat muilla, ehkä vielä pääsemme osallistumaan tanskankin maataloun velkojen maksuun.

jahas, kirjoitti:

Onko sinulla laskelma josta ilmenee että kustannuksia voidaan karsia tuo 1,1 M€ inusta melko suuri summa.
Tuottavuuden nostamiseksi taas tarvitaan valtavasti pääomaa, suuret navetat ja lypsyrobotit. 1,1Me tuet pois ja sitten pitäisi vielä invesdoita kymmeniä miljoonia, onko se sinusta mahdollista.
Siinä saattaa käydä kuten tanskalle jonka maataloudella on velkaa jo 50M€.
Mutta niinhän se taitaa olla että maksatetaan velat muilla, ehkä vielä pääsemme osallistumaan tanskankin maataloun velkojen maksuun.

Lue lisää

On selvää, että kiviriippapuuhastelijat eivät
pääosin ole kykeneväisiä tarvittaviin investointeihin.

Kun tuet lakkautetaan, toiminta amatöörimäisillä
perheviljelmätiloilla tulee tiensä päähän. Heidän
ei tarvitse investoinneilla eikä tuottavuudella
sen koommin itseään kiusata. Eikä pyydellä
laskelmia.

jahas, kirjoitti:

Onko sinulla laskelma josta ilmenee että kustannuksia voidaan karsia tuo 1,1 M€ inusta melko suuri summa.
Tuottavuuden nostamiseksi taas tarvitaan valtavasti pääomaa, suuret navetat ja lypsyrobotit. 1,1Me tuet pois ja sitten pitäisi vielä invesdoita kymmeniä miljoonia, onko se sinusta mahdollista.
Siinä saattaa käydä kuten tanskalle jonka maataloudella on velkaa jo 50M€.
Mutta niinhän se taitaa olla että maksatetaan velat muilla, ehkä vielä pääsemme osallistumaan tanskankin maataloun velkojen maksuun.

Lue lisää

Kun tuosta tutkimuksesta selviää että ilmasto-olosuhteistamme johtuen rehukustannukset meillä on huomattavasti vertailumaita korkeampi.
Sinulla on ilmeisesti myös empiirinen tutkimus jolla suomessa rehu tuotettaisiin samoila kustannuksila kuin tuossa tutkimuksessa olevilla vertailumailla.


"Maidontuottajan toimintaa ohjaavat monet tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset rajoitteet sekä kannustimet. Saavutettavissa oleva yksikkökustannus riippuu kahdesta osatekijästä, jotka ovat kunkin panoksen käyttömäärä tuotettua yksikköä kohti sekä kunkin panoksen yksikköhinta. Saavutettavissa olevaan minimikustannustasoon vaikuttavat Suomessa esimerkiksi luonnonolot, sillä tuotantoolosuhteissammeon erityisiä rajoitteita pohjoisen sijainnin, maaston pirstoutuneisuuden ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Yksittäisen maidontuottajan näkökulmasta tuotteiden ja panosten hinnat ovatpitkälti annettuja, koska ne määräytyvät joko markkinoilla tai hallinnollisesti interventiohintojen muodossa
(Sipiläinen 2006).
Pekonniemen ym. (2004) mukaan karkearehun korkea tuotantokustannus on yksi keskeisimmistä suomalaisen maidontuotannon kilpailukykyä heikentävistä tekijöistä. Tuotantokustannuksia nostavat kilpailijamaita alemmat hehtaarisadot, minkä vuoksi sama rehumäärä joudutaan korjaamaan suurelta alalta sekä lyhyt laidunkausi, rehun suurempi varastointitarve ja Keski-Eurooppaan verrattuna
lyhyempi aika rehun tuottamiseen käytettävissä oleva aika.

Rehukustannusten vaikutuksia Suomen maidontuotannon kilpailukykyyn tarkasteltiin tapaustutkimusmenetelmällä.
Johtopäätökset
Tutkimustulosten mukaan Suomessa rehukustannus tuotettua 100 maitokiloa (EKM) kohti on huomattavasti vertailumaita korkeampi. Siten korkea
rehukustannus heikentää suomalaisen maidontuotannon kilpailukykyä verrattuna tutkimuksessa mukana olleisiin maihin. Tutkimustuloksista ei kuitenkaan
löydy yhtä sellaista tekijää, minkä vuoksi rehukustannukset Suomessa ovat vertailumaita korkeammat, vaan tekijöitä on useita. Vertailumaita korkeammat kone- ja kalusto- sekä rakennuskustannukset selittynevät lyhyemmällä kasvukaudella, minkä vuoksi rehuja joudutaan Suomessa varastoimaan vertailumaita enemmän. Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa. Lisäksi Suomessa saman satomäärän korjaamiseen tarvitaan enemmän pinta-alaa kuin vertailumaissa, koska satotasot ovat Suomessa muita maita alhaisemmat. Siten rehuntuotantoon käytettävän peltomaan kokonaiskustannus 100 maitokiloa kohti on Suomessa korkea. Myös ostorehukustannus on suomalaistiloilla korkeampi kuin vertailussa mukana olleissa maissa".
http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/040.pdf

Jegyl, kirjoitti:

Kun tuosta tutkimuksesta selviää että ilmasto-olosuhteistamme johtuen rehukustannukset meillä on huomattavasti vertailumaita korkeampi.
Sinulla on ilmeisesti myös empiirinen tutkimus jolla suomessa rehu tuotettaisiin samoila kustannuksila kuin tuossa tutkimuksessa olevilla vertailumailla.


"Maidontuottajan toimintaa ohjaavat monet tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset rajoitteet sekä kannustimet. Saavutettavissa oleva yksikkökustannus riippuu kahdesta osatekijästä, jotka ovat kunkin panoksen käyttömäärä tuotettua yksikköä kohti sekä kunkin panoksen yksikköhinta. Saavutettavissa olevaan minimikustannustasoon vaikuttavat Suomessa esimerkiksi luonnonolot, sillä tuotantoolosuhteissammeon erityisiä rajoitteita pohjoisen sijainnin, maaston pirstoutuneisuuden ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Yksittäisen maidontuottajan näkökulmasta tuotteiden ja panosten hinnat ovatpitkälti annettuja, koska ne määräytyvät joko markkinoilla tai hallinnollisesti interventiohintojen muodossa
(Sipiläinen 2006).
Pekonniemen ym. (2004) mukaan karkearehun korkea tuotantokustannus on yksi keskeisimmistä suomalaisen maidontuotannon kilpailukykyä heikentävistä tekijöistä. Tuotantokustannuksia nostavat kilpailijamaita alemmat hehtaarisadot, minkä vuoksi sama rehumäärä joudutaan korjaamaan suurelta alalta sekä lyhyt laidunkausi, rehun suurempi varastointitarve ja Keski-Eurooppaan verrattuna
lyhyempi aika rehun tuottamiseen käytettävissä oleva aika.

Rehukustannusten vaikutuksia Suomen maidontuotannon kilpailukykyyn tarkasteltiin tapaustutkimusmenetelmällä.
Johtopäätökset
Tutkimustulosten mukaan Suomessa rehukustannus tuotettua 100 maitokiloa (EKM) kohti on huomattavasti vertailumaita korkeampi. Siten korkea
rehukustannus heikentää suomalaisen maidontuotannon kilpailukykyä verrattuna tutkimuksessa mukana olleisiin maihin. Tutkimustuloksista ei kuitenkaan
löydy yhtä sellaista tekijää, minkä vuoksi rehukustannukset Suomessa ovat vertailumaita korkeammat, vaan tekijöitä on useita. Vertailumaita korkeammat kone- ja kalusto- sekä rakennuskustannukset selittynevät lyhyemmällä kasvukaudella, minkä vuoksi rehuja joudutaan Suomessa varastoimaan vertailumaita enemmän. Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa. Lisäksi Suomessa saman satomäärän korjaamiseen tarvitaan enemmän pinta-alaa kuin vertailumaissa, koska satotasot ovat Suomessa muita maita alhaisemmat. Siten rehuntuotantoon käytettävän peltomaan kokonaiskustannus 100 maitokiloa kohti on Suomessa korkea. Myös ostorehukustannus on suomalaistiloilla korkeampi kuin vertailussa mukana olleissa maissa".
http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/040.pdf

Lue lisää

"Kun tuosta tutkimuksesta selviää että ilmasto-olosuhteistamme johtuen rehukustannukset meillä on huomattavasti vertailumaita korkeampi."

Ja kun vähän lisää penkoo niin löytää että tuohon kustannukseen on kaksi tärkeää syytä. Pellon aivan älytön hinta sadontuottokykyyn nähden sekä aivan älyttömät konekustannukset. Niitä kun vähän entraa niin saadaan kustannus per tuotettu rehuyksikkö aika lailla samalla tasolle kuin lähialueilla.

jopa_vain kirjoitti:

On selvää, että kiviriippapuuhastelijat eivät
pääosin ole kykeneväisiä tarvittaviin investointeihin.

Kun tuet lakkautetaan, toiminta amatöörimäisillä
perheviljelmätiloilla tulee tiensä päähän. Heidän
ei tarvitse investoinneilla eikä tuottavuudella
sen koommin itseään kiusata. Eikä pyydellä
laskelmia.

Lue lisää

Ovatko tanskalaiset sitten olleet. Osoittaako suuri velka kykeneväisyyttä varsinkin jos sitä ei pysty maksamaan. Ilmeisesti sitten Kreikka on euroopan kykeneväisin maa.


"Eurooppalaisten maatilojen velkataakka kasvaa vauhdilla. Talouskriisi koettelee myös kannattavuusongelmissa kamppailevaa maataloutta.
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja myös Hollannissa se ylittää 40 prosenttia.
Tutkija Sami Myyrä pelkää, että etenkin Tanskan maatalous voi törmätä myös maatalouskiinteistöjen korkean arvostustason ja hintakuplan aiheuttamiin yllätyksiin. Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän prosentin tuoton.

Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan muun muassa peltoa velkarahalla kovaan hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen.

Tutkijat laskevat, että Ranskalla, Hollannilla ja Tanskalla on yhdessä yli 60 prosenttia kaikista maataloussektorien veloista EU:ssa."
http://www.talouselama.fi/uutiset/yllatystieto suomalaiset maajussit kreikkalaisia velkaisempia/a2002098

jahas, kirjoitti:

Ovatko tanskalaiset sitten olleet. Osoittaako suuri velka kykeneväisyyttä varsinkin jos sitä ei pysty maksamaan. Ilmeisesti sitten Kreikka on euroopan kykeneväisin maa.


"Eurooppalaisten maatilojen velkataakka kasvaa vauhdilla. Talouskriisi koettelee myös kannattavuusongelmissa kamppailevaa maataloutta.
Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja myös Hollannissa se ylittää 40 prosenttia.
Tutkija Sami Myyrä pelkää, että etenkin Tanskan maatalous voi törmätä myös maatalouskiinteistöjen korkean arvostustason ja hintakuplan aiheuttamiin yllätyksiin. Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän prosentin tuoton.

Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan muun muassa peltoa velkarahalla kovaan hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen.

Tutkijat laskevat, että Ranskalla, Hollannilla ja Tanskalla on yhdessä yli 60 prosenttia kaikista maataloussektorien veloista EU:ssa."
http://www.talouselama.fi/uutiset/yllatystieto suomalaiset maajussit kreikkalaisia velkaisempia/a2002098

Lue lisää

Kyllä meilläkin maidon tuotannossa maitoa pystyttäisiin tuttamaan pienemmällä tuntimäärä tuotettua määrää kohti kun olisimme rakentaneet valalla navetat ja niihin lypsyrobotit. Mutta mikä on sitten Tansan ja Suomen maidon tuotantokustannus litralle jos Tanskan tuotantokustannuksiin lisättäisiin velat.
Niinkauan kuin investoinnista aiheutuvista kustannuksita ei itse ole maksanut, vaan pankki, tuotto litraa on siis laskettu tuloista josta on vähennetty menot mutta pankissa oleva laina ei ole tuotantokustannuksissa koska sitä ei viljelijä ole vielä itse maksanut.

Tietoa... kirjoitti:

"Kun tuosta tutkimuksesta selviää että ilmasto-olosuhteistamme johtuen rehukustannukset meillä on huomattavasti vertailumaita korkeampi."

Ja kun vähän lisää penkoo niin löytää että tuohon kustannukseen on kaksi tärkeää syytä. Pellon aivan älytön hinta sadontuottokykyyn nähden sekä aivan älyttömät konekustannukset. Niitä kun vähän entraa niin saadaan kustannus per tuotettu rehuyksikkö aika lailla samalla tasolle kuin lähialueilla.

Lue lisää

Rehun kalleus on tietysti tosiasia sekin, mutta
se ei ratkaise täpinäongelmaa, jossa ero on
niinkin valtava, kuin 35,71 kg/kotieläintyötuntia
kontra Ruotsin 130 kg/kotieläintyötuntia.

Siis aloittajan tilalla päästään tehokkuudessa vain
27 % ruotsalaisten keskimääräisestä.

Ero on niin suuri, että se ei selity rehun kalleudella.
Kyllä siinä näkyy tukien turruttava vaikutus.
Sen asemesta, että toimintaa suunnattaisiin kaikin-
puolisen tehostumisen aikaansaamiseen, nyhrätään
vain mitä nyhrätään, ja ollaan koura ojossa:
"Maksakie tukiaissia, maksakie. Antakie rahhaa."

Tuossa edellä on esitetty tyhentävästi, mistä se
rehukustannus johtuu. Tukiaiset sielläkin taustalla.

Tietoa... kirjoitti:

"Kun tuosta tutkimuksesta selviää että ilmasto-olosuhteistamme johtuen rehukustannukset meillä on huomattavasti vertailumaita korkeampi."

Ja kun vähän lisää penkoo niin löytää että tuohon kustannukseen on kaksi tärkeää syytä. Pellon aivan älytön hinta sadontuottokykyyn nähden sekä aivan älyttömät konekustannukset. Niitä kun vähän entraa niin saadaan kustannus per tuotettu rehuyksikkö aika lailla samalla tasolle kuin lähialueilla.

Lue lisää

"Vertailumaita korkeammat kone- ja kalusto- sekä rakennuskustannukset selittynevät lyhyemmällä kasvukaudella, minkä vuoksi rehuja joudutaan Suomessa varastoimaan vertailumaita enemmän. Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa. Lisäksi Suomessa saman satomäärän korjaamiseen tarvitaan enemmän pinta-alaa kuin vertailumaissa, koska satotasot ovat Suomessa muita maita alhaisemmat".

"Älyttömiin" konekustannuksiin syy löytyy tuosta lainauksestani, edellyttäen että ymmärtää lukemansa.

Tietoa... kirjoitti:

"Kun tuosta tutkimuksesta selviää että ilmasto-olosuhteistamme johtuen rehukustannukset meillä on huomattavasti vertailumaita korkeampi."

Ja kun vähän lisää penkoo niin löytää että tuohon kustannukseen on kaksi tärkeää syytä. Pellon aivan älytön hinta sadontuottokykyyn nähden sekä aivan älyttömät konekustannukset. Niitä kun vähän entraa niin saadaan kustannus per tuotettu rehuyksikkö aika lailla samalla tasolle kuin lähialueilla.

Lue lisää

"Tanskassa hintakuplaa?
Maatalouskiinteistöjen ja viljelymaan arvostuksissa on myös maittain suuria eroja. Esimerkiksi Ranskassa pellon verotusarvot olivat vuonna 2008 maltilliset 5474 euroa/ha, kun Tanskassa pelto arvostettiin samaanaikaan jo keskimäärin 25000 euron hehtaarihintaan".
http://www.smts.fi/Talouden riskien hallinta/Pieyola_Velkakriisi.pdf

Kun suomessa pellon hehtaarihinta on alle 10000€, tanskassa kaksi ja puoli kertainen niin eikö se ole sadontuottokykyyn nähden aivan kohdallaan. ei tanskassakaan kaksi ja puolikertaisia satoja suomeen nähden saada.

jahas, kirjoitti:

"Tanskassa hintakuplaa?
Maatalouskiinteistöjen ja viljelymaan arvostuksissa on myös maittain suuria eroja. Esimerkiksi Ranskassa pellon verotusarvot olivat vuonna 2008 maltilliset 5474 euroa/ha, kun Tanskassa pelto arvostettiin samaanaikaan jo keskimäärin 25000 euron hehtaarihintaan".
http://www.smts.fi/Talouden riskien hallinta/Pieyola_Velkakriisi.pdf

Kun suomessa pellon hehtaarihinta on alle 10000€, tanskassa kaksi ja puoli kertainen niin eikö se ole sadontuottokykyyn nähden aivan kohdallaan. ei tanskassakaan kaksi ja puolikertaisia satoja suomeen nähden saada.

Lue lisää

Laskettaessa tehokkuutta työtuntien ja tuotosmäärän
suhteen, ei velkojen liittäminen tuotantokustannuksiin
voi lopputulosta muuksi muuttaa.

Eli Tanskassa tuotetaan maitoa 250 kg/kotieläintyötunti.
Aloittajan tilalla 35,71 kg/kotieläintyötunti.

Ei tähän velan määrä vaikuta. Eikä rehukustannukset.

Tässä on kysymys siitä, että tuen jakaminen suomalaisille
perheviljelmäpuuhastelijoille on resurssien mieletöntä
haaskausta.

Väitteelle 'kansallinen maataloustuki on vastikkeetonta'
on vinha perä.

niinpä, kirjoitti:

"Vertailumaita korkeammat kone- ja kalusto- sekä rakennuskustannukset selittynevät lyhyemmällä kasvukaudella, minkä vuoksi rehuja joudutaan Suomessa varastoimaan vertailumaita enemmän. Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa. Lisäksi Suomessa saman satomäärän korjaamiseen tarvitaan enemmän pinta-alaa kuin vertailumaissa, koska satotasot ovat Suomessa muita maita alhaisemmat".

"Älyttömiin" konekustannuksiin syy löytyy tuosta lainauksestani, edellyttäen että ymmärtää lukemansa.

Lue lisää

Olisiko noin että

"Korkeaa konekapasiteettia selittää myös se, että laadullisesti hyvän rehun korjaamiseen on käytettävissä vähemmän aikaa kuin vertailumaissa."

Tuumataas hiukan asiaa? Nythän jos nurmirehusta puhutaan kuten maidontuotannossa niin siinähän olennaista on nurmen kasvuaste ja D-arvo ja sulavuus. Nythän nurmen korsiintumisessa eli sulavuuden heikkenemisessä olennaisin asia on korjuuajan lämpötila ja valo. Mitä korkeampi lämpötila ja mitä paahtavampi aurinko niin sitä nopeammin rehu korsiintuu ja sitä nopeammin se on korjattava jos haluaa laadullisesti hyvää rehua. No, mites on, onko meillä vai etelämpänä pääsääntöisesti nurmen korjuuajankohtana lämpimämpää? No etelämpänähän se on lämpimämpää ja paahtavia 30 asteen helteitä huomattavasti useammin kuin meillä. Näin ollen meillä on siis laadullisesti hyvän nurmirehun korjuuseen käytettävissä ENEMMÄN korjuupäiviä kuin etelämpänä. Eli heikko peruste kallille koneketjulle...

Osin tuo pitää paikkansa viljan korjuussa mutta se tulee laadullisesti talteen riittävän hyvänä halvemmallakin koneketjulla kuin mihin täällä on totuttu. Mutta että jostakin muusta löytyy kyllä se "peruste" koneketjun kalleudelle kuin ilmastosta...

jahas, kirjoitti:

"Tanskassa hintakuplaa?
Maatalouskiinteistöjen ja viljelymaan arvostuksissa on myös maittain suuria eroja. Esimerkiksi Ranskassa pellon verotusarvot olivat vuonna 2008 maltilliset 5474 euroa/ha, kun Tanskassa pelto arvostettiin samaanaikaan jo keskimäärin 25000 euron hehtaarihintaan".
http://www.smts.fi/Talouden riskien hallinta/Pieyola_Velkakriisi.pdf

Kun suomessa pellon hehtaarihinta on alle 10000€, tanskassa kaksi ja puoli kertainen niin eikö se ole sadontuottokykyyn nähden aivan kohdallaan. ei tanskassakaan kaksi ja puolikertaisia satoja suomeen nähden saada.

Lue lisää

"Esimerkiksi Ranskassa pellon verotusarvot olivat vuonna 2008 maltilliset 5474 euroa/ha, kun Tanskassa pelto arvostettiin samaanaikaan jo keskimäärin 25000 euron hehtaarihintaan

Kun suomessa pellon hehtaarihinta on alle 10000€,"

Mutta eikös tuon mukaan Ranskassa pellon hinta olisi halvempi kuin meillä? Ja sadot täälläkin esitetyn mukaan nelinkertaiset?

Siinähän eläimet saavat yksilöllistä hoitoa - sellaistahan me haluamme. Eihän meillä ole tietoa, kuinka monta eläintä silloin on ollut, kun he ovat aloittaneet. Tuohon eläinmäärään täytyy lisätä vielä vasikat ja hiehot.
Todella sopivan kokoinen tila kahdelle hoidettavaksi.

Eikö luomutiloillakin ole vähän eläimiä, vai mitä....

jopa_vain kirjoitti:

Kuudestatoista (16) lehmästä saatu vuotuinen maitomäärä
kieppunee 150.000 kg:n pinnassa, luultavasti
ennemmin alle kuin päälle.

Kun aloittajan mukaan työtunteja vuodessa kuluu
4200, niin kotieläintyötuntia kohti maitoa
kertyy 35,71 kg.

Se on järkyttävän vähän. Jopa Suomen oloihin.

Jo vuonna 2005 Suomessa tuotettiin maitoa keskimäärin
sentään 69 kg/kotieläintyötunti. Joka sekin on vähän,
jos verrataan sitä Ruotsiin tai Tanskaan.

Tanskassa lukema oli 250 ja Ruotsissa 130 kg/kotieläintyötunti.

Ja näitä k i v i r i i p p a -puuhastelijoita on
maitotiloistamme enemmistö. On vain hyvä, että
ne vähenevät, mutta vähenemisvauhti saisis olla
vielä nykyistä merkittävästi suurempi.

Vauhti nousee kun poistamme kehitystä estävät
kansalliset, yli 1.100 M€ nousevat tukiaiset.

Lue lisää

On hyvä, että Suomessa on näitä pieniä perheviljelmiä. Noissa suurissa, joissa siis sata/satoja eläimiä, hoito ei ole niin yksilöllistä ja manuaalista.

"synnitön" ei siis ole ketään, jos kaytetään nimimerkki "vertaus?" sanontaa, siksi viljelijöidenkin syyllistäminen on väärin, sitäpaisi jos syyllisiä etsitään niin viljelijät eivät ainakaan ole maataloustukiin, "syylliset läytyvät tuolta Brysselistä.
Vielä yksi mitä yhteiskunnan tuella halvennettua tuotetta jokainen käyttää päivittäin, nimittäin ruoan raaka-aine tuotetaan monesti alle tuotantokustannusten.

Vastaus edellä annettuun kysymykseen on, että
kysymys on absurdi.
Maitotuki on ollut 2000-luvulla yli 7 senttiä
joka vuosi.


2001 9,19
2002 9,16
2003 9,13
2004 9,81
2005 7,63
2006 7,62
2007 7,78
2008 7,87
2009 7,77
2010 7,91
2011 7,47


Lähde: TIKE

5 sentin tuesta puhuminen on alkeellista etten
sanoisi tragikoomista propagandan yritystä.
Kaikenlaista valhetta sitä yritetäänkin esille
vängätä.

jopa_vain kirjoitti:

Vastaus edellä annettuun kysymykseen on, että
kysymys on absurdi.
Maitotuki on ollut 2000-luvulla yli 7 senttiä
joka vuosi.


2001 9,19
2002 9,16
2003 9,13
2004 9,81
2005 7,63
2006 7,62
2007 7,78
2008 7,87
2009 7,77
2010 7,91
2011 7,47


Lähde: TIKE

5 sentin tuesta puhuminen on alkeellista etten
sanoisi tragikoomista propagandan yritystä.
Kaikenlaista valhetta sitä yritetäänkin esille
vängätä.

Lue lisää

Voit ihan hyvin vaihtaa sen 5 cnt tilalle 7 cnt. Kerro nyt kumpi tulee kalliimmaksi veronmaksajalle, 200 lehmän tila vai 30 lehmän tila tuolla 7 cnt litratuella ? Itse tosin tuotan 20 lehmän karjalla, tuki 3 cnt / ltr.

jopa_vain kirjoitti:

Vastaus edellä annettuun kysymykseen on, että
kysymys on absurdi.
Maitotuki on ollut 2000-luvulla yli 7 senttiä
joka vuosi.


2001 9,19
2002 9,16
2003 9,13
2004 9,81
2005 7,63
2006 7,62
2007 7,78
2008 7,87
2009 7,77
2010 7,91
2011 7,47


Lähde: TIKE

5 sentin tuesta puhuminen on alkeellista etten
sanoisi tragikoomista propagandan yritystä.
Kaikenlaista valhetta sitä yritetäänkin esille
vängätä.

Lue lisää

EI, vaan vastaus edelliseen kysymykseen on että se "maksaa" veronmaksajalle ihan yhtä paljon, tulee se maito kummalta tilalta tahansa.

Vastauksesi on absurdi, et vastaa suoraan etkä oikeastaan mitenkään kun totuus/vastaus ei miellyttäisi sinua, eikä auttaisi päätöntä yhden ihmisen sekapäistä tuuban jauhantaa/agendaa.

Siinä ei ollut millään tavalla pääasiassa se tuen määrä, se 5c oli siinä vain esimerkkinä. Kuten alle on tullut lähteineen ja linkkeineen esille, tuki on etelässä jopa paljon pienempi.
Sinun tämä koko "vastaus" on alkeellista, suorastaan tragikoomista progandaa.
Trollausta. Provosointia.

Kansallinen tuki on 565 miljoonaa, josta yli 400 miljoonaa pysyvää pohjoista tukea. kansallista tukea koskevat artiklat 141 ja 142. Muiden tukien leikkaus vähentää myös EU:n maksamaa osuutta. Miksi se 16 lehmän tila ei saa tuottaa samalla litratuella kuin 200 lehmän tila ? Tuet ovat olemassa oleva tosiasia, eivät ne ole poistumassa.

MItä eroa ei ole syytä tehdä? Itse yrität väittää eroa asiaan, väität että pienet tilat tulee kalliiksi, väität että paljon tehtyjä tunteja/litra tulee kalliiksi veronmaksajalle. EI voi tulla koska tunneista ei makseta tukea, tuki tulee per litra.

Vastaa nyt suoraan, suoraan kysymykseen, kummalta tilalta se "kalliimmaksi" käy se maito, sieltä 200 lehmän vaiko 30 lehmän tilalta?

Miksei ne anna vastiketta?? Ne antaa juurikin litroja sen verran, mitä saavat tukea per litra.

Miten sinun mielestä voi tila tulla menestymään, jos ilman tukia tällä hetkellä se tuotanto on tappiollista? Johtuu siitä että siitä tuotettavasta maksettava korvaus teollisuudelta/kaupalta on laskettu keinotekoisesti EU:n myötä.
Miten ihmeessä voi tuottaa tappiolla?
Eikö jokaisesta työstä/tuotetusta tavarasta/palvelusta kuulu saada kohtuullinen korvaus. Sellainen joka kattaa kulut, ja jättää "palkkaa" että voi elää?

Esim. jos parturin veloitus lasketaan alle kulujen yhteisellä päätöksellä sen takia että saadaan kuluttajalle halvempi hiusten leikkuu, niin että 1h/1:den leikkuun, yleensäkin työskentely on parturille tappiollista = miten meinaat että parturi pystyy hommaa tekemään? kuinka kauan? Miksi kenenkään pitäisi ilmaiseksi työskennellä?

Viljelijä ei ole tätä systeemiä halunnut, nykytilanteessa tuki on ehdoton. muuten loppuu maatalous välittömästi lähes kokonaan suomesta. Ja sen jälkeen maksaa ruoka täällä enemmän kuin nyt.

Tämän ketjun osalta ei ole käynyt mikään muu selväksi kuin se, että olet häiriintynyt henkilö joka silmät ja suut kiinni väittää omaa "totuuttaan" eikä vastaa mihinkään suoraan kysymykseen, vaihtaa aina puheenaihetta kun kohtaa kunnollisia perusteluita ja keksii uutta propagandaa ja päättömiä väitteitä.

"Maitotilojen määrä laskee kovaa vauhtia".
http://yle.fi/uutiset/maitotilojen_maara_laskee_kovaa_vauhtia/5421562

Maitotilojen luopumistahti on kiihtynyt ja tilojen määrä on ensimmäistä kertaa laskenut alle 10 000:een
Vuodessa tuotannosta luopui 698 tilaa eli 6,5 prosenttia maitotiloista, ilmenee Gallup Elintarviketiedon selvityksestä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotiloja-ensi-kertaa-alle-10-000-1.9771

"Yläsavolaisten maitotilojen isännät ja emännät ovat vakavan paikan edessä miettiessään, miten tilojen kuluja karsitaan laskevien maidon tuottajahintojen oloissa.
Valio laskee heinäkuun alusta lähtien maidontuottajille maksettavaa tuottajahintaa 4,5 senttiä litralta heinäkuun alusta lähtien. Hinnanlasku oli jo toinen tänä vuonna: yhteensä tuottajahinta on tänä vuonna laskenut 9,2 senttiä litralta.

Tilanne tiukkenee eniten tiloilla, joilla on isot investoinnit takana ja maidon tuotantomäärät suuria".
http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/maidontuottajat-taistelevat-ahdingossa/460262

ajatusmalli 2 kirjoitti:

"Maitotilojen määrä laskee kovaa vauhtia".
http://yle.fi/uutiset/maitotilojen_maara_laskee_kovaa_vauhtia/5421562

Maitotilojen luopumistahti on kiihtynyt ja tilojen määrä on ensimmäistä kertaa laskenut alle 10 000:een
Vuodessa tuotannosta luopui 698 tilaa eli 6,5 prosenttia maitotiloista, ilmenee Gallup Elintarviketiedon selvityksestä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/maitotiloja-ensi-kertaa-alle-10-000-1.9771

"Yläsavolaisten maitotilojen isännät ja emännät ovat vakavan paikan edessä miettiessään, miten tilojen kuluja karsitaan laskevien maidon tuottajahintojen oloissa.
Valio laskee heinäkuun alusta lähtien maidontuottajille maksettavaa tuottajahintaa 4,5 senttiä litralta heinäkuun alusta lähtien. Hinnanlasku oli jo toinen tänä vuonna: yhteensä tuottajahinta on tänä vuonna laskenut 9,2 senttiä litralta.

Tilanne tiukkenee eniten tiloilla, joilla on isot investoinnit takana ja maidon tuotantomäärät suuria".
http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/maidontuottajat-taistelevat-ahdingossa/460262

Lue lisää

Toivottavasti maito on tuoreempaa kuin tämä "tieto" / linkki... Kun on vuodelta 2009... Semn jälkeen hinnat nousseet vähintään tuon 2009 laskun verran ja enemmänkin... Mutta joku sentään pysyy, ahdinkoa kuulemma pukkaa edelleen...

Ilmeisesti keskustelun jatkaminen on turhaa kanssasi. Pyysin ottamaan kantaa miksi hallitus ja eduskunta ei ole poistanut kansallista tukea. Sehän piti olla uuden hallituksen ensimmäisiä toimia.
En myöskään saanut vastausta miten se että joku tekee työn käsillään ja toinen roboteilla vaikuttaisi maidon litratukeen.
Entä väittämäsi: "5 sentin tuesta puhuminen on alkeellista etten sanoisi tragikoomista propagandan yritystä. Kaikenlaista valhetta sitä yritetäänkin esille vängätä". pitänytkään paikkansa, etkö tiedäkkään kaikkea kuten tässä taannoin kun pidit viljelijöitä ammattitaidottomina kun eivät osta siemen viljaa globaalisti mistä päin maapalloa hyvänsä.
Eihän tämä ole keskustelua kun aina kierrät kaikki kysymykset.
Olisi nyt aika antaa vastaus esimerkiksi tuohon mikä on syy kun päättäjät eivät poista kansallista tukea. Voimme sitten taas jatkaa keskustelua, muuten voit minunpuolestani jatkaa omien teesiesi kirjoittamista miten jokin asia olisi hyvä jos....

?/l kirjoitti:

Ilmeisesti keskustelun jatkaminen on turhaa kanssasi. Pyysin ottamaan kantaa miksi hallitus ja eduskunta ei ole poistanut kansallista tukea. Sehän piti olla uuden hallituksen ensimmäisiä toimia.
En myöskään saanut vastausta miten se että joku tekee työn käsillään ja toinen roboteilla vaikuttaisi maidon litratukeen.
Entä väittämäsi: "5 sentin tuesta puhuminen on alkeellista etten sanoisi tragikoomista propagandan yritystä. Kaikenlaista valhetta sitä yritetäänkin esille vängätä". pitänytkään paikkansa, etkö tiedäkkään kaikkea kuten tässä taannoin kun pidit viljelijöitä ammattitaidottomina kun eivät osta siemen viljaa globaalisti mistä päin maapalloa hyvänsä.
Eihän tämä ole keskustelua kun aina kierrät kaikki kysymykset.
Olisi nyt aika antaa vastaus esimerkiksi tuohon mikä on syy kun päättäjät eivät poista kansallista tukea. Voimme sitten taas jatkaa keskustelua, muuten voit minunpuolestani jatkaa omien teesiesi kirjoittamista miten jokin asia olisi hyvä jos....

Lue lisää

"EU:n maatalouspolitiikan suuria pöydällä olevia asioita ovat muun muassa tukien taso ja se miten epäsuotuisille viljelysalueille maksetut luonnonhaittakorvaukset määritellään sekä miten maatalousmarkkinoita säädellään.

Euroopan unioni hahmottelee parhaillaan yhteistä maatalouspolitiikkaansa vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Helsingin Sanomien haastattelemat poliitikot ja viranomaiset arvioivat, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti".

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/EUn maatalousuudistus etenee Suomen tavoitteiden mukaisesti/1135258905282

Eikö ole metkaa että joudut ruuasta maksamaan, ajatella.

... kirjoitti:

"EU:n maatalouspolitiikan suuria pöydällä olevia asioita ovat muun muassa tukien taso ja se miten epäsuotuisille viljelysalueille maksetut luonnonhaittakorvaukset määritellään sekä miten maatalousmarkkinoita säädellään.

Euroopan unioni hahmottelee parhaillaan yhteistä maatalouspolitiikkaansa vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Helsingin Sanomien haastattelemat poliitikot ja viranomaiset arvioivat, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti".

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/EUn maatalousuudistus etenee Suomen tavoitteiden mukaisesti/1135258905282

Lue lisää

Edellisessä puheenvuorossa linkattu artikkeli oli vuodelta 2010.
Jokainen voi halutessaan päivittää tietonsa ja todeta, että maataloustuet
ovatkin vuodesta 2010 ilahduttavasti vähentyneet niin
EU:n tasolla kuin pelkästään niiden tukien tasolta, jotka ovat
oman parlamenttimme päätettävissä.

Tietysti tämän kaltainen kehitys jos mikä, pistää
sanomaan, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti.
Hyvä niin.

... kirjoitti:

"EU:n maatalouspolitiikan suuria pöydällä olevia asioita ovat muun muassa tukien taso ja se miten epäsuotuisille viljelysalueille maksetut luonnonhaittakorvaukset määritellään sekä miten maatalousmarkkinoita säädellään.

Euroopan unioni hahmottelee parhaillaan yhteistä maatalouspolitiikkaansa vuoden 2013 jälkeiselle ajalle. Helsingin Sanomien haastattelemat poliitikot ja viranomaiset arvioivat, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti".

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/EUn maatalousuudistus etenee Suomen tavoitteiden mukaisesti/1135258905282

Lue lisää

"Venkuloinnilta välttyäksemme, 'kansallinen tuki'
ei riitä pilkun tarkasti kuvaamaan sitä rasitusta,
mitä omassa budjetissamme maataloudesta on". Jopa_vain

Nykyhallituksen osuutta ei ministereistä siis irronnut, mutta se on mahdollista laskea muista luvuista. Suomen osuus nykyhallituksen aikana annetusta Kreikka-tuesta on tähän mennessä 1,4 miljardia.
http://yle.fi/uutiset/hallitus_vaikenee_mahdollisista_kreikka-menetyksista/6093010

On se kauheeta että suomi tukee maatalouttaaan 1,1 miljardilla. Tulisi todella suuri säästö jos maatalous suomesta loppusi. No muutama kymmenen tuhatta jäisi työttomiksi, joutuisimme ostamaan muutakin kuin tuon alkutuotannon ulkomailta koska valmisruuan osuus tuonnissa nousisi. 0,8 miljardin eu tuki jäisi saamatta. Mutta jos kauppataseen vajaus suurenisi muutamalla miljardilla, eihän se nyt mitään ole siihen verrattuna että viljelijät eivät tukia saa.
saattaisi käydä kuten irlannille ja virolle kun lopettivat omman sokerin tuotannon, tuontihinnat nousivat. mutta haittaako se ketään. Nyt kun espanjakin tarvitsee lisää rahaa tuon kreikan 1,4 miljardia euron lisäksi, maksetaan tietenkin, hyvään tarkoitukseen ne menevät kun eivät suomen maatalouteen.

jopa_vain kirjoitti:

Edellisessä puheenvuorossa linkattu artikkeli oli vuodelta 2010.
Jokainen voi halutessaan päivittää tietonsa ja todeta, että maataloustuet
ovatkin vuodesta 2010 ilahduttavasti vähentyneet niin
EU:n tasolla kuin pelkästään niiden tukien tasolta, jotka ovat
oman parlamenttimme päätettävissä.

Tietysti tämän kaltainen kehitys jos mikä, pistää
sanomaan, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti.
Hyvä niin.

Lue lisää

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".


Jo 15 kuukautta uuden hallituksen ja eduskunnan...

Tuolla elmpänä on ollut sinulle kysymyksiäkin jos et ole sattunut huomaamaan: "Olisi nyt aika antaa vastaus esimerkiksi tuohon mikä on syy kun päättäjät eivät poista kansallista tukea".

;) kirjoitti:

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

"jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".


Jo 15 kuukautta uuden hallituksen ja eduskunnan...

Tuolla elmpänä on ollut sinulle kysymyksiäkin jos et ole sattunut huomaamaan: "Olisi nyt aika antaa vastaus esimerkiksi tuohon mikä on syy kun päättäjät eivät poista kansallista tukea".

Lue lisää

Jopa_vainin vastaus: "jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

heh heh... kirjoitti:

Jopa_vainin vastaus: "jotka ovat oman parlamenttimme päätettävissä".

Jos suomessa valittaisiin "vuoden kysymysten mestarikiertäjä", Jopa_vain olisi kyllä korkealla listassa.

jopa_vain kirjoitti:

Edellisessä puheenvuorossa linkattu artikkeli oli vuodelta 2010.
Jokainen voi halutessaan päivittää tietonsa ja todeta, että maataloustuet
ovatkin vuodesta 2010 ilahduttavasti vähentyneet niin
EU:n tasolla kuin pelkästään niiden tukien tasolta, jotka ovat
oman parlamenttimme päätettävissä.

Tietysti tämän kaltainen kehitys jos mikä, pistää
sanomaan, että uudistus etenee Suomen kannalta myönteisesti.
Hyvä niin.

Lue lisää

Olet kirjoitellut että suomi poistaisi yksipuolisesti tuet, nyt kirjoitat miten tukia vähennetään kaikilta.
Jos tukia vähennäisiin vaikka 50€/ha kaikilta eu:n jäsenmaan valtioilta, hinat kyllä nousisi jonkin ajan kuluttua korvaamaan tuon tuen osuuden. kokonaan toinen asia on jos suomi yksipuolisesti poistaisi tuet. Suomen parlamentti kyllä tietää että vaikka kaikki tuet poistetaisiin ei suomella olisi mahdollisuutta kilpailla maiden kanssa joiden sadot ovat jopa kolminkertaisia omiimme verrattuna. Epäsuotuisten alueiden tukien tapainen kompensaatiokorvaus kyllä tarvittaisiin mutta se määrä mitä eu:ssakin maksetaan tukia voitaisiin poistaa kun ne poistetaisiin kaikilta.
EU:n ulkopuolisetkin maat kuten Svetsi ja Norja suojaavat oma maatalouttaan rajasuojilla ja erilaisilla maanviljelijöille maksettavilla tuilla.

en näe isoa eroa, 200 lehmän navetasta ehkä enemmän kun työvoimakulut ovat maassamme niin korkeat ja eläkkeet sitä myötä, pienissä yksiköissä nämä ovat mitättömät jopa talkootyönä joku tekee pitkää päivää tälläkin hetkellä..

Otetaampa mukaan maidon keräilykustannukset, 200 lehmän navetta tai 10 kahdenkymmenen lehmän navettaa...

Rehunkuljetuskustannukset...

Teuraskuljetukset....

Sähkö//vesi jakelu ja niiden turvaaminen...

Tiestön kunnossapito...

Eläkkeet/työterveyshuolto...

Lomitus...

Kummastahan edullisemaa maitoa tulee kun KAIKKI ynnätään mukaan?

Onko se sinun murheesi jos joku tuottaa pienessä yksikössä ? Ihan saman hinnan ja tuen se 20 tai 200 lehmän tila saa tuotettua yksikköä kohti. Pidä vain turpasi tukossa asiasta josta et mitään tiedä.

Minä olen käsittänyt maidontuottajien puheista niin ,että lehmän lypsäjälle maidonkeräilykustannukset yhtä edulliset, tuotti maitoa 10 tai 200 lehmän navetassa.
Taitaa teurastamon autokin hakea kaikilta vasikat samalla taksalla.
Eikä kunnan lomatoimisto lähetä eri suuruista laskua, oli elukoita kuinka paljon tahansa lomittajan hoidettavana.

maalta minäkin kirjoitti:

Otetaampa mukaan maidon keräilykustannukset, 200 lehmän navetta tai 10 kahdenkymmenen lehmän navettaa...

Rehunkuljetuskustannukset...

Teuraskuljetukset....

Sähkö//vesi jakelu ja niiden turvaaminen...

Tiestön kunnossapito...

Eläkkeet/työterveyshuolto...

Lomitus...

Kummastahan edullisemaa maitoa tulee kun KAIKKI ynnätään mukaan?

Onko se sinun murheesi jos joku tuottaa pienessä yksikössä ? Ihan saman hinnan ja tuen se 20 tai 200 lehmän tila saa tuotettua yksikköä kohti. Pidä vain turpasi tukossa asiasta josta et mitään tiedä.

Lue lisää

Olemme olleet muutamia kertoja johtamassa maito-auton nostamista ojasta, meille kun on sattunut löytämään kotinsa erittäin kestävä ja laaja paine-ilmapussi jota on ennen käytetty laivan ruumassa lastin tukemiseen, arvata saattaa että voimaa ja nostokykyä tuolla piisaa.
Lähes poikkeuksetta on ojaanajo sattunut jollekkin pienen tilan tykö menevällä pikkutiellä, kuljettajan korkeasta ammattitaidosta ja hiljaisesta vauhdista huolimatta joten on aika yksinkertaisen puhetta ettei pikkutiloilta kerätty maito tule meijerille kalliimmaksi kuin suurilta tiloilta kerätty.

RAUTALANGASTA VÄÄNTÄEN....

Kumpi on edullisemaa säilrehua, yhdeltä 20 hehtaarin läntiltä kerätty vai 20 yhden hehtaarin läntiltä kerätty???

Mäkitupalainen kirjoitti:

Minä olen käsittänyt maidontuottajien puheista niin ,että lehmän lypsäjälle maidonkeräilykustannukset yhtä edulliset, tuotti maitoa 10 tai 200 lehmän navetassa.
Taitaa teurastamon autokin hakea kaikilta vasikat samalla taksalla.
Eikä kunnan lomatoimisto lähetä eri suuruista laskua, oli elukoita kuinka paljon tahansa lomittajan hoidettavana.

Lue lisää

"Minä olen käsittänyt maidontuottajien puheista niin ,että lehmän lypsäjälle maidonkeräilykustannukset yhtä edulliset, tuotti maitoa 10 tai 200 lehmän navetassa.
Taitaa teurastamon autokin hakea kaikilta vasikat samalla taksalla.
Eikä kunnan lomatoimisto lähetä eri suuruista laskua, oli elukoita kuinka paljon tahansa lomittajan hoidettavana. "

Noi puheet täytyy sitten laittaa omaan arvoonsa... Todelliset keräilykustannukset sekä meijerille että teurastamolle jotain ihan muuta kuin samat kaikille.

Yksi esimerkki joka kuvaa tilannetta aika hyvin eli kun seminologi kiertää tiloilla siementämässä niin maksu per tila / siemennys on aina sama. On käyntimaksu ja siemennysmaksu ja annosmaksu. Jossakin Lapissa seminologi ajaa pahimmillaan 300-400 kilometriä ja tekee 3-5 siemennystä päivän aikana. Saa siis kerättyä rahaa työnantajalleen 5 siemennyksestä ja kustannukset ovat korkeat. Vastaavasti karjatiheimmillä alueilla voi olla siemennyksiä 16-20 ja kilometrejä kertyy 100 kilometriä.

Koska maksu on kaikille sama niin mitä luulette, maksaako Lapissa tuottaja todellisten kustannusten mukaan? Vai mahtaako olla niin että karjatiheiden alueiden maksu on korkeampi kuin tarvitsisi olla ja maksetaan noita Lapin korkeita kustannuksia?

Ja ihan sama on tilanne myös maidon keräilyssä ja teuraseläinten keräilyssä jos menette oikealta henkilöltä kysymään.

"Maidon keräily tiloilta on Suomalaisissa meijeriyrityksissä järjestetty kahdella tavalla.

Suuret meijeriyritykset ostavat maidon tuotteidensa valmistukseen nk. hankintaosuuskunnilta, joiden tarkoituksena on kerätä ja markkinoida jäsentensä tuottama maito. Hankintaosuuskunnat tekevät sopimukset maidon keräilystä yksityisten liikenteenharjoittajien kanssa.

Pienillä meijeriyrityksillä on omia tuottajia ja yritys itse sopii maidon keräilystä liikenteenharjoittajien kanssa. Meijeriyritykset eivät siis tavallisesti omista maidon keräilyautoja, eivätkä maitoauton kuljettajat ole meijerityrityksen palveluksessa".
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/maidon_keraily

Meijeriyritysten tuotannonsuunnittelijat ja kuljetussuunnittelijat pyrkivät yhdessä suunnittelemaan maidon keräilyn tuotantolaitoksiin siten, että kuljetusmatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä ja kuormissa sopivasti maitoa ja autot mahdollisimman täysiä

Tilakeräily kirjoitti:

"Maidon keräily tiloilta on Suomalaisissa meijeriyrityksissä järjestetty kahdella tavalla.

Suuret meijeriyritykset ostavat maidon tuotteidensa valmistukseen nk. hankintaosuuskunnilta, joiden tarkoituksena on kerätä ja markkinoida jäsentensä tuottama maito. Hankintaosuuskunnat tekevät sopimukset maidon keräilystä yksityisten liikenteenharjoittajien kanssa.

Pienillä meijeriyrityksillä on omia tuottajia ja yritys itse sopii maidon keräilystä liikenteenharjoittajien kanssa. Meijeriyritykset eivät siis tavallisesti omista maidon keräilyautoja, eivätkä maitoauton kuljettajat ole meijerityrityksen palveluksessa".
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/maidon_keraily

Meijeriyritysten tuotannonsuunnittelijat ja kuljetussuunnittelijat pyrkivät yhdessä suunnittelemaan maidon keräilyn tuotantolaitoksiin siten, että kuljetusmatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä ja kuormissa sopivasti maitoa ja autot mahdollisimman täysiä

Lue lisää

Mutta kuka nuo kaks yllä mainittua lystiä maksaa ...kai niistä kustannuksia tulee

mnbvfr kirjoitti:

Mutta kuka nuo kaks yllä mainittua lystiä maksaa ...kai niistä kustannuksia tulee

tilaaja maksaa ja kuuluukin maksaa, miksi tuollaista päivittelet..

ja mistä ruoka ja millä rahalla ja kun jouduttaisiin maksamaan sama raha euroopan tuottajille, olerko oikein järjissäsi jopa vain ?

Korjaus edelliseen ..Valio maksoi maidosta vuonna 2011 44,1 senttiä litralta

Ei pidä uskoa miten Kilpeläinen jossain juhlapuheessa on lehdistöä vedättänyt.
Ja sama vedätys jatkuu muuten tässä mielipideketjussa.

http://www.valio.fi/yritys/vastuullisuus/valioryhma-toi-rahaa-suomeen-yli-miljardin/

Ihme juttu maidontuottajilla ,kun ne ei ymmärrä kaikkia maidosta saatavia tilityksiä ja tukia tuloksi.

Sitten taas kasvinviljelyyn ja rehuntekoon käytetty aika lasketaan maidontuotannon työajaksi ja maidon kustannuksiin.
Rehun tuotantokustannuksiin taas siihen käytetty työaika lasketaan toiseen kertaan.
Kukaan viihdy navetassa 4500 tuntia vuodessa.

Mäkitupalainen kirjoitti:

Korjaus edelliseen ..Valio maksoi maidosta vuonna 2011 44,1 senttiä litralta

Ei pidä uskoa miten Kilpeläinen jossain juhlapuheessa on lehdistöä vedättänyt.
Ja sama vedätys jatkuu muuten tässä mielipideketjussa.

http://www.valio.fi/yritys/vastuullisuus/valioryhma-toi-rahaa-suomeen-yli-miljardin/

Ihme juttu maidontuottajilla ,kun ne ei ymmärrä kaikkia maidosta saatavia tilityksiä ja tukia tuloksi.

Sitten taas kasvinviljelyyn ja rehuntekoon käytetty aika lasketaan maidontuotannon työajaksi ja maidon kustannuksiin.
Rehun tuotantokustannuksiin taas siihen käytetty työaika lasketaan toiseen kertaan.
Kukaan viihdy navetassa 4500 tuntia vuodessa.

Lue lisää

oletko jotenkin sekaisin, tuloa on se joka jää viivan alle !!!!!!!!!!

Mäkitupalainen kirjoitti:

Korjaus edelliseen ..Valio maksoi maidosta vuonna 2011 44,1 senttiä litralta

Ei pidä uskoa miten Kilpeläinen jossain juhlapuheessa on lehdistöä vedättänyt.
Ja sama vedätys jatkuu muuten tässä mielipideketjussa.

http://www.valio.fi/yritys/vastuullisuus/valioryhma-toi-rahaa-suomeen-yli-miljardin/

Ihme juttu maidontuottajilla ,kun ne ei ymmärrä kaikkia maidosta saatavia tilityksiä ja tukia tuloksi.

Sitten taas kasvinviljelyyn ja rehuntekoon käytetty aika lasketaan maidontuotannon työajaksi ja maidon kustannuksiin.
Rehun tuotantokustannuksiin taas siihen käytetty työaika lasketaan toiseen kertaan.
Kukaan viihdy navetassa 4500 tuntia vuodessa.

Lue lisää

"Torstaina istunut EU:n maidon hallintokomitea ilmoitti, että Ruotsin maidon tuottajahinta oli joulukuussa korkeampi kuin Suomen...".

Siis: EU:n maidon hallintokomitea joka ilmoitti.


http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/maito_-_mjolk_-_milk_25.xls&nid=2363

Kun avaa linkistä löytyvän linkin "Maidon tuottajahinnat kuukausittain" josta taulukko alkaa hutikuussa 2011, siinä on "tuottajahinta keskimäärin" jossa
on luku 32C/litra ja viimeisenä tuotantotuki 8c/litra, kun nuo laskee yhteen tulee luvuksi noin 40c/l. Taulukosta ei nää paljonko hinta oli silloin kun hän helmikuussa mainitsi puheessaan hinnaksi 40c/l mutta ilmeisesti helmikuun hinta ei paljon poikkea huhtikuun hinnasta.

jegyl. kirjoitti:

"Torstaina istunut EU:n maidon hallintokomitea ilmoitti, että Ruotsin maidon tuottajahinta oli joulukuussa korkeampi kuin Suomen...".

Siis: EU:n maidon hallintokomitea joka ilmoitti.


http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/maito_-_mjolk_-_milk_25.xls&nid=2363

Kun avaa linkistä löytyvän linkin "Maidon tuottajahinnat kuukausittain" josta taulukko alkaa hutikuussa 2011, siinä on "tuottajahinta keskimäärin" jossa
on luku 32C/litra ja viimeisenä tuotantotuki 8c/litra, kun nuo laskee yhteen tulee luvuksi noin 40c/l. Taulukosta ei nää paljonko hinta oli silloin kun hän helmikuussa mainitsi puheessaan hinnaksi 40c/l mutta ilmeisesti helmikuun hinta ei paljon poikkea huhtikuun hinnasta.

Lue lisää

No se näemmä aukeaa suoraan tuolle taulukkosivulle josta siis voi katsoa mikä oli maidot hinta tuottajille tukineen huhtikuussa 2011.

Kyllä täällä ymmäretään että tukien ja tuottajahintojen yhteenlaskettu summa oli noin 40c/litra huhtikuussa 2011.

Sinun ymmärrykksessä saattaa olla puutteita kun et osannut hakea tuota taulukkoa.

--

Ja tuolta

http://www.milkprices.nl/reviews/eng201205.pdf

hiukan vertailupohjaa että mitä muut saavat... Ja muilla ei sitten ole litrakohtaista tukea, tuo on kaikki mitä saavat tuo maidon hinta...

"Ruotsin kuljetustuki on noin kymmenen kertaa Suomen kuljetustukea suurempi".
http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/8D4BAA17A7B05096C22573680037D1C6

Ja tuota kuljetustukea maksetaan sitten vasta jostakin Uumajan korkeudelta kun Ruotsin maidontuotannosta 70-80% on Tukholman eueläpuolella...

En tiedä mitä Ruotsissa, mutta suomalaisille Valio tilitti tuottajille oman kertomuksensa mukaan 44,1 senttiä litra vuonna 2011

http://www.valio.fi/yritys/vastuullisuus/valioryhma-toi-rahaa-suomeen-yli-miljardin/

åpolkut kirjoitti:

En tiedä mitä Ruotsissa, mutta suomalaisille Valio tilitti tuottajille oman kertomuksensa mukaan 44,1 senttiä litra vuonna 2011

http://www.valio.fi/yritys/vastuullisuus/valioryhma-toi-rahaa-suomeen-yli-miljardin/

Lue lisää

http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php?file=http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/maito_-_mjolk_-_milk_25.xls&nid=2363

Heinäkuussa 2011, riviltä 63 39,42c/litra

http://vuosikertomus2011.arlaingman.fi/Hallintotapa/Suoritehinta ja maksut omistajille

Arlan Arla Quotation-hinta ruotsissa ja tanskassa 39c/litra