Eikö panssareita pitänyt käyttää yhteistoiminnassa jälkaväen kanssa, vaunusta kun oli niin huono näkyvyys, singolla oli helppo ampua kylkeen? Jalkaväki eteen, panssarit takana tukevat jalkaväen etenemistä tykein ja konekiväärein. Tällöin vaunut turvassa vai mikä oli oikeaoppinen taktiikka? Tietysti vaunujen takanakin oli hyvä edetä.
Panssarivaunujen käytöstä kysyisin
Kertokaa viisaat
18244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Venäläiset eivät osanneet Suomea vastaan osanneet tankkeja käyttää. Ne hyökkäsi ilman jalkaväkeä, silloin ne oli helppo tuhota. Etenkin kesällä 1944 panssareita tuhottiin sadoittain, ei niistä ollut mitään vaaraa kun alkuhämmennyksestä toivuttiin. Panssarivaunut ovat suunnattomasti yliarvostettuja!
Panssarit ovat oiva ase aukeilla alueilla mutta metsässä niissä ei ole oikein mihinkään. Näkyvyys niistä on niin kovin huono, eivät pärjää ilman jalkaväkeä metsikössä.
Liekkö maaston paskaisuus toisaalta vaikuttanut. Ryssä viihtyi paremmin Baltiassa.
Suomessa yhden miehen ennätys on seitsämän kauhulla tuhottua panssaria päivässä. Vaanii sivussa poterossa, antaa vaunun tulla tarpeeksi lähelle ja se on siinä. Helppoa kuin heinänteko!
Panssarintorjuja taisi olla SA:n keskimääräisesti lyhytikäisin sotilas toimessaan.
Höpö, höpö, tykistön tulenjohtaja oli vaarallisin homma. Mitä vaaraa tankeista oli, niistä näkyvyys oli aivan olematon.
Kun yhdestä tankista havaittiin suuliekki ( tai ympäröivä jalkaväki sen havaitsi ), niin alkoi petäjät panssarintorjujan ympärillä menemään säleiksi kymmenien metrien alalta ja sitä myötä torjujakin.
En ollut siihen aikaan paikalla, mutta sääntönä lienee ollut, että max 3 nopeaa laukausta per paikka ja äkkiä ainakin 100m majanmuutto, koska joku on jo suuntaamassa.
"Ei vaikeaa", sinullehan nämä hommat ovat niin helppoja ettei rintamalla muita olisi tarvittukaan...
"Kun yhdestä tankista havaittiin suuliekki ( tai ympäröivä jalkaväki sen havaitsi ), niin alkoi petäjät panssarintorjujan ympärillä menemään säleiksi kymmenien"
Ei tankista mitään suuliekkiä nähnyt koska näkyvyys oli niin surkea eikä singosta sellaista edes tule. Jalkaväki oli kaukana takana, ei se mitään nähnyt. Tämän takia iinanoiden vaunuja oli helppo tuhota.
Suuliekki oli väärä sana. Pöllähdys lienee parempi.
Varsinaista liekkiä tulee takaa.
Wikistä löytyi minulle uutta tietoa hämäyspanoksesta, kun en ole sinkomies paitsi kait 10:n laukauksen osalta. Silloin oli KvSko 62, jonka ajopanoksen liekit näkyivät hyvin.
##Kaikkien sinkojen laukaisuääni on lisäksi erittäin voimakas, raskaan singon verrattavissa tykkiin, mikä tekee ampumisesta erittäin epämiellyttävää. Laukauksen ääni ja sen aiheuttama pöllähdys ja hitaasti lentävän rakettiammuksen lentorata paljastaa ampujan. Ampujien suojaksi on Suomessa kehitetty aidon singon laukausta matkivan efektin tuottava hämäyspanos: tällöin vihollista kuormitetaan useilla havainnoilla, jotka vaikeuttavat oikean singon laukauksen erottamista.#
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinko
Venäläisten jalkaväki seurasi panssareiden tasalla suojaamassa niitä eikä kaukana takana ellei ollut kyse panssareiden välisestä taistelusta Euroopan ja V:n avomailla.
"Venäläisten jalkaväki seurasi panssareiden tasalla suojaamassa niitä eikä kaukana takana ellei ollut kyse panssareiden välisestä taistelusta Euroopan ja V:n avomailla."
Aika lujaa saavat juosta jos meinaavat perässä pysyä. Jos taasen panssarit ja jalkaväki menee hitaammin on puolustajan helppo ampua jälkaväki.
Suomalaisessa maastossa vihollisen j-väki ravaa niin paljon kun pystyy ja panssarit sovittavat nopeuden sen mukaan.
Ei parannut tankkien irtaantua menoon ilman j-väkeä, kun sieltä ojien pohjilta ja siltarummuista nousi äijää kasapanoksin, cocktailein, käsikranaatein ja heinäseipäinkin vääntämään telaketjut irti akseleilta. Eikä niitä saanut tankin omilla välineillä estettyä.
Ai, mutta tuolla onkin jo joku kirjoittanut
"Venäläiset eivät osanneet Suomea vastaan osanneet tankkeja käyttää. Ne hyökkäsi ilman jalkaväkeä, silloin ne oli helppo tuhota. Etenkin kesällä 1944 panssareita tuhottiin sadoittain, ei niistä ollut mitään vaaraa kun alkuhämmennyksestä toivuttiin. Panssarivaunut ovat suunnattomasti yliarvostettuja!"
Lähteköön nyt sitten tämäkin, kun kirjoitin...
"Suomalaisessa maastossa vihollisen j-väki ravaa niin paljon kun pystyy ja panssarit sovittavat nopeuden sen mukaan."
Eli joutuivat pystyssä juoksemaan. Silloin on puolustajan on helppo heidät ampua, joutuvat menemään maihin, panssarit jatkavat ilman jalkaväkeä, ne tuhotaan.
Lopputuloksesta vois päätellä, että niinpä silloin taisi useimmiten käydä.
Ja senpä takia tässä suomenkielellä kirjoitellaan.
luulisin kuitenkin että jv-oli panssarivaunun takana.
se kuustuumaanen ku ampuu nii se on jysäys.
mitäs ne talvisodan kuulut panssari reet oli.
psv oli aina selvä maali kaikille aseille.
pst tykki oli selvä maali kaikille psv'lle, ei oo kivaa raahata pst tykkiä mäkises kivises puises maastos.
jos psv ei ekalla laukauksella tunoutunut kuuli psv:n henkilökunta sen sisällä kolahduksen jolloin katselu putket ja tykki käännettiin sinne päin joka teki pst tykin toiminnan todella epä miellyttäväksi, ja jos kyseessä oli johtajan vaunu saattoi hän radiolla lähettää suunnan muille vaunuille.
"Ei Vaikeaa" ei tiedä panssarisodasta hevon vittuakaan
herätit mielen kiinnon, valista meitä.